Italiassa uusi yleislakko Global Sumud -laivueen puolesta Israelin kaapattua aktivisteja

Italia astui maanantaina 18. toukokuuta maanlaajuiseen yleislakkoon Gazaan matkalla olleen Global Sumud -laivueen puolesta. Lakon kutsui koolle radikaali ammattiliitto USB. Lauantaina 23. päivänä valmistaudutaan suureen valtakunnalliseen mielenosoitukseen.

– Laivue on jälleen pysäytetty. Kirjoitushetkellä useita veneitä on edelleen merellä yrittämässä matkaa Gazaan: koko ihmiskunta kannustaa heitä ja uskoo tälle pienelle aktivistiryhmälle tehtäväksi välittää solidaarisuuden ja toivon viestiä piiritetylle palestiinalaisväestölle.

Maanantaina 18. päivänä Italiassa järjestettiin yleislakko, joka käynnisti laajan mobilisaation ympäri maata tämän hankkeen tukemiseksi ja jälleen kerran tuomitsi Melonin hallituksen osallisuuden terroristivaltio Israelin kanssa.

– Sota, Palestiinan kansanmurha, asevarustelu, hyökkäys kansainvälistä oikeutta vastaan ​​ja demokraattisten tilojen kaventuminen edellyttävät laadullista harppausta mobilisaatiossa. Hyökkäys Sumud-laivuetta vastaan, aktivistien sieppaukset kansainvälisillä vesillä sekä nälkälakossa olevien Thiago Ávilan ja Saif Abu Keshekin laiton pidätys merkitsevät uutta käännekohtaa, USB toteaa.

– Israel toimii täysin rankaisematta, polkien kansainvälistä oikeutta jalkoihinsa länsimaiden hallitusten poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen yhteistyön tukemana.

– Israel edustaa tänä päivänä uhkaa koko ihmiskunnalle. Se edustaa tätä sotilaallisella tasolla, koska se vie sotaa kaikkien rajojen yli, hyökkää muihin maihin, vetää Lähi-idän ja koko maailman yhä laajenevaan konfliktikierteeseen. Se edustaa tätä poliittisella tasolla, koska se osoittaa, että valtio voi pommittaa, miehittää, karkottaa, näännyttää väestöä, siepata kansainvälisiä aktivisteja ja rikkoa kaikkia kansainvälisen oikeuden sääntöjä nauttien silti länsivaltojen tuesta. Se edustaa tätä myös taloudellisella tasolla, sillä jatkuvan sodan ympärille rakennetaan mallia, joka ohjaa valtavia julkisia resursseja aseisiin, armeijaan, sotateollisuuteen ja yhteiskunnalliseen kontrolliin, ohjaten ne pois palkoista, terveydenhuollosta, kouluista, sosiaaliturvasta, asumisesta, eläkkeistä ja oikeuksista.

– Yhdysvallat yhdessä Israelin kanssa johtaa maailmaa jatkuvaan sotaan ja horjuttaa koko Lähi-itää, myös hyökkäämällä Irania vastaan. Palestiinan kansanmurha, Gazan piiritys, kokonaisten alueiden tuhoaminen ja hyökkäys muita maita vastaan ​​ovat myös Yhdysvaltojen osallisuuden mahdollistamia, sillä Yhdysvallat tukee, rahoittaa, aseistaa ja tarjoaa poliittista ja sotilaallista suojaa.

– Melonin hallitus, Euroopan unioni ja NATO ovat yhtä lailla vastuussa, koska ne tukevat, peittelevät ja oikeuttavat tämän ajautumisen, valitsevat alistumisen Yhdysvalloille ja Israelille ja muuttavat sodan teollisuuspolitiikaksi, julkisiksi sotilasmenoiksi, uudelleenaseistautumiseksi ja sosiaalisiksi uhrauksiksi, jotka sälytetään työläisten, sekä miesten että naisten, harteille.

– Ne ovat myös vastuussa tämän sodan taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista työssäkäyvien miesten ja naisten elämään. Jokainen pommi, jokainen sotilasoperaatio, jokainen sotasopimus, jokainen sotilasmenojen kasvu tarkoittaa alhaisempia palkkoja, vähemmän terveydenhuoltoa, vähemmän koulutusta, vähemmän hyvinvointia, vähemmän eläkkeitä, vähemmän asuntoja, vähemmän sosiaaliturvaa.

– Sota tuottaa kuolemaa ja tuhoa siitä kärsivillä alueilla sekä köyhyyttä, hyväksikäyttöä ja sortoa jopa niissä maissa, jotka rahoittavat, tukevat ja mahdollistavat sen.

– Melonin hallitus on täysin valinnut Yhdysvaltojen, Naton ja Israelin alamaisuuden tien. Se on valinnut poliittisen, sotilaallisen, diplomaattisen ja taloudellisen yhteistyön niiden kanssa, jotka teurastavat palestiinalaisia, pommittavat muita maita, sieppaavat kansainvälisiä aktivisteja, rikkovat kansainvälistä oikeutta ja vetävät maailman kohti yhä laajenevaa konfliktia. Tämä yhteistyö tekee Italian hallituksesta osavastuullisen työelämään kohdistuvista kuolemista, tuhosta ja taloudellisista seurauksista.

– Euroopan unioni tukee ja elvyttää tätä taantumaa sen sijaan, että se pysäyttäisi tämän taantuman. Se puhuu turvallisuudesta samalla kun rakentaa sotataloutta, vetoaa kansainväliseen oikeuteen samalla kun peittelee Israelia, vaatii sosiaalisia uhrauksia samalla kun lisää sotilasmenoja. Tuloksena on maanosa, joka on aseistetumpi, köyhempi, autoritaarisempi ja alisteisempi Yhdysvaltojen ja sotateollisuuden strategisille eduille.

– Sota astuu elämäämme. Se tulee mukaan laskevien palkkojen, ehtyneen julkisen terveydenhuollon, köyhtyneiden koulujen, leikattujen sosiaalietuuksien, nousevien vuokrien, pilviin nousevien hintojen ja perheiden jatkuvasti kasvavan bensiinitaakan kautta. Jokainen uudelleenaseistukseen osoitettu euro on euro, joka otetaan työssäkäyviltä, ​​opiskelevilta, lääkärinhoitoa hakevilta ja palkallaan eläviltä.

– Tämä köyhtyminen ei ole pelkästään epävakaamman kansainvälisen ilmapiirin väliaikainen vaikutus. Se on uuden yhteiskuntamallin tunnusmerkki, joka perustuu eriarvoisuuden pahenemiseen, palkkojen alentamiseen, välttämättömien palvelujen yksityistämiseen, julkisen hyvinvoinnin tuhoamiseen, työllisyyden epävarmuuteen sekä koulujen, yliopistojen ja tutkimuksen alistamiseen yritysten ja armeijan etujen alaisuuteen.

– Olemme astumassa uuteen ultraliberalismin vaiheeseen: raivokkaampaan, autoritaarisempaan, aseistettuun. Vuosien leikkausten, yksityistämisten ja epävarmuuden jälkeen tämän päivän laadullinen harppaus tulee sotatalouden kautta. Julkisia resursseja siirretään sosiaalisista tarpeista sotilasmenoihin. Työn tuottama vauraus keskittyy suurten teollisuus-, rahoitus-, energia-, teknologia- ja puolustusalan yritysten käsiin. Suurinta osaa väestöstä vaaditaan tekemään uhrauksia, ottamaan vastaan alhaisempia palkkoja, huonompia eläkkeitä, huonompia palveluita ja epävarmempaa elämää.

– Sota, uudelleenaseistautuminen, sorto ja sosiaalinen köyhtyminen ovat kaikki osa tätä samaa suunnitelmaa. He haluavat rakentaa epätasa-arvoisemman, kurinalaisemman ja kontrolloidumman yhteiskunnan, jossa työssäkäyvät tuottavat vaurautta, mutta heidän merkityksensä vähenee, jossa voitot taataan ja oikeuksia rajoitetaan, jossa köyhyyttä hallitaan sorron avulla ja toisinajattelua pidetään yleisen järjestyksen ongelmana.

– Tähän päätökseen liittyy yhä ankarampi hyökkäys ammattiliittoja ja demokraattisia vapauksia vastaan. Turvallisuusasetus kohdistuu yhteiskunnallisiin konflikteihin, kriminalisoi kamppailut ja yrittää pelotella niitä, jotka lakkoilevat, suorittavat blokkauksia, valtaavat tiloja ja vastustavat.

– He haluavat köyhemmän, paremmin aseistetun ja tottelevaisemman maan.

– Vastustakaamme kansanmurhaa, joka jatkuu Palestiinassa ja joka nyt leviää muihin maihin, joihin Israel hyökkää Yhdysvaltojen tuella, vastustaaksemme uudelleenaseistautumista, sortoa, Italian hallituksen ja Euroopan osallisuutta.

– Yleislakolla vaadimme Italian hallitusta katkaisemaan välittömästi kaikki diplomaattiset, taloudelliset, kaupalliset ja sotilaalliset suhteet terroristivaltio Israelin kanssa. Vaadimme lopullista asevientikieltoa Israelille ja kaikille sota-alueille, kaikkien sotilastarvikkeiden, kaiken sodan kannalta olennaisen teollisen ja teknologisen yhteistyön sekä kaikkien miehitystä, kansanmurhaa, sotilaallista hyökkäystä ja kansojen tuhoamista ruokkivien sopimusten lopettamista. Ei enää sopimuksia, ei enää yhteistyötä, ei enää tarvikkeita, ei enää institutionaalisia suhteita niihin, jotka toteuttavat palestiinalaisten kansanmurhaa, pommittavat muita maita, sieppaavat kansainvälisiä aktivisteja, rikkovat kansainvälistä oikeutta ja toimivat länsivaltojen poliittisen suojan alla.

– Italian on lopetettava kaikki osallisuus. Sen on lopetettava kaikki sotilaallinen, teollinen, teknologinen, kaupallinen ja akateeminen yhteistyö Israelin kanssa. Sen on kutsuttava suurlähettiläänsä takaisin, karkotettava kansanmurhavaltion diplomaattiset edustajat, keskeytettävä kaikki taloudelliset sopimukset, asetettava lopullinen asevientikielto ja tuettava Thiago Ávilan, Saif Abu Keshekin ja kaikkien pidätettyjen aktivistien välitöntä vapauttamista sekä Gazan piirityksen ja Palestiinan miehityksen lopettamista.

– Tästä syystä 18. toukokuuta alkanut yleislakko nostaa esiin erityisen poliittisen ja ammattiliittoihin liittyvän kysymyksen: Italian osallisuuden murtamisen sodassa, uudelleenaseistautumisen pysäyttämisen ja kaikkien kansanmurhaa, miehitystä ja konflikteja ruokkivien taloudellisten, teollisten, logististen, teknologisten, akateemisten ja kaupallisten alojen toiminnan estämisen.

– Työläisten on voitava käyttää oikeutta kieltäytyä sodankäyntiin tarkoitettujen materiaalien, teknologioiden, palveluiden ja infrastruktuurin tuotannosta, kuljetuksesta, käsittelystä ja hallinnasta. Ketään ei pitäisi pakottaa asettamaan työvoimaansa kansanmurhan ja sotatalouden palvelukseen.

– 18. toukokuuta alkanut yleislakko on osa laajempaa mobilisaatiota sotaa, kansanmurhaa, uudelleenaseistautumista, sortoa ja sosiaalista köyhtymistä vastaan. Nakba-aloitteet ja mielenosoitukset 15. ja 16. toukokuuta Roomassa ja Milanossa sekä valtakunnallinen mielenosoitus 23. toukokuuta Roomassa ovat askeleita yhdessä poliittisessa ja sosiaalisessa vastauksessa: laajan rintaman rakentamista työläisille, opiskelijoille, paikallisyhteisöille, Palestiinan kanssa solidaarisuutta osoittaville ja niille, jotka hylkäävät yhteiskunnan muuttamisen sotataloudeksi.

– Sodan vuoksi yrityksistä ei saa irrota yhtä naulaakaan.

– Ja tuo naula vaikuttaa kaikkiin. Se vaikuttaa tehtaaseen joka tuottaa, satamaan joka lastaa, logistiikkaan joka kuljettaa, tutkimukseen joka kehittää, kouluun joka kouluttaa, yliopistoon joka patentoi, tyhjennettävään terveydenhuoltojärjestelmään, toimistoihin, palveluihin, alueisiin.

– Tuo naula on jokainen työ, tieto, tuotanto, kuljetus, hoito, sosiaalinen organisaatio ja kollektiivinen vauraus, jonka he tänään haluavat taivuttaa sotatalouden hyväksi.

– Haluamme, että sodan resurssit otetaan pois ja palautetaan sinne, missä niitä tarvitaan: palkat, julkiset palvelut, eläkkeet, työturvallisuus, asumisoikeudet, yhteisön terveydenhuolto, julkiset koulut ja tutkimus, joka on vapaa sotilaallisesta alistamisesta.

– Haluamme maan, jossa vaurauden tuottajilla on todella merkitystä teollisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa päätöksissä. Maan, jossa suuryritykset, jotka menestyvät julkisella rahalla, julkisilla hankinnoilla, käyttöoikeussopimuksilla ja julkisella infrastruktuurilla, vastaavat kollektiiviseen etuun, työllisyyteen, oikeuksiin, turvallisuuteen sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvään muutokseen.

– Vaadimme täyttä ammattiyhdistysvapautta, lakko-oikeutta, oikeudenmukaisia ​​työoloja työpaikalla sekä turvallisuusasetuksen ja kaikkien sosiaalista kamppailua kriminalisoivien lakien kumoamista.

– Palkkojen, hyvinvoinnin, terveydenhuollon, koulujen, oikeuksien ja demokratian puolesta.

”Sadantuhannen lakko” Belgiassa päättyi 85 vuotta sitten – työväen puolesta, fasismia vastaan

85 vuotta sitten vuonna 1941 Belgian työläiset päättivät onnistuneesti yhden ensimmäisistä lakoista natsien hallitsemassa Euroopassa. Kymmenet tuhannet lakkolaiset ottivat riskin vakavasta sorrosta noustakseen alipalkkausta vastaan ​​– ja osoittivat työväenluokan päättäväisyyden vastustaa fasistista miehitystä.

Lauantaina 10. toukokuuta 1941, tasan vuosi Saksan hyökkäyksen jälkeen maahan, joukko naisia ​​käveli ulos Cockerillin terästehtaasta Seraingissa, lähellä Liègen kaupunkia. Suurimmasta paikallisesta metallurgisesta yrityksestä liike levisi kulovalkean tavoin kaikkialle Belgiaan. Kahdeksan päivää kestäneen lakon huipulla 60 000 työntekijää oli lakossa ranskankielisen Vallonian teollisuusalueella. Toiminta levisi myös Belgian flaamilaiseen alueeseen, kuten Aalstiin, kirjoittaa Jacobin-julkaisu.

Lakkolaisten pääasiallinen valitus oli elintarvikepula. Mutta heidän protestinsa oli kipinä, joka sytytti yhden Belgian suurimmista sota-ajan työmielenosoituksista – ja vastarinnan huipun miehitetyssä Euroopassa.

Jo kauan ennen toista maailmansotaa Belgian ammattiliitoista oli tullut voimakas voima maan institutionaalisessa maisemassa. Työväenliikkeen kolme virtausta – sosialismi, liberalismi ja kristillisdemokratia – kulkivat maan nykyaikaisten poliittisten perinteiden linjoilla ja ovat olemassa tässä muodossa kolmena konfederaationa edelleen.

Viidenkymmenen vuoden aikana ennen sodan puhkeamista ammattiliitot olivat saavuttaneet oikeuden järjestäytyä, oikeuden lakkoon ja alkeellisia muotoja koko toimialan kattavalle sosiaaliselle vuoropuhelulle ammattiliittojen ja yritysten välillä – mukaan lukien useiden yleislakkojen kautta vuosina 1886, 1893 ja 1936. Erityisesti vuonna 1919 perustettavat yhteiskomiteat mahdollistivat neuvotellut minimipalkat ja inflaation mukaiset palkankorotukset koko talouden aloilla. Vuoteen 1923 mennessä yli puolet työntekijöistä kuului tällaisten yhteiskomiteoiden piiriin. Saksan hyökkäyksen ja miehityksen myötä tämä päättyi äkillisesti.

Natsien pakotetun koordinointipolitiikan (Gleichschaltung) mukaisesti Belgian ammattiliitot yhdistettiin väkisin yhdeksi yhtenäiseksi liitoksi. Miehityshallituksen perustama ammattiliittojen keskusjärjestö halusi korporatiivista yhteistyötä työntekijöiden ja esimiesten välillä ”kansakunnan edistämiseksi”. Tämä tarkoitti, että kovalla työllä ansaittu lakko-oikeus lakkautettiin – ja palkat jäädytettiin.

Vapaan, koko teollisuuden kattavan sosiaalisen vuoropuhelun loppuminen jätti kuitenkin tilaa vuonna 1921 perustetulle Belgian kommunistiselle puolueelle (PCB) järjestäytyä yritystasolla. Vuoden kestäneiden pienimuotoisten lakkojen ja työseisausten jälkeen teollisuusalueella ja muissa Belgian osissa, kuten Gentissä, militantti ammattiliittoaktivistit käynnistivät 10. toukokuuta niin sanotun sadan tuhannen lakon.

Huhtikuussa fyysisesti raskasta työtä tekeville tarkoitetun viidentoista kilon kuukausittaisen perunatoimituksen sijaan oli toimitettu vain puolet, kun taas muun väestön oli tultava toimeen vain kahdella kilolla. Mutta 7. toukokuuta 1941 jälkeen kenelläkään ei ollut enää perunoita jäljellä, eikä tarvikkeita ollut mahdollista hankkia muualta. Viralliset hinnat olivat nousseet jopa 100 prosenttia. Lakkoilevat työläiset vaativat siksi parannuksia elintarvikkeiden jakeluun ja 25 prosentin palkankorotusta. Vaatimukset keskittyivät työnantajiin, jotta vältettiin suora yhteenotto miehitysjoukkojen kanssa.

Vaikka lakot olivat kiellettyjä ja hallitus määräsi palkat, belgialaiset työntekijät lähtivät liikkelle ja lakkoilivat onnistuneesti jopa miehityshallinnon aikana. He jopa saavuttivat myönnytyksiä elintarvikkeiden jakelun ja merkittävän 8 prosentin kokonaispalkankorotuksen suhteen.

Belgian lakolla oli myös olennainen vaikutus Saksan sotatalouteen. Kuten saksalainen kenraali Franz Halder sanoi tuolloin: ”Jokainen lakkopäivä tarkoittaa 2 000 tonnin teräsmenetystä.” Miehitysjoukkojen omien lausuntojen mukaan lakko oli suora uhka Saksan sotatoimille.

Lakko oli myös käännekohta kommunistiselle puolueelle. Koska puolue oli aktiivisesti mukana lakon valmistelussa ja näki sen onnistumisen, se sitoutui myöhemmin voimakkaasti ammattiliittokomiteoiden (Comités de lutte syndicale) perustamiseen, joilla oli tärkeä rooli Belgian vastarintaliikkeessä koko sodan ajan. Kuukautta myöhemmin, kun Molotov–Ribbentrop-sopimus päättyi Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon, miehityshallinto pidätti yli tuhat työläisaktivistia, joiden katsottiin olleen osallisina lakkoon.

Jotkut, kuten kommunistijohtaja Julien Lahaut lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Lahaut oli aloittanut työskentelyn Cockerillissä neljäntoista vuoden iässä ja liittyi nopeasti ammattiyhdistysliikkeeseen. Hänestä tuli tärkeä 100 000 lakon järjestäjä ja lopulta hän johti valtuuskuntaa Brysseliin 13. toukokuuta neuvottelemaan hallituksen kanssa. Lahaut selvisi sodasta Saksassa ja palasi sen jälkeen yhtenä suosituimmista ja äänekkäimmistä monarkian vastaisista poliitikoista. Hän johti kommunistista puoluetta murhaansa asti vuonna 1950. Kyseessä oli ainoa parlamentaristin poliittinen salamurha Belgian historiassa, ja vuonna 2015 paljastui, että sen teki kommunisminvastainen verkosto, jolla oli yhteyksiä valtion rikostutkintaosastoon ja useisiin suuriin yrityksiin.

Sadantuhannen lakko fasistisen miehityksen alaisessa Belgiassa osoittaa työväenluokan voiman sotaa vastaan jopa äärimmäisissä olosuhteissa.

Iranin sodan seuraukset

Työväen antimilitaristien vuosikokouksen 16.5.2026 yhteydessä iranilainen naisasialiikkeen aktiivi Marzia Nazari piti alustuksen Iranin sodasta ja sen seurauksista.


Yhdysvallat ja Israel aloittivat 28. helmikuuta massiiviset, ennalta ilmoittamattomat ilmaiskunsa Iraniin. Iskuja tehtiin sotilastukikohtiiin, valtion virastoihin, sairaaloihin, kouluihin, yliopistoihin, tehtaisiin, siltoihin, öljy- ja kaasuvaroja kohtaan, voimalaitoksiin, ydinlaitoksiin, muinaiskohteisiin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin eri puolilla maata.

Yli 3 300 ihmistä kuoli, mukaan lukien 279 opiskelijaa, 110 yliopisto-opiskelijaa ja
67 opettajaa, ja tuhansia asuinrakennuksia tuhoutui, kymmeniätuhansia loukkaantui ja miljoonia joutui kodittomiksi.

Valtion raporttien mukaan sodan olosuhteet ovat aiheuttaneet yli neljän miljoonan ihmisen työpaikan menetyksen. Auto-, varaosa-, kodinkone- ja rakennusteollisuuden raaka-aineita tuottavien terästehtaiden sekä petrokemianteollisuuden pommitukset ovat jättäneet kymmeniätuhansia työntekijöitä työttömiksi.

Iranin valtakunnallisesta internetin sulkemisesta on kulunut yli 70 päivää. Jopa 10 miljoonan verkkoyrityksen toiminta on häiriintynyt päivittäin sodan alusta lähtien, ja suurin taakka on ollut naisilla, pienituloisