Sotilasliitto NATOn suunniteltu johtajien huippukokous Albaniassa on virallisesti poistettu vuoden 2027 kalenterista – ja se, kuinka hiljaa hanke kariutui, kertoo liittouman kasvavista toimintahäiriöistä yhtä paljon kuin itse päätös aikataulun muuttamisesta.

Kyse ei ole vain aikataulumuutoksesta. Päätös on tähän mennessä selkein merkki siitä, että NATO sovittaa diplomaattista kalenteriaan Donald Trumpin ennalta-arvaamattomuuden mukaan, sen sijaan että toimisi 32 jäsenvaltionsa tasa-arvoisena puolustusliittona.

Washington pitää tukea Yhdysvaltojen ulkopoliittisille kannoille edellytyksenä eurooppalaisten liittolaisten tuelle – mukaan lukien Lähi-itää ja läntistä pallonpuoliskoa koskevat kannat, joita jotkin Euroopan hallitukset ovat kritisoineet. Tämä kaupankäyntiin perustuva lähestymistapa muuttaa jokaisen NATOn kokouksen liittolaisille mahdolliseksi taakaksi sen sijaan, että se olisi foorumi yhteenkuuluvuuden rakentamiselle.

Albanian pääministeri Edi Rama totesi Dublinissa 12. marraskuuta – Euroopan poliittisen yhteisön huippukokoukseen kokoontuneiden eurooppalaisjohtajien joukossa – ettei yhteistä näkemystä huippukokouksen ajankohdasta ole vielä löytynyt ja että vuosi 2027 on varmuudella poissuljettu. NATOn edustaja vahvisti, että Albania on edelleen nimetty isäntämaaksi tulevalle huippukokoukselle, mutta ei esittänyt mitään aikataulua sen järjestämiselle.

Tiranan huippukokouksen epäonnistuminen oli näkyvissä jo kuukausia ennen kuin Rama teki siitä virallisen. Kun NATOn johtajat kokoontuivat Ankaraan heinäkuussa 2026, heidän loppujulistuksessaan ei mainittu Albaniaa seuraavana isäntänä – tämä siitä huolimatta, että liittouma oli nimenomaisesti nimennyt Tiranan jo aiemmin vuoden 2025 Haagin huippukokouksessa.

Bloombergin mukaan keskustelut kokouksen peruuttamisesta saivat vauhtia juuri näiden Ankaran kokousten aikana, ja niitä vauhditti kaksinkertainen pelko: että Albanian puolustusmenojen historia antaisi Trumpille uuden julkisen hyökkäyslinjan eurooppalaisia ​​liittolaisia ​​vastaan ​​ja että täysimittainen johtajien huippukokous paljastaisi sisäiset jakolinjat sen sijaan, että peittäisi ne.

Jotkut liittolaiset katsovat, ettei Albania osoita riittävästi varoja sotilasmenoihin, eivätkä ne halunneet ”palkita” maata antamalla sille mahdollisuuden isännöidä näin merkittävää NATOn tapahtumaa. Sotilasliiton vuoden 2025 arvioiden mukaan Albanian puolustusmenot ovat 2,01 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä täyttää juuri ja juuri liittokunnan pitkäaikaisen 2 prosentin tavoitteen. Hiljattain tavoite nostettiin 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

NATOn pääsihteeri Mark Rutte vastasi peruutusta koskeviin kysymyksiin harkitun monitulkintaisesti. Hän totesi toimittajille, että liittokunta järjestää huippukokouksia ”silloin kun niitä tarvitaan” – muotoilu, joka kiertää kiusalliset kysymykset.

Artikkelin kuva: Alisdare Hickson (CC BY-SA 2.0)