Yhdysvallat ja Iran ovat allekirjoittaneet vihollisuuksien lopettamiseen tähtäävän yhteisymmärryspöytäkirjan. Kumpikaan osapuoli ei kyennyt täysin pakottamaan tahtoaan toiselle, arvioivat Iranin vasemmistovoimat.
17. kesäkuuta allekirjoitetussa sopimuksessa sotatoimet lopetetaan heti. Iran sitoutuu olemaan hankkimatta ydinasetta ja sallii liikenteen Hormuzinsalmessa.
Vastineeksi Yhdysvallat purkaa merisaarron, vapauttaa Iranin ulkomailla olevia jäädytettyjä varoja, purkaa kaikki talouspakotteet ja perustaa 300 miljardin dollarin rahaston Iranin jälleenrakennusta ja talouden kehittämistä varten.
Varsinainen ja pysyvä rauhansopimus on määrä neuvotella seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
Julkaisemme tässä Iranin vasemmistolaisten ja kommunististen voimien yhteistyöneuvoston analyysin tilanteesta.
Neljäntoista kohdan yhteisymmärryspöytäkirja Iranin islamilaisen tasavallan ja Yhdysvaltojen välillä laadittiin sodan, tuhon, pakotteiden, turvattomuuden ja miljoonien ihmisten kärsimyksen pohjalta Iranissa ja koko alueella. Tämä sopimus ei ole islamilaisen tasavallan voittoasiakirja eikä Yhdysvaltojen ja Israelin tavoitteiden toteutumisen osoitus. Kumpikaan osapuoli ei kyennyt täysin pakottamaan tahtoaan toiselle. Iranin islamilainen tasavalta ei kyennyt muuttamaan ydin- ja alueellisia hankkeitaan ratkaisevaksi saavutukseksi; Yhdysvallat ja Israel eivät myöskään kyenneet saamaan hallintoa polvilleen tai saattamaan päätökseen ylhäältä käsin aloitettua ”hallinnonvaihtoprojektia”. Tämä kahdenvälinen yhteisymmärrys on ennen kaikkea seurausta sodan politiikan, militarismin, kapitalismin ristiriitojen ja valtioterrorismin aiheuttamasta umpikujasta alueella.
Me kommunistit julistimme tämän sodan ensimmäisistä päivistä lähtien, että tämä sota ei ole Iranin kansan sota, vaan taantumuksellisten blokkien ja hallitusten sota, jotka ovat ottaneet alueen ihmiset panttivangeiksi poliittisille, sotilaallisille ja taloudellisille tavoitteilleen. Painotimme, että riippumatta siitä, kumpi puoli saa yliotteen, tämän sodan jatkuminen johtaa vain turvallisuusympäristön kiristymiseen, lakkojen ja itsenäistymisen vaikeutumiseen, työläisten, naisten ja yhteiskunnallisten liikkeiden kamppailun heikkenemiseen sekä myös vapaudellisen ja sosialistisen vaihtoehdon muodostamisen lykkäämiseen. Viime kuukausien kehitys on jälleen kerran osoittanut, että tämä arvio oli realistinen ja sopusoinnussa työläisten, raatajien ja vapautta rakastavien ihmisten etujen kanssa.
Alusta asti olemme vaatineet tämän taantumuksellisen sodan välitöntä lopettamista ja taloudellisten pakotteiden lopettamista. Olemme aina korostaneet, että taloudelliset pakotteet eivät ole väline ihmisten vapauden saavuttamiseksi, vaan ase yhteiskunnan elämää ja toimeentuloa vastaan; ne levittävät köyhyyttä, tekevät lääkkeistä ja leivästä kalliimpia, alentavat palkkojen arvoa ja samalla antavat autoritaarisille hallituksille mahdollisuuden syyttää taloudellisista katastrofeista ”ulkomaista vihollista” ja vahvistaa omaa sortokoneistoaan.
Sodan päättymisen ja Iranin islamilaisen tasavallan, Yhdysvaltojen ja Israelin sotaa lietsovan politiikan päättymisen jälkeen työläiset ja raatajat sekä suuri osa Iranin yhteiskunnasta ovat vaatineet Iranin islamilaisen tasavallan hallintoa kompromissiin Yhdysvaltojen kanssa, ja yksi niistä tekijöistä, jotka pakottivat Iranin hallinnon valitsemaan kompromissin Yhdysvaltojen kanssa, oli pelko joukkovihan ja yhteiskunnallisen protestin räjähdyksestä. Ilman harhakuvitelmia Yhdysvaltojen ja Iranin hallitusten välisestä politiikasta ja yhteisymmärryksestä Iranin työläiset ja vapautta rakastava kansa näkevät tämän imperialistisen ja taantumuksellisen sodan lopun sekä tappamisen, tuhon, siirtämisen ja taloudellisten pakotteiden lopun mahdollisuutena rakentaa elämä ja yhteiskunnallinen solidaarisuus uudelleen, mahdollisuutena oppia tämän sodan kokemuksista ja ulkovaltojen väliintulosta sekä mahdollisuutena laajentaa yhteiskunnallisia ja protestiliikkeitä ja parantaa rivejään taistelussa Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan.
Uskomme tietenkin myös, että tämän pöytäkirjan lopullinen allekirjoittaminen ja sen muuttaminen pysyväksi sopimukseksi sotivien osapuolten välillä riippuu 60 päivää kestävien neuvottelujen edistymisestä ja sodan kannattajien hillitsemisestä kaikilla kolmella puolilla – nimittäin Israelin hallituksella, joillakin Iranin hallinnon ryhmittymillä sekä Yhdysvaltojen sionistisilla ja sotaa kannattavilla piireillä. On tietysti myös mahdollista, että umpikujien syntyminen ja vakavat erimielisyydet sopimuksen osapuolten välillä johtavat jälleen jännitteiden, sodan, saarron ja talouspakotteiden jatkumiseen.
Tämä muistio on myös selvä tappio niille voimille, jotka olivat yhdistäneet islamilaisen tasavallan kukistamisen sotilaalliseen väliintuloon ja Yhdysvaltojen ja Israelin sotaan. Fasistiset monarkistit ja kurdinationalistit (”kuuden virtauksen koalitio”) olivat perustaneet koko strategiansa oletukseen, että sota, pommitukset ja ulkomainen painostus romauttaisivat islamilaisen tasavallan ja nostaisivat heidät valtaan yhteiskunnan raunioille. Sodan loppu ja tämän sopimuskauden alku osoittivat, että tämäkin hanke oli ajautunut umpikujaan. Heillä ainoastaan ei ollut roolia kehityksen kohtalon määrittämisessä, vaan heitä ei edes tunnustettu puolueeksi poliittisissa yhtälöissä. Strategia, jossa valtaa tavoitellaan ulkomaisten pommittajien harteilla, on kansanvastainen ja vararikossa oleva strategia, ja olemme toistuvasti korostaneet sitä.
Kahden 12 ja 40 päivää kestäneen taantumuksellisen sodan kokemukset osoittivat jälleen kerran, ettei islamilaisen tasavallan taakse asettuminen Amerikan ja Israelin vastustamisen nimissä avaa tietä vapauteen; eikä pommittajiin ja ylhäältä tulevaan ”hallinnonvaihtoon” toivominenkaan. Vasemmiston ja kommunististen voimien politiikka, joka alusta alkaen arvioi sodan taantumuksellisena ja kansanvastaisena, vaati sen välitöntä lopettamista, vastusti taloudellisia pakotteita ja korosti yhteiskunnan riippuvuutta pyrkimyksiin itseorganisoida sosiaalisia liikkeitä, työväenliikkeen ollessa keskiössä, on osoittanut pätevyytensä ja oikeutuksensa tänään enemmän kuin koskaan ennen.
