Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivät Donald Trump ja Kamala Harris väittelivät toisiaan vastaan ABC-kanavan lähettämässä tv-ohjelmassa tiistaina. Väittely oli ensimmäinen kerta, kun he kohtasivat kasvotusten julkisuudessa presidenttiehdokkaina.
Toisin kuin yleensä, televisioidulla tapahtumalla ei ollut yleisöä paikan päällä. Tämä saattoi johtua siitä mahdollisuudesta, että yleisön joukosta olisi esitetty protesteja molempien ehdokkaiden tukemaa Palestiinan kansanmurhaa vastaan.
Vaaliväittelyn tapahtumapaikalla Philadelphiassa kaupungin kaduilla sen sijaan suuri joukko sotaa, kansanmurhaa ja imperialismia vastustavia ihmisiä osoitti mieltään presidenttiehdokkaita vastaan tilaisuuden alkaessa.
– Emme äänestä kansanmurhan puolesta, oli joukon keskeinen viesti.
Mielenosoitus päättyi jälleen poliisiväkivaltaan. Videolla näkyy, kuinka Philadelphian poliisi käy rauhanomaisten mielenosoittajien kimppuun.
Molemmat ehdokkaat Israelin puolella
Gazan tilanne mainittiin vaalikeskustelun aikana, muttei tavalla, joka olisi vastannut Israelin parhaillaan toteuttaman kansanmurhan vakavuutta. Israel jatkaa päivittäisiä joukkomurhia Gazassa ja yli kahden miljoonan ihmisen näännyttämistä.
Trump kävi hyökkäykseen esittämällä Harrisin olevan puutteellisen Israel-myönteinen.
Harris puolestaan toisti aina ”antavansa Israelille kyvyn puolustaa itseään”, mutta toisaalta väitti ”työskentelevänsä ympäri vuorokauden tulitauon puolesta”, vaikka Israelin armeijan kykyä käydä tuhokampanjaansa tuetaan Bidenin-Harrisin hallinnon toimesta jatkuvasti miljardien dollarien aselähetyksillä.
Harris toisti puheessaan väitteen Hamasin suorittamista raiskauksista, joka on moneen kertaan todettu valheelliseksi kansanmurhan tukemiseen käytettäväksi propagandaksi.
Trump kehuskeli myös pystyvänsä ratkaisemaan Ukrainan sodan vuorokaudessa, jo ennen virkaanastumistaan, mutta ei tietenkään paljastanut, miten tämän tulisi tekemään.
Harris syytti Trumpia periksi antamisessa sodassa. Hän myös toisti lupauksensa Yhdysvaltain asevoimien pitämisestä ”maailman tappavimpana” voimana.
Kilpailua kapitalistisuudesta, luonnonvarojen riistosta ja rajapolitiikasta
Trump syytti Harrisia vasemmistolaisuudesta, tarkkaan ottaen ”marxilaisuudesta”. Harris vastasi kehumalla, että hänen taloussuunnitelmaansa tukee Goldman Sachs, ylikansallinen investointipankkiiriyhtiö, joka oli osaltaan vastuussa vuoden 2008 talouskriisistä. Molemmat ehdokkaat siis kilpailivat siitä, kumman talousohjelma hyödyttää kapitalismia eniten.
Ympäristön kannalta molemmat ehdokkaat paljastivat avoimen tuhoisuutensa. Trump ei saanut sanotuksi pitääkö ilmastonmuutosta edes todellisena ilmiönä, siinä missä Harris kehui ilmastolle haitallisen tuotannon kasvatustaan. ”Olemme kasvattaneet kotimaista kaasuntuotantoa historialliselle tasolle”, Harris kehui, ja lupasi: ”En aio kieltää vesisärötystä, en ole kieltänyt vesisärötystä, ja itse asiassa minä olin se ratkaiseva henkilö, joka allekirjoitti aloitteen vesisärötyksen lisäämisestä.”
Todisteita on kertynyt jo vuosia siitä, että vesisärötys (fracking) myrkyttää pohjaveden ja johtaa sikiövaurioihin, lapsuuden syöpään ja ennenaikaiseen vanhusten kuolemaan. Se vapauttaa myös metaania, kasvihuonekaasua, joka on jopa 72 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi, mikä nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Trumpilta kuultiin tilaisuudessa villin rasistisia puheita, kuten väitteitä lemmikkejä syövistä siirtolaisista.
Harris vastasi syyttämällä Trumpia yhdysvaltalaisten jakamisesta rodun perusteella, joka on varmuudella totta, mutta Harris harjoittaa samaa jakamista, vähintään kun kyse ei ole yhdysvaltalaisista. Hän mainosti omia toimiaan ulkomaalaisia kartelleja vastaan, ja syytti republikaaneja Bidenin rajalain estämisestä toukokuussa.
Rajalakia nimitettiin ”ylivoimaisesti konservatiivisimmaksi rajaturvallisuuslakiksi neljään vuosikymmeneen”. Bidenin-Harrisin hallinto piti suurimman osan Trumpin maahanmuuttovastaisista asetuksista voimassa ja lisäsi vielä kovemman turvapaikkakiellon, eikä Harris aio muuttaa sitä.
Loppujen lopuksi molemmat ehdokkaat puhuivat siitä, kuinka asettaa ”Amerikka ensimmäiseksi” imperialistisen konfliktin aikakaudella.
Harris viittasi Yhdysvaltojen ja Kiinan välien huonontumiseen ja sanoi: ”Kiina-politiikkamme tulisi varmistaa, että Yhdysvallat tulee ensimmäisenä…”
Tämä taistelu ei koske vain tekoälyn tai sähköajoneuvojen markkinaosuuksia – se on vaarallinen valtakamppailu resursseista, voitoista ja imperialistisesta herruudesta, jota vastaan kansainvälisen työväenluokan on järjestäydyttävä.
Työväen antimilitaristit 