S. P. Kähmi Kirjasto

V. V. B.: Porvarillinen rauhanhumbuuki

Seuraava nimimerkillä julkaistu tiukkasanainen teksti ilmestyi Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton (SSN) äänenkannattajan Työläisnuoriso -lehden 6. numerossa vuonna 1911. Siinä kirjoittaja yhtäältä tekee selväksi proletaarisen antimilitarismin lähestymistavan rauhankysymykseen – militarismia ja kapitalismia ei voi erottaa toisistaan – ja toisaalta arvostelee rajusti porvarillisia rauhanliikkeitä, jotka keskittyvät hallitusten välisen diplomatian korostamiseen.

Militarismista, sotalaitoksesta, on vallitsevan omistusjärjestelmän aikana vähitellen tullut se mahtava valtiollinen ja yhteiskunnallinen tekijä, jollainen se nykyään on. Kapitalismi tarvitsee sitä yhtä välttämättömästi kuin ihminen tarvitsee ruokaa, ilmaa ja vaatteita. Se ei tule toimeen ilman sitä ja militarismin kukistuminen merkitsee koko nykyisen omistusjärjestelmän tuhoa.

Ensiksikin tarvitsee nykyinen suurtuotanto välttämättömästi militarismia hankkiakseen yhä paisuvalle tavaratuotannolle kauppapaikkoja oman maan rajojen ulkopuolella sekä niiden turvaamiseksi muiden maiden kapitalistien valloitushalulta. Tämä on sitä, jota sanotaan varustautumiseksi ”ulkoista vihollista” vastaan. Kaikkien teollisuusmaiden kapitalisteja elähyttää sama harrastus: myydä tavaroita muihin maihin mahdollisimman paljon ja estää muiden maiden kapitalisteja tunkeutumasta omille markkinapaikoille. Tällöin tulee kunkin maan kapitalisteille kysymykseen varustatutua niin hyvin, että kauppa ulkopuolella oman maan rajojen saisi häiritsemättä jatkua, että toinen ei saisi tunkeutua omille siirtomaille. Tästä on ollut seurauksena kerrassaan mieletön varustautumiskiihko. Jokainen koettaa päästä toistaan edelle murha-aseitten hyvyyteen ja armeijan mieslukuun nähden, voidakseen, jos mahdollista, sopivan tilaisuuden sattuessa anastaa jonkun tavaroitten menekille otollisen siirtomaan. Koko ulkonaisen militarismin tarkoituksena näinmuodoin on yksinomaan markkinapaikkain hankinta kapitalisteille ja niiden suojeleminen.

Toiselta puolen tarvitsee kapitalismi sotalaitosta ”sisäistä vihollista”, s.o. työväenluokkaa vastaan, jonka yhä kurjistuva asema, työttömyys, elintarpeiden kallistuminen ja huutava sorto pakottavat tuontuostakin nousemaan riistäjiään vastaan. Tätä yhteiskunnan ”levotonta ainesta” kurissa pitääkseen tarvitsee kapitalismi aivan välttämättömästi aseellista voimaa. Muussa tapauksessa sen päivät pian olisivat luetut.

Näin on militarismista tullut kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän paras tuki ja välttämätön elinehto sen säilyttämiselle. militarismin tuho merkitsee kapitalismin vallan loppua ja päinvastoin. Niin kauan kun kapitalismilla on käytettävänään uskollinen, aseellinen turvajoukko, niin kauan sen valta järkähtämättömästi seisoo, vaikkapa taloudelliset edellytykset sen olemassaololle jo olisivat hävinneet.

Tähän perustuu sosialidemokratian antimilitarismi. Se hyökkää militarismin kimppuun hyvin tietäen sen tärkeyden kapitalistisena voimakeinona, se taistelee sitä vastaan voidakseen heikentää yhtä vallitsevan järjestelmän pääpylvästä, kuvittelematta voivansa sitä hävittää nykyisen omistusjärjestelmän aikana, vaan jouduttaakseen molempien häviötä, militairmin kukistumista kapitalismin kera.

Mutta itse porvaristokaan ei kovin lempein silmin katsele sotalaitosta, vaikkakin se nykyiselle järjestelmälle on aivan välttämätön. Ne hirveät kustannukset, jotka välttämättömästi kilpavarustelusta johtuvat alkavat jo arveluttaa itse järjestelmän kannattajiakin. Vaikkapa työväestö ne monet tuhannet miljoonat, mitä militarismi vuosittain nielee, saakin pääasiassa maksaa ja täten sekä itse takoo että kustantaa omat kahleensa, ei tuollaisten summien vuosittainen sotalaitokseen siirto voi olla vaikuttamatta minkä maan talouteen tahansa ja vaikeuttamatta teollisuuden vapaata kehitystä. Omistava luokka on joutunut mitä ikävimpään ristiriitaan: sotalaitos ja kilpavarustelu on välttämätöntä, mutta niiden kustannukset ovat mitä arveluttavimmat maan taloudelle.

Tämä merkillinen ristiriita on pannut monen joutilaan porvaristolaisen vakavasti ajattelemaan sotilasmenojen vähentämistä ja yleistä aseistariisumista. Niiden päähän, joilla sotalaitoksesta ja siirtomaapolitiikasta on jotakin hyötyä – suurkapitalistien – ei pälkähdäkään moisia hullutuksia, että sotalaitos voitaisiin hävittää ja panna toimeen aseidenriisuminen. Mutta he antavat toisten puuhata ja siten on vähitellen maailmanrauhan aatteesta tullut joutilaalle yläluokalle ja varsinkin sen laiskoille naisille ”hieno” harrastuksen esine, ajankuluke, jonka avulla voi helposti saada nimensä kuuluisaksi. Tämän, niinkuin monen muun samanlaisen herraskais-”aatteen” ajamiseksi on muodostunut maailmanliitto, jonka päämääränä on aseiden riisuminen ja keinona sen saavuttamiseksi – hallitsijoiden pokkuroiminen ja kirjallinen agitatsioni.

Tästä aatteesta on, juuri siksi, että sen kannattajiin kuuluminen on ”hienoa”, tullut sellainen muotiasia, joka kannattajiinsa lukee valtiomiehiä, kirjailijoita, vieläpä – hallitsijoitakin. Pidetään kongresseja, joissa varsin vakavasti keskustellaan aseiden riisumisesta, ollaan ihastuneita, jos joku hirmuvaltias, joka kaikkein kipeimmin valtansa tukemiseksi tarvitsee voimakasta militarismia, jos tällainen tyranni puuhaa kansainvälisiä – oikeammin hallituksien välisiä – rauhanneuvotteluja, s.o. luullaan yhden pääskysen, vielä kurjan varpusenkin tuovan kesää. Nähdään suunnattomat sotavarustelut, joita hallitukset eivät yritäkään vähentää, nähdään kurjuutta ja hätää, tiedetään, että samat kruunupäät ja valtiomiehet, jotka juhlapuheissa kauniisti puhuvat rauhasta, ovat suurimpia sortajia ja verenhimoisia pyöveleitä, nähdöään ja kuullaan tätä joka päivä ja kuitenkin uskotaan saatavan jotakin aikaan juuri näiden miesten avulla, miesten, joille sotalaitos on elinehto. Ei tule kenellekään mieleenkään iskeä pahan juuriin, sinne minne tulisi iskeä – kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän perustuksiin.

Turhaa työtä tekevät porvarilliset rauhanmiehet – lienevätkö milloinkaan totta tarkoittaneetkaan. Sotavarusteluhulluus kasvaa vuosi vuodelta, eikä suinkaan siitä loppua tee hurskaat toivomukset ja lammasmainen ruikutuskirjallisuus. Aktiivinen työ sotalaitosta vastaan, agitatsiooni sotaväen keskuudessa, agitatsiooni syvien rivien keskuudessa ja ennen kaikkea tarmokas työ vallitsevaa omistusjärjestelmää vastaan, siinä aseet, jotka yksin tepsivät militarismiin niinkuin ne tepsivät kapitalismiin. Työväenluokka, kerran kukistaessaan valltisevan järjestelmän, kukistaa myöskin militarismin ilman laimeasilmäisten rauhanrukoilijain apuakin ja heidän vastustuksestaan huolimatta.

S. P. Kähmi Tiedotteet

Istanbulin kansainvälisen imperialismin vastaisen rauhanhuippukokouksen julistus

Turkin Ankarassa heinäkuussa 2026 pidetyn sotilasliitto NATOn huippukokouksen yhteydessä Istanbulissa järjestettiin imperialismin vastaisen rauhanhuippukokous, johon osallistui rauhanaktivisteja, vasemmistolaisia ​​ja sosialisteja ympäri maailmaa. Seuraava on huippukokouksen yhteinen julkilausuma.

Yhteinen rintama NATOa, imperialismia ja sotaa vastaan

Aikana, jolloin NATO, länsimaisen imperialismin sotakone, piti huippukokouksensa Turkissa, kokoonnuimme Istanbuliin julistamaan päättäväisyytemme laajentaa imperialismin vastaista rauhantaistelua NATOa, imperialismia, militarismia ja sotaa ajavaa järjestystä vastaan. NATO ei ole ”puolustusliitto”, vaan ulkomaisen intervention, sotilaallisen vallan, miehitysten, vallankaappausten, pakotteiden ja asevarustelukilvan pääedustaja. Kansan edut uhrataan hallitsevien luokkien, asemonopolien, energiayhtiöiden, imperialististen blokkien ja niiden paikallisten rikoskumppaneiden etujen hyväksi.

Tämä kokoontuminen ei ole pelkkä protesti. Se heijastaa päättäväisyyttämme rakentaa yhteinen rauhantaistelu hallitsijoita vastaan, jotka yrittävät säilyttää maailmanjärjestystään vetämällä maailman loputtomien sotien kierteeseen. Ankaran militarisointi ja eristäminen NATOn huippukokousta varten, ja kaupungin uudelleenjärjestely turvatoimien ja rajoitusten ympärille, osoitti jälleen kerran, että imperialistisia kokoontumisia ei järjestetä kansojen turvallisuuden vuoksi, vaan sorron kautta. Joidenkin huippukokoukseemme saapuneiden kansainvälisen valtuuskunnan jäsenten pääsyn epääminen ja karkottaminen on suora hyökkäys kansainvälistä solidaarisuutta ja anti-imperialististen voimien oikeutta yhdistyä vastaan.

Rauhan puolesta taistelemista ei voida rajoittaa vaatimukseen lopettaa sodat. Sen on kohdattava järjestys, joka niitä tuottaa. Tuhoavaa politiikkaa tuottavat yhdessä asemonopolit, rahoituspääoma, sotilasbyrokratiat, NATOn instituutiot ja yhteistyöjärjestelmät. Aivan kuten imperialistiset vallat ja pääoma järjestäytyvät kansainvälisellä tasolla, myös kansojen rauhan ja vapauden taistelun on järjestäydyttävä tässä mittakaavassa. Anti-imperialismin on herättävä eloon työntekijöiden, nuorten, naisten, maahanmuuttajien, sodanvastaisten aktivistien, sosialistien ja kaikkien edistyksellisten voimien kollektiivisessa kapinassa.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen NATOn olemassaolo ei päättynyt. Päinvastoin, NATO on jatkuvasti luonut uusia vihollisia, uusia interventioalueita ja uusia tekosyitä sodalle. Kun NATOn johtamaa sotilaallista aggressiota perusteltiin eilen otsikoilla kuten ”kommunistinen uhka”, sitten ”terrorismin vastainen taistelu”, ”humanitaarinen interventio”, ”vakaus” ja vastaavat, tänään kaikki ”humanitaarinen” ja ”demokraattinen” retoriikka on jätetty taakse, ja imperialistisen laajentumisen uhka on tullut avoimemmaksi. NATOn kasvupyrkimys on tehnyt maailmasta turvallisemman, mutta hauraamman ja alttiimman sodille.

Jatkuva miehitys, saarto, apartheid ja kansanmurha Palestiinassa osoittavat imperialismin selkeimmät kasvot. Israelin joukkomurhapolitiikka jatkuu Yhdysvaltojen, NATOn ja Euroopan valtioiden tuella. Israelin rankaisemattomuus johtuu tästä yhteistyöstä. Siksi meidän on seistävä solidaarisuudessa Palestiinan kanssa, paljastettava valeystävät ja painostettava kaikkia valtioita, jotka aseistavat Israelia. Jatkuva aggressio Gazassa, Israelin hyökkäykset Libanoniin ja Iraniin, jatkuvat imperialistiset väliintulot Syyriassa, Punaiseltamereltä itäiselle Välimerelle ulottuvat sotilaalliset jännitteet, Ukrainan invaasio ja kiihtyvä asevarusteluliike Euroopassa osoittavat kaikki, että NATO ja imperialistiset suurvallat valmistavat maailmaa suurempiin sotiin.

NATOon liittymisestään vuonna 1952 lähtien Turkki on ollut tärkeä osa imperialismin turvallisuusstrategiaa. Sotilaslaitosten, kuten Incirlikin lentotukikohdan Adanassa, Kürecikin tutkatukikohdan Malatyassa ja Naton liittoutuneiden maajoukkojen komentokeskuksen (LANDCOM) İzmirissä, kautta Turkilla on ratkaiseva rooli Naton alueellisissa operaatioissa. Nämä tukikohdat ovat olleet sotilasoperaatioiden suunnittelun ja toteutuksen keskuksia Irakista ja Syyriasta Afganistaniin ja Länsi-Aasiaan. Kun maan aluetta käytetään sotilasoperaatioihin, sitä ei voida pitää sodan ulkopuolella, vaikka se ei olisikaan suoraan mukana aseellisessa konfliktissa.

Vuosien varrella, erityisesti Erdoğanin hallinnon aikana, Turkki on ylläpitänyt läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja Natoon ja samalla kehittänyt erityistä suhdetta Israeliin suljettujen ovien takana. Sen sotilaallinen läsnäolo Syyriassa, rajat ylittävät operaatiot ja alueen kansojen tahtoa sivuuttavat interventiot paljastavat Turkin hallitsevien luokkien laajentumispyrkimykset. Turkki esiintyy välittäjänä, joka voi neuvotella kaikkien maiden kanssa, mutta tämä kuva peittää sen yhteistyön imperialististen voimien kanssa. Jatkuvat kauppa-, diplomaatti- ja sotilaalliset suhteet Israelin kanssa paljastavat sen väitteiden vilpillisyyden solidaarisuudesta Palestiinan kansaa kohtaan. Sotilaallinen läsnäolo Pohjois-Kyproksella, sotilastukikohtien lisääntyminen, sen rooli kilpailussa energiavaroista itäisellä Välimerellä ja interventiot Syyriassa osoittavat kaikki Turkin alueelliset tavoitteet.

Turkin valtion ja pääkaupungin suuntautumisesta huolimatta Turkin sosialisteilla on vahva perinne vastustaa sekä NATOa että imperialismia. Turkin imperialisminvastainen liike on pitkään yhdistänyt NATOn vastustuksen ja itsemääräämisoikeuden vaatimuksen. Nykyään tästä historiasta ammentamisen, Turkin roolin jatkamisen estämisen alueella ja sen tulevien toimien vastustamisen ovat edelleen turkkilaisten ja kurdien vallankumouksellisten päätavoitteita.

NATO-maille asetettu viiden prosentin sotilasmenojen tavoite tarkoittaa, että julkisia varoja siirretään asemonopoleille. Samoin ydinaseiden, biologisten ja kemiallisten aseiden normalisointi ”pelotteen” tai ”kansallisen turvallisuuden” perusteella on mahdotonta hyväksyä. Nämä aseet eivät tarjoa turvallisuutta kenellekään kansalle, vaan sen sijaan uhkaavat kaikkea elämää. Kilpavarustelu ei ainoastaan ​​laajenna aggressiota ulkopolitiikassa. Se myös syventää autoritarismia kotimaassa. NATOn ja sen liittolaisten edustama aggressiivinen imperialistinen hallinto, kasvava äärioikeisto Euroopassa ja Turkin turvallisuuslähtöinen nationalistinen hallinto ovat kaikki saman globaalin pimeän järjestyksen eri kasvoja. Tämä järjestys käyttää sodan uhkaa tekosyynä rajavalvontajärjestelmien, muukalaisvihan, opposition kriminalisoinnin ja työväen vastaisen politiikan vahvistamiseen.

Sama synkkä järjestys kiihdyttää myös hyökkäyksiä naisten ja LGBTQI+-ihmisten taisteltuja oikeuksia vastaan. Militarismi ja autoritarismi vahvistavat patriarkaalista perhemallia pyrkimyksenään rajoittaa naiset hoivan taakkaan, epävarmuuteen ja tottelevaisuuden järjestelmään sekä kohdistaa hyökkäyksensä naisiin ja LGBTQI+-ihmisiin kurittaakseen yhteiskuntaa taantumuksellisten, nationalististen ja patriarkaalisten arvojen ympärille. Sotapolitiikka tuottaa miehitystä ja interventioita ulkomailla sekä sortoa, patriarkaattia ja sosiaalista kontrollia kotimaassa. Sotilasbudjettien kasvaessa oikeudet koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, sosiaaliturvaan, hoitopalveluihin ja ihmisarvoiseen elämään takavarikoidaan. Työväenluokka on tuomittu alhaisempiin palkkoihin, raskaampiin veroihin, suurempaan epävarmuuteen ja syvenevään köyhyyteen. Pääomalle sotatalous tarkoittaa voittoa. Työläisille se tarkoittaa elinkustannuskriisiä, työttömyyttä, velkaa, sosiaalisten oikeuksien menetystä ja tulevaisuuden puutetta.

Ekologinen tuho ja militarismi eivät ole erillisiä toisistaan. Sotakoneet, sotilastukikohdat, fossiilisten polttoaineiden kilpailu, kamppailu energiareiteistä ja aseteollisuus tuhoavat luontoa, maatalousmaata, resursseja ja asuintiloja. Kansojen tulevaisuutta ei voida luovuttaa niille, jotka hyötyvät sodasta.

Tästä syystä NATOn vastustaminen on vastustusta sotilasblokkeja vastaan ​​ja myös taistelua autoritarismia, rasismia, nationalismia, patriarkaattia, ekologista tuhoa, köyhyyttä ja työväen vastaista politiikkaa vastaan. Rauhantaistelu menee pelkkää sodan lopettamisen vaatimista pidemmälle. Se on taistelua ihmisten oikeuden puolustamiseksi elämään, tasa-arvoon, vapauteen, työhön, luontoon ja sodasta ja riistosta vapaaseen tulevaisuuteen.

Nämä huippukokouksesta siirtyneet vastuut ovat voimakas vetoomus solidaarisuuteen yhteisen rintaman rakentamiseksi imperialistista sotaa, NATOa, asevarustelua, autoritarismia, imperialistisia ideologioita, patriarkaattia, rasismia, ekologista tuhoa ja työväen vastaista politiikkaa vastaan. Tätä huippukokousta tulisi pitää ensimmäisenä askeleena kohti lisäyhteistyön ja -toimien, kuten alueellisten kokousten ja mielenosoitusten, rakentamista imperialismia ja alueellista uudelleenaseistautumista vastaan. Rakentaen Porto Alegren kansainvälisen antifasistisen konferenssin, globaalin antimilitaristisen webinaarin, G7-maiden vastaisten mobilisaatioiden ja kansainvälisen imperialismin vastaisen rauhankonferenssin poliittisen jatkuvuuden pohjalta, vahvistamme tulevana aikana mobilisaatioita COP31-kokousta vastaan, joka pidetään Antalyassa, Turkissa, marraskuussa 2026. Tuemme myös suunniteltuja antifasistisia konferensseja Puerto Ricossa ja Argentiinassa ja asetamme itsellemme tehtäväksi valmistella Balkanin laajuista anti-imperialistista ja antifasistista konferenssia.

Tämän linjan konkreettisena poliittisena perustana vaatimuksemme on lueteltu alla:

  • Lakkautetaan NATO, suljetaan kaikki sotilastukikohdat!
  • Ei ydinaseille, biologisille ja kemiallisille aseille!
  • Seisotaan kaikkien siirtomaa- ja miehitettyjen ihmisten rinnalla imperialistisia voimia vastaan!
  • Tuetaan palestiinalaisten vastarintaa sionistista kansanmurhaa vastaan! Katkaistaan kaikki kaupalliset, diplomaattiset ja sotilaalliset suhteet Israeliin ja asettakaa aseidenvientikielto!
  • Ohjataan sotilasbudjetit terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ihmisarvoisen elämän välineisiin!
  • Imperialismin vastaista solidaarisuutta ja internationalistista rinta rinnan taistelua maanjäristyksen runteleman Venezuelan kansan kanssa; saarron ja kauppasaarron alaisen Kuuban kansan kanssa!
  • Rakennetaan solidaarisuutta ja yhteistä taistelua Turkin ja Kreikan hallitusten militaristisen politiikan ja nationalististen uhkausten provokaatiota vastaan!
  • Balkanilta Länsi-Aasiaan: keskeytymätöntä ja pysyvää koordinaatiota imperialistista aggressiota vastaan ​​ja uusien toimien järjestämistä!
  • Puolustetaan elämää sotataloudelta, patriarkaaliselta sorrolta ja ekologiselta tuholta!
S. P. Kähmi Tiedotteet

Kutsu: Ukrainan sota – Pakkovärväys ja vastarinta 15.8.2026 klo 14

Ukrainasta kerrotaan usein tarinaa kansallisesta yhtenäisyydestä, kansansodasta vapauden ja demokratian puolesta. Silti joka päivä sosiaalisessa mediassa näemme tavallisten ukrainalaisten kuvaamia videoita, jotka ovat ristiriidassa tämän narratiivin kanssa. Näemme kuvia ihmisistä, jotka siepataan kaduilla pakkomobilisaatiossa, niin kutsutussa ”bussifikaatiossa”. Näemme värväysviranomaisten mielivaltaista väkivaltaa ja näemme tavallisten ihmisten vastarintaa tätä järjestelmää vastaan.

Pakkomobilisaation ankara kriitikko on ollut ukrainalainen tohtori Marta Havryshko, holokaustin ja antisemitismin tutkimuksen professori Clarkin yliopistossa Yhdysvalloissa. Feministinen tutkija, tohtori Havryshko, tunnetaan tutkimuksestaan ​​toisesta maailmansodasta, Ukrainan nationalismista ja sodassa tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta.

Havryshko alustaa Työväen antimilitaristien avoimessa keskustelutilaisuudessa Ukrainan sodasta ja taistelusta kieltäytymisestä 15. elokuuta klo 14 Helsingin Keskustakirjasto Oodin ryhmätilassa 3. Tapahtumaan on mahdollista osallistua myös netin kautta. Linkki ilmoitetaan myöhemmin.

Keskustelun jälkeen pidetään yhdistyksen hallituksen kokous, johon kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

Invitation: The War in Ukraine – Forced Mobilization and Resistance 15.8.2026 at 14:00

The situation in Ukraine is often presented as a story of national unity, a people’s war for freedom and democracy. Yet every day on social media we see videos shot by ordinary Ukrainians that contradict this narrative. We see images of people being abducted from the streets in forced mobilization, the so-called “bussification.” We see the arbitrary violence of the conscription authorities, and we see the resistance of ordinary people against this system.

A harsh critic of forced mobilization has been the Ukrainian Dr. Marta Havryshko, a professor of Holocaust and anti-Semitism studies at Clark University in the United States. A feminist scholar, Dr. Havryshko is known for her research on World War II, Ukrainian nationalism, and sexual violence in war.

Havryshko will speak at the open discussion event organized by Työväen antimilitaristit on the war in Ukraine and refusal to fight on the 15th of August at 14:00 in Helsinki’s central library Oodi, group space 3. The event can also be attended online. The link will be provided later.

After the discussion the board of the association TAM will have its meeting, to which all who are interested are welcome.

The event can also be found on Facebook.

S. P. Kähmi Tiedotteet

Kannanotto: Ukrainan sotaa pakeneville miehille on tarjottava suojelua jatkossakin

Työväen antimilitaristit tuomitsee Euroopan unionin suunnitelman lopettaa heinäkuun loppuun mennessä Ukrainasta pakenevien asevelvollisuusikäisten miesten suojelu. Järjestö vaatii Suomen valtion takaavan turvapaikat kaikille Ukrainan sotaa pakeneville.

Virallisessa tiedotteessaan EU-komissio kertoo haluavansa ”sovittaa yhteen suojelun tarpeet Ukrainan yleisen kyvyn kanssa puolustaa itseään”. Tämän varmistamiseksi tilapäistä suojelua ei pääsääntöisesti enää myönnettäisi äskettäin saapuneille henkilöille, joilla ei ole Ukrainan viranomaisten lupaa poistua Ukrainasta ”sotilaallisten velvoitteidensa” vuoksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa pakottamista lihamyllymäiseen sotaan. Ukrainalaisilla miehillä ei maan sisällä ole mahdollisuutta aseistakieltäytymiseen ilman vainoa. Tuhansia aseistakieltäytyjiä pidetään tällä hetkellä vankeina sotilasyksiköissä, joissa heihin kohdistuu epäinhimillistä kohtelua.

Kesäkuussa julkaistu ukrainalaismedian raportti kertoo, miten aseistakieltäytyjä Dmytro Kovalin kidutettiin kuoliaaksi Skeljan hyökkäysrykmentin toimesta. Koval ei suinkaan ole ainoa kidutuksen kohteeksi Ukrainassa joutunut henkilö.

YK:n, Euroopan neuvoston ja Ukrainan parlamentin ihmisoikeusvaltuutetut, Ukrainan tilannetta käsittelevä riippumaton kansainvälinen tutkintakomissio ja muut ihmisoikeuselimet ovat kaikki raportoineet rangaistuksista aseistakieltäytymisestä, mielivaltaisista pidätyksistä ja väkivallasta.

Työväen antimilitaristit tuomitsee EU:n suunnitelman ja vaatii Suomen valtion takaavan turvapaikat kaikille Ukrainan sotaa pakeneville – tulivatpa he Ukrainasta tai Venäjältä.

– Taantumuksellisesta sodasta kieltäytyjien auttaminen on vähintä, mitä Suomessa voimme tehdä, kommentoi järjestön puheenjohtaja Sippo Kähmi.

Työväen antimilitaristit ry
16.7.2026

Artikkelin kuva: Ukrainasta pakoa yrittäneitä ihmisiä Ukrainan rajavartioston pidättäminä.

S. P. Kähmi Uutiset

Ilmiantaja: Brittisotilaat heittivät afgaanivankeja trukeista ”huvin vuoksi”

Ilmiantaja on kertonut Iso-Britanniassa käynnissä olevalle Afganistanin-tutkinnalle, että brittisotilaat heittivät maahan afgaanivankeja trukeista ”huvin vuoksi”.

Monica Grenfell työskenteli Ison-Britannian erikoisjoukoissa (UKSF) vuosina 2015–2018 keittiöhenkilökuntana ja myymälätyöntekijänä.

Entisen toimittajan todisteet sodan runtelemassa maassa vuosina 2010–2013 tapahtuneista väitetyistä murhista julkaistiin äskettäin.

Todistajalausunnossaan Grenfell kertoi keskustelusta miehen kanssa, joka oli palvellut Afganistanissa ja Irakissa ennen työskentelyä Ison-Britannian erikoisjoukoissa.

– Muistan erityisesti hänen kertoneen minulle, että hän laittoi vankeja trukkiin, nosti sen ylös ja ajoi niin kovaa, että he putosivat siitä.

– Hän sanoi käyttäytyneensä samalla tavalla Afganistanissa, hän sanoi.

Grenfell lisäsi olevansa ”kauhistunut” siitä, että mies ”piti sitä hauskana” suljettujen ovien takana pidetyssä kuulemisessa.

– Tarkoitan, että hän ei tehnyt mitään yksin, vaan he tekivät sitä huvin vuoksi, jarruttaen niin paljon, että he putosivat kyydistä, rouva Grenfell kertoi tutkinnan asianajajalle Jonathan Polnaylle.

Hän lisäsi, että hän tapasi kyseisen henkilön uudelleen, kun hän aloitti työskentelyn sotilastukikohdassa.

Tutkinnassa kuultiin, että hän oli aiemmin kuvaillut erikoisjoukkojen leirin ilmapiiriä ”karkeaksi ja villiksi”.

Todistuksena hän sanoi, ettei ollut ”koskaan ollut missään niin pahassa paikassa kuin siellä” ja että siellä oli ”seksuaalista sanailua”, joka ”jatkui päivän alusta loppuun”.

Brittiläisen sodanvastaisen Stop the War -liittouman tiedottaja kommentoi paljastuksia.

– Sanoimme alusta alkaen, että Afganistanin hyökkäys ja miehitys johtaisi kauheaan kärsimykseen afgaanien keskuudessa, ja tästä tutkinnasta hitaasti esiin valuneet todisteet ovat paljastaneet juuri tämän.

– Toivoimme, kun tutkinta alkoi lokakuussa 2023, että peittely loppuisi ja miehityksen raakuus joutuisi kohtaamaan. On häpeällistä, että nimettömille sotarikoksiin afgaanisiviilejä vastaan ​​syyllistyneille ei ole vieläkään aiheutunut seuraamuksia.

Tutkinta jatkuu Iso-Britanniassa.

Artikkelin kuva: Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus

S. P. Kähmi Uutiset

Brittinuoret ja opiskelijat vetoavat: Ei sodalle, ei kansanmurhalle

Brittiläisen Stop the War -liittouman sivuilla julkaistussa vetoomuksessa opiskelijat ja nuoret sanovat ei militarismille ja sodankäynnille, valmistautuen toimintapäivään 20. marraskuuta.

– Lähes kolmen vuoden ajan hallituksemme on tukenut Israelin kansanmurhaa Gazassa ja hyökkäystä Libanoniin. Se on tukenut Trumpin sotia Venezuelassa ja Iranissa sekä kiristänyt Kuuban saartoa. Ja se jatkaa Ukrainan sodan lietsomista, tekstissä sanotaan.

– Meille kerrotaan, että meidän on valmistauduttava sotaan, uhrattava henkemme ja että meidän on hyväksyttävä laaja-alaiset leikkaukset palkkoihin, hyvinvointiin, julkisiin palveluihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin sen rahoittamiseksi.

– Tämä kohdistuu erityisesti nuoriin. Viime vuonna armeijalle annettiin 70 miljoonaa puntaa lisää rekrytointiin kouluissa. Tänä vuonna hallitus aloittaa ”armeijan välivuoden” ohjelman koulunsa päättäville. Uusi puolustuksen ja yliopistojen liitto (Defense Universities Alliance) sitouttaa rahapulassa olevia yliopistoja sotilasteknologian tutkimukseen ja kehitykseen sekä kehittää jatko-opinto-ohjelmia opiskelijoille, jotka haluavat päästä sotilas- ja aseteollisuuteen. Tämä laajamittainen käänne koulutuksen militarisointiin tapahtuu samaan aikaan laajamittaisten koulujen, yliopistojen kurssien ja henkilökunnan leikkausten sekä lisääntyvän autoritarismin kanssa, minkä seurauksena opiskelijoita on erotettu ja määrätty määräaikaisesti koulusta heidän puhuessaan Palestiinan puolesta.

– Me, koululaiset, yliopisto-opiskelijat ja nuoret Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sanomme ei sodalle ja militarisoinnille. Emme aio mennä sotaan emmekä osallistua lukemattomien ihmisten tappamiseen käytettyjen aseiden tuotantoon.

– Vastustamme koulutuksen ja hyvinvoinnin menojen leikkauksia. Vastustamme suunnitelmia muuttaa koulut ja yliopistot sotilasteollisuuskompleksin keskuksiksi.

– Lupaamme liittyä kansainväliseen opiskelijalakkojen ja -mielenosoitusten päivään 20. marraskuuta ja yhdistää voimamme opiskelijoiden ja nuorten kanssa kaikkialla Euroopassa ja muualla vastustaaksemme sotaa.

S. P. Kähmi Uutiset

NATO-vankia kidutettiin vankilassa Turkissa

Turkkilainen nuorisojärjestön aktiivi Mehmet Şimşek, joka pidätettiin Antalyassa sunnuntaina 5. heinäkuuta ennen Ankarassa 7.–8. heinäkuuta pidettyä NATOn huippukokousta, on joutunut kidutuksen kohteeksi S-tyypin suljetussa vankilassa.

Ennen Ankarassa 7.-8. heinäkuuta pidettyä NATOn huippukokousta poliisi teki ratsioita useissa maakunnissa, ja satoja pidätettyjä kansalaisia ​vangittiin myöhemmin. Vallankumoukselliset nuorisoyhdistykset ilmoittivat, että yhteensä sata heidän jäsentään pidätettiin useissa Turkin maakunnissa kotietsintöjen aikana.

Nykyjuristien yhdistyksen (ÇHD) Antalyan osaston asianajajat, jotka tapasivat vallankumouksellisten nuorisoyhdistysten Mehmet Şimşekin tämän pidätyksen jälkeen neljän päivän pidätyksen jälkeen, kertoivat, että heidän asiakastaan ​​kidutettiin kepeillä ja pahoinpideltiin raa’asti hänen saapuessaan vankilaan. Asiasta kertoo Yolculuk.org-julkaisu.

ÇHD:n asianajajien mukaan vanginvartija loukkasi Şimşekiä ankarasti sanoen ”Mitä sinä tuijotat, paskiainen?” ja löi tätä päähän. Lisäksi todettiin, että heidän asiakastaan ​​kidutettiin myöhemmin kepillä.

Hänen itsepintaisesta pyynnöstään Şimşek vietiin sairaalaan, jossa hänelle tehtiin lääkärintarkastus ja laadittiin raportti, minkä jälkeen hänet palautettiin vankilaan.

Ihmisten terveyteen kielteisesti vaikuttavasta arkkitehtuuristaan ​​ja ankarista eristysolosuhteistaan ​​tunnetuissa S-tyypin vankiloissa on yhden ja kolmen hengen sellejä. Näissä vankiloissa on tyypillisesti noin viiden neliömetrin sisäpiha, jota ympäröivät noin 13 metriä korkeat muurit. Vankien mukaan sisäpihat eivät saa riittävästi auringonvaloa edes kesäkuukausina.

Istanbulin asianajajaliiton ihmisoikeuskeskuksen Çorlu Karatepen korkean turvallisuuden vankilassa 29. elokuuta 2025 tehdyn vierailun jälkeen laatiman raportin mukaan selleissä ei ole suoraa ilmanvaihtoa. Raportissa todetaan, että vangit saavat olla ulkona yhteistuuletuksessa vain 1–1,5 tuntia päivässä. Tämä tarkoittaa, että vangin on vietettävä sellissään noin 23 tuntia päivässä.

Asianajajaliiton laatiman raportin mukaan sisäpihoja ja käytäviä sekä sellejä, joissa vankeja pidetään, valvotaan 24 tuntia vuorokaudessa turvakameroilla. Hallinto voi seurata, kuinka monta kertaa vanki käy wc:ssä tai kylpyhuoneessa. Vaikka perustuslakituomioistuimen päätöksellä on todettu, että tämä käytäntö loukkaa oikeutta yksityisyyteen, päätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Vankiloita kritisoidaan paitsi arkkitehtuuristaan ​​ja ankarista eristysolosuhteistaan, myös lukuisista ihmisoikeusloukkauksista. Raportissa valitetaan muun muassa kirjojen, aikakauslehtien ja sanomalehtien rajoituksista, käsirautoihin määräämisestä, tarkastuksista sairaalasiirtojen aikana ja rajoitetusta tuotevalikoimasta vankiloiden ruokaloissa.

Oikeusministeriön tietojen mukaan Turkissa on 23 korkean turvallisuuden vankilaa, 13 Y-tyypin vankilaa ja 7 S-tyypin vankilaa.

S. P. Kähmi Uutiset

Slovenian pääkaupungissa marssittiin NATOa vastaan

Slovenian sosialistiset ja anarkistiset järjestöt mobilisoituivat 9. heinäkuuta Ljubljanassa protestoidakseen NATOa vastaan ​​osana kansainvälistä toimintaa liittyen NATOn huippukokoukseen, joka pidettiin Turkissa 8. heinäkuuta.

Mielipidemittaukset osoittavat, että NATOn kannatus Sloveniassa on laskenut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Kun lähes 70 prosenttia kansalaisista kannatti jäsenyyttä kymmenen vuotta sitten, luku on tällä hetkellä noin 56 prosenttia.

Opiskelijajärjestö Iskran johdolla sadat mielenosoittajat marssivat Ljubljanassa Slovenian kansalliskokouksen eteen ja vaativat militarisoinnin lopettamista – eroamista NATOsta ja EU:sta sekä Israelille ja Yhdysvalloille pakotteiden asettamista – ja varojen uudelleenohjaamista sosiaaliturvaan militarisoinnin ja aseistautumisen sijaan.

– Slovenian uusi oikeistolainen koalitiohallitus lämpenee nopeasti Israelin kansanmurhavaltiolle ja lopettaa Slovenian aiemmin antaman vähäisen symbolisen tuen palestiinalaisten taistelulle. Uusi hallitus virallistaa ja kiihdyttää yhteiskunnan militarisointia, jonka edellinen vasemmistoliberaali hallitus jo aloitti, Iskrasta kerrotaan.

– Ilmaisemme solidaarisuuttamme kansainväliselle proletariaatille ja maailmanlaajuisille imperialismin vastaisille kamppailuille viime vuonna tapahtuneiden imperialististen sotien ja interventioiden kärjistymisen yhteydessä. Koska imperialismi on maailmanjärjestelmä, myös meidän kamppailujemme ja järjestöjemme on oltava kansainvälisiä.

– Sosialismin rakentaminen on ainoa vaihtoehto hyväksikäytölle ja sodalle, kapitalismille ja imperialismille sekä luokkayhteiskunnalle! Smrt imperializmu – svoboda narodu!

Artikkelin kuva: piksiwork @ Instagram

S. P. Kähmi Uutiset

Rheinmetallin Berliinin toimisto suljettiin aktivistien toimesta

Mielenosoitukset aseyhtiö Rheinmetallia vastaan jatkuvat Saksassa: tänä aamuna 40 Peacefully Against Genocide ​​-liikkeen kannattajaa esti Rheinmetallin toimiston sisäänkäynnit Berliinissä.

– Joka päivä tässä rakennuksessa on ihmisiä, jotka etsivät vain tapoja maksimoida voittojaan kansanmurhasta, asevarustelusta ja ihmisten tappamisesta. Yhteiskuntana emme saa sallia tämän tapahtuvan, totesi Joel Schmitt, joka tänään 40 muun ihmisen kanssa saartoi Rheinmetallin toimiston.

– Kokoonnumme Berliiniin seisomaan yhdessä ihmisinä Rheinmetallin asetehtaan avaamista vastaan. Meillä on vastuu vastustaa kansanmurhaa ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, selitti mielenosoitukseen osallistunut Anja Windl.

– Joka päivä Israel tappaa ihmisiä Palestiinassa, Libanonissa ja Iranissa saksalaisilla aseilla. Ja joka päivä Saksan hallitus ja aseteollisuus päättävät jatkaa tämän tappamisen tukemista. Tulemme estämään Rheinmetallin tehtaan ja näiden rikosten rikoskumppanit yhä uudelleen ja uudelleen.

Myös aktivisti Greta Thunberg osallistui mielenosoitukseen.

– Meidän vastuullamme on lopettaa osallisuutemme ja vastustaa ihmisten tappamista. Ja siksi olemme täällä tänään, Thunberg sanoi.

Mielenosoituksen jälkeen kymmeniä ihmisiä pidätettiin ja useita otettiin poliisin huostaan.

– Valtio vastaa väkivaltaa vastustaviin mielenosoituksiin väkivallalla. Tämä osoittaa jälleen kerran, keitä on tarkoitus suojella: hallituksia ja yrityksiä, jotka hyötyvät ihmisten tappamisesta, mielenosoittajat tiedottivat.

S. P. Kähmi Uutiset

Liittoaktiivit: Militarisointi ei ratkaise teollisuuden ongelmia

Osana tämän vuoden Marxilaista kesäkoulua Belgiassa yli 80 ihmistä osallistui perjantaina työpajaan ”Militarisointi: valeratkaisu teollisuudelle”. Tilaisuudessa kuultiin kriittisiä ääniä kolmelta keskeiseltä ammattiliitolta.

Ulrike Eifler IG Metalista havainnollisti, kuinka Saksan talouden kiihtynyt muutos sotataloudeksi ei pysäytä maan nopeaa teollistumisen vähenemistä, joka on tähän mennessä vaatinut satojatuhansia työpaikkoja.

Päinvastoin, se peittelee ongelmaa, pahentaa entisten lippulaivateollisuudenalojen, kuten autoteollisuuden, teknologisia vajeita ja samalla riistää yhteiskunnalta sosiaalivaltion keskeisiä piirteitä – kuten pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan – samalla kun se turvaa harvojen voitot.

Hillal Sor FGTB:stä selitti samalla tavalla, kuinka sotilaallisen keynesiläisyyden lupaus toimii vain kasvun illuusiona, joka tarvitsee sotaa pysyäkseen pystyssä. Rauhan aikana aseita voidaan tuottaa ja varastoida vain rajallinen määrä – se on teollisuudenala, joka riistää yhteiskunnalta tulevaisuuden teknologioita, jotka ratkaisisivat kaikkia Euroopassa koskettavia ongelmia – kuten oikeudenmukaisen siirtymän ja ympäristöystävälliset teknologiat.

Vaikka militarisointi ei tarjoa luvattuja työpaikkoja, Hillal kehotti, on tärkeää pysyä vuoropuhelussa aseteollisuuden työläisten kanssa – koska hekin kärsivät huonoista työoloista eivätkä hyödy näistä prosesseista.

Matteo Gaddi FIOM:sta esitteli perusteellisen analyysin nykyistä militarisointiaaltoa ohjaavasta taloudellisesta ja rahoituksellisesta kehyksestä.

Oligopoli, korruptio ja harvojen voitot ovat nykyisen muutoksen ominaispiirteitä – ja sen pahimpana puolena: vaikka jokainen tehdas Euroopassa muuttuisi asetehtaaksi, tarvitaan silti keskeisiä teollisia tuotantoja, jotka takaavat arjen – ja niitä siirretään tällä hetkellä ulkomaille, josta niitä ei voida enää palauttaa.

Kaikkien kolmen viesti oli selvä: Tarvitsemme eurooppalaisen rauhanliikkeen, joka keskittää työläiset ja ammattiliitot.