Eurooppalaiset ammattiliitot varoittavat Israelin uudesta laista: Sadat saattavat joutua teloitetuksi

Israelin parlamentti knesset hyväksyi maanantaina lakiesityksen, joka mahdollistaisi kuolemanrangaistuksen palestiinalaisille vangeille.

Lakiesityksen puolesta äänesti 62 parlamentin jäsentä, mukaan lukien pääministeri Benjamin Netanjahu. Lakiesitystä vastusti 48 lainsäätäjää. Yksi pidättäytyi äänestämästä, ja muut lainsäätäjät eivät olleet paikalla.

Lakiesitys, joka läpäisi toisen ja kolmannen käsittelyn Israelin knessetissä, on nyt siirtynyt täytäntöönpanovaiheeseen hyväksymisensä jälkeen.

Lainsäädännön esitteli Itamar Ben-Gvir, Israelin ministeri, joka tuomittiin vuonna 2007 rasistisesta yllytyksestä arabeja vastaan ​​ja Kachin, terroristijärjestö Kachin, tukemisesta. Kach on Israelin, Japanin ja Kanadan sekä aiemmin Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin tuomitsema terroristijärjestö.

Lakiesitys tuo mukanaan pakollisen kuolemantuomion hirttämällä ilman armahdusmahdollisuutta, joka on pantava täytäntöön 90 päivän kuluessa tuomion antamisesta.

Se koskee yksinomaan sotilastuomioistuimissa käsiteltyjä tapauksia, joiden tuomioprosentti on 96 %, eikä se koske Israelin kansalaisia.

Yli 100 palestiinalaista vankia on jo kuollut Israelin pidätyksissä lokakuusta 2023 lähtien. Kymmeniä on edelleen kateissa. Yli 9 300 palestiinalaista on tällä hetkellä Israelin pidättämänä, mukaan lukien 350 lasta.

– Sadat saattavat joutua teloitettavaksi tämän lain nojalla, jolloin heidän perheensä joutuvat kokemaan käsittämättömiä kauhuja, varoittaa Euroopan ammattiliittojen verkosto oikeuden puolesta Palestiinassa.

– Itseään ”Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi” julistava maa valmistautuu teloittamaan palestiinalaisia ​​poliittisia vankeja, samalla kun se jatkaa kansanmurhaa Gazassa ja kiihdyttää maavaltauksia muualla Palestiinassa.

– EU:n olisi pitänyt keskeyttää assosiaatiosopimuksensa Israelin kanssa jo kauan sitten. Sen sijaan se jatkaa kansainvälisten päätösten, ihmisoikeuspäätösten sekä omien oikeudellisten ja moraalisten velvoitteidensa sivuuttamista.

– On aika lopettaa Israelin rankaisemattomuus, minkä EU:n tuki on mahdollistanut.

European Trade Union Network for Justice in Palestine on 34 eurooppalaisen ammattiliiton verkosto, joka edustaa kuutta miljoonaa työläistä.

Miehitetyillä Länsirannan kuvernementeilla, mukaan lukien Jerusalemissa, järjestettiin keskiviikkona yleislakko lakia vastaan.

Iranin työväki taantumuksellisen sodan kuolettavassa tulessa

Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin islamilaisen tasavallan välisen sodan jatkuessa yhdysvaltalaiset ja israelilaiset hävittäjät ovat pommittaneet monia tuotantokeskuksia, mikä on johtanut monien iranilaisten työläisten kuolemaan.

– Rikollisten operaatioiden jatkona amerikkalaiset ja israelilaiset hävittäjät hyökkäsivät perjantaina 27. maaliskuuta useisiin tuotanto- ja teollisuuskeskuksiin pommeilla ja ohjuksilla, mukaan lukien Mobarakehin teräs, Isfahanin rautasulatto, Khuzestanin teräs ja Firouzabadin sementtitehdas, tiedottaa Iranin vasemmistolaisten ja kommunististen voimien yhteistyöneuvosto.

– Julkaistujen raporttien mukaan yksi ihminen kuoli ja 16 muuta loukkaantui iskussa Mobarakehin terästehtaaseen Isfahanissa. 16 ihmistä kärsi räjähdysaallosta ja pinnallisista vammoista Khuzestanin teräsyhtiössä. Tuotantolinja on pysäytetty ja tuhannet työntekijät ovat olleet työttöminä. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja kaksi muuta loukkaantui iskussa Firouzabadin sementtitehtaan kaivokseen. Samanaikaisesti edellä mainittujen rikosten kanssa yli 15 työläistä kuoli, kun amerikkalaiset ja israelilaiset ”humanitaariset pommit” osuivat teollisuusyksikköön Jayn kaupungissa Isfahanissa.

– Tämä taantumuksellinen sota on saattanut Iranin kansan massojen elämän entistä suurempaan raunioon ja tuhoon. Tähän mennessä tuhannet Iranin lapset, työläiset ja kodittomat ovat kuolleet Yhdysvaltojen ja Israelin ohjushyökkäyksissä ja ilmapommituksissa. Suuri osa maan infrastruktuurista on tuhoutunut, tuotantokeskuksia on tuhottu, sairaaloita on pommitettu kranaateilla ja suuri määrä asuinyksiköitä on hävitetty ihmisten niskaan, jotka eivät ole osallistuneet tähän tuhoisaan sotaan.

– Tämä sota on taantumuksellinen sota. Se ei ole työläisten, raatajien ja Iranin kansan massojen sota. Se on sota Iranin kansan kolmen vihollisen – Yhdysvaltain hallinnon, Israelin hallituksen ja Iranin islamilaisen tasavallan hallinnon – välillä. Sota, joka on tuonut rauniota ja tuhoa Iranin kansalle. Tämä sota ei ole tuonut työläisille ja raataville ihmisille mitään tuloksia paitsi laajalle levinnyttä työttömyyttä, pakolaisuutta, kuolemaa ja laajalle levinnyttä tuhoa. Tuhoa ja kuolemaa, jota ihmisille on aiheutettu päivittäin sodan jatkuessa. Siksi työläisten ja Iranin kansan suurten joukkojen etu ei ole sodan jatkamisessa, vaan sen välittömässä lopettamisessa.

– Ei ole mikään salaisuus, että tässä sodassa eivät ainoastaan ​​Amerikka ja Israel tapa Iranin kansaa pommeilla ja ohjuksilla. Tämän taantumuksellisen sodan toisella puolella on Iranin islamilaisen tasavallan hallinto. Murhanhimoinen ja rikollinen hallinto, joka ”vihollisen” kohtaamisen verukkeella on turvautunut yhteiskunnan sortoon enemmän kuin koskaan ennen, kiihdyttänyt salaisia ​​teloituksia, riistänyt poliittisilta vangeilta perustavanlaatuisimmatkin inhimilliset palvelut, pidättänyt opettajia ja uhannut Iranin mielenosoittajia kuolemalla. Lisäksi se on Israeliin ja Persianlahden maihin tekemillään ohjusiskuilla halvaannuttanut ihmisten elämää, tuhonnut asuinalueita, ja näiden iskujen seurauksena satoja ihmisiä on kuollut tai loukkaantunut.

– Sota alkaa aina päivämäärällä; tietyllä tunnilla ja uutisella, joka yhtäkkiä leviää ympäri maailmaa. Mutta sodan raunioiden alla eläville ihmisille sota ei ole päivämäärä eikä uutinen. Sota on hetki, jolloin räjähdyksen ääni rikkoo hiljaisuuden, murskaa yhteiskunnan psyyken ja muuttaa ihmisten normaalin elämän ikuisesti. Internet katkaistaan. Ihmisten yhteys ulkomaailmaan katkeaa. Lasten arki kuluu hävittäjien ja räjähdysten äänen kauhussa. Sodan päivinä, minne ikinä katsommekin, kuuluu sotilaslentokoneiden ääniä. Taloja tuhoutuu ja sortovoimien läsnäolo lisääntyy kaduilla ja kujilla. Sosiaalinen tila suljetaan ja kadut täyttyvät liasta ja verestä. Uhrien joukossa on joskus ihmisiä, jotka olivat vain ylittämässä katua ansaitakseen elantonsa, tai työläisiä, jotka kamppailivat saadakseen palan leipää perheidensä pöytään.

– Sota on ennen kaikkea raain epäoikeudenmukaisuuden muoto. Ne, jotka tekevät siitä päätöksiä, istuvat usein turvallisissa huoneissa kaukana taistelukentältä, mutta sodan uhreiksi joutuvat ovat tavallisia ihmisiä. Lapset ja naiset ja työväenjoukot. Ihmiset, joista on tullut tykinruokaa fasistisen amerikkalaisen hallituksen, kansanmurhaa tekevän Israelin hallinnon ja Irania hallitsevan taantumuksellisen hallinnon aggressiivisille ja kunnianhimoisille tavoitteille.

– Siksi julistamme äänekkäästi: Tämä sota ei ole meidän sotamme. Se ei ole Iranin kansan työläisten ja työtätekevien massojen sota. Se on Iranin kansan vihollisten sota toisiaan vastaan. Vastuu tästä sodasta on sodan osapuolilla ja kaikilla liikkeillä, jotka taputtavat tälle sodalle ja tanssivat sen raunioilla.

– Nopeuttakaamme protestejamme ja taisteluitamme islamilaisen tasavallan vallankumouksellisen kukistamisen puolesta iskulauseella: ”Ei taantumukselliselle sodalle, ei imperialismille, ei sionismille ja ei taantumukselliselle islamilaiselle hallinnolle.” Vetoomuksella sodan välittömästä lopettamisesta nopeuttakaamme protestejamme ja taisteluitamme islamilaisen tasavallan vallankumouksellisen kukistamisen puolesta.

– Alas Irania hallitseva kapitalistinen järjestelmä! Eläköön vapaus – eläköön sosialismi, vasemmiston ja kommunististen voimien yhteistyöneuvosto päättää.

Artikkelin kuva: Avash Media

”Ei enää pommeja! Ei lasten verta!” – Iranin sotaa vastustettiin Helsingissä

Yhdysvaltain ja Israelin aloittaman laittoman hyökkäyssodan kestettyä kuukauden Iranissa Helsingissä osoitettiin mieltä sotatoimia vastaan.

– Yhdysvallat on perustellut Iranin pommittamista hallinnon vaihtamisella. Pommitukset kuitenkin vain synnyttävät epävakautta, kuten on nähty esimerkiksi Afganistanissa tai Irakissa. Iranilaisilla on täysi oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan itse, tiedotti mielenosoituksen järjestänyt Hands off Iran (Finland) -ryhmä.

– Kun kaksi ydinasevaltiota, USA ja Israel, hyökkäävät Iranin kimppuun, se on myös uhka ydinaseiden vastaiselle työlle. Tällainen hyökkäys ei edistä ydinaseriisuntaa tippaakaan. Päin vastoin: se luo vaarallisen tilanteen, jossa ydinaseiden kehittäminen uhkaa levitä yhä uusiin valtioihin.

Länsimaiden interventiot johtavat suurempaan epävakauteen

Ensimmäisen puheenvuoron mielenilmauksessa käytti Elina Rodriguez Vasemmistoliitosta.

– Yhdysvallat romutti Iranin demokratian vuonna 1953, kun demokraattisilla vaaleilla pääministeriksi valittu Mohammad Mossadegh syrjäytettiin CIA:n ja Britannian tiedustelupalvelun toimesta. Mossadegh syrjäytettiin, sillä hän halusi kansallistaa Iranin öljyteollisuuden, joka oli tuolloin brittiläisten yhtiöiden hallussa. Hänen tilalleen asetettiin autoritäärinen kuningas Mohammad Reza Pahlavi. Tapahtumat johtivat islamistiseen vallankumoukseen ja teokraattisen järjestelmän perustamiseen vuonna 1979.

– Lähihistoriaa tarkasteltaessa on selvää, että länsimaiden interventiot Lähi-idässä ovat jatkuvasti johtaneet suurempaan epävakauteen ja konflikteihin. Nyt Yhdysvallat ja Israel ovat jälleen kerran aloittaneet sodan – tällä kertaa Irania vastaan ​​– väittäen sen olevan tarkoitettu ”vapauttamaan” Iranin kansan ja suojelemaan maailmaa islamilaiselta hallinnolta.

– Iranin kohtalo ei määritä vain hallintoa vastaan kamppailevien iranilaisten tulevaisuutta, vaan sillä on laajoja vaikutuksia koko alueeseen. Iran on yksi toimijoista, jotka tukevat länsimaiden toimesta kansanmurhan keskellä eläviä palestiinalaisia materiaalisesti ja poliittisesti.

– Euroopan maiden tulisi tällä hetkellä puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa Israelin ja Yhdysvaltojen toteuttamia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sen sijaan EU ja Suomi käytännössä edelleen tukevat hirmutekoja. Olen häpeissäni, että näin on.

– Alle kuukaudessa Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin on kuollut ainakin 1 500 iranilaista, mukaan lukien 200 alakoululaista. Koko Lähi-idän alue on horjunut, ja Iranin hallinto on vastannut lisääntyneellä väkivallalla omaa kansaansa ja naapurimaitaan kohtaan. Yhdysvallat ja Israel uhkaavat nyt suoraan hyökkäyksillä voimalaitoksiin, jotka vahingoittavat suoraan siviilejä ja aiheuttavat humanitaarisen katastrofin.

– Suomen on vastustettava Yhdysvaltoja ja Israelia sekä tuettava demokratian toteutumista Iranissa iranilaisten ehdoilla. Yhdysvaltojen ja Israelin on lopetettava hyökkäyksensä Iraniin, ja Iranin hallinnon on erottava vallasta, jotta Iranin kansa voi vapaasti valita oman hallituksensa, Rodriguez päätti.

Suomi ei ole sodasta erillään

Seuraavan puheen piti Syksy Räsänen, Sumud-järjestön varapuheenjohtaja.

– Viikko sitten, viime viikon perjantaina Suomen hallitus liittyi kansainväliseen julkilausumaan, jonka allekirjoittaneet valtiot teeskentelevät välittävänsä Iranin hyökkäksistä siviilikohteisiin. Sama Suomen hallitus, joka tukee kolmatta vuotta kansanmurhaa Gazassa suorittavaa Israelia väittää olevansa huolissaan siviileistä ja kannattavansa kansainvälistä oikeutta.

– Asia on päinvastoin. Suomen hallitus on liittoutunut niin tiukasti Yhdysvaltojen kanssa että se ei uskalla enää edes puhua tasapuolisesti kansainvälisen oikeuden puolesta, saati sitten tehdä mitään sen toteutumisen eteen. Hallitus ei uskalla kutsua Yhdysvaltain ja Israelin toimintaa sen oikealla nimellä: hyökkäyssota, saati tuomita sitä.

– Mitä iranilaisten vapauttamiseen tulee, muistan erittäin hyvin Yhdysvaltain hallituksen väitteet siitä, miten sota ja pommitukset vapauttavat afganistanilaiset naiset, vapauttavat irakilaiset, ja miten näitä sotia vastustaneet leimattiin tyrannian tukijoiksi.

– Näitä sotia, joiden jäljet Afganistanissa ja Irakissa voidaan nähdä vielä tänä päivänä, jotka toivat pelkästään kuolemaa ja tuhoa. Ainakin silloin Suomen hallitus vielä vastusti hyökkäyssotaa. Ne ajat ovat menneet.

– Sumudissa, Suomen Palestiina-verkostossa, meidän solidaarisuutemme ei kohdistu hallituksiin eikä puolueisiin vaan ihmisiin. Iranilaiset, palestiinalaiset, libanonilaiset, kaikki ihmiset ansaitsevat vapauden ja ihmisarvoisen elämän.

– Jos me haluamme edistää rauhaa ja oikeudenmukaisuuden toteutumista Lähi-idässä, meidän on aloitettava Suomesta. Me emme ole tästä sodasta erillisiä.

– Israelin Gazassa suorittaman kansanmurhan aikana Suomi on rahoittanut israelilaisia siihen osallisia aseyrityksiä kymmenillä miljoonilla euroilla. Samoja aseyrityksiä jotka nyt osallistuvat sotaan Iranin kanssa.

– Suomen pitää lopettaa asekauppa Israelin kanssa, kieltää siirtokuntatuotteiden tuonti, asettaa akateeminen boikotti, vaatia EU:ssa pakotteita, tuoda sotarikolliset oikeuden eteen, vaatia akateemista boikottia, ja kaikkinaisesti tukea kansainvälistä oikeutta, ja edistää dekolonisaatiota Palestiinassa.

– Jos Israelin apartheidia ei olisi, ei olisi tätäkään sotaa. Vapaus iranilaisille, vapaus palestiinalaisille.

Yhdysvallat ajaa globaalia hegemoniaansa

– USA ja Israel väittivät, että hyökkäyksen syy Iraniin on maan ydinvoimaohjelma. Mutta todelliset syyt vaikuttavat kuitenkin olevan monisyisempiä, totesi Kamal Aranki, PALCIF-yhdistyksen aktivisti.

– Israelin osalta taustalla nähdään usein sionistiseen ideologiaan liitetty ajatus niin sanotusta Suur-Israelista, jonka on esitetty ulottuvan Niililtä Eufratille ja kattavan laajoja alueita Lähi-idässä.

– USA:n toiminnan taustalla puolestaan näöhdään pyrkimys säilyttää oma globaali hegemoniansa ja muokata Lähi-itää uudelleen. Tähän liitetään ajatus alueen valtioiden heikentämisestä ja pirstomisesta etnisten ja uskonnollisten jakolinjojen kautta pienemmiksi ja heikommiksi kokonaisuuksisi.

– Keskeinen tekijä on myös luonnonvarojen, erityisesti öljyn, hallinta, USA ei ole perinteisesti hyväksynyt tilannetta, jossa itsenäiset valtiot hallitsevat täysin omia strategisia luonnonvarojaan. Tätä ajattelutapaa kuvastaa usein lainattu Henry Kissingerin toteamus: ”Hallitse öljyä, niin hallitset kansakuntia; hallitse ruokaa, niin hallitset kansoja.”

Gazan kansanmurhaan osallisia asevalmistajia protestoitiin ympäri Iso-Britanniaa

Isossa-Britanniassa toimiva Palestine Solidarity Campaign -järjestö ryhtyi tänään toimiin asetehtaiden ulkopuolella ympäri maata vaatien maan hallitusta ja yrityksiä lopettamaan Israelin aseistamisen sen syyllistyessä kansanmurhaan palestiinalaisia ​​vastaan.

Lontoossa mielenosoittajat olivat Attewellin tehtaan ulkopuolella vaatien sitä lopettamaan komponenttien toimittamisen Israelin F35-hävittäjiin, joita se käyttää palestiinalaisten pommittamiseen.

– Ilman Attewellin kaltaisissa tehtaissa tuotettuja komponentteja Israelin F35-hävittäjät eivät pystyisi lentämään ja tappamaan palestiinalaisia. Britannian hallituksen on asetettava Israelille kaksisuuntainen asevientikielto nyt.

Mielenosoittajat kokoontuivat myös CPI TMD Technologiesin ulkopuolelle Lontoossa, joka tuottaa Israelin F35-hävittäjissä käytettävää tutkateknologiaa.

– Britannia osallistuu aktiivisesti Israelin kansanmurhaan ja apartheidiin palestiinalaisia ​​vastaan, muun muassa asekaupan ja sotilaallisen yhteistyön kautta Israelin kanssa.

– Britannian tehtaat tuottavat Israelin käyttämiä aseita, komponentteja ja sotilasteknologiaa, mukaan lukien ohjuksia, panssaroituja droneja ja hävittäjien osia.

– Hallitus jatkaa aseiden ja sotilasteknologian viennin helpottamista Israeliin, vaikka tietää, että sitä käytetään kansanmurhaan sekä sotilasmiehitykseen ja apartheidiin.

Bristolissa mielenosoittajat kokoontuivat Elbit Systemsin tehtaalle. Yritys on Israelin suurin asevalmistaja, joka toimittaa Israelin armeijalle panssaroituja droneja, pommeja ja ohjuksia.

Newcastlessa järjestettiin mielenosoitus Pearson Engineeringissä, jonka omistaa Israelin valtion omistama asevalmistaja Rafael. Rafael valmistaa ohjuksia ja droneja Israelin armeijalle.

Shenstonessa, Staffordshiressa, aktivistit järjestivät mielenosoituksen Elbit Systemsin tytäryhtiötä UAV Enginesiä vastaan.

Lisäksi BAE Systemsin toimitilojen ulkopuolella järjestettiin mielenosoitus Towcesterissa, Northamptonshiressa. BAE Systems valmistaa erilaisia ​​Israelin armeijan käyttämiä aseita, mukaan lukien Gazan pommituksiin käytettyjen hävittäjien komponentteja.

Italialaiset teollisuustyöläiset sanovat ei sodalle tehtaiden sisältä

Italialaisen Leonardo-yhtiön työläiset vastustavat työnantajansa toimintaa tehtaan porttien sisäpuolelta.

Kun Israel aloitti Gazan pommitukset uudelleen lokakuussa 2023, Italian Palestiina-solidaarisuusaktivistit käynnistivät välittömästi kampanjan kansallista aseyritystä Leonardoa vastaan. Yhtiö on yksi maailman suurimmista asevalmistajista ja sillä on tärkeä rooli Israelin Gazan kansanmurhassa käyttämien F-35-koneiden komponenttien tuotannossa. Se myös työskentelee yhdessä israelilaisten aseyritysten, kuten Elbit Systemsin, kanssa.

Leonardon tuotantolaitoksiin on kohdistettu mielenosoituksia, jotka ovat häirinneet tuotantoa ja lisänneet tietoisuutta Italian ja sen puolustussektorin roolista jatkuvassa tuhossa. Ratkaisevaa on kuitenkin se, että vastustus kasvaa myös yrityksen sisällä, kun työläiset puhuvat Israelille suuntautuvaa asemyyntiä vastaan ​​ja taistelevat estääkseen maan eteläosassa sijaitsevan Leonardo-tehtaan muuttamisen sotilastuotantoon, raportoi New Internationalist -julkaisu.

Lokakuussa ryhmä työläisiä Leonardon tuotantolaitokselta Grottagliessa Etelä-Italiassa julkaisi vetoomuksen, jossa vaadittiin, että yhtiö ja sen tytäryhtiöt lopettavat kaikki sotilastoimitukset Israeliin. Siinä vaadittiin kaikkien kaupallisten sopimusten ja sijoitussuhteiden lopettamista israelilaisten instituutioiden, startup-yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa, jotka osallistuvat sotilasoperaatioihin palestiinalaisväestöä vastaan.

Yli 23 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, jossa luki: ”Italia tuomitsee sodan hyökkäysvälineenä muiden kansojen vapautta vastaan ​​ja keinona ratkaista kansainvälisiä kiistoja.”

Vaikka Leonardon johtaja Roberto Cingolan totesi syyskuussa, ettei yhtiö ollut myöntänyt lupaa uusiin vientilupiin Israeliin ”konfliktin puhkeamisen jälkeen”, työläisten lausunnossa todettiin, että yhtiöllä oli vankkaa kaupallista ja sotilaallista yhteistyötä Israelin kanssa ja että ennen lokakuuta 2023 hyväksyttyjä vientilupia ei koskaan peruutettu.

Yksi Grottaglien vetoomuksen esittäjistä, joka pyysi pysyä nimettömänä, sanoo, että tämä julkinen lausunto auttoi avaamaan vuoropuhelun muiden Leonardon tehtaiden työläisten kanssa.

Muutamaa kuukautta myöhemmin ryhmä Torinon helikopteriosaston työläisiä Pohjois-Italiasta kirjoitti tiedotteen Leonardon osallisuudesta Gazan kansanmurhaan, ja tiedote jaettiin heidän kollegoilleen. Yhtiötä vastaan ​​​​suunnattu mobilisaatio oli innoittanut heitä tutkimaan Leonardon suhteita sen strategisiin kumppaneihin, erityisesti Israeliin. He tutkivat Italian puolustustuotteiden vientiä, tuontia ja kauttakulkua koskevia lakeja.

– Valtamedian tarjoamat sokerikuorrutetut tai räikeästi vääristellyt raportit Gazan tapahtumista ovat juurtumassa kollegoidemme keskuuteen, yksi Torinon työntekijöistä selittää.

– He eivät ymmärrä näiden tapahtumien vakavuutta, etenkään työnsä loppukäyttäjien osalta.

– Israelin osalta meillä ei koskaan ollut mitään tietoa allekirjoitetuista sopimuksista ja niihin liittyvistä kansainvälisistä suhteista.

He selittävät edelleen, että osittain teollisen luottamuksellisuuden rajoitusten vuoksi työntekijöillä ei ole selkeää käsitystä siitä, kuka heidän tuottamansa laitteet tulee käyttämään; yritys käyttää projekteissa tekaistuja nimiä ja antaa epämääräisiä tietoja siitä, minne laitteet lähetetään.

Tämä läpinäkyvyyden puute on jättänyt työntekijät täysin valmistautumattomiksi kohdatessaan julkisen vastalauseen yritystä kohtaan, jossa he työskentelevät.

– Meille on opetettu, että velvollisuutemme on ilmoittaa väärinkäytöksistä, kavalluksista ja eettisten sääntöjen rikkomuksista työpaikallamme. Onko mitään eettisesti moitittavampaa kuin yhteistyö rikollisen hallituksen kanssa, joka rikkoo avoimesti kansainvälistä oikeutta ja jonka rikokset ihmiskuntaa vastaan ​​ovat räikeitä ja tunnettuja?

Ei sotilaskoneille

Grottaglien työväellä on myös toinen taistelu käsissään, kun he kampanjoivat estääkseen tehtaansa muuttumisen aktiiviseksi osaksi sotakoneistoa. Tehdas on osa Leonardo-konsernin ilmailuosastoa ja tuottaa Boeing 787 -lentokoneiden runko-osia työllistäen suoraan noin 1 200 ihmistä ja 300 siihen liittyvillä aloilla.

Vuodesta 2020 lähtien, jolloin Covid-19-pandemia iski voimakkaasti ilmailuteollisuuteen, tuotanto on romahtanut ja tehdas on vaarassa sulkeutua. Heinäkuussa 2024 ammattiliitot onnistuivat välttämään tehtaan tilapäisen sulkemisen, mutta tuotanto on silti hidastunut. Sulkemisen välttämiseksi Leonardo haluaa ohjata tuotannon asevoimille.

Työläisten kesken jaetussa asiakirjassa, yhdessä Israelin väkivaltaan liittyvien yhteyksiä koskevan vetoomuksen kanssa, työläiset vastustavat tätä prioriteettien muutosta. Vetoomuksen allekirjoittaneiden työläisten mielestä Leonardo tekee poliittisen valinnan.

– Siviililiiketoiminta on aina ollut vakaampaa ja joustavampaa kuin armeija, jolla on rajoitetumpia tilauksia ja johon geopoliittiset vaihtelut ja hallituksen päätökset vaikuttavat paljon enemmän, selittää yksi nimettömänä pysymistä pyytäneistä vetoomuksen esittäjistä.

Sekä Torinon että Grottaglien työläisten osalta tavoitteena on ollut edistää vuoropuhelua ja tietoisuuden lisäämistä yritysten osallisuudesta Israelin väkivaltaan, jotta voidaan rakentaa kriittinen massa motivoituneita ja hyvin informoituja työntekijöitä, jotka kykenevät sitoutumaan ja mobilisoitumaan yrityksen muuttamiseksi. He ottivat myös yhteyttä tärkeimpiin ammattiliittoihin saadakseen tukea, mutta saivat laimean vastauksen.

Torinossa ammattiliitot keskittyvät metallityösopimusten uusimiseen eivätkä kiinnitä huomiota vetoomukseen, kun taas Grottagliessa ammattiliittojen jäsenet kritisoivat avoimesti työläisten vastustusta yritystä kohtaan, koska he ovat huolissaan siitä, että se vaarantaa entisestään tehtaan tulevaisuuden.

Työläiset ovat kuitenkin järjestäytyneet näiden perinteisten rakenteiden ulkopuolella ja jakaneet vetoomuksiaan muiden Leonardo-tuotantolaitosten kanssa Italiassa. Ja he ovat saaneet myönteistä vastaanottoa. Kampanja on myös saanut vastakaikua laajemmissa Palestiina-solidaarisuus- ja rauhanliikkeissä.

Oppia menneisyydestä

1980-luvulla Aermacchin (nykyisin Leonardo) työntekijä Elio Pagani dokumentoi, kuinka yritys oli toimittanut lentokoneita Etelä-Afrikan ilmavoimille tammikuussa 1980 apartheidin aikana rikkoen Italian vuonna 1977 ratifioimaa YK:n kauppasaartoa. Paganin valitus käynnisti ruohonjuuritason liikkeen, joka vuonna 1990 johti siihen, että parlamentti hyväksyi ensimmäisen Italian aseviennin ja -tuonnin valvontaa koskevan lain: lain 185/90.

1980-luvulla Valsella Meccanotecnica –yritys, joka tunnetaan panssarintorjuntamiinojen myynnistä Irakiin sen sodan aikana Iranin kanssa – joutui 18 kuukautta kestäneiden lakkojen kouriin. Franca Faitan johtama pelkästään naisista koostuva työläisryhmä voitti lopulta: yritys menetti merkittäviä tuotantokumppaneita ja joutui siirtymään siviilituotantoon hallituksen vuonna 1994 asettaman maamiinojen tuotannon kiellon vuoksi. Se asetettiin selvitystilaan ja vuoteen 2005 mennessä se oli fuusioitunut kuorma-autoja valmistavan yrityksen kanssa.

Oli myös joitakin kontekstuaalisia tekijöitä, jotka tekivät 1980- ja 1990-luvuista hyvin erilaisen kontekstin kapinallisille työläisille. Sodanvastainen mieliala Italian kansalaisyhteiskunnassa oli vahvempi toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, ja ammattiliitot olivat myös itsenäisempiä ja vastustivat tällaista politiikkaa.

– Näitä aloitteita suosivat vahvat aseistariisuntaliikkeet ja tehdasneuvostot, jotka olivat avoimia työntekijöiden sisäiselle keskustelulle ja jotka he valitsivat suoraan, Pagani kertoo.

– Neuvostojen edustajia kannustettiin kysymään itseltään kysymyksiä sotilaskohteissa tehtävän työn todellisesta merkityksestä ja aseviennin vaikutuksista. Nyt olemme palaamassa yli 30 vuotta kestäneeseen kulttuuriseen aavikoittumiseen, joka on vaikuttanut sekä ihmisiin – tehden heistä yksilöllisempiä – että ammattiliittoihin, joiden toiminta on vaimentanut työläisten intoa.

– Leonardon työntekijöiden Grottagliessa ja Torinossa on jatkettava ja löydettävä tukea muiden yritysten tuotantoyksiköistä ja muista puolustusalan yrityksistä. Heidän aloitteensa on oltava yhteydessä taisteluun sodanaikaista logistiikkaa vastaan, jota satamatyöläiset, lentokenttätyöntekijät, rautatietyöntekijät ja intermodaaliset kuljetuskeskukset harjoittavat Italiassa.

Samaan aikaan, kun valtiot jatkavat sotilasmenojen lisäämistä uusien ja tuhoisien sotien keskellä, asetehtaiden työntekijöiden maailmanlaajuisesti voisi olla hyvä seurata Italian taktiikkaa militarisoinnin purkamiseksi sisältäpäin.

Sodan ollessa lähellä ja valtioiden lisätessä sotilasmenojaan, aseteollisuuden työläisillä voi olla keskeinen rooli, kun maailmanlaajuinen militarisoinnin vastainen liike sanoo: Ei meidän nimissämme.

Kreikan Pireuksen satamatyöläiset varautuvat estämään uudet sotilastarvikekuljetukset Israeliin

– Tuomitsemme uuden yrityksen käyttää Pireuksen satamaa sotilastarvikkeiden siirtoon Israeliin, toteaa satamatyöläisiä järjestävä ENEDEP-ammattiliitto.

17. maaliskuuta aluksen MSC Vega odotetaan telakoituvan Pireuksen satamaan kuljettaen sotilasterästä sisältäviä kontteja, jotka lastataan MSC Adrianna -alukselle. Lopullisena määränpäänä on sotilasyritys Elbitin teollisuustuotanto Israelissa.

26. maaliskuuta aluksen MSC Danit odotetaan myös telakoituvan kuljettaen sotilasterästä sisältäviä kontteja samaan määränpäähän. Kyseessä on sama alus, joka yritti samanlaista sotatarvikkeiden siirtoa kaksi vuotta sitten. Yritys estettiin Pireuksen sataman työläisten päättäväisen asenteen ansiosta.

– Tämä on jatkoa 6. helmikuuta alkaneelle lakolle, jolloin Pireuksen satamatyöläiset yhdessä yli 20 sataman työläisten kanssa seitsemässä Euroopan ja Välimeren maassa nostivat yhteisen rintaman sotatarvikkeiden kuljetusta ja satamien muuttumista sotatarvikkeiden toimitusketjun lenkeiksi vastaan.

– Toteamme selvästi: Satamatyöläiset eivät lastaa sotatarvikkeita. Emme tule rikoskumppaneiksi kansojen teurastuksiin.

ENEDEP-liiton mukaan Kreikan hallituksella on asiassa valtava vastuu

– Strategisella valinnallaan, jossa maa osallistuu syvemmälle Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n imperialistisiin suunnitelmiin, se muuttaa satamat, infrastruktuurin ja koko maan sotilastarvikkeiden kuljetus- ja sotatoimien solmukohdiksi.

– Samaan aikaan kun ihmiset maksavat inflaation, energiaköyhyyden ja sotien seurausten hinnan, merenkulun ja liikenteen suuret yritykset tekevät valtavia voittoja rahtihintojen noususta ja saavuttavat pisteen, jossa uusi laiva lasketaan vesille joka päivä.

– He haluavat meidän tulevan hiljaisiksi sivustakatsojiksi ja rikoskumppaneiksi kansoja vastaan ​​tehtyihin rikoksiin. Aivan kuten merenkulkijoiden ammattiliitot PEMEN ja Stefenson eivät hyväksyneet sitä, kun merenkulkijat jäivät loukkuun samalla kun niin kutsutut ”isänmaalliset” kreikkalaiset laivanvarustajat lähettivät kuolinilmoituksia kreikkalaisille ja ulkomaalaisille merenkulkijoille mukavasti olohuoneistaan, mekään emme hyväksy sitä.

– Emme salli satamien muuttumista sotakoneiston lenkkikeskuksiksi, jotka altistavat työläiset ja alueen asukkaat vakaville vaaroille ja tekevät Pireuksesta ja koko maasta potentiaalisia kostotoimien kohteita.

Pireuksen satamatyöläiset ovat osoittaneet, että kun työntekijät järjestäytyvät ja kamppailevat, he voivat estää tällaiset suunnitelmat.

– Kehotamme sataman työntekijöitä, ammattiliittoja sekä Pireuksen ja Attikan asukkaita vahvistamaan taistelua seuraavien puolesta: Maamme ei saa osallistua imperialistiseen sotaan. Satamia ja infrastruktuuria ei saa käyttää sotatarvikkeiden kuljetukseen. Vaadimme irtautumista sotasuunnitelmista ja liittoutumista, jotka vuodattavat kansojen verta. Yhdysvaltojen ja NATOn tukikohtia vartioivien fregattien on palattava välittömästi.

– Todellinen voima on työväenluokan järjestäytymisessä, sodista hyötyvien etujen vastustamisessa ja taistelussa sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa vauraus ja infrastruktuuri palvelevat työläisten tarpeita eivätkä harvojen voittoja ja sotasuunnitelmia.

Kannanotto: Iranin kansan vapautta ei saavuteta imperialistien ohjuksilla

Lauantaiaamuna 28. helmikuuta 2026 Yhdysvaltain ja Israelin asevoimat käynnistivät ohjushyökkäyksiä ja pommituksia eri Iranin kaupunkeihin laajassa ja koordinoidussa kansainvälisen oikeuden vastaisessa operaatiossa. Sota on syttynyt kansainvälisen imperialistisen suurvallan, Yhdysvaltojen, ja sen alueellisen liittolaisen Israelin, sekä Iranin taantumuksellisen hallinnon välillä. 

Sodan ensimmäisenä päivänä kuoli raporttien mukaan yli 200 ihmistä ja yli 700 on tähän mennessä loukkaantunut. Israelin iskut osuivat paikalliseen alakouluun ja surmasivat yli 60 oppilasta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan iskuissa on myös kuollut ”useita Iranin johtajia”. Myöhemmin Iranin ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein vahvistettiin kuolleen. Vastauksena Iran kohdisti ohjusiskuja Israeliin ja useisiin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alueella.

”Lännen” humanitaarisesta retoriikasta huolimatta Iranin edistysmielisten voimien näkemys on, etteivät imperialistien hyökkäykset auta Iranin kansaa heidän taistelussaan Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan. Sodan myötä Iranin protestiliikkeiden toiminta päinvastoin vaikeutuu ja siviiliväestö kärsii.

Työväen antimilitaristit yhtyy Iranin edistysvoimien analyysiin, jonka mukaan lauantaina alkaneella hyökkäyksellä ei ole mitään tekemistä Iranin kansan auttamisen kanssa. Tätä kapitalistista sotaa ei käydä ihmisten vapauden vaan geopoliittisten ja taloudellisten etujen puolesta. Yksi sotatoimien tärkeimmistä syistä on se, että Iranin islamilainen tasavalta ei palvele Yhdysvaltojen taloudellisia etuja alueella tai maailmanlaajuisesti.

Joukkojen vapauttamista ei saavuteta ulkoapäin tulevilla ohjushyökkäyksillä ja pommituksilla. Länsiblokin aiemmat sotilaalliset hyökkäykset Afganistaniin, Irakiin, Syyriaan ja Libyaan ovat selvästi osoittaneet, että suurvaltojen interventioiden seurauksena on ollut infrastruktuurin tuhoutuminen, köyhyyden syveneminen, alueellinen epävakaus ja taantumuksellisten voimien vahvistuminen.

Työväen antimilitaristit ilmaisee täten vastalauseensa Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimille Iranissa sekä solidaarisuutensa Iranin kansalle ja työväenluokalle.

TAM ry / 1.3.2026

Yleislakko Italiassa sotabudjettia ja Melonin hallitusta vastaan – ”Irti Israelista, vapaa Palestiina”

Italia astui perjantaina yleislakkoon kolmannen kerran alle kolmen kuukauden sisällä ruohonjuuritason ammattiliiton Unione Sindacale di Basen (USB) kehotuksesta.

Yli 40 kaupungissa järjestettiin mielenosoituksia, lakkoja ja työtaistelutoimia, ja massiivisissa mielenosoituksissa vaadittiin loppua Giorgia Melonin hallituksen muotoilemalle uudelleenaseistussuunnitelmalle ja sotabudjetille.

Perjantaina työläiset korostivat, että heidän mobilisaationsa on sidoksissa sekä kotimaisten materiaalisten olosuhteiden heikkenemiseen että kansainvälisiin tapahtumiin, erityisesti palestiinalaisten kamppailuun – heidän mukaansa heidän kohtalonsa on erottamaton osa Euroopan kasvavaa sotataloutta. Lakkoon osallistuneet toistivat sitoutumisensa liittyä Roomassa lauantaina 29. marraskuuta järjestettävään valtakunnalliseen Palestiina-marssiin.

– Melonin hallituksen uudelleenaseistusbudjetti on linjassa viime vuosina harjoitetun sotaa lietsovan politiikan kanssa, mutta se edustaa myös uutta laadullista harppausta, kun julkiset palvelut uhrataan sotatalouden alttarille samaan aikaan kun inflaatio jatkaa nousuaan ja palkat ovat pysyneet paikoillaan vuosikymmeniä, ammattiliitto USB ja satamatyöläisten kollektiivi CALP kirjoittivat yhdessä lakkokehotuksessa.

– Haluamme vähintään 2 000 euron peruspalkan, eläkkeelle jäämisen viimeistään 62-vuotiaana, alihankinnan lopettamisen, lyhyemmät työajat ilman palkanmenetystä, taatut asunto-oikeudet, uusia julkisen sektorin työpaikkoja ja ilmaisen, yleisen julkisen terveydenhuollon, USB lisäsi.

– Nämä ovat kiireellisiä tarpeita uupuneessa maassa, tarpeita, jotka eivät ole yhteensopivia hallituksen sotaa lietsovan toiminnan kanssa.

Italian sosiaalinen tilanne on ”poliittinen valinta”, työläiset sanovat. Kuten muutkin Euroopan hallitukset, Melonin hallinto on liittoutunut Euroopan unionin asevarusteluohjelman kanssa.

Ammattiliittojen mukaan tämä tarkoittaa miljardeja sotilas- ja siihen liittyville aloille, samalla kun välttämättömät julkiset palvelut murenevat. CALP kuvaili uutta budjettia sellaiseksi, joka jäädyttää palkat, jättää huomiotta inflaation ja asettaa etusijalle pankit ja pääomatulot.

– Samalla kun hinnat nousevat, palkat pysyvät ennallaan ja eläkkeitä leikataan joka vuosi, kollektiivi totesi.

– Työskentelemme enemmän, ansaitsemme vähemmän ja elämme huonommin. Tämä ei ole kriisi: se on poliittinen valinta, ja työntekijät maksavat siitä.

Vaatimuksia hallituksen erottamiseksi kuultiin tämänpäiväisissä toimissa, samoin kuin kieltäytymisiä hyväksymästä siirtymistä kohti militarisointia ja asevelvollisuuden aloittamista. Ryhmät, kuten vasemmistopuolue Potere al Popolo sekä opiskelijakollektiivit CAU ja Cambiare Rotta, marssivat lakkoilevien työläisten kanssa, tukkivat teitä ja järjestivät mielenosoituksia yrityksillä, jotka aikovat hyötyä sotilasbudjeteista, kun taas terveydenhuolto ja koulutus jäävät alirahoitettuiksi.

Galician unionien konfederaatio (CIG) korosti USB:lle lähettämässään kirjeessä lakon merkitystä EU:n ReArm Europe -strategian ja äärioikeiston nousun yhteydessä.

– Hylkäämme EU:n ja sen jäsenvaltioiden edistämän politiikan, joka ruokkii sotaa lietsovaa eskalaatiota ja sitoutuu sotilasbudjettien kasvattamiseen julkisten palvelujen ja sosiaalituen kustannuksella, CIG totesi.

– Ja olemme huolissamme fasistisesta ajautumisesta, johon Eurooppa on menossa, josta Melonin hallitus on selkeä esimerkki.

Toisin kuin lokakuun yleislakossa, jossa valtavirran ay-keskusjärjestö CGIL liittyi USB:n vetoomukseen harvinaisena yhtenäisyyden hetkenä, vetoomus tämänpäiväiseen toimintaan tuli yksinomaan ruohonjuuritason ammattiliitoilta, ja CGIL suunnittelee omaa lakkoaan joulukuun puolivälissä. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt USB:n päättäväisyyttä.

– Kolmannen yleislakon järjestäminen hieman yli kahden kuukauden sisällä ei ole päätös, jota pitäisi tehdä kevyesti tai symbolisesti, he kirjoittivat.

Sen sijaan he toistivat, että tämänpäiväisen lakon tarkoituksena oli esittää konkreettisia vaatimuksia ja vaihtoehtoja. USB lisäsi, että lakkoa ei pitäisi nähdä kertaluonteisena protestina, vaan ”tapahtumana, joka edustaa paitsi mobilisaation vaihetta, myös ratkaisevaa poliittista askelta äänen antamiseksi niille, jotka eivät saa rahat riittämään, nälkäpalkalla työskenteleville ja niille, joiden tulevaisuus murskaantuu sotien, eriarvoisuuden ja työläisiä kohtaan vihamielisen hallituksen valintojen vuoksi.

Ammattiliitto USB:n mukaan Melonin hallituksen esittämä budjettilaki on osa uudelleenaseistautumisen logiikkaa ja päätöstä ohjata Italiaa kohti sotataloutta.

– Samalla kun palkat ja eläkkeet menettävät edelleen ostovoimaansa, sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa, epävarmat työsuhteet ja alipalkattu työ lisääntyvät ja yhä useammat ihmiset eivät pääse terveydenhuoltoon tai joilta evätään oikeus asuntoon, hallitus lisää dramaattisesti menoja uusien aseiden hankintaan ja tuotantoon ja pitää sotilassektoria ainoana ratkaisuna talouskriisiin.

– Itse asiassa eurooppalaista julkisen alijäämän hillitsemisen rajoitusta, johon liittyy leikkauksia palveluihin ja sosiaalimenoihin, jatketaan juuri sillä tavoitteella, että vapautettaisiin resursseja aseisiin investoimiseen.

– Työllisyysluvut peittelevät edelleen köyhyyden ja nälkäpalkkojen kasvua; henkilökohtaisen tuloveron muutokset teeskentelevät tukevansa keskiluokkaa, vaikka ne hyödyttävät vain rikkaimpia sektoreita; ja pankkien vapaaehtoiset lahjoitukset jättävät yli 100 miljardia euroa ylimääräisiä voittoja, jotka on varastettu maastamme viimeisten kolmen vuoden aikana rahoitusjärjestelmän käsiin.

Ammattiliiton mukaan sotateollisuutta ja siihen liittyviä teollisuudenaloja käytetään pakoon kapitalismin kriisistä.

– Erilaisilla sotatoimialueilla sanat ”rauha” ja ”jälleenrakennus” peittävät suurten italialaisten ja länsimaisten sementti-, energia- ja infrastruktuuriryhmien – kuten WeBuildin, Buzzi Unicemin, Cementirin, Leonardon, Ternan ja Italferrin – edut, jotka ovat valmiita hyötymään sodan tuhoista. Ukrainan ja Gazan jälleenrakennuksesta tulee harvojen asia, kun taas inhimilliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kustannukset lankeavat konfliktien runtelemien kansojen maksettaviksi.

Yleislakko osoitti mieltään myös Palestiinan puolesta.

– Palestiinan puolustaminen tarkoittaa tänään sionismin, kapitalismin ja äärioikeiston välisen sopimuksen rikkomista.

USB:n mukaan Trumpin aselepo ei tunnusta palestiinalaisten oikeuksia ja sallii Israelin jatkaa ja laajentaa miehitystään palestiinalaisalueella.

– Myös muut maat, kuten Kongo ja Sudan, kokevat dramaattisia hetkiä, ja on välttämätöntä yhdistää taistelut ja rakentaa todellista intersektionaalisuutta kaikkien sorrettujen kansojen välille, kun Venezuelaa vastaan ​​​​kohdistuvan hyökkäyksen vaarat kasvavat.

– Kaikki tämä osoittaa, että imperialistinen kilpailu siirtyy yhä enemmän poliittiselta, taloudelliselta ja kaupalliselta alueelta asevoimiin. Melonin hallitus, joka tukee avoimesti NATOn menojen kasvua ja Euroopan unionin uudelleenasennusohjelmia, on aktiivinen osallistuja tässä prosessissa. Koko parlamentaarinen kirjo tukee yhteisen puolustuksen ja yhteisen eurooppalaisen armeijan tarvetta, kun ainoa puolustus sotaa vastaan ​​on aseistariisunta.

Näillä valinnoilla ei ole vain taloudellisia vaikutuksia, vaan ne myös rohkaisevat autoritaariseen siirtymään sekä yhteiskunnallisia kamppailuja vastaan ​​että hyökäten kriittistä ja riippumatonta tietoa vastaan.

&ndsah; Pohjimmiltaan käynnissä on muutosprosessi, jossa aseistumispolitiikan avulla pyritään hallitsemaan ja militarisoimaan koko yhteiskunta, jonka elinolosuhteet ovat vakavasti heikentyneet.

– Siksi meidän on kapinoitava ja asetettava mobilisaatioidemme keskiöön selkeät tavoitteet, jotka yksiselitteisesti vastaavat miljoonien työntekijöiden tarpeita ja rauhan, aseistariisunnan, tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pyrkimyksiä, joita niin monet itlaialaiset jakavat.

Marraskuun 28. päivänä ristimme kätemme ja pysäytämme kaiken yleislakolla ja 29. marraskuuta kansallisella mielenosoituksella Roomassa, seuravavin vaatimuksin:

  • Ei sotabudjetille, Palestiinan kansanmurhaan osallisen Melonin hallituksen ero
  • Kaikkien diplomaattisten, taloudellisten, akateemisten ja sotilaallisten suhteiden katkaiseminen Israelin kanssa. Vaadimme välitöntä sotilassaartoa ja divestointia kaikilta kansanmurhaan, miehitykseen ja apartheidiin osallistuneilta yrityksiltä.
  • Ei NATOn ja Euroopan uudelleenaseistautumiselle: terveydenhuolto- ja koulutusmenojen tulisi olla budjettirajoitusten ulkopuolella. Ei yhteiselle eurooppalaiselle armeijalle ja loppu Ukrainan asekuljetuksille.
  • Vaadimme kaikkien palestiinalaisten poliittisten vankien vapauttamista Israelin vankiloissa, alkaen Marwan Barghouthista ja Ahmad Sa’adatista, sekä Italian vankiloissa olevien palestiinalaisten poliittisten vankien, erityisesti Anan Yaeeshin ja Ahmad Salemin, vapauttamista. Heitä syytetään Israelin miehitystä vastaan ​​​​suunnatun vastarinnan tukemisesta.

Joitakin muita yleislakon vaatimuksia olivat:

  • Italian eroamisen NATOsta puolesta
  • Imperialistista aggressiota vastaan ​kohti ​Venezuelaa
  • Sudanin kansanmurhan ja Kongon verilöylyjen lopettamien puolesta
  • 2 000 euron minimipalkka kuukaudessa. Alas aseet, ylös palkat.
  • Eläkeikä 62 ikävuoteen
  • Strategiset teollisuussektorit kansallistettava
  • Kaikki ulkomaalaiset työläiset laillistettava
  • Välttämättömien hyödykkeiden arvonlisävero poistettava
  • Pankkien voitot verotettava
  • Ei turvallisuusasetukselle, ei sosiaalisten kamppailujen tukahduttamiselle

Kreikkalaisen ay-rintama PAMEn edustajat vierailivat miehitetyllä Länsirannalla

Sunnuntaina 12. lokakuuta aamuyöllä kreikkalaiseen PAME-rintamaan kuuluvien ammattiliittojen valtuuskunta saapui Ramallahiin Länsirannalle ilmaisemaan Kreikan ammattiliittojen ja työläisten kansainvälistä tukea Palestiinan kansalle, mutta myös todistamaan omin silmin Israelin valtion miehityksen seurauksia.

Ohjelmaan sisältyi useita tapaamisia Ramallahissa ammattiliittojen sekä vankien asioita käsittelevien kansanjärjestöjen ja instituutioiden edustajien kanssa.

Valtuuskunta osallistui palestiinalaisten ammattiliittojen koordinointikehyksen laajennettuun kokoukseen ja vieraili myös itsenäisten ammattiliittojen yleisen liiton päämajassa, jossa se keskusteli energia-alan, postipalvelujen ja yksityisopettajien edustajien kanssa.

Valtuuskunta vieraili Jalazonen pakolaisleirillä Ramallahin pohjoispuolella, jossa yli 15 000 ihmistä elää tukehduttavissa olosuhteissa alle neljännesneliökilometrin alueella.

Tapaaminen pidettiin myös Palestiinan itsehallinnon työministeri Inas Al-Atarin kanssa.

PAMEn sihteeristön jäsen George Perros kertoo Rizospastis-lehdelle viidestä päivästä, jotka PAME-valtuuskunta vietti miehitetyssä Palestiinassa: tapaamisista palestiinalaisten ammattiliittojen kanssa, hetkistä, jotka järkyttivät valtuuskuntaa, miehityksen raakuudesta, jonka he näkivät läheltä, mutta ennen kaikkea taipumattoman kansan arvokkuudesta.

”Rauha” aseella uhaten

– PAMEn Palestiinan-operaatio tapahtui kriittisellä hetkellä palestiinalaisille, sillä se osui samaan aikaan Gazan ”tulitaukosopimuksen” kanssa. Sopimus, joka, kuten palestiinalaisliitot huomauttavat, tarjoaa hengähdystauon siviileille ja Gazan pitkään kärsineille ihmisille, mutta ei millään tavalla kumoa Israelin valtion jatkuvaa miehitystä ja palestiinalaisalueilla tekemiä rikoksia, Perros kertoo.

– Keskusteluissamme ammattiliitot korostivat, että tämä sopimus ei ole ratkaisu eikä askel kohti palestiinalaisten pyrkimysten puolustamista. Se on aseella uhaten toteutettu ”rauha”, joka palvelee Lähi-idän imperialistisia etuja, pääasiassa Yhdysvaltoja ja Israelia, mutta myös heidän EU- ja NATO-liittolaisiaan.

– Palestiinalaistyöläiset kokevat itse päivittäin, että sopimuksen arkkitehtien – Trumpin, Yhdysvaltain hallituksen virkamiesten ja rikollisen Netanjahun – suurten sanojen takana ”rauhasta” piilee pyrkimys vakiinnuttaa miehitys-, siirtokunta- ja syrjintäjärjestelmä, samalla kun infrastruktuurin tuhoaminen, murhat ja köyhyys jatkuvat sekä Gazassa että miehitetyllä Länsirannalla.

Palestiinalaiset ammattiliitot korostavat, että heidän kansansa taistelu jatkuu, kunnes oikeus on saavutettu, kunnes miehitys on päättynyt ja itsenäinen Palestiinan valtio on perustettu.

– Samaan aikaan he korostavat kansainvälisen luokkasolidaarisuuden merkitystä. Palestiinalaistyöläiset pitävät PAMEn ja ammattiliittojen läsnäoloa konkreettisena todisteena siitä, etteivät he ole yksin taistelussaan vapaan kotimaan puolesta, vaan osana kansojen laajempaa taistelua imperialismia, riistoa ja sotaa vastaan.

– PAME-valtuuskunnan läsnäolo Palestiinassa otettiin vastaan ​​erityisen tunteikkaasti ja lämpimästi. ”Tervetuloa toiseen kotimaahanne”, oli lause, jolla meitä tervehdittiin kaikkialla.

Jokaisessa kokouksessa, jokaisella työpaikalla, ammattiliitoissa ja pakolaisleireillä palestiinalaiset työläiset ja ammattiliittojen johtajat ilmaisivat kiitollisuutensa PAMEn järkkymättömästä, epäitsekkäästä ja johdonmukaisesta tuesta, jota ilmaistaan ​​ja tullaan ilmaisemaan paitsi sanoin, myös teoin, mobilisaatioina, mielenosoituksina, aineellisen avun keräämisenä ja kansainvälisinä interventioina.

Näiden tekojen seuraukset Palestiinassa ovat jättäneet syvän jäljen, koska palestiinalaiset näkevät, että PAMEn solidaarisuus ei rajoitu ”humanitaariseen” tukeen, vaan sillä on selkeä poliittinen ja luokkasisältö, se on ihmisten välistä solidaarisuutta kansalta toiselle, työläisten välistä solidaarisuutta yhteistä vihollista, imperialismia ja hyväksikäyttöjärjestelmää, vastaan.

Mitä kestävyys tarkoittaa

– Vierailumme aikana oli monia hetkiä, jotka jäävät lähtemättömästi mieleemme. Tarvittaisiin paljon mustetta kuvailemaan tunteita ja mielikuvia, joita koimme vierailullamme miehitetyllä Länsirannalla. Ehkä voimakkain elementti oli se, että jokaisen kädenpuristuksen, jokaisen katseen, jokaisen tarinan takana tunnistimme valtavan sielun voiman, arvokkuuden, joka ei taivu edes miehityksen, köyhyyden, sorron, menetyksen ja kuoleman raunioiden keskellä.

– Vierailumme Jalazonen pakolaisleirillä, muutaman metrin päässä laittoman Israelin siirtokunnan Beit Elin muureista, jossa yli 6 000 uudisasukasta asuu sähköaitojen, sotilastukikohtien ja piikkilangan takana ja jossa sijaitsee myös valtion murhanhimoisen sotakoneiston tukikohta, oli myös järkyttävä. Siellä tapasimme pakolaisperheitä, jotka asuivat kolmen ja neljän sukupolven ajan muutamassa neliömetrissä.

– Siellä, lasten leikkiessä seinien vieressä, joissa on julisteita ja sapluunoita miehityksen murhaamista ihmisistä, tuntee, mitä sana ”kestävyys” tarkoittaa käytännössä. Juuri tuon vierailun aikana pakolaiset järkyttivät meitä kertoessaan meille, että ”luotamme siihen, etteivät Pireuksen telakkatyöläiset anna enää luotien tulla kohti meitä ja lapsiamme”, samalla halatessaan Pireuksen työvoimakeskuksen johtajaa ja telakkatyöläisiä.

– Tulkaremissa kävimme maatilalla, jonne miehitysarmeija oli hyökännyt edellisenä yönä tarkoituksenaan pakottaa sen omistajat hylkäämään maitaan. Tämä vierailu paljasti meille suorimmalla tavalla jatkuvan murhanhimoisen väkivallan, jonka kohteeksi palestiinalaiset maanviljelijät joutuvat terroristivaltio Israelin taholta yksinkertaisesti siksi, että he haluavat viljellä maataan.

– Paikallisessa koulussa, josta on tehty tilapäinen pakolaisleiri, vastapäätä Israelin armeijan purkamia asuinalueita, tapasimme ihmisiä, joista tuli pakolaisia ​​kolmannen ja neljännen kerran omalla asuinalueellaan, omalla maallaan, jälleen juuriltaan irtautuneita sen jälkeen, kun heidät oli karkotettu Tulkaremin leiristä, jossa Israelin armeija antoi heille vain viisi minuuttia aikaa lähteä. Itkimme, kun palestiinalainen työläinen, leirin asukas, piteli sylissään kahden kuukauden ikäistä lastaan, ja sanoi meille päättäväisesti, että ”jatkamme taistelua, koska rakastamme elämää”.

Perros nostaa esiin myös tapaamisen jerikolaisten työläisten kanssa. He puhuivat vaikeuksista, mutta myös päättäväisyydestään jatkaa taistelua organisoidusti ammattiliittojensa kautta.

Miehityksen karu todellisuus

PAME-valtuuskunnan jäsenet näkivät omin silmin Israelin valtion miehitysväkivallan raakuuden. Lähetystöä yritettiin jopa terrorisoida sen lähdettyä Tel Avivista.

– Näimme omin silmin, mitä miehitys käytännössä tarkoittaa, emme abstraktina poliittisena tai diplomaattisena käsitteenä, vaan karuna, konkreettisena todellisuutena, joka läpäisee jokaisen palestiinalaisen elämän kaikki osa-alueet. Näimme miehitysarmeijan laittomuuden ja väkivallan, muurit, tarkastuspisteet, aidat, köyhyyden ja turvattomuuden, jonka väkivaltainen, murhaava ja syrjivä hallinto oli asettanut.

Palestiinalaisten jokapäiväinen elämä on jatkuvaa kamppailua itsestäänselvyyksien puolesta: miten päästä töihin ilman pidätystä tai, mikä pahempaa, murhaa, kuinka lähettää lapset kouluun ilman vaaraa, miten ylittää katu ilman aseistettujen sotilaiden pysäytystä.

Jokainen liike, jokainen teko, jopa maan viljely, käy läpi Israelin miehitysjoukkojen hyväksynnän tai mielivallan. Korkean työttömyyden vuoksi kodistaan ​​karkotettu siivooja pakotettiin työskentelemään heille.

– Hän kertoi meille, että usein uudisasukkaat kieltäytyvät maksamasta heille ja menevät jopa niin pitkälle, että uhkaavat heitä aseilla.

– Tulkaremissa, Ramallahissa, Jerikossa ja Itä-Jerusalemissa asukkaat kertoivat meille öisistä ratsioista, pidätyksistä sekä kylmäverisesti murhattujen lasten ja nuorten kuolemista.

– Jo Tel Avivista lähtiessämme lähetystöä yritettiin terrorisoida – se oli vain pieni maistiainen palestiinalaisten päivittäin kohtaamasta terrorin ja sorron koneistosta. Meitä pidettiin tuntikausia, kuulusteltiin ja omaisuutemme tarkastettiin perusteellisesti – mielivaltaisessa toimenpiteessä, johon ei ollut mitään syytä raakaa uhkailua lukuun ottamatta.

– Tällä miehityksen ja terrorin verkolla on enemmän kuin vain fyysinen ulottuvuus. Se on jatkuvaa psykologista sotaa, jonka tavoitteena on murtaa kokonaisen kansan moraali. Silti vallitsevaa ei ole fatalismi, vaan vastarinta.

Palestiinalaistyöläiset ja heidän perheensä elävät epäoikeudenmukaisuudessa, mutta he jatkavat taistelua, lastensa kouluttamista, maansa viljelemistä ja toivon ylläpitämistä.

– Eräs äiti mainitsi ylpeänä tyttärensä, joka läpäisi lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen arvosanan opiskellessaan heidän asuinhuoneensa muutamassa neliömetrissä, ilman valoa ja ilman mitään infrastruktuuria.

Kansojen solidaarisuus on ase

– Palatakseni Kreikkaan haluamme välittää kreikkalaisille kollegoillemme, Kreikan kansalle, syvästi inhimillisen, luokkayhteistyötä korostavan ja internationalistisen viestin. Viestin, joka voidaan tiivistää muutamaan sanaan: Palestiinan kansa ei ole yksin. Kansojen solidaarisuus on ase, joka on voimakkaampi kuin murhanhimoisen Israelin valtion ja sen liittolaisten pommit.

– Se, mitä näimme Palestiinassa, ei ole ”kaukainen tragedia”, vaan elävä muistutus siitä, mitä imperialismi, sorto ja riisto tarkoittavat ja kuinka yleistä työläisten taistelu on joka puolella maapalloa. Palestiinalaiset työläiset ovat toistuvasti kertoneet meille, että he ammentavat voimaa kreikkalaisten kollegoidensa kannasta, PAMEn ja luokkaliittojen marsseista, lakoista, iskulauseista, julistuksista ja toimista, kuten satamatyöläisten saarrosta sotatarvikkeiden kuljetuksissa murhanhimoisen valtion sotateollisuudelle.

– Välitämme siis viestin, joka kehottaa vahvistamaan tätä solidaarisuutta entisestään. Muuttamaan sen painostukseksi Kreikan hallitusta kohtaan, joka osallistuu aktiivisesti Yhdysvaltojen, NATOn ja EU:n imperialistisiin suunnitelmiin ja tukee murhanhimoista Israelin valtiota, katkaisemaan kaikki taloudelliset, poliittiset ja sotilaalliset suhteet siihen ja panemaan välittömästi täytäntöön Kreikan parlamentin vuonna 2015 tekemän yksimielisen päätöksen tunnustaa Palestiinan valtio vuoden 1967 rajoilla, jonka pääkaupunkina on Itä-Jerusalem. Löytämään ilmaisun työpaikoilla, ammattiliitoissa, kaduilla iskulauseella: ”Yksikään kansa ei ole vapaa niin kauan kuin Palestiinan kansa voihkii miehityksen alla.”

– Tämän tehtävän kokemus vahvisti varmuuttamme siitä, että taistelu elämän ja vapauden puolesta on yksi ja yhteinen kaikille kansoille imperialismia, hyväksikäyttöä, pakolaisuutta ​​ja sotaa vastaan.

– Ja kuten palestiinalaiset ammattiyhdistysaktiivit meille sanoivat: ”Kun työläinen korottaa äänensä Kreikassa, se kuullaan myös Palestiinassa”. Juuri tämän viestin me tuomme takaisin: ettei yhtäkään ääntä pidä vaientaa rikollisuuden ja kansanmurhan edessä, että solidaarisuutta tulisi vahvistaa ja internationalismin lippua tulisi nostaa äänekkäämmin.

”Oikeus vastarintaan” – Kansojen tuomioistuin kokoontuu tutkimaan Palestiinan kansanmurhaa ja ympäristötuhoa

Barcelonassa 22.–23. marraskuuta 2025 järjestetään Kansainvälinen kansojen tuomioistuin (IPT) Palestiinan puolesta.

Kokoukseen osallistuu valamiehistön jäseniä, kansainvälisiä asianajajia ja todistajia esittämään todisteita sotarikoksista, kansanmurhasta ja järjestelmällisestä ympäristön tuhoamisesta Gazassa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla.

Omantunnon ja historian tuomioistuin

Kansojen tuomioistuimena IPT toimii rinnakkaisena poliittis-oikeudellisena alustana. Vaikka sen tuomiot eivät ole laillisesti täytäntöönpanokelpoisia, sen voima piilee dokumentoinnissa, moraalisessa auktoriteetissa ja maailmanlaajuisen yleisen mielipiteen mobilisoinnissa.

Prosessissa dokumentoidaan huolellisesti eloonjääneiden todistuksia, tarkastellaan valokuva- ja asiakirjatodisteita ja annetaan virallinen tuomio, joka esitetään kansainvälisille järjestöille ja hallituksille.

– Tuomioistuimemme ottaa takaisin tuomiovallan niiltä, ​​jotka ovat käyttäneet kansainvälistä oikeutta aseena suojellakseen tekijöitä, sanoi palestiinalainen aktivisti Razan Zuayter Arab Group for the Protection of Nature -järjestöstä tuomioistuimen avajaistilaisuudessa.

– Se sanoo: Me näemme teidät. Emme ole hiljaa. Emmekä odota oikeutta tuomioistuimilta, jotka eivät koskaan jaa sitä sorretuille.

– IPT:n tulee muistaa Palestiinan kansan taistelu historian puolesta ja toimia moraalisena inspiraationa poliittisille jatkotoimille, selitti pitkän linjan ihmisoikeusjuristi Edre Olalia korostaen kansojen tuomioistuinten perinnettä Russellin Vietnamin-tuomioistuimesta äskettäiseen Filippiinien kansainväliseen tuomioistuimeen.

– Se edistää vastarinnan ja protestien yhdistymistä ja lumipalloefektiä maailmanlaajuisesti.

Tuomioistuin nimeää nimenomaisesti Yhdysvaltain hallituksen syytetyksi ja perustelee sitä sotilaallisella avulla, diplomaattisella tuella ja suoralla osallisuudella Gazan piirityksen ylläpitämisen kannalta välttämättöminä.

Kansanmurha- ja ympäristömurha-syytteet keskeisessä asemassa oikeudenkäynnissä

International League of Peoples’ Struggle -järjestön ILPS:n sisäinen varapuheenjohtaja Victor Garces totesi, että Yhdysvaltain valtio ja armeija luovat yhteistyössä Israelin kanssa sionistisen sotakoneiston paitsi Palestiinaan myös Lähi-itään.

Siinä missä muut kansojen tuomioistuinten tutkinnat ovat käsitelleet sotarikoksia, tiettyjen maiden roolia ja tiettyjen instituutioiden roolia, tämä Palestiinan tuomioistuin keskittyy merkittävästi myös ympäristömurhaan: ekosysteemien vakavaan ja tahalliseen tuhoamiseen kansanmurhan ohella pakottamalla nälänhätää, ruokasaartoja ja järjestelmällistä tuhoa palestiinalaisten elämälle ja paluulle maahan elintärkeitä ruokajärjestelmiä kohtaan.

– Tämä ei ole vain kansanmurha, vaan myös ympäristömurha, Zuayter sanoi ja kuvaili yksityiskohtaisesti vuosisatoja vanhojen oliivipuiden järjestelmällistä juurineen kaatamista, maaperän myrkyttämistä ja ruokajärjestelmien pommittamista.

– Miljoonien oliivipuiden järjestelmällinen juurineen kaataminen… on jatkuva prosessi, joka alkoi miehityksen alkaessa ja jatkuu tähän päivään asti.

Israelin suora hyökkäys Gazan ihmisten kykyä tuottaa omaa ruokaa vastaan ​​on menetelmä, jolla pyritään estämään heidän kykynsä elää Palestiinan maalla. He luovat ekologisen katastrofin pakottaakseen palestiinalaiset lähtemään tai kuolemaan.

Zuayter kuvaili, kuinka israelilainen miehitys aseistaa luonnonmaiseman liittämällä maata ”luonnonsuojelualueiksi” estääkseen palestiinalaisia ​​saamasta ruokaa, lääkkeitä ja hengellistä ravintoa tarjoavia alkuperäiskasveja. Hän paljasti, että kaikki vesivarat ovat miehittäjien hallinnassa, yli 80 % pohjavedestä on varastettu ja palestiinalaiset pakotetaan ostamaan takaisin omaa vettään.

Kokoontumispiste globaalille solidaarisuudelle

Tuomioistuimesta on tullut kansainvälisen solidaarisuuden kokoontumispiste, jota tukevat opiskelijaryhmät, taiteilijakollektiivit ja talonpoikaisjärjestöt Filippiineillä, Latinalaisessa Amerikassa ja muualla.

– Palestiinan kysymys on vertailukohta taistelussamme imperialismia vastaan, Garces sanoi.

– Tarvitsemme militantteja toimia jatkaaksemme hallitusten, yritysten ja yhteiskuntiemme painostamista. Meidän on luotava kaikki keinot taistella tätä fasistista hirviötä vastaan.

Tuomioistuimessa on kyse yhtä paljon joukkotuen mobilisoinnista kuin todisteiden esittämisestäkin, ja palestiinalaisten kamppailun kuvaamisesta osana maailmanlaajuista taistelua militarisointia ja sortoa vastaan.

Kansainvälinen kansojen tuomioistuin on kansalaisyhteiskunnan aloite, jonka ovat järjestäneet International League of Peoples’ Struggle (ILPS), International Peoples’ Front ja Peoples’ Coalition on Food Sovereignty. Sen tukijoihin kuuluvat muun muassa Kansainvälinen demokraattisten lakimiesten yhdistys (IADL) ja Palestiinan maantutkimuskeskus.

Tavoitteena on luoda historiallinen luettelo Palestiinan kansaa vastaan ​​tehdyistä rikoksista, mobilisoida kansainvälistä solidaarisuutta ja kohdistaa moraalista ja poliittista painostusta osallisina oleviin hallituksiin ja kansainvälisiin instituutioihin.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta https://internationalsolidarity.org/tribunal/.