Aktiivisen kansanmurhan jatkuttua Gazassa pian kaksi vuotta suomalainen ay-liike on pysytellyt aiheesta hyvin hiljaa. Eilen toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n hallitus otti viimein kantaa asiaan, mutta on pahasti kansainvälisestä keskustelusta jäljessä.
– Tähän mennessä yli 60 000 palestiinalaista on saanut surmansa sodassa. Maailman ruokaohjelma WFP:n mukaan noin satatuhatta naista ja lasta kärsii aliravitsemuksesta, järjestö totesi maanantaisessa kannanotossaan.
– Maailma on saanut seurata silmitöntä siviilien tappamista ja ilmiselvää kansanmurhaa jokseenkin toimettomana. Avustusrekkoja ei ole päästetty alueelle, ihmisiä on surmattu ruokajonoihin ja Punaisen Ristin kenttäsairaaloissa hoidetaan puutteellisin keinoin tuhansia vammautuneita ihmisiä.
– Tämä kaikki on tuotu päivittäin silmiemme eteen tiedotusvälineiden ja avustusjärjestöjen kautta. On h-hetki toimia, ja tämä vastuu koskee myös Suomen hallitusta. Ulkoministeri Elina Valtosen päätös liittää Suomi niin sanottuun New Yorkin julkilausumaan on vihdoin askel oikeaan suuntaa.
– Tyhjiä vetoomuksia ei enää tarvita, järjestön puheenjohtaja Antti Palola totesi.
Näin tosiaan on – puheiden aika on ohi, tarvitaan konkreettisia toimia. ”H-hetki” tosin meni jo ajat sitten.
Ikävä kyllä STTK:n kannanotto on nimenomaan vain yksi vetoomus lisää, sillä siinä ei kerrota keskusjärjestön tai sen alaisten ammattiliittojen ryhtyvän mihinkään käytännön toimintaan asian edistämiseksi.
Brutaalin etnisen puhdistuksen ja ihmisten kuoliaaksi näännyttämisen keskellä STTK puhuu edelleen ”sodasta” ja asettaa palestiinalaisen vastarinnan ja Israelin suorittaman kansanmurhan kannanotossaan samalle viivalle. Tulevaisuuden toiveensa järjestö asettaa kahden valtion malliin ja Palestiinan valtion tunnustamiseen.
Tosiasiassa kahden valtion malli ei ratkaise Israelin apartheidia. Historiallisessa Etelä-Afrikan tapauksessakaan ammattiyhdistysliikkeen vaatimus ei ollut apartheid-hallinnon pystyttämien bantustan-alueiden itsenäisyys useamman valtion mallilla – apartheidia vastaan oli käytävä vastustamalla koko valtion olemassaoloa rotusorron pohjalta.
Muualla maailmassa keskustelu Palestiinan tilanteesta on ay-liikkeen piirissä huomattavasti pidemmällä. Liitoissa on vaadittu tulitaukoa ja esitetty vetoomuksia hallituksille lähes kahden vuoden ajan – vailla tulosta. Euroopan etelärannan satamissa sen sijaan on ryhdytty konkreettisiin toimiin fyysisesti estämällä aselähetykset Israeliin – esimerkkinä koko eurooppalaiselle ay-liikkeelle.
Nyt ammattiliittojen mitta alkaa olla täysi myös muualla.
Iso-Britannian ammattiliitot: Diplomatian aika on ohi
Näinä päivinä Iso-Britanniassa käynnissä on sikäläisen ay-liikkeen TUC-keskusjärjestön konferenssi, jossa äänestetään aloitteista ja keskustellaan liikkeen linjasta.
Kokouksessa Britannian suurimman liiton Unisonin pääsihteeri Christina McAnea vaati suoraa väliintuloa ”rajojen pakottamiseksi auki” Gazassa, avun päästämiseksi sisään sekä sotarikosten ehkäisemiseksi.
Hänen vaatimuksiaan tuki valtakunnallisen opetusalan unionin NEU:n johtokunnan jäsen Louise Regan, kun taas liikennealan ammattiliittojen johtaja Eddie Dempsey vahvisti, että kuljetusalan liiton RMT:n jäsenet ovat jo ryhtyneet ”epävirallisiin” toimiin estääkseen Israelin sotatoimia tukevien tavaroiden liikkumisen.
– Ammattiliittoni ja useat muut ammattiliitot ovat sidoksissa työväenpuolueeseen. Olemme yrittäneet painostaa hallitusta niin paljon kuin mahdollista muuttamaan politiikkaansa joissakin todella keskeisissä asioissa, mutta aidosti tuntuu siltä, että sen aika on ohi, McAnea sanoi puheenvuorossaan.
– Vaikka on tärkeää, että Palestiina tunnustetaan… tarvitsemme nyt enemmän kuin sen.
– Näemme sotarikoksia tapahtuvan joka ikinen päivä, ja on täysin kuvottavaa, että meidän odotetaan edelleen odottavan diplomaattista vastausta.
– On ymmärrettävä, että diplomatian aika on nyt ohi, tarvitsemme paljon, paljon suorempia toimia tämän pysäyttämiseksi.
– Olette oikeassa, olemme pisteessä, jossa diplomatia ei ole ratkaisu, NEU:n Louise Regan vastasi.
– Jos hallituksemme olisi toiminut aikaisemmin, tuhannet palestiinalaiset olisivat vielä elossa.
Rautatie-, meri- ja liikennealan ammattiliiton (RMT) pääsihteeri Dempsey sanoi, että häneltä kysyttiin usein ammattiliittonsa roolista tavaroiden liikkumisessa rautatie- ja satamaverkoissa.
– Jos ammattiliittoni jäsentä uhkaa kurinpitotoimet oman omantuntonsa vuoksi – hän kieltäytyy ryhtymästä mihinkään tiettyyn toimenpiteeseen, koska uskoo sen liittyvän kansanmurhaan – ammattiliittoni tukee häntä täysin.
Dempsey vaati myös ”konkreettisia askeleita” kohti kansanmurhaan osallisiksi ryhtyneiden ministerien ”tilintekoa”.
– Heidän on vastattava teoistaan, ja nämä ovat hallituksen huipulla olevia ihmisiä, hän sanoi.
– Meidän on saatava tilinteko tämän maan poliittiselle luokalle.
Myös Suomessa ammattiyhdistysliikkeellä on käytettävissään selvä suunta niin halutessaan: Israelin täydellinen boikotti, konkreettiset toimet satamissa ja lentokentillä, liittyminen historian oikealle puolelle.
Toiveet äärioikeistolaisen porvarihallituksen diplomaattisista toimenpiteistä olivat auttamattomasti vanhentuneita jo julkaisuhetkellä.
Työväen antimilitaristit 