Ensimmäistä maailmansotaa edelsi eurooppalaisten suurvaltojen kilpavarustelukierre, jossa jokainen imperialistinen mahti yritti saavuttaa sotilaallisen ylivallan. Työläisnuoriso-lehden numerossa 2 vuodelta 1912 tätä kehitystä kritisoi muuan Heikki Kopra.
Viime vuonna on kanuunayhtiö Krupp Essenissä ansainnut 43 miljoonaa markkaa, tästä puhtaana voittona 29 miljoonaa.
Yhtiön osakepääoma on 180 miljoonaa markkaa ja on sen puhdas voitto viimeisenä viitenä vuotena tehnyt yhteensä 100 miljoonaa.
Yksin Essenissä on firmalla työssä 45.000 miestä. Sitäpaitsi on sen palveluksessa suuret joukot kaivostyöläisiä ja terästehtaalaisia muilla paikkakunnilla.
Näin kertovat päivälehdet. Murhakoneteollisuus kannattaa, näköjään, erinomaisesti.
Ja miksipä ei kannattaisi. Keksitäänhän joka vuosi, niin, melkeinpä joka kuukausi uusia ja parempia murhakoneita. Tykki, joka tänään on voittamaton ja ihastuksella täyttää veritöihin varustautuvan valtion päämiehen rinnan, on huomenna kelvoton ja vanhanaikainen. Joku toinen on jossakin toisessa maassa keksinyt paremman, kantavamman, osuvamman, käytännöllisemmän. Silloin täytyy insinöörien ponnistaa älyään keksiäkseen koneen, joka taasen tuon tämänpäiväisen voittamattoman voittaisi. Sellainen kone keksitään. Naapurimaan ammattiteurastajat ovat kateudesta ja pelosta harmaina ja puolestaan ryhtyvät tarmokkaisiin toimenpiteisiin edelle päästäkseen. Ja he onnistuvat.
Tällä tavalla jatkuu kehityksen kulku lakkaamatta. Ei millään muulla alalla koneet niin nopeasti vanhene ja saa uuteen vaihtua kuin ihmisteurastuksen.
Sillä kunkin maan kapitalismin voiman mitta on sen tykkien ja muiden murhakoneiden luku ja etevyys. Mitä paremmat murhalaitteet, sitä turvatuimpina voivat omiastavat luokat riistämistään harjoittaa ja sitä laajemmalle rosvoamisalueitaan levittää. Siitä johtuu kilpavarustelu, siitä militarismin yhä raskaammaksi käyvä paino, siitä hurjaa vauhtia kasvava verokuorma. Ja sitä asiantilaa saavat tykkikapitalistit kiittää loistavista afääreistään, sitä kymmenien miljoonien voittonsa. Sillä mitä hurjemmin kilpavarustelu raivoo, sitä suuremmiksi saavat tykkitehtailijat valimonsa laajentaa ja mitä useammin uusia keksintöjä tällä alalla tehdään, sitä laajemmin saavat Kruppit ja muut uudelleen valaakseen kaikki lahtari-kapitalisti-valtojen tykit ja muut sotakoneet. Mitä nerokkaammin opitaan ihmisiä teurastamaan, sitä paremmin he voivat.
Ja työväenluokka, kansa maksaa. Ja ei siinä kyllin. Sehän se käy sodat, sehän näitä koneita käyttää. Se maksaa kiltisti Kruppille ja kumppaneille näiden valmistamien tykkien hinnan, ostaa ruudit ja muut räjähdysaineet, kustantaa sotalaivastot, rakentaa linnoitukset, palkkaa upseeriston ja maksaa muut militarismin kustannukset. Sitte se itse kiltisti astuu riviin, muodostaa armeijoita, joita sen palkkaamat herrat johtavat toisiaan vastaan, näkee nälkää, kärsii vilua, vuodattaa omaa ja veljeskansojen verta vahvistaakseen omien riistäjiensä asemaa, taittaakseen ruoskat omaa selkäänsä varten.
Kiltti, tietämätön, typerä kansa parka!
Työväen antimilitaristit 