Sota ja turvallisuustilanne ovat iskeneet yhteiskunnallisiin kamppailuihin, työväenlakkoihin, naisliikkeeseen ja pyrkimyksiin organisoida vallankumouksellinen vaihtoehto. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yhteiskunnan tappiota millään tavalla. Iranin yhteiskunnan perustavanlaatuiset ristiriidat pysyvät ennallaan. Köyhyysrajan alapuolella elävä työläinen ei vapautu köyhyydestä allekirjoittamalla tätä muistiota. Syrjintää vastaan taistelevat naiset eivät saavuta tasa-arvoa tällä sopimuksella. Nuoret, jotka eivät näe itselleen tulevaisuutta, eivät saa tulevaisuutta sotivien hallitusten välisen sopimuksen myötä. Islamilainen tasavalta on välttänyt ylhäältä tulevan hallinnonvaihdoksen hankkeen, mutta se ei ole välttänyt alhaalta tulevaa syrjäytystä ja yhteiskunnallista vallankumousta.
Sota on pysähtynyt, mutta pääkamppailu on vasta siirtymässä uuteen vaiheeseen. Nyt on aika työväenluokan, naisten, nuorten, opettajien, eläkeläisten, opiskelijoiden, sairaanhoitajien ja kaikkien vapautta rakastavien ja tasa-arvoisten ihmisten rakentaa voimansa uudelleen, laajentaa itsenäisiä järjestöjään, jatkaa lakkoja ja yhteiskunnallisia protesteja ja jälleen kerran asettaa islamilaisen tasavallan vallankumouksellisen kukistamisen lippu yhteiskunnan politiikan keskipisteeksi.
Voimat, jotka eilen kehottivat kansaa pysymään islamilaisen tasavallan saappaiden alla ”kotimaan puolustamisen” nimissä, tai ne, jotka yhdistivät hallinnon kaatamisen amerikkalaisiin ja israelilaisiin ohjuksiin ja pommittajiin, eivät saa jälleen kerran esiintyä yhteiskunnan vaihtoehtona. Molemmat sotaa lietsovat voimat, olivatpa he sitten islamilaisen tasavallan ja ”Vastarinnan akselin” puolustajia tai ylhäältä käsin tapahtuvaan hallinnonvaihtoon osallistuvia ”kuuden virtauksen koalition” monarkisteja ja kurdinationalisteja, on syrjäytettävä.
Vasemmistolaisten ja kommunististen voimien yhteistyöneuvosto kehottaa kaikkia vapautta rakastavia, tasa-arvoisia, työväen- ja sosialistisia voimia työskentelemään uuden taistelukierroksen järjestämiseksi islamilaista tasavaltaa ja hallitsevaa kapitalistista järjestelmää vastaan, laajentamaan neuvostoja ja joukkojärjestöjä, järjestämään valtakunnallisia lakkoja ja sosiaalisia protesteja ja ennen kaikkea saattamaan päätökseen Iranin kansan sosiaalisen vallankumouksen.
Iranin yhteiskunnan tuleva kohtalo ei koskaan ratkea maailmanvaltojen neuvotteluhuoneissa, Iranin vallankumouskaartin kasarmeilla tai monarkiaa ja nationalismia kannattavien toimistoissa. Tämän tulevaisuuden ratkaisee vain miljoonien työssäkäyvien ja vapautta rakastavien ihmisten yhtenäinen taistelu vapauden, tasa-arvon, vaurauden, sosialismin ja islamilaisen tasavallan lopun lipun alla.
Alas islamilaisen tasavallan kapitalistinen järjestelmä.
Eläköön vapaus – eläköön sosialismi
Vasemmistolaisten ja kommunististen voimien yhteistyöneuvosto
21. kesäkuuta 2026
Allekirjoitukset: Sosialistinen työväenliitto, Iranin kommunistinen puolue, Kommunistinen työväenpuolue-hekmatistinen, Työväenpolun järjestö, Fedayan-järjestö (vähemmistö) ja Vähemmistön ydin
Työväen antimilitaristit 