”Satamatyöläiset eivät tee työtä sodan puolesta” – Historiallinen lakkopäivä ylsi viidelle mantereelle

Lokakuun 30. päivänä 2026 satamatyöläiset toteuttivat laajan, koordinoidun maailmanlaajuisen toimintapäivän, johon kuului lakkoja ja mielenosoituksia 113 satamassa 22 maassa ja viidellä mantereella.

Kansainvälinen satamatyöväen taistelupäivä, johon osallistui noin 115 satamatyöntekijäjärjestöä 22 maassa viidellä mantereella, alkoi ensimmäisellä mielenosoituksella kello 6:00 aamulla Melbournen satamassa Australiassa ja päättyi viimeiseen mielenosoitukseen Oaklandin ja San Franciscon satamissa Kaliforniassa.

Tämä historiallinen kansainvälinen liikehdintä, jonka pääiskulauseena oli ”Satamatyöläiset eivät tee työtä sodan puolesta”, vastusti kaupallisen satamainfrastruktuurin käyttöä aseiden kuljettamiseen konfliktialueille. Toimet uhkasivat häiritä yli 40 prosenttia Välimeren rahtiliikenteestä.

Palestiinalainen ammattiyhdistysliike ilmaisi tukensa lakolle ja kehotti muitakin liittymään mukaan.

Päivän aikana saatiin raportteja lakoista ja mielenosoituksista, joita oli järjestänyt yli 25 satamatyöntekijöitä edustavaa ammattiliittoa ympäri maailmaa. No Harbor For Genocide -kampanjan mukaan mukana olleista satamista muun muassa Genovalla, Livornolla ja Gioia Taurolla Italiassa, Marseilles’lla Ranskassa, Pireuksella Kreikassa sekä Tangerilla Marokossa on todistettuja yhteyksiä Israeliin suuntautuviin aseiden kuljetuksiin.

Laajimmat lakot kirjattiin Välimeren alueella, jossa CGT järjesti 24 tunnin lakon 24 ranskalaisessa satamassa, USB ja Orsa Porti 9 italialaisessa satamassa, ENEDEP 10 kreikkalaisessa satamassa ja Liman-Is 3 turkkilaisessa satamassa, ja osallistumisaste oli erittäin korkea. Samaan aikaan lukuisissa maissa järjestettiin lyhyempiä lakkoja, kuten ODT:n järjestämä lakko Tangeri Medin satamassa, joka on Välimeren suurin satama, LAB Baskimaan satamissa sekä useissa Espanjan satamissa muiden ammattiliittojen toimesta, Segadamelin Peo Kyproksella, kun taas WTWFI-liiton alun perin 11 Intian satamassa järjestämä lakko keskeytettiin epäsuotuisien sääolosuhteiden vuoksi.

Lukuisissa muissakin paikoissa järjestettiin mielenosoituksia ja lakkovartioita: monissa Pohjois-Euroopan satamissa, alkaen Hampurin satamasta, jossa mielenosoituksen järjesti Ver.Di-ammattiliitto, sekä Dublinissa ja Corkissa, joissa mielenosoituksen järjesti Siptu-ammattiliitto. Lisäksi mielenosoituksia järjestettiin myös Veracruzissa Meksikossa sekä muissa Etelä-Amerikan satamissa, erityisesti Espírito Santossa ja Itajalissa Brasiliassa sekä Montevideossa Uruguayssa.

– Tätä suurta aloitetta ovat tukeneet lukuisat kannanotot monilta kansallisilta ja kansainvälisiltä ammattiliitoilta ympäri maailmaa, joita haluamme kiittää, mutta erityisesti haluamme mainita palestiinalaisten järjestöjen sekä Kuuban järjestöjen antaman tuen. Palestiinalaisten kansanmurhan tuomitseminen sekä Kuuban kansan saarron tuomitseminen ovat keskeisiä elementtejä Istanbulin julistuksessa, joka toimii edelleen tämän suuren taistelupäivän kompassina, USB:sta todetaan.

– Kansainvälinen taistelupäivä oli konkreettinen vastatoimi, jonka tarkoituksena oli iskeä kuolemankauppaan: pelkästään 24 tunnin lakkojen osalta pysäytettiin noin 55 000 konttia, mikä NHG:n arvioiden mukaan aiheutti 60 miljoonan euron kustannukset. Näihin on lisättävä myöhempien viivästysten kustannukset, Italian yleislakon erityisvaikutukset sekä se, että mukaan tuli suurempi määrä satamia, joiden toiminta pysähtyi lyhyemmäksi ajaksi.

– Mutta ennen kaikkea tämän päivän suuri arvo piilee satamatyöläisten tekemässä valtavassa kansainvälisen solidaarisuuden ponnistuksessa: he ovat osoittaneet, että työläiset voivat ylittää erimielisyydet, pysäyttää sodan, torjua sen haitallisia vaikutuksia palkkoihin ja julkisiin palveluihin sekä sanoa ei infrastruktuurin ja koko yhteiskunnan militarisoinnille sekä laiturien automatisoinnille.

– Tämän päivän menestyksekäs toteuttaminen osoittaa, että tämä on oikea tie: työväki, työläiset eivät halua enää olla sodan järjestelmän osallisia, ja huomenna aloitetaan työ sen eteen, että seuraavalla kerralla mukana on enemmän aloja ja maita.

PAME: Lokakuun 30. päivänä tehtiin historiaa

Omassa julkilausumassaan kreikkalainen ay-rintama PAME tervehtii lokakuun 30. päivän lakkojen suurta menestystä.

– Tervehdimme satamatyöläisiä, merenkulkijoita, metallityöläisiä ja kaikkien alojen työläisiä, jotka kävivät tämän valtavan ja historiallisen lakkotaistelun. 113 satamassa, 21 maassa ja viidellä mantereella työväenluokka lähetti viestin, joka kuului ympäri maailmaa: Emme tee töitä sodan puolesta!

– Aamunkoitosta alkaen lakkolaiset asettuivat asemiinsa satamien porteille, laivojen noususilloille ja tehtaisiin. Pireus oli tämän suuren päivän keskiössä. Satamatyöläiset pitivät yllä lakkovahteja COSCOn terminaaleissa, ja merenkulkijat laivojen noususilloilla. Yksikään potkuri ei pyörinyt Pireuksessa, Rafinassa, Lavriossa, Patraksessa, Igoumenitsassa, Elefsinassa tai Rio–Antirriossa.

– Kaupunginteatterilta alkanut lakkokulkue täytti Iroon Polytechniou -kadun päästä päähän! Kansainvälinen solidaarisuus heräsi eloon. Australiasta Yhdysvaltoihin tuhannet satamatyöläiset osallistuivat lakkoihin, työnseisauksiin ja päättäväisiin mielenosoituksiin.

– Italiassa ja Ranskassa lakossa olevien työläisten solidaarisuusviestit Pireuksen mielenosoitukseen yhdistivät työläisten äänet, vahvistaen heidän päättäväisyyttään ja luottamustaan ​​yhteiseen taisteluun. Tämä näky herättää toivoa kansoissa ja huolta riistäjissä: työläiset ovat yhtenäisiä, järjestäytyneitä ja päättäväisiä – juuri siellä, missä voitot syntyvät ja missä imperialistien sotilaslasteja käsitellään!

– Lokakuun 30. päivä saa paikkansa kansainvälisen työväenliikkeen historiassa! Se osoittaa, millainen voima työläisillä on käsissään, kun he järjestäytyvät, tekevät yhteisiä päätöksiä ja koordinoivat toimintaansa yli rajojen.

– Tämänpäiväisten toimien kansainvälinen vaikutus osoittaa, kuinka laajalle taistelu voi yltää, kun se pohjautuu työväenluokan yhteisiin etuihin ja järjestäytyneeseen kamppailuun. Pääoma, hallitukset ja imperialistiset liittoutumat joutuivat kasvokkain sen kanssa, mitä ne todella pelkäävät: järjestäytyneen kansan voiman, joka kykenee haastamaan sodan ja riiston politiikan.

– Lokakuun 30. päivänä Uusi demokratia -hallitus ja sotapuolueet – jotka tukevat Kreikan osallistumista Yhdysvaltain, NATOn ja EU:n suunnitelmiin – saivat vastauksen, joka kuului kauas. Me työläiset emme hyväksy satamien ja infrastruktuurin muuttamista sodan lähtöalustoiksi. Emme suostu asettumaan yritysryhmittymien kilpailun ja etujen taakse.

– Seisomme palestiinalaiskansan, Kuuban ja kaikkien niiden kansojen rinnalla, jotka kärsivät imperialistisesta aggressiosta. Emme salli, että toimeentulomme ja lastemme tulevaisuus riippuvat muiden kansojen teurastamisesta!

– Satamat näyttivät suunnan. Tätä askelta voi ja täytyy seurata toiminta muillakin aloilla! Tehtaissa ja telakoilla, aseteollisuudessa, rautateillä ja koko kuljetusalalla, energia-alalla, tietoliikenteessä ja tietotekniikassa.

– Meidän on vahvistettava yhteisiä aloitteita ja kansainvälistä koordinointia sotataloutta ja imperialistisiin sotiin osallistumista vastaan. Järjestäytyneiden työläisten on haastettava sodan ketjun jokainen lenkki!

– Lokakuun 30. päivän taistelun tuoman ylpeyden ja tarmon voimin etenemme kohti seuraavaa suurta virstanpylvästä: valtakunnallista yleislakkoa 25. marraskuuta! Vaadimme työehtosopimuksia, joihin sisältyy palkankorotuksia, seitsemän tunnin työpäivä, viisipäiväinen työviikko (35-tuntinen työviikko) sekä työterveys- ja turvallisuustoimia. Vaadimme rahoitusta terveydenhuollolle ja koulutukselle. Vastustamme asumisen, ruoan, lämmityksen ja polttoaineiden hintojen nousua, joka kuristaa työläisperheitä. Emme suostu maksamaan hengellämme ja tuloillamme sodankäynnistä ja yritysryhmittymien voitoista!

– Kutsumme jokaisen ammattiliiton mukaan taisteluun – järjestämään lakkoa ja varmistamaan sen onnistumisen. Tämän historiallisen päivän herättämän ylpeyden ja innostuksen on muututtava vahvemmaksi järjestäytymiseksi, aktiivisemmaksi osallistumiseksi ammattiliitoissamme ja uusiksi lakkopäätöksiksi!

– Lokakuun 30. päivänä työläisten ääni kuului kaikilla viidellä mantereella! Nouskoon koko maa 25. marraskuuta! Kaikki mukaan valtakunnalliseen yleislakkoon! Ei uhrauksia heidän voittojensa ja sotiensa tähden!

Artikkelin kuva: USB

Uusfasistinen sotilasyksikkö pyöritti Ukrainassa ”yksityistä pidätyskeskusta” sotilaskarkureille – Väkijoukko vapautti miehet

Ukrainassa on nähty dramaattisia hetkiä, kun kansalliskaartin piirissä toimivien uusfasististen Asovan joukkojen ylläpitämä ”yksityinen pidätyskeskus” paljastui; väkijoukon myötävaikutuksella lääkintähenkilöstö onnistui pelastamaan rakennuksesta useita loukkaantuneita miehiä, jotka olivat yrittäneet paeta sotilaspalvelusta.

Marraskuun 2. päivän iltana Kiovan lähellä sijaitsevassa Petropavlivska Borštšahivkassa puhkesi merkittävä skandaali, kun paikalliset asukkaat löysivät talosta – jossa ei ollut mitään virallisia tunnuksia – paikan, joka vaikutti laittomalta pidätyskeskukselta.

Ukrainalainen uutissivusto Apostrophe raportoi tapahtumista seuraavasti:

Poliisiviranomaisiin ottivat yhteyttä yksityisen ensihoitopalvelun työntekijät, jotka kertoivat, että heidän pääsyään tietyn henkilön luo estettiin.

Paikalle saapuneet viranomaiset totesivat, että tapahtumat sijoittuivat yksityistalon läheisyyteen, jossa majaili Ukrainan kansalliskaartin (NGU) yksiköihin kuuluvia sotilaita. Myös paikallisia asukkaita saapui paikalle.

Samaan aikaan verkossa alkoi levitä tietoja, joiden mukaan aseistetut miehet pitivät rakennuksessa vankeina kymmeniä ihmisiä.

Portilla olleet ihmiset vaativat pääsyä tiloihin, esittivät syytöksiä ja kertoivat pidätettyihin mahdollisesti kohdistuneesta väärinkäytöstä. Joissakin raporteissa mainittiin, että yksi henkilö olisi saattanut kuolla [tämä tieto osoittautui myöhemmin perättömäksi].

… rakennuksesta tuli ulos lääkintähenkilö, joka kertoi, että neljä vakavasti sairasta henkilöä oli toimitettu sairaalahoitoon. Hänen arvionsa mukaan rakennuksessa oli noin 25–30 ihmistä. Hän totesi myös, etteivät miehet itse olleet täysin selvillä omasta oikeudellisesta asemastaan.

Rakennuksen ulkopuolella väkijoukko muuttui yhä vihaisemmaksi.

Kasvonsa kommandopipoihin peittäneet aseistetut miehet vartioivat talon ympäristöä. Paikalliset asukkaat halusivat päästä sisään. Jossain vaiheessa ilmaan ammuttiin laukauksia.

Lopulta paikalle saapui Ukrainan kansalliskaartin Asovan joukkojen komentaja Oleksandr Pivnenko. Hänen mukaansa neljä sotilasta oli toimitettu sairaalahoitoon, ja myös muut rakennuksessa olleet henkilöt ovat kansalliskaartin sotilaita. Hän myönsi, että rakennusta käytettiin luvattomasti yksiköistään poistuneiden (AWOL) sotilaiden säilyttämiseen.

Kansanedustaja Oleksi Hontšarenko kertoi, että talosta tuotiin ulos henkilö, jolla oli murtunut kylkiluu. Samalla hän totesi erään paikalla olleen naisen väittäneen, että tämän ystävää oli pidetty paikassa yli kuukauden ajan.

Hontšarenkon mukaan kyseessä on tila, jossa sotilaisiin kohdistetaan pakkokeinoja – toiminta muistuttaa sitä, mitä tapahtui ”Skalassa” (kyseessä on erillinen kansalliskaartin yksikkö, jossa paljastui aiemmin tänä vuonna laajamittaista kidutusta, joka johti useiden sotilaiden kuolemaan).

Hontšarenko totesi:

– Petropavlivska Borštšahivkassa sijaitseva talo oli itse asiassa niin sanottu ’painostustalo’ (press house). Virallisesti kyseessä on tila, jossa sotilaskuria rikkoneiden kanssa käydään keskusteluja, joihin liittyy fyysisiä pakkokeinoja. Pahoinpitelyt, kuoppaan heittäminen, ruoskiminen ja kurinpidolliset hakkaamiset rivistön edessä ovat armeijassa jatkuvasti toistuvia ilmiöitä. Kaikki järkyttyivät siitä, mitä Skalassa tapahtui. Mutta tällaista tapahtuu kaikkialla ja joka päivä…

Myöhemmin paikalle saapui presidentinkanslian johtaja Kyrylo Budanov.

– Tulin tänne selvittämään, mitä helvettiä täällä oikein tapahtuu, Budanov sanoi.

Hänen mukaansa rakennuksessa pidettiin 14 ihmistä. Kun häneltä kysyttiin, miksi Ukrainassa on tällaisia ​​rakennuksia ja miksi kukaan ei tiedä niistä, kanslian johtaja vastasi, että ”tällaisia ​​rakennuksia on paljon”. Hän lisäsi, että kysymykseen siitä, ”miksi tällaisia ​​rakennuksia on olemassa, mitä niissä tapahtuu ja miksi meillä on erityinen turvallisuuspalvelu”, palataan huomenna.

Rakennuksesta löytyi vahvistamattomien raporttien mukaan myös 14-vuotias poika, joka oli sekavassa ja eksyneessä tilassa. Joidenkin väitteiden mukaan häntä oli pidetty paikassa vangittuna, kun taas toisten mukaan hän kuului joukkoon, joka tunkeutui rakennukseen – ja siellä häntä lyötiin lapiolla.

Kun Budanov oli poistunut paikalta, paikalle ilmestyi naamioituneita pahoinpitelijöitä, jotka yrittivät häätää ulkopuolella olleet mielenosoittajat. Asovan kannattajat marssivat muodostelmassa kohti tapahtumapaikkaa, lausuen ääneen ”ukrainalaisten nationalistien rukousta” – OUN:n (Ukrainalaisten nationalistien järjestön) tunnusta. OUN tunnetaan historiallisesti yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa, holokaustiin osallistumisesta ja puolalaisten siviilien joukkomurhasta.

Syntyi yhteenottoja. Väkijoukko hyökkäsi poliisiautojen kimppuun.

Asovan prikaatin kenraali Denys ”Redis” Prokopenko tuomitsi tiedotteessaan ne, jotka ”yrittävät mustamaalata asevoimia”, syyttäen heitä ”Kremlille työskentelystä” ja ”sabotaasista”.

Asovan joukot – uusnatsien perustama ja johtama, toisen maailmansodan aikaisten natsiyhteistyökumppanien ihailuun pohjautuva ja nykyään kansalliskaartiin kuuluva ryhmittymä – vaikuttavat käyttävän siis salaisia ​​pidätyskeskuksia sellaisten sotilaiden rankaisemiseen, jotka ovat ”rikkoneet kuria”. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sotilaita, jotka yrittävät karata, poistuvat rintamalta ilman lupaa tai ovat yksinkertaisesti joutuneet komentavan upseerin epäsuosioon.

Presidentin kanslian edustaja Budanov myönsi useiden tällaisten laittomien pidätyskeskusten olemassaolon ja antoi epäsuorasti ymmärtää, ettei hänellä ole niihin mitään valtaa.

Päivitys klo 14:12: UNN-sivuston julkaisussa Ukrainan kansalliskaartin edustaja Ruslan Muzychuk väittää puolestaan, että rakennusta käytettiin vain joukkojen väliaikaiseen majoittamiseen ennen lähettämistä koulutukseen.

Hän toteaa, että kansalliskaartin johto, lääkintähenkilöstö ja lainvalvontaviranomaiset ovat paikalla tarkistamassa tietoja ihmisten laittomasta vangitsemisesta.

Samaan aikaan naispuolinen lääkintähenkilö, joka eilen järjesti neljän pahoinpidellyn miehen vapauttamisen ja sairaalahoitoon toimittamisen, on jo lisätty ukrainalaisen ”kansan vihollisia” luettelevan Myrotvorets-sivuston ”mustalle listalle”.

Häntä syytetään sivustolla seuraavista asioista: ”Ammattimainen provokaattori (niin kutsuttu ”torpedo”). Ukrainan puolustusvoimien laillisen toiminnan estäminen. Hyökkääminen Ukrainan sotilashenkilöstöä vastaan ​​ja hyökkäyksiin yllyttäminen heitä vastaan. Osallistuminen Venäjän Ukrainaa vastaan ​​suuntaamiin informaatio-operaatioihin. Tarkoituksellinen, järjestelmällinen ja harkittu toiminta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan demoralisointi, vastarintatahdon murentaminen Venäjän aggressiota vastaan ​​sekä yhteiskunnan ajaminen antautumiseen.”

Päivitys klo 16:52: Viimeisimpien tietojen mukaan nainen on pidätetty Ukrainan turvallisuusviranomaisten toimesta.

”Kuopat” ovat yleinen ilmiö Ukrainan armeijassa

Petropavlivska Borštšahivkasta löydetystä tilasta saattaa olla kyseessä ilmiöstä, jota Ukrainan asevoimissa kutsutaan nimellä ”kuoppa” (jama). Tällaisia ​​tiloja on ollut Ukrainan asevoimissa jo hyvin pitkään. Kyseessä on järjestelmällinen ilmiö.

Ukrainalainen uutissivusto Strana julkaisi artikkelin näistä Ukrainan armeijan ”kuopista”. Julkaisu kirjoittaa seuraavaa:

Jokaisessa sotilasyksikössä ’kuopat’ saivat erilaisia ​​muotoja: ne vaihtelivat kaupunkirakennusten kosteista kellareista tai maaseudun maakellareista varsinaisiin, kahden tai kolmen metrin syvyisiin kuoppiin, jotka oli peitetty metalliritilöillä tai harvakseltaan asetetuilla hirsillä.

Alun perin ’kuoppiin’ joutuivat useimmiten sotilaat, jotka olivat syyllistyneet kurinpidollisiin rikkomuksiin – kuten alkoholin käyttöön, huumeiden käyttöön, tappelemiseen tai varkauksiin. Täysimittaisen sodan alettua epävirallisten sotilaallisten rangaistusten järjestelmä kuitenkin yleistyi entisestään.

Tämä korostui erityisesti vuoden 2023 jälkeen, kun Ukrainan asevoimiin liittyneiden motivoituneiden vapaaehtoisten ensimmäinen aalto oli ehtynyt ja alueelliset värväyskeskukset (TCC) aloittivat laajamittaisen, väkisin suoritettavan asevelvollisten kokoamisen – ilmiön, jota on kutsuttu myös ’bussittamiseksi’.

Täyttääkseen värväyskiintiöt värväysviranomaiset lähettivät asevoimiin käytännössä kenet tahansa: kroonisesti sairaita, mielenterveysongelmista kärsiviä miehiä, alkoholisteja sekä huumeriippuvaisia.

’Meidän sijoituspaikassamme on paikka, joka muistuttaa ”kuoppaa”.’” Todellisuudessa kyse on vain pienestä huoneesta, jonka ikkunoissa on kalterit. Sinne tuodaan sotilaita, jotka ovat esimiestensä mielestä tehneet jotakin väärin.

Öisin vartijat ryntäävät sisään ja hakkaavat vangit raa’asti.

”Eräs taistelutoverini esimerkiksi pyysi vain pääsyä lääkintäyksikköön, koska oli sairas, ja kieltäytyi lähtemästä taisteluasemiin taistelutehtävässä. Hänet heitettiin tähän ’kuoppaan’ kolmeksi päiväksi. Häntä hakattiin joka yö, ja häneltä murtui useita kylkiluita.

Häntä hakannut mies oli kuopan vakituinen vartija. Hän toimii käytännössä paikan omana kiduttajana.

Tavoitteena on murtaa ihmisen tahto ja pakottaa hänet tottelemaan jokaista käskyä kyselemättä. Ja tietenkin pelotella muita niin, etteivät he edes harkitsisi oikeuksiensa puolustamista tai yksiköstään karkaamista”, kertoi erään rynnäkkörykmentin sotilas Strana-julkaisulle.

”Sotilaallisissa ’kuopissa’ ei lähes koskaan ole käymälöitä. Parhaimmillaankin tarjolla on vain ämpäri tarpeiden tekemistä varten. Joskus se täyttyy ja vuotaa yli, mutta vangeilla ei ole lupaa tyhjentää sitä. Löyhkä ja raikkaan ilman puute vain huvittavat vartijoita.

Ulkona on myös varsinaisia ​​häkkejä. Niihin joutuminen on todellista kidutusta. Siellä ei voi seistä suorassa; voi vain istua puisella alustalla ilman peittoa, täysin sään armoilla.
Ihmiset ajetaan siellä eläimelliseen tilaan. Heitä hakataan joka yö.

Parin päivän tällaisen kohtelun jälkeen sinne joutunut ihminen on valmis tekemään mitä tahansa – vaikka lähtemään taisteluasemiin ilman ’paluulippua’.

Ne vangit, joiden tahto on murtunut täysin, lähetetään vaarallisimpiin tehtäviin – paikkoihin, joista on epätodennäköistä palata. Heidät lähetetään droonitulen alle taistelukentän harmaille vyöhykkeille tai kaikkein vaarallisimpiin tiedustelu- ja hyökkäystehtäviin.

Näissä kuopissa ihmiset murtuvat psyykkisesti kidutuksen seurauksena. Siksi tämä ’kuoppajärjestelmä’ kukoistaa edelleen. Armeija ei ole vielä keksinyt muuta keinoa ihmisten tahdon murtamiseen”, sanoi Ukrainan asevoimien kersantti Vjatšeslav V.

Ukrainan asevoimien upseeri Dmytro S., joka puhui Strana-julkaisulle, uskoo, ettei mikään muutu – edes Asovan pataljoonan salaiseen vankilaan liittyvän nykyisen skandaalin jälkeen – niin kutsuttujen ”kuoppien” käytössä. Kyseessä ovat väliaikaiset säilöönottotilat, joita käytetään sotilaiden rankaisemiseen.

”Meille lähetetään täysin motivoimattomia alokkaita. Monet heistä ovat yksinkertaisesti kodittomia, alkoholisteja tai vakavasti sairaita ihmisiä. Samaan aikaan – suoraan sanottuna – todennäköisyys tulla surmatuksi rintamalla on suuri. Varsinkin, jos yksikölle on annettu käsky hyökätä.

Tästä syystä meillä on valtava määrä tapauksia, joissa sotilaita karkaa yksiköistään tai he kieltäytyvät suoraan noudattamasta käskyjä.

Kurinpidollisten tai rikosoikeudellisten menettelyjen käynnistäminen virallisia reittejä pitkin on äärimmäisen pitkä ja raskas prosessi. Mikä vielä tärkeämpää: menetät sotilaan – hän päätyy oikeusprosessien ja vankiloiden rattaisiin. Mutta taistelijoita tarvitaan tässä ja nyt.

Siksi sotilaita heitetään näihin ’kuoppiin’ – jotta heidät saataisiin tottelemaan käskyjä ja jotta se toimisi varoituksena muille.

Tietyissä hyökkäysyksiköissä on jo raportoitu väärinkäytöksistä, pahoinpitelyistä ja kidutuksesta. Luuletteko, että mikään on muuttunut? Perimmiltään mikään ei ole muuttunut.

Ihmisoikeuksista voi puhua loputtomiin ja kehitellä kaikenlaisia ​​valvontamekanismeja. Mutta jos saat käskyn hyökätä kylään samalla kun joudut drooni-iskujen kohteeksi, käsky on toteutettava hinnalla millä hyvänsä. Ja jotta se onnistuisi, ihmiset on pakotettava hyökkäämään, vaikka he tietävät, että heidät saatetaan tappaa.

Siksi näitä ”kuoppia” on olemassa, ja niitä tulee olemaan niin kauan kuin sota jatkuu. Jotta ”kuopista” päästäisiin eroon, sodan on päätyttävä.

Ja jos sota jatkuu, tilanne vain pahenee – pakottamiskeinot muuttuvat yhä kehittyneemmiksi.

Tämä on myös strateginen ongelma: komentajat tottuvat ratkaisemaan ongelmia rajoittamattoman väkivallan ja laittomuuden keinoin.

On olemassa riski, että he tuovat nämä toimintatavat mukanaan siviilielämään, kun sota on ohi.

Mitä pidempään sota jatkuu, sitä polttavammaksi tämä ongelma muuttuu”, upseeri sanoi.

Palestiinalaisilta ammattiliitoilta maailmanlaajuinen kutsu työläisten toimiin kansanmurhaa vastaan ​​marraskuussa

Palestiinalainen työväenliike kehottaa maailmanlaajuisiin toimiin, joilla lopetetaan osallisuus Israelin käynnissä olevaan kansanmurhaan ja apartheid-järjestelmään – alkaen perjantaista 20. marraskuuta ja jatkuen kohti palestiinalaiskansan kanssa osoitettavan kansainvälisen solidaarisuuden päivää, jota vietetään sunnuntaina 29. marraskuuta 2026.

Kansainvälisen BDS-boikottiliikkeen sivuilla syyskuussa julkaistussa kannanotossa todetaan seuraavaa.

– Me allekirjoittaneet palestiinalaiset ammattiliitot ja liitot uudistamme kiireellisesti vetoomuksemme ammattiliitoille ympäri maailmaa:

  • Ylläpitäkää ja puolustakaa Palestiinan alkuperäiskansojen luovuttamattomia oikeuksia kansainvälisen lain mukaisesti, erityisesti pakolaistemme oikeutta palata kotiin ja saada korvauksia, ja
  • Lisätkää BDS-painetta lopettaaksemme kaiken valtioiden, yritysten ja instituutioiden osallisuuden Israelin laittomaan miehitykseen, apartheidiin ja kansanmurhaan.

– Ottaen huomioon Israelin kiihtyvän etnisen puhdistuksen, alueiden liittämisen, siirtokuntien väkivallan ja pogromit Länsirannalla sekä vankiemme väkivaltaisen sorron, muistutamme itsellemme, että yhden vahingoittaminen on vahinko kaikille. Israelin suoratoistolähetetty kansanmurha yhdistettynä sen imperialististen kumppanien sotiin ja hyökkäysuhkauksiin Washingtonissa johtaa kansainvälisen lain, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen romahtamiseen, uhkaaen koko ihmiskuntaa, ei vain palestiinalaisia.

– Nykyään palestiinalaisten taistelu oikeuden puolesta on ytimessä taistelussa ”voima tekee oikeuden” -maailmanjärjestystä vastaan, jota Yhdysvaltojen ja Israelin kansanmurha-akseli on asettanut ja siirtomaavallat mahdollistavat. Israelin hyökkäyssotien laajentuessa Libanonista Syyriaan ja Jemenistä Iraniin, ja Yhdysvaltojen uhkaillessa muun muassa Kuuban, Grönlannin, Venezuelan ja Omanin kansoja, on selvää, että tuskin kukaan on turvassa tältä syöksyltä kuiluun.

– Israelin ja Yhdysvaltojen akseli käy sotaansa Suur-Israelista ottamatta lainkaan huomioon sen mahdollisesti aiheuttamaa maailmanlaajuista taantumaa (ehkä jopa lamaa) ja sen vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Näihin kuuluvat muun muassa elinkustannuskriisin paheneminen, säästötoimet, asuntokriisi ja ruokaturvattomuus. Sotilasbudjetit kasvavat terveyden, asumisen ja koulutuksen kustannuksella. Ensimmäisenä tästä kärsivät työssäkäyvät ihmiset ja heidän perheensä.

– Kohtuuhintaisuuden, oikeudenmukaisten palkkojen, useampien ja parempien sosiaalipalvelujen sekä alhaisempien elinkustannusten vaatimukset liittyvät orgaanisesti vaatimuksiin lopettaa tähtitieteelliset sotilasmenot, raa’at yksityistämiset ja maailmanlaajuinen osallisuus Israelin rikoksiin. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin ja siksi sen pitäisi yhdistää meidät kaikki. Kun valtiot eivät noudata kansainvälistä oikeutta ja lopeta omaa osallisuuttaan, työläisten ja heidän ammattiliittojensa on otettava johtoasema tämän osallisuuden lopettamiseksi!

– Taistelumme oikeudenmukaisuuden puolesta Palestiinassa on erottamaton osa maailmanlaajuista taistelua systeemistä rasismia, hyväksikäyttöä, ilmastonmuutosta ja kaikkia sorron muotoja vastaan.

– Ammattiliittojen velvollisuus on varmistaa, että heidän edustamansa työntekijät – olivatpa he satamissa, laivoilla, yrityksissä tai valtion virastoissa – eivät ole osallisina, usein ilman heidän tietoaan ja/tai suostumustaan, toimissa, jotka sisältävät osallisuutta julmuusrikoksiin missä tahansa, mukaan lukien Israelin sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan ​​ja kansanmurha kansaamme vastaan.

– Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) vuonna 2024 tekemät päätökset – joiden mukaan Israel todennäköisesti syyllistyy kansanmurhaan, sen miehitys on laitonta ja sen politiikka on apartheidia – tekevät kaiken osallisuuden lopettamisesta Israelin rikoksiin paitsi moraalisen myös laillisen velvoitteen. Valtioiden, instituutioiden (mukaan lukien ammattiliitot) ja yritysten on asetettava Israelille kohdennettuja ja laillisia pakotteita. Kehotamme kaikkia ammattiliittoja ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä maailmanlaajuisesti organisoimaan, vahvistamaan ja muuttamaan solidaarisuuden konkreettiseksi strategiseksi toiminnaksi kymmenen päivän ajan ennen kansainvälistä solidaarisuuspäivää Palestiinan kansalle 20.–29. marraskuuta 2026.

– Me, allekirjoittaneet palestiinalaiset ammattiliitot, kehotamme työläisiä ja ammattiliittoja ympäri maailmaa lisäämään tukeaan vapautuskamppailullemme:

  • Organisoimalla, liittymällä ja vahvistamalla maailmanlaajuisia rauhanomaisia ​​toimia kansainvälisen solidaarisuuspäivän kunniaksi Palestiinan kansalle perjantaista 20.–sunnuntaihin 29. marraskuuta.
  • Hyväksymällä eettisiä hankintakäytäntöjä (EPP) ja soveltuvin osin eettisiä sijoituskäytäntöjä (EIP), jotka sulkevat pois yritykset, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin missä tahansa, myös Palestiinassa.
  • Painostamalla yrityksiä ja instituutioita, joissa ne työskentelevät, lopettamalla kaikki osallisuus irtisanomalla sopimuksia, jotka suoraan tai epäsuorasti tukevat Israelin julmuuksia, ja ottamalla käyttöön EPP ja/tai EIP-käytännöt.
  • Hylkäämällä kaikki Israelin kanssa tehdyt rasistiset sopimukset, jotka helpottavat palestiinalaisten työläisten korvaamista ja sortoa.
  • Lisäämällä taloudellisia, akateemisia, kulttuurisia ja urheilullisia BDS-kampanjoita.
  • Häiritsemällä ja estämällä rauhanomaisesti sotilas-, energia- ja muiden kaksikäyttötuotteiden siirtoa Israeliin:
    • Osallistumalla toimiin, joilla tunnistetaan ja lopetetaan laittomat siirrot meritse, maitse tai ilmateitse, mukaan lukien painostamalla valtioita panemaan täytäntöön tällaisiin kuljetuksiin liittyvät kansainväliset velvoitteet ja painostamalla osallisina olevia yritystoimijoita.
    • Kieltäytymällä käsittelemästä Israeliin tai Israeliin suuntaavia sotilastarvikkeita, energiaa ja muita kaksikäyttöisiä rahtituotteita.
  • Painostamalla hallituksianne noudattamaan Kansainvälisen tuomioistuimen vuoden 2024 päätösten mukaisia laillisia velvoitteitaan, kuten YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat todenneet, asettamalla vähintään ”täyden asevientikiellon Israelille, keskeyttämällä kaikki asesopimukset, tuonnin, viennin ja siirrot, mukaan lukien kaksikäyttötuotteiden, joita voitaisiin käyttää miehitettyä palestiinalaisväestöä vastaan”, sekä peruuttamalla tai keskeyttämällä ”taloudelliset suhteet, kauppasopimukset ja akateemiset suhteet Israelin kanssa, jotka voivat edistää sen laitonta läsnäoloa ja apartheid-hallintoa miehitetyllä palestiinalaisalueella”.
  • Katkaisemalla kaikki siteet Israelin siirtomaa-aikaiseen Histadrut-liittoon ja karkottamalla sen ja kaikki vastaavasti siihen osallisina olevat israelilaiset ammattiliitot ja yhdistykset (akateemiset, lääketieteelliset jne.) kaikilta kansainvälisiltä foorumeilta.
  • Julistamalla ammattiliittonne apartheid-vapaaksi vyöhykkeeksi (AFZ) lopettaaksenne yritysten ja institutionaalisen osallisuuden sortojärjestelmiin, erityisesti Israelin apartheid-hallintoon ja kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan.

Allekirjoittajat:

Palestiinan ammattiliittojen yleinen liitto (PGFTU), Gaza
Palestiinan ammattiliittojen yleinen liitto (PGFTU), Jeriko
Palestiinan työväen yleinen liitto (GUPW)
Palestiinan posti-, IT- ja televiestintäalan työntekijöiden liitto
Itsenäisten ammattiliittojen liitto
Palestiinan uusi ammattiliittojen liitto
Rahoitusalan työntekijöiden liitto – Palestiina
Terveysalan työntekijöiden liitto
Lastentarhojen ja yksityiskoulujen työntekijöiden liitto
Paikallisviranomaisten työntekijöiden liitto
Palestiinan sähköasentajien liitto
Eteläisen sähköyhtiön työntekijöiden liitto
Palestiinan postipalveluiden liitto
Palestiinan maalarien ja rappaajien yhdistys
Eteläinen paikallisviranomaisten liitto

Kanadan keskusammattijärjestön työläiset kieltäytyvät käsittelemästä Israeliin matkalla olevaa sotilaslastia

Torstaina pidetyn merkittävän äänestyksen jälkeen Kanadan keskusammattijärjestö – joka edustaa noin kolmea miljoonaa työntekijää eri puolilla maata – on ilmoittanut, että se ”kieltäytyy käsittelemästä Israeliin tarkoitettuja aseita ja sotilasvarusteita”.

Canadian Labour Congress (CLC) totesi lausunnossaan tukevansa päätöslauselmaa ”osoittaakseen solidaarisuutta palestiinalaisille työläisille ja heidän perheilleen sekä kaikille niille, jotka vaativat rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista”. Asiasta kertoo Middle East Eye -julkaisu.

Järjestö vaati Kanadan hallitusta toimimaan samoin ja ”lopettamaan kaikki suorat ja välilliset aseiden ja sotilasvarusteiden siirrot Israeliin”. Aiemmin saman päätöksen oli tehnyt kesäkuussa 2025 Kanadan New Brunswickin työväenliitto.

Viime vuonna Middle East Eye uutisoi, että Kanadan hallitus oli johtanut yleisöä harhaan väittäessään keskeyttävänsä kaikki uudet aseiden vientiluvat Israeliin.

Palestinian Youth Movement (PYM) -järjestön sekä World Beyond War- ja Arms Embargo Now -ryhmien vapaaehtoisista koostuva tiimi on koonnut tietoja, joiden mukaan asetoimitukset eivät ainoastaan ​​jatkuneet, vaan niiden käsittelyä jopa nopeutettiin. Toimituksia kulki toisinaan myös epäsuoria reittejä pitkin, esimerkiksi Yhdysvaltojen kautta.

Ryhmien mukaan Ottawan hallitus pyrki rauhoittelemaan äänestäjiä, jotka ovat ilmaisseet kasvavaa tyytymättömyyttä liberaalipuolueen tapaan reagoida Israelin Gazassa käymään sotaan. Hallitus ei kuitenkaan todellisuudessa muuttanut linjaansa, joka perustuu Israelin ehdottomaan tukemiseen – toisin kuin se oli julkisesti luvannut.

58-sivuinen asiakirja, jonka otsikko on ”Paljastuksia Kanadan sotilasviennistä Israeliin”, luettelee yli 390 lähetystä 21 kanadalaiselta valmistajalta kuudesta eri kaupungista. Lähetykset sisälsivät muun muassa yli 420 000 luotia, 735 patruunaosaa (ampumatarvikesarjoja), F-35-hävittäjien osia – kuten navigointiantureita ja tutkajärjestelmiä – sekä niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, kuten GPS-antenneja.

– Kanadalla on velvollisuus varmistaa, ettei täällä valmistettuja aseita ja sotilasvarusteita käytetä palestiinalaissiviilien vahingoittamiseen tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomiseen, CLC totesi lausunnossaan.

– Työväenliike on aina puolustanut työtätekevien ihmisten oikeuksia, turvallisuutta ja ihmisarvoa kaikkialla. Vastustamme kaikenlaista vihaa ja syrjintää, mukaan lukien antisemitismiä, palestiinalaisvastaista rasismia ja islamofobiaa.

Apartheid-ajan Etelä-Afrikasta Gazaan

CLC:llä on vuosikymmeniä kestäneet suhteet israelilaiseen ammattiliittoon, Histadrutiin.

Nämä suhteet alkoivat vähitellen rakoilla ensimmäisen intifadan jälkeen, kuten Journal of Labor and Society -julkaisussa vuonna 2014 ilmestynyt tutkimus osoittaa.

Tämän vuoden toukokuussa CLC päätti katkaista suhteensa Histadrutiin. Samalla kuitenkin estettiin keskustelu aloitteesta, jossa kaikki israelilaiset tuotteet, palvelut ja institutionaaliset suhteet olisi julistettu niin sanotuksi ”boikotoitavaksi lastiksi” (Hot Cargo).

Labour for Palestine – Canada -ryhmä, joka on ollut eturintamassa vaatimassa Israeliin suuntautuvien sotilaslähetysten käsittelyn kieltämistä, totesi kanadalaisten työntekijöiden ”auttaneen apartheidin lopettamisessa Etelä-Afrikassa”.

– Tuimme Itä-Timorin vapautumista. Vastustimme Irakin sotaa. Nyt on aika ottaa kantaa Palestiinan puolesta, ryhmä totesi.

Canadians for Justice and Peace in the Middle East -järjestö kiitti torstaina tehtyä päätöstä X-palvelussa julkaisemassaan viestissä. Järjestön mukaan kyseessä on ”tärkeä keino, jolla työntekijät voivat estää kanadalaisia ​​aseita edesauttamasta kansanmurhaa”. Aktivistiryhmä Independent Jewish Voices totesi, että siirto ”on selkeä viesti”.

– Kanadalaiset työläiset kieltäytyvät olemasta osallisia Israelin Gazassa toteuttamaan kansanmurhaan sekä laittomien siirtokuntien laajentamiseen miehitetyllä Länsirannalla.

Kanadan ulkoministeriö (Global Affairs Canada) ilmoitti, että se on vienyt Israeliin yli 44 miljoonan dollarin arvosta ”sotatarvikkeita” vuosina 2023–2025.

Helsingissä osoitettiin solidaarisuutta lakkoileville satamatyöläisille ja Euroopan nuorisolle

Perjantaina 30.10. Helsingissä Italian ja Ranskan suurlähetystöillä osoitettiin solidaarisuutta sotaa, militarismia ja kansanmurhaa vastustaville satamatyöläisille, Italian yleislakolle ja tulevaisuutensa puolesta kamppailevalle nuorisolle Euroopassa. Historialliseen työväen toimintapäivään osallistui yli 100 satamaa ympäri maailmaa.

– Tänä päivänä yli sadassa satamassa järjestetään lakkoja, työnseisauksia ja mielenosoituksia sodan ja satamien militarisoinnin vastustamiseksi. Kyseessä on yksi historian mittavimmista satamatyöväen kansainvälisistä koordinoiduista protesteista, kertoi Työväen antimilitaristien puheenjohtaja Sippo Kähmi.

– Järjestäjien mukaan lakko ulottuu nyt laajalle alueelle Välimerellä ja Euroopan rannikoilla. Mukana ovat muun muassa Tangerin, Marseillen, Pireuksen, Gioia Tauron, Genovan ja Mersinin satamat sekä useita keskeisiä satamia Pohjois-Euroopassa, Meksikossa ja Intiassa. Aloitteen taustavoimien mukaan toimintaan osallistuvat ammattiliitot toimivat satamissa, joiden kautta kulkee noin 40 prosenttia koko Välimeren konttiliikenteestä.

– Viimeisimpiä mukaan liittyneitä ovat Yhdysvaltojen länsirannikon satamatyöntekijöitä edustava ILWU:n paikallisosasto 10 San Franciscon ja Oaklandin satamissa, Veracruzin satamatyöntekijöiden ammattiliitto Meksikossa sekä Saksan Verdi-liiton Hampurin satamatyöntekijöiden osasto. Merkittävänä läpimurtona pidetään myös Euroopan satamatyöntekijöiden neuvoston (EDC) päätöstä osallistua toimintapäivään.

– Alustavien arvioiden mukaan yhden päivän mittainen työnseisaus saattaa pysäyttää jopa 40 000 kontin kuljetukset. Vaikutukset kohdistuisivat erityisesti kansainvälisiin jälleenlaivauskeskuksiin, joiden kautta kulkee merkittävä osa maailman merikuljetuksista.

– Tämä mobilisaatio perustuu Istanbulin julistukseen, jonka sen valmisteluun osallistuneet järjestöt hyväksyivät yksimielisesti. Yhteinen julistus, joka allekirjoitettiin Istanbulissa 18. toukokuuta pidetyssä satamatyöläisten ammattiliittojen kolmannessa kansainvälisessä kokouksessa, lähettää yksiselitteisen viestin: työläiset eivät lastaa kuolemaa.

– Me annamme täällä tänään tukemme näille vaatimuksille, ja samalla esitämme kysymyksen: miksei Suomen virallinen ammattiyhdistysliike ole tänään samalla tavoin liikkellä? Miksi meille täällä Suomessa kansainvälinen solidaarisuus on niin vaikea ja kaukainen asia?

– Meidän järjestömme haluaa osaltaan olla mukana järjestämässä uutta työväen internationalismia myös Suomessa. Seuraavaksi kohdistamme katseemme 20. päivään marraskuuta, jolloin nuoriso ympäri Eurooppaa astuu lakkoon sotaa ja militarismia vastaan. Kutsumme kaikki Suomen edistysmieliset voimat tukemaan tätä toimintapäivää!

Italiassa järjestettiin yleislakko

Ainakin noin 1,5 miljoonaa ihmistä osallistui perjantaina Italiassa yleislakkoon, jonka kutsui koolle ruohonjuuritason ammattiliittojärjestö USB. Lakolla vastustettiin sotaa, elinkustannusten nousua, uudelleenvarustelua, asumisongelmia ja muita Melonin oikeistohallituksen toimia.

– Vaikka tarkkaa lukua on vaikea antaa, todettiin, opiskelijoita ja nuoria osallistui valtavasti yli 60 paikkakunnalla eri puolilla Italiaa, kirjoittaa italialainen uutistoimisto ANSA.

– Mobilisaatiokutsuun saadun innostuneen vastaanoton perusteella, USB totesi lehdistötiedotteessaan, voimme varmuudella sanoa olevamme erittäin tyytyväisiä – ja päättäväisempiä kuin koskaan jatkamaan kamppailua sotaa, säästötoimia sekä koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumisoikeuteen, palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuvia jatkuvia hyökkäyksiä vastaan.

Mielenosoituskielloista, julkisilla paikoilla näkyvästä vahvasta poliisiin läsnäolosta, uusista rajoittavista säädöksistä ja viranomaisten harjoittamasta pelottelusta huolimatta kymmenet tuhannet työläiset ja opiskelijat osallistuivat 24 tunnin yleislakkoon. Osallistujat vaativat palkankorotuksia, välttämättömien hyödykkeiden ja energialaskujen hintojen alentamista sekä sodankäyntiin varattujen varojen ohjaamista julkiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Mielenosoituksiin osallistui muun muassa yli 100 000 ihmistä Roomassa, 80 000 Torinossa, 70 000 Milanossa, 60 000 Bolognassa, 30 000 Napolissa, 20 000 Livornossa ja 15 000 Firenzessä. Torinossa, Bolognassa, Mestressä, Vicenzassa ja Bresciassa syntyi yhteenottoja poliisin kanssa.

Opiskelijaryhmittymä OSA kertoi, että Italian-laajuisiin marsseihin osallistui kaksi miljoonaa ihmistä, heidän joukossaan tuhansia opiskelijoita. Järjestön mukaan syyt kansalaisten suuttumukseen ovat saaneet suuret ihmisjoukot kokoontumaan yhteen.

– USB:n koolle kutsuma yleislakko – joka ajoittuu samaan aikaan satamatyöläisten maailmanlaajuisen lakon kanssa – on valtava, todettiin OSA:n (Opiskelijoiden oppositio vaihtoehdon puolesta) nuorten jäsenten lausunnossa.

– Ainakin kaksi miljoonaa ihmistä on kaduilla, mukaan lukien valtava määrä opiskelijoita, jotka ovat lähteneet kouluistaan ​​ja yliopistoistaan ​​– joista on tullut kuin ’kasarmeja’ – liittyäkseen marsseihin.

– Nämä ovat alustavia lukuja, mutta väkijoukot kasvavat edelleen.

– Korkeat elinkustannukset, rapistuvat ja sortavat koulut ja yliopistot, rasismi, luokkaan perustuva syrjintä ja sota – nämä suuttumuksen syyt tuovat ihmisjoukkoja yhteen.

– Melonin hallituksen, joka yritti estää tämän lakon pakollisilla työmääräyksillä, sorrolla ja pelolla, on vain hyväksyttävä tosiasia: he eivät voi pysäyttää meitä!

Tukea Ranskan opiskelijaliikkeelle

– Olemme täällä Ranskan Helsingin-suurlähetystön edustalla osoittaaksemme solidaarisuutta Ranskan opiskelijoille ja lukiolaisille… jotka käynnistivät valtavia ja uskomattomia mielenosoituksia parempien opiskeluolosuhteiden puolesta, mutta joiden ääntä Macronin hallitus ei kuunnellut. He kohtasivat poliisin harjoittamaa väkivaltaa, ja poliisi vei tuhansia opiskelijoita ja lukiolaisia ​​– joista osa on alaikäisiä – putkaan, kertoi Raphaël.

– Tilanne on todella katastrofaalinen, mutta samalla kyseessä on vaikuttava kansannousu, jonka toivon inspiroivan ihmisiä myös muualla Euroopassa ja ympäri maailmaa.

Ranskassa on syyskuusta 2026 lähtien järjestetty mielenosoituksia ja protesteja, joissa lukiolaiset ovat vastustaneet huonoja kouluoloja sekä taloudellista tilannetta. Lokakuun alussa protestit laajenivat valtakunnalliseksi liikehdinnäksi, johon osallistui oppilaita, opettajia, vanhempia, poliittisia järjestöjä ja ammattiliittoja; koko maassa osallistujia on ollut arvion mukaan jopa 800 000.

Mielenosoitukset ovat osa laajempaa eurooppalaista levottomuutta, johon kuuluu protesteja myös Belgiassa, Albaniassa, Kreikassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Itävallassa, Irlannissa, Serbiassa ja Saksassa.

Liikehdintää leimaavat mielenosoitukset ja lukioiden saartamiset. Protestien syiksi oppilaat ovat nimenneet opettajapulan, ylikansoitetut luokkahuoneet, rapistuvat koulurakennukset sekä julkisten investointien niukkuuden sosiaalipalveluissa ja infrastruktuurissa. Oppilaat toivat esiin myös yliopistohakujärjestelmä Parcoursupiin liittyvän stressin sekä luokkahuoneiden korkeat lämpötilat, jotka nousivat vuoden 2026 eurooppalaisten helleaaltojen aikana jopa 40 celsiusasteeseen. Mielenosoittajat Ranskassa ja muualla Euroopassa ovat valittaneet korkeasta inflaatiosta, vuokrista, polttoaineiden hinnoista ja työttömyydestä, joita ovat pahentaneet sosiaalimenojen leikkaukset.

Ranskan poliisi on käyttänyt erilaisia ​​voimakkaita välineitä väkijoukkojen hallintaan, mikä johti vakaviin vammoihin – myös lapsille. Poliisin ja mielenosoittajien väliset väkivaltaiset yhteenotot ovat johtaneet 6 800 ihmisen pidättämiseen, joista suurin osa on alaikäisiä. Poliisin toiminta on herättänyt arvostelua ihmisoikeusjärjestöiltä: Amnesty International on arvostellut voimankäyttöä ”suhteettomaksi”, ja Human Rights Watch on raportoinut lasten saamista vakavista vammoista.

Ranskalaisten opiskelijajärjestöjen viesti on seuraava:

– Nuoret toimivat, koska nykytilanne ei voi enää jatkua. Ränsistyvät rakennukset, opiskelijat, joilla ei ole varaa riittävään ravintoon, opettajapula lukio-opintojen loppuvaiheessa sekä Parcoursup– ja Mon Master -järjestelmien kautta tapahtuva sosiaalinen ja rasistinen karsinta – nämä vaikeudet ovat arkipäivää aivan liian monille oppilaille ja opiskelijoille. Tähän oikeutettuun liikehdintään hallitus on vastannut tukahduttamistoimilla: poliisiväkivallalla sekä tuhansien nuorten ja alaikäisten pidättämisillä.

He ovat esittäneet 10 kiireellistä toimenpidettä, jotka on toteutettava välittömästi, sekä rakenteellisia uudistuksia, joilla koulutusjärjestelmä muutetaan perusteellisesti.

1 – Hätäohjelma koulujen ja yliopistojen tilojen kunnostamiseksi
2 – Laajamittainen rekrytointi: opettajia, terveydenhuoltohenkilöstöä, tukihenkilöitä sekä opinto- ja uraohjaajia
3 – Koulujen ja yliopistojen lukujärjestysten uudelleenarviointi
4 – Parcoursup– ja Mon Master -järjestelmien kautta tapahtuvan karsinnan lopettaminen. Korkeakoulupaikkojen lisääminen 250 000:lla. 5 – Toisen asteen koulutuksen demokratian uudistaminen siten, että oppilaat voivat aidosti osallistua päätöksentekoon
6 – Opintotukien tason nostaminen sekä asumistuen palauttaminen ja korottaminen kaikille
7 – Edullisten, yhden euron hintaisten aterioiden takaaminen kaikille opiskelijoille
8 – ”Welcome to France” -ohjelman – joka tuo mukanaan kansainvälisille opiskelijoille suunnatut eriytetyt lukukausimaksut – kumoaminen sekä opiskelija- ja kampusmaksun (CVEC) poistaminen
9 – Opiskelija-asuntojen vuokrien jäädyttäminen, vuokrasääntelyn vakinaistaminen sekä opiskelija-asuntojen laajamittainen peruskorjaaminen ja rakentaminen
10 – Toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoiden liikkeisiin kohdistuvan sortotoiminnan ja poliisiväkivallan lopettaminen.

Ukrainassa asevoimien miehistöpula ja pakkovärväys jatkuu – Venäjällä asetus vaikuttaa petaavan tietä samanlaisiin toimiin

Ukrainan asevoimat kärsii vakavasta ja pitkittyneestä asevoimien miehistöpulasta. Erityisesti jalkaväkiyksiköissä on pulaa taistelijoista. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös sotilaiden luvattomat poissaolot ja karkuruus asevoimien sisällä. Venäjällä ei toistaiseksi ole ollut yhtä laajaa ongelmaa, mutta puolustusministeriön uusi asetus herättää kysymyksiä tulevaisuudesta.

Kesäkuussa Ukrainan armeija alkoi tarjota uusia sopimuksia, kokeiluna entisen puolustusministeri Fedorovin mobilisaation uudistamiseksi. Jalkaväelle luvattiin noin kymmenkertainen palkka keskimääräiseen verrattuna. Mikä tärkeämpää, palvelus päättyisi 10–24 kuukauden kuluttua sen sijaan, että se jatkuisi demobilisaatioon asti, jota kukaan ei osaa ajoittaa.

Neljä kuukautta myöhemmin parlamentin puolustusvaliokunnan sihteerin Roman Kostenkon mukaan vain 8 600 ihmistä oli allekirjoittanut sopimuksen, ja tämä luku sisältää jo palvelevat sotilaat. Kuten viime vuoden vieläkin tuottoisammat ”nuorten sopimukset”, ”Fedorovin sopimukset” eivät ole onnistuneet houkuttelemaan merkittävää määrää vapaaehtoisia.

Venäjä ei puolestaan ole käynnistänyt uutta mobilisaatioaaltoa, jota monet ennustivat duuman vaalien jälkeen, ilmeisesti siksi, ettei vapaaehtoisten määrä ole toistaiseksi laskenut merkittävästi.

– Se, miksi vastaavat aineelliset kannustimet ovat toimineet paljon paremmin Venäjällä kuin Ukrainassa, on tämän sodan keskeinen kysymys, kommentoi ukrainalainen tutkija Volodymyr Ištšenko.

– Väitän, että tärkein syy ei ole resurssien epätasapaino, vaan valtioiden kapasiteetin epätasapaino ja se, kuinka paljon ihmiset luottavat valtioidensa luomaan järjestykseen. Ukrainan valtion syvenevässä kriisissä, josta [valtiosta] tässä sodassa oletetaan olevan kyse, saattaa olla tärkein yksittäinen tekijä sen lopputuloksessa.

Ukrainassa valtio on jo pidemmän aikaa joutunut turvautumaan pakkovärväykseen, eli ”bussifikaatioon”, jossa miehiä kidnapataan kaduilta, sullotaan minibusseihin ja pakotetaan palvelemaan asevoimissa. Vaikka samanlaiselle käytännölle ei ole toistaiseksi ollut laajaa tarvetta Venäjällä – poikkeksista huolimatta – maan puolustusministeriö on lokakuussa esittänyt asetusluonnoksen, joka laajentaa sotilaspoliisin toimivaltuuksia merkittävästi.

Venäjän viranomaiset ovat päättäneet ottaa käyttöön Ukrainasta tuttuja ”parhaita käytäntöjä”: sotilaspoliisi saa valtuudet järjestää väijytyksiä, tiesulkuja ja saartorenkaita, suorittaa takaa-ajoja sekä lähettää siviiliasuisia partioita etsimään asepalveluksesta kieltäytyviä tai luvattomasti yksiköstä poistuneita henkilöitä. Lisäksi näillä turvallisuusviranomaisilla on oikeus ottaa sormenjälkiä, valokuvia ja videotallenteita sellaisista kiinniotetuista, jotka kieltäytyvät esittämästä henkilöllisyystodistustaan.

– Yhtäläisyydet ovat ilmeisiä, kommentoi venäläinen Militant-julkaisu.

– Vuosien ajan meille on kerrottu – kaikista mahdollisista lähteistä – Ukrainan kaduilla vallitsevasta pakkovärväyksestä ja laittomuuksista; näitä on käytetty todisteina häikäilemättömästä järjestelmästä. Nyt kun Venäjän armeija tarvitsee lisää miehistöä, se on turvautunut täsmälleen samoihin menetelmiin. Siviiliasuiset partiot, asuinalueiden pihoilla järjestetyt väijytykset ja ihmisten kokoamiset kaduilta – nämä eivät enää ole vain sen ”hallinnon” tunnusmerkkejä, jota vastaan ​​Venäjä väittää taistelevansa, vaan ne ovat nyt viralliseen asetusluonnokseen kirjattuja ”parhaita käytäntöjä”.

– Mikä tahansa byrokraattinen koneisto – oli se sitten Kiovassa tai Moskovassa – turvautuu väistämättä pakottamiseen, valvontaan ja ihmisten väkisin riveihinsä ottamiseen, kun vastassa on miehistöpula. Jos siis näet kadunkulmassa väijyvän epäilyttävän näköisiä, rotevia miehiä, joilla on yllään khakinväriset toppatakit, älä hämmästy. Kyse on vain uusien toimintastandardien toimeenpanosta.

– Ihmisten ihmisarvon, perusoikeuksien ja jopa heidän henkensä riistäminen kansallisen selviytymisen nimissä ei välttämättä tee maasta vahvempaa tai turvallisempaa. Pakko voi myös synnyttää kaunaa, tuhota luottamuksen julkisiin instituutioihin ja syventää kuilua valtion ja niiden välillä, joita se vaatii puolustamaan sitä, kommentoi ukrainalainen tohtori Marta Havryshko.

– Syvempi kysymys on, mitä tapahtuu, kun univormuun pakotetut miehet lakkaavat pitämästä viranomaisten pakottamia taistelupakkoja oikeutettuina. Osittain pakottamisen avulla rakennetun armeijan on taisteltava paitsi vihollista vastaan ​​etulinjan toisella puolella, myös omien riveissään olevien vieraantumista vastaan.

– Valtio voi pakottaa miehen univormuun. Se ei voi pakottaa häntä uskomaan asiaan, luottamaan komentajiinsa tai pitämään uhraustaan ​​vapaaehtoisena. Eikä mikään määrä isänmaallista retoriikkaa voi muuttaa pakottamista suostumukseksi.

Artikkelin kuva: Pakkovärväystä Ukrainassa. Lähde: Suspilne Lutsk

Suomi ostaa 84 miljoonalla sinkoja Israelin valtion omistamalta aseyhtiöltä keskellä kansanmurhaa

Suomi hankkii uuden raskaan kertasinkojärjestelmän saksalaiselta Dynamit Nobel Defence -aseyhtiöltä, jonka omistaa israelilainen Rafael Advanced Defense Systems.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen valtuuttaman hankinnan arvonlisäveroton kokonaishinta on noin 84,5 miljoonaa euroa. Uudella RGW110-järjestelmällä korvataan Maavoimien käytössä olevat ranskalaisvalmisteiset Apilas-kertasingot.

RGW110 on olkapäältä laukaistava raskas kertasinko, jota käytetään taistelupanssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen lähietäisyydeltä. Järjestelmän toimitukset sekä niihin liittyvä koulutus alkavat vuonna 2027.

Saksalaisen valmistajan emoyhtiö Rafael Advanced Defense Systems on Israelin valtion omistama suuri sotilasalan yritys, jolta Suomi on aiemmin hankkinut muun muassa Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat nimenneet Rafaelin yhdeksi Israelin suurimmista aseyhtiöistä, joiden varusteita käytetään sotatoimissa Gazan kansanmurhassa. Järjestöjen mukaan Rafaelin toimittamat täsmäaseet, droonit ja panssarivaunujen suojajärjestelmät kytkeytyvät suoraan operaatioihin, joiden YK:n tutkintakomissiot ja kansainväliset järjestöt katsovat rikkovan Geneven sopimuksia ja humanitaarisen oikeuden suhteellisuusperiaatteita.

”Rauhan puolesta” kampanjoinut kommunistipoliitikko pidätettiin Venäjällä

Oleg Mihailov – entinen valtioduuman kansanedustaja, Venäjän federaation kommunistisen puolueen (VFKP) keskuskomitean jäsen ja puolueen Komin tasavallan puoluekomitean ensimmäinen sihteeri – otettiin kiinni Moskovassa viikko sitten 21. lokakuuta.

Häntä syytetään rikoslain 205.2 pykälän 2 momentin nojalla ”terrorismia oikeuttavien lausuntojen” julkisesta esittämisestä. Moskovan Basmannin piirioikeus määräsi Mihailovin vangittavaksi 22. lokakuuta, ja liittovaltion taloudellisen seurannan virasto (Rosfinmonitoring) on ​​jo lisännyt hänet ”ääriajattelijoiden ja terroristien” rekisteriinsä.

Mihailovia vastaan ​​nostettu rikossyyte perustuu tiettävästi hänen VKontakte-sivullaan 13. tammikuuta 2024 julkaisemaansa kirjoitukseen. Siinä hän ilmaisi kielteisen kantansa Vasemmistorintama-järjestön Sergei Udaltsovin pidätykseen sekä marxilaista sosiologia Boris Kagarlitskia (joka on luokiteltu ”ulkomaiseksi agentiksi”) koskevaan tapaukseen. Mihailov sanoi sosiologin vangitsemisen pilkkaavan tervettä järkeä. Myös näitä kahta henkilöä vastaan ​​on nostettu syyte saman lainkohdan perusteella.

VFKP:n korkea-arvoiset edustajat ovat ilmaisseet huolensa tapauksesta. He ovat todenneet, että puolue seuraa tilannetta tarkasti ja tarjoaa Mihailoville täyden oikeudellisen tuen. Samalla puoluejohto on kuitenkin välttänyt jyrkkiä lausuntoja turvallisuuspalveluita tai viranomaisia ​​kohtaan. Terrorismin vastaisten lakien soveltamista ei ole kuvailtu sortavaksi tai poliittisesti motivoiduksi.

Jotkut lähteet ovat esittäneet, että Mihailovin pidätys voisi olla alkusoittoa ”suurelle terrorille”, joka kohdistuisi VFKP:een ja vasemmistolaiseen oppositioon laajemmin. Ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että VFKP:een kohdistuisi tällaista ”terroria”. Sortotoimia on pikemminkin kohdistettu tiettyihin VFKP:n erittäin aktiivisiin jäseniin, jotka ovat tulleet tunnetuiksi erityisen hankalina toimijoina – erityisesti alueellisten viranomaisten näkökulmasta.

On yleisesti tiedossa, että Oleg Mihailovilla oli erittäin kireät välit Komin tasavallan entiseen kuvernööriin Vladimir Uibaan; tähän sisältyi uhkailuja, rikosoikeudellisten prosessien käynnistämistä Mihailovia vastaan ​​sekä painostusta, jota kohdistettiin Venäjän federaation kommunistisen puolueen aluekomiteaan. Viranomaisia ​​ärsytti myös suuresti Oleg Mihailovin rooli Šijesin ympäristöprotestien järjestämisessä.

– Aktivistit ja kansalaiset onnistuivat sitkeillä protesteilla torjumaan erämaahan suunnitellun kaatopaikan, jonne olisi tuotu jätteitä Moskovasta. Se jätti Komiin kansalaisaktivismin perinnön. Oleg Mihailov osallistui protesteihin kaatopaikkaa vastaan, mikä toi hänelle kannatusta ja uskottavuutta oppositiopoliitikkona, kirjoittaa asiasta Yle Uutiset.

Lisäksi hänen valtioduuman vaalikampanjansa – jossa käytettiin ”rauhan puolesta” -tyyppisiä iskulauseita – ei vastannut VFKP:n omaksumaa laajempaa ”isänmaallista” linjaa. Puolueen virallinen kanta Ukrainan sotaan on myönteinen.

Vallassa olevalla hallinnolla ei todennäköisesti ole intressiä tuhota nykyistä VFKP:ta, joka on edelleen sen keskeinen ideologinen ja poliittinen tukipilari. Putin ja koko Venäjän hallitseva eliitti tarvitsevat kipeästi juuri tällaisia ​​”kommunisteja” – sellaisia, jotka ovat viimeiset neljä ja puoli vuotta kehottaneet Venäjän proletariaattia ja maan kansalaisia ​​asettumaan ylipäällikön tueksi ”kollektiivista länttä” vastaan ​​käytävässä aseellisessa yhteenotossa.

Hallitseva eliitti on täysin tyytyväinen siihen nöyristelevään uskollisuuteen, jota VFKP:n johto osoittaa henkilökohtaisesti Putinia kohtaan. He ovat tyytyväisiä myös siihen, että Zjuganov ja hänen liittolaisensa väittävät jatkuvasti, että sisäinen ”viides kolonna” uhkaa ”kansallisia etuja”.

On selvää, että VFKP käyttää Oleg Mihailovin tapausta esiintyäkseen ”periksiantamattomana oppositiona”, vaikka se samalla jatkaa uusien sortolakien tukemista valtioduumassa – aivan kuten se on aiemmin tukenut lainsäädäntöä, joka koskee ”valeuutisia”, asevoimien ”mustamaalaamista”, ”ulkomaisia ​​agentteja” ja niin edelleen.

Oleg Mihailov on myös ollut osaltaan muokkaamassa nykyistä sortojärjestelmää; toimiessaan valtioduuman edustajana hän tuki useita sortolakeja – esimerkiksi hallinnollisten sakkojen käyttöönottoa [viranomaisten tai armeijan] ”mustamaalaamisesta”. Hän tosin teki näin huomattavasti vähemmässä määrin kuin useimmat hänen kollegansa VFKP:n edustajaryhmässä.

– Työväen antimilitaristit katsoo turvallisuusviranomaisten Mihailovia vastaan ​​kohdistamien toimien olevan poliittista vainoa ja vaatii vapautta poliittisille vangeille Venäjällä, kommentoi järjestön puheenjohtaja Sippo Kähmi.

Livornon satamatyöläiset oppivat pysäyttämään sotakoneiston

Italialainen satamakaupunki häiritsee sotataloutta yksi lasti kerrallaan. Takana on vuosi lakkoja ja mielenosoituksia, ja nyt käynnissä on merisaarto yhteistyössä Global Sumud -laivueen kanssa.

”Sunaid X, Sunaid X, Sunaid X, täällä Sumud, kuuletko?” ”Kutsutte alusta Sunaid X.” ”Sunaid X, kuljetatte tarvikkeita sotilastukikohtaan, joka on syvästi osallisena sionistien sodankäynnissä ja palestiinalaiskansan kansanmurhassa. Satama on suljettu teiltä. Ette ole tervetulleita tänne.”

Näin kuului viime torstaina käyty radiokeskustelu Global Sumud Flotilla (GSF) -verkoston aktivistin Luca Poggin ja Sunaid X -nimisen konttialuksen komentosillan välillä. Paikalliset ammattiliitot olivat tunnistaneet aluksen toimittavan tarvikkeita imperialistisen sotilasliitto NATOn Sigonellan sotilastukikohtaan – Yhdysvaltain laivaston lentotukikohtaan Sisiliassa.

GSF:n jäsenet, joita oli noin kymmenen, olivat odottaneet satamassa viikon ajan asuen kolmessa järjestön purjeveneessä. Lokakuun 22. päivänä puolenpäivän aikaan he ryhtyivät toimiin. Livornon satamatyöläisten itsenäisen kollektiivin Gruppo Autonomo Portualin (GAP) sekä Livornon satamasaartoja johtaneen riippumattoman ammattiliiton Unione Sindacale di Basen (USB) mukaan Sunaid X yhdistää Livornon ja Sigonellan Yhdysvaltain puolustuslogistiikkaviraston (Defense Logistics Agency) tarpeita varten. Aluksen oli määrä lastata Terminal Darsena Toscana (TDT) -terminaalissa kemikaaleja, maaleja, elintarvikkeita sekä lennokeissa käytettäviä litiumakkuja.

Sääolosuhteet olivat jo viivästyttäneet Sunaid X:n saapumista kahdella päivällä. Alus ei ehtinyt torstaina kello 14:00 suunniteltuun laituriinsa TDT:ssä, joka on Livornon tärkein konttiterminaali. Kaksi purjeveneistä vartioi sataman sisäänkäyntiä, kun taas kolmas asettui alukselle varatun laituripaikan kohdalle. Sunaid X jäi ankkuriin rannikon edustalle noin kello 14:30–20:30 väliseksi ajaksi.

Maissa USB julisti lakon, ja GAP sekä USB järjestivät mielenosoituksen terminaalin portilla. Kun alus lopulta kiinnittyi laituriin illalla, yövuoron satamatyöläiset kieltäytyivät käsittelemästä sitä; sama toistui perjantain aamuvuorossa. Guardia di Finanza – Italian sotilaallisesti järjestäytynyt talous- ja tullipoliisi – takavarikoi kolme purjevenettä ja piti GSF:n miehistöjä iltaan saakka satamapäällikön toimiston vieressä sijaitsevassa kasarmirakennuksessa. Kaikki kymmenen henkilöä vapautettiin myöhään torstaina. Heidät on ilmoitettu syyttäjälle epäiltynä ”julkisen palvelun häiritsemisestä”. Syyte etenee paikallisen tuomarin käsiteltäväksi, ja järjestön mukaan vastaajia edustaa asianajaja Tatiana Montella, joka tekee yhteistyötä GSF:n kanssa. Veneet ovat edelleen takavarikoituina.

Samaan aikaan, kun GSF-aktivistit otettiin kiinni, kaupungissa järjestettiin solidaarisuustapahtuma.

– Global Sumud Flotillan (GSF) veneet näyttivät tietä, ja satamatyöläiset jatkoivat tätä kamppailua laitureilla muuttaen solidaarisuuden konkreettiseksi toiminnaksi, eräs mielenosoittaja kertoi paikalliselle lehdistölle.

– Pelkät sanat eivät enää riitä: meidän on pysäytettävä sotaa ruokkiva kaupankäynti!

Satamatyöläiset keskeyttivät lakon saavutettuaan neuvottelut Livornon prefektuurin, TDT-yhtiön, satamaviranomaisten ja satamapäällikön kanssa. USB-ammattiliiton mukaan neljä ”epäilyttävää” konttia, jotka odottivat lastaamista Sunaid X -alukseen, sisälsivät lennokkien akkuja, sotilasvarusteita, kaasua ja ponneaineita. Lakossa olevien satamatyöläisten mukaan satamaviranomaiset suostuivat tarkastamaan lastin, mutta on epäselvää, toteutettiinko tarkastus ja mitä siinä mahdollisesti löytyi. Sunaid X on sittemmin lähtenyt kohti Sisiliassa sijaitsevaa Augustaa, missä GSF-aktivistit kohtasivat aluksen uudelleen merellä maanantaina.

Uusin vaihe vuoden kestäneessä kamppailussa

Torstaina toteutettu GSF:n, USB:n ja GAP:n yhteinen toiminta on uusin vaihe Livornon satamatyöläisten vuoden kestäneissä ja yhä voimistuneissa yrityksissä estää sotatarvikkeiden kulku sataman kautta. Kyseessä oli myös ensimmäinen kerta, kun GSF:n veneet ja lakossa olevat satamatyöläiset toimivat yhdessä samaa alusta vastaan.

– On valittava ne tapaukset, joilla on merkitystä, sanoo Edistyksellisen internationaalin (Progressive International) artikkelissa Giovanni Ceraolo, joka on toiminut USB-ammattiliitossa vuodesta 2014 lähtien ja vastaa nykyään sen satamatoimintojen valtakunnallisesta koordinoinnista.

– On ymmärrettävä, mikä on oikea hetki ja oikea tilanne; jos kuvittelee voivansa estää kaiken, loppujen lopuksi ei estä mitään.

– Satamien kautta kulkee aseita päivittäin, hän toteaa, ja olisi käytännössä mahdotonta kuvitella, että jokainen lähetys voitaisiin estää.

Livornon satamaviranomaisten mukaan satamasta vietiin EU:n ulkopuolisiin maihin yli 600 tonnia räjähteitä – pääasiassa ammuksia ja rakettimoottoreita – tammikuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana. Toimittaja Linda Maggiorin ja sataman turvallisuusedustajien hankkimista tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, mihin nämä lähetykset lopulta päätyivät.

Vuoden 1990 laki nro 185 kieltää Italiaa viemästä aseita sotaa käyviin tai kauppasaarron alaisiin maihin sekä sallimasta tällaisten aseiden kulkua maan satamien kautta. Ceraolon mukaan lakia ”ei juuri koskaan valvota”, mutta hän huomauttaa, että virallisen valituksen tekeminen – ”yhdessä muiden toimien, kuten lakkojen, kanssa” – on toisinaan riittänyt herättämään kysymyksiä yksittäisistä lähetyksistä. Lain noudattamisen vaatimisesta on tullut satamalakkojen vakiovaatimus, ja se oli toukokuussa USB:n ja ORSA Portin julistaman valtakunnallisen satamalakon keskiössä. Ceraolo tekee kuitenkin selväksi, ettei sillä olisi merkitystä, vaikka kuljetukset todettaisiin lain mukaan laillisiksi.

&ndashM, Vaikka kyseessä olisi tämän lain nojalla sallittu sotilaskuljetus, vastustaisimme sitä joka tapauksessa ja ryhtyisimme toimiin, hän sanoo.

– Aseet ovat aseita, piste.

USB ja GAP ovat kehittäneet kolmiportaisen toimintatavan, johon GSF on nyt lisännyt merisaarron:

– Tiedonvälitys, mielenosoitusketjut ja lakko. Se on toistaiseksi ainoa käytössämme oleva menetelmä, ja se toimii – ajoittain.

Tieto tulee pääasiassa satamatyöläisiltä. Ceraolon mukaan silloin, kun aktivistit pysäyttivät sotilasjunan Pisassa maaliskuussa, vihje tuli Piombinon terästehtaan työntekijöiltä, ​​missä junaa lastattiin. Seuraavaksi vuorossa ovat mielenosoitusketjut ja lakko.

– Käytännössä on vain kaksi tapaa estää tämä liikenne: mielenosoitusketjut ja saarrot sekä lakko. Kun olemme onnistuneet toteuttamaan molemmat, olemme onnistuneet tavoitteessamme.

Hänen mukaansa fyysinen saarto yhdistettynä lakkoon rautatie- ja satama-aloilla – joilla rahtia käsitellään – ”asettaa sotalogistiikan vakaviin vaikeuksiin”.

Hänen mukaansa menetelmä juontaa juurensa syyskuuhun 2025. Kun syksyinen Global Sumud Flotilla -laivue purjehti kohti Gazaa, mielenosoittajat avasivat väkisin yhden satamaporteista ja miehittivät laiturin, johon Yhdysvaltain lipun alla purjehtivan SLNC Severn -aluksen oli määrä kiinnittyä; alus palveli läheistä Yhdysvaltain armeijan Camp Darby -tukikohtaa.

– Pysyimme siellä kolme päivää putkeen, vuorokauden ympäri, Ceraolo kertoo.

– Kaikki yhdessä: opiskelijat, työläiset, satamatyöläiset, opettajat – koko kaupunki. Jopa pormestari tuli paikalle.

Alus ei koskaan rantautunut.

– Se oli meille tärkeä tapahtuma, hän sanoo, sillä Livorno sijaitsee hyvin lähellä yhtä Euroopan suurimmista amerikkalaistukikohdista.

Viikkoa myöhemmin israelilaisomisteinen ZIM Virginia -alus saapui satamaan, mutta lähti samana iltana lastaamatta tai purkamatta mitään. Tämä johtui satamatyöläisten lakosta, jonka järjesti Filt-CGIL – Italian suurimman ammattiliittokeskusjärjestön kuljetusalan osasto.

Kun Israel pysäytti GSF-saattueen lokakuussa 2025, Livorno liittyi yleislakkoon, joka pysäytti satamat ja valtatiet sekä häiritsi junaliikennettä eri puolilla Italiaa. Jopa järjestäjät yllättyivät siitä, kuinka laajalle toimintakehotus levisi koko maassa.

– Viime vuonna tapahtui jotain, mitä kukaan Italiassa ei osannut odottaa – vähiten me täällä Livornossa, Ceraolo kertoo.

– Saimme valtavasti puheluita ihmisiltä, ​​jotka kysyivät, miten lakkoon mennään. He eivät olleet koskaan aiemmin elämässään olleet lakossa; he eivät edes tienneet, mitä lakkoilu tarkoittaa.

Hän kuvailee, kuinka ihmiset, ”jotka eivät vielä edellisenä päivänä olleet edes ajatelleet koko asiaa, seisoivat seuraavana päivänä palavien barrikadien takana Aurelia-valtatiellä” – rannikkoa pitkin kulkevalla tiellä.

– Ihan tavallisia ihmisiä.

Ceraolon mukaan tästä opittiin, ettei joukkoliikehdintää voi vain käskeä syntymään.

– Arjen työn ja joukkoliikehdinnän välillä ei ole mitään automatiikkaa, hän sanoo.

– On yritettävä, on painostettava ja on puhuttava ihmisille.

Hänen mukaansa syys- ja lokakuun tapahtumat osoittivat, että ”jos edellytykset ovat olemassa, ihmiset lähtevät kaduille.”

Lokakuun 30. päivänä satamatyöläiset ja merenkulkijat eri puolilla maailmaa aikovat testata tätä ajatusta laajemminkin kuin vain Livornossa. Toimintapäivä sai alkunsa julistuksesta, josta Välimeren alueen ja Euroopan satamatyöläisten ammattiliitot sopivat Istanbulissa toukokuussa. Heinäkuussa hankkeesta ilmoittivat ammattiliitot kuudesta maasta: Ranskasta, Kreikasta, Baskimaasta, Turkista, Marokosta ja Italiasta (jossa mukana ovat USB ja ORSA Porti).

Järjestäjien mukaan toimintaan osallistuu nyt noin 100 satamaa 17 maassa – mukana on satamatyöläisiä muun muassa Oaklandista, Hampurista ja Veracruzista. Päivän aikana saattaa viivästyä jopa 40 000 konttia. Italiassa kahdeksassa satamassa – muun muassa Livornossa ja Genovassa – on alkamassa lakko, ja ammattiliitto USB on kutsunut koolle yleislakon kaikilla aloilla.

Vaatimukset ulottuvat Gazan kansanmurhaa laajemmalle. Järjestäjät vaativat, että satamia ei enää käytetä aseiden kuljettamiseen sota-alueille eikä NATOn, Yhdysvaltojen tai EU:n sotilasjoukkojen tukikohtina. Lisäksi he vaativat Euroopan uudelleenvarustelun lopettamista sekä palkankorotuksia satamien toimintaa ylläpitäville työntekijöille. Lakkoa tukee 17 palestiinalaista ammattiyhdistysjärjestöä.

Koneiston häiritseminen sisältäpäin

– Minulla on poika, ja hän on syy siihen, miksi teen tätä työtä, kertoo 39-vuotias livornolainen satamatyöläinen Simone D’Aversa, joka oli mukana perustamassa GAP-ryhmää.

Hän kertoo ymmärtäneensä viime vuosina, että hänen oma työnsä on ”erittäin tiiviisti kytköksissä sotaan”, mikä sai hänet toimimaan.

– Se sai minut sitoutumaan: yrittämään löytää tavan, jolla voisin häiritä tätä koneistoa sisältäpäin.

Italian ammattiyhdistysliike jakautuu kahteen tasoon. Suuret kansalliset keskusjärjestöt – CGIL, CISL ja UIL, joita kutsutaan italiaksi nimellä confederali – neuvottelevat valtakunnalliset työehtosopimukset, jotka määrittävät useimpien työntekijöiden palkat. Pienemmät, itsenäiset sindacati di base eli ruohonjuuritason ammattiliitot, kuten USB, ovat rakentaneet jäsenpohjansa suoraan työpaikoilla.

GAP:n jäsenistöön kuuluu nykyään niin USB:n jäseniä kuin ammattiliittoihin kuulumattomiakin työntekijöitä. Osa kuuluu yhä suuriin ammattiliittoihin; nämä työntekijät ovat tyytymättömiä liittoihinsa, mutta eivät voi irtautua niistä ”syistä, jotka liittyvät puhtaasti heidän työpaikkoihinsa”. D’Aversa kuvailee GAP:ia ja USB:tä kahdeksi ”rattaaksi”, jotka ovat ”erillisiä ja toisistaan ​​riippumattomia. Käytännössä, kun tarvitaan saartoja tai lakkoja, ne toimivat yhtenä kokonaisuutena.”

Järjestäytyneet satamatyöläiset eivät pysty tähän yksin, D’Aversa sanoo. GAP tekee yhteistyötä – hänen sanoin – ”vahvan kaupunkiverkoston” kanssa, johon kuuluu opiskelijakollektiiveja, sosiaalisia keskuksia, yhdistyksiä ja ympäristöryhmiä.

– Kyse on todella moninaisista kamppailuista. Tämä auttaa osaltaan paikkaamaan sitä tosiasiaa, että vaikka edustammekin Livornon satamatyöläisiä, emme edusta heitä kaikkia, hän selittää.

– Tarvitsemme siis liikkeellepanevaa voimaa myös paikallistasolta ja kaupungilta – kaupungilta, joka on alkanut kokea sataman yhteiseksi asiaksi.

Hän näkee tämän voiman merkkinä laajemmista mahdollisuuksista. Hänen mukaansa Italiassa vallitsee ”täydellinen luottamuspula politiikkaa – nimenomaan institutionaalista politiikkaa – kohtaan, mutta samalla ihmisillä on valtava tarve kokea olevansa osa politiikkaa.

D’Aversan mukaan viime syksyn liikehdintä ”lähti kyllä ​​liikkeelle ammattiliiton johdosta, mutta yhtä lailla se sai alkunsa massojen paineesta, joka pakotti liiton toimimaan”. Suunnan tälle paineelle antoi Riccardo Rudino – joka kuuluu Genovan itsenäiseen satamatyöläisten kollektiiviin CALP:iin – pitämässään puheessa. Hän lupasi, että jos GSF-laivue pysäytettäisiin, satamat estäisivät kaiken muunkin toiminnan.

– Tietty päivämäärä ja selkeä tavoite toimivat kipinänä, joka mahdollisti koko liikehdinnän.

Luca Poggille – 29-vuotiaalle entiselle ympäristöjärjestön ekonomistille, joka jätti työnsä laivueen toisen operaation jälkeen omistautuakseen täysipäiväisesti GSF:n toiminnalle – alukset edustavat satamassa käytävän kamppailun merellistä puolta.

– Toimitusketjun häiritseminen on tehokkain tapa iskeä kansanmurhaa vastaan, hän sanoo, koska silloin isketään taloudellisiin perusteisiin.

Hänen mukaansa GSF:n vastapuolella ovat ”suurten pankkien ja sijoitusrahastojen toimitusjohtajat… merkittävien valtioiden pääministerit.”

– Taistelemme siis maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä ja toimijoita vastaan.

Hän korostaa, ettei GSF varsinaisesti riko toimitusketjua.

– Emme hyökkää alusten kimppuun. Toimimme väkivallattomasti. Valitsimme väkivallattomuuden strategiaksi, emme periaatteeksi.

Hän painottaa, että kyse on ennen kaikkea ihmismääristä.

– Heitä saattaa olla sata. Meitä on miljoona, hän sanoo.

– Kun meitä on miljoona, jopa raha menettää arvonsa.

GSF:n aluksista on tullut symboli asetelmalle ”Daavid vastaan ​​Goljat… me lastaamme mukaan leluja, äidinmaidonkorviketta, ruokaa ja lääkkeitä, kun taas vastapuoli lastaa luoteja.”

Meri tarjoaa GSF:lle liikkumavaraa, jota maalla toimiminen ei mahdollista.

– Merellä on paljon helpompaa toimia kuin maalla, hän toteaa.

– Merellä eivät päde samat lait kuin maalla.

Kaksi päivää ennen torstain saartoa Poggi kuvaili sitä GSF:n ”tavaksi käynnistää lokakuun 30. päivän lakko – Flotilla-tyyliin”. Tavoitteena oli ”osoittaa kyseisen yhtiön osallisuus sotaan ja kansanmurhaan, samoin kuin hallitustemme osallisuus, sillä ne sallivat kaiken tämän tapahtua”.

Jokaiselle purjeveneelle määriteltiin rooli aluksen liikkeiden eri vaiheissa, ja toimintaa suunniteltiin paikan päällä veneissä, kun odotettiin Sunaid X -aluksen saapumista.

– Kannattaa huomioida, että alus, jonka aiomme pysäyttää, painaa 8 000 tonnia, kun taas meidän veneemme painavat alle kahdeksan tonnia, hän sanoo.

– Emme tee mitään vaarallista. Pysymme etäällä. Meillä on kuitenkin keinoja estää alusta pääsemästä satamaan.

– Jos alus viivästyy päivällä, viivästykset kasaantuvat ja logistinen ketju rikkoutuu, Ceraolo toteaa.

– Kyse on poliittisesta viestistä, mutta myös taloudellisesta vahingosta – molemmista yhtä aikaa. Meille tämä on siis ennen kaikkea historiallinen päivä.

140 syytteeseen Turkissa NATOn vastustamisen takia

140 ihmistä on asetettu syytteeseen heidän roolistaan ​​sodanvastaisen mielenosoituksen järjestämisessä imperialistisen sotilasliitto NATOn huippukokouksen aikana Ankarassa. Syytetyt ovat Turkin kommunistisen puolueen (TKP) jäseniä.

Yhdysvaltain ja Euroopan välisen sotilasliittouman johtajat, mukaan lukien presidentti Donald Trump, kokoontuivat viime heinäkuussa Turkin pääkaupungissa koordinoimaan sotilasmenoja ja asevalmistusta.

TKP, joka päätti järjestää mielenosoituksen ennen huippukokousta, suunnitteli viikon kestävän tapahtuman NATOa vastaan. Puolue kuvaili sotilasliittoa ”maailman suurimmaksi terroristijärjestöksi”.

Protestin jälkeen – joka sai laajaa huomiota sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa – viranomaiset ottivat kiinni 140 puolueen jäsentä. Jotkut heistä loukkaantuivat poliisin ratsioissa, ja kolme määrättiin kotiarestiin.

Kolme kuukautta myöhemmin seurasi uusi isku – tällä kertaa oikeudellinen. Aiemmin tässä kuussa julkistettiin syytteet kiinniotettuja TKP:n jäseniä vastaan; heidän joukossaan olivat puolueen Ankaran piirijohtaja sekä keskuskomitean ja puolueneuvoston jäseniä. Asiasta kertovat yhdysvaltalainen People’s World -julkaisu ja turkkilainen soL.

Syyttäjät vaativat kuuden kuukauden ja kolmen vuoden välille sijoittuvia vankeusrangaistuksia ja syyttävät TKP:n aktivisteja ”mielenosoitus- ja marssilain rikkomisesta” sekä ”poliisin vastustamisesta”.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallitus – jota johtaa oikeistolainen Oikeus ja kehitys -puolue (AKP) – pyrki välttämään NATO-liittolaisten edessä kiusallisia mielenosoituksia kieltämällä mielenosoitukset ja tapahtumat useissa kaupungeissa, mukaan lukien TKP:n mielenosoituksen.

Pääkaupugissa Ankarassa julistettiin jopa poikkeustila. Virkamiehille myönnettiin viikon vapaa, opiskelija-asuntolat tyhjennettiin, useita kaupungin keskeisiä paikkoja suljettiin ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteeltä, ”punaisiksi vyöhykkeiksi” määritellyt alueet evakuoitiin, hökkelikylät eristettiin kyltein, keskeisiin paikkoihin asennettiin kasvojentunnistusjärjestelmällä varustettuja kameroita, ja mielenosoituskiellon valvomiseksi komennettiin paikalle yhteensä 50 000 poliisia.

Lyhyesti sanottuna kansalaisten perustavanlaatuiset oikeudet lakkautettiin NATO-huippukokouksen alla. Tästä huolimatta Turkin kommunistinen puolue toteutti suunnitelmansa ja järjesti sunnuntaina 5. heinäkuuta marssin, johon osallistui satoja ihmisiä. Tapahtuma pidettiin pääkaupungin keskustassa Kızılayssa – alueella, jonka viranomaiset olivat tyhjentäneet väkisin ja jonne oli keskitetty tuhansia poliiseja.

Osallistujat huusivat iskulauseita, kuten ”NATO ei tule pääsemään läpi”. Ilmeisesti jo pelkästään tämä riitti syytteen nostamiseen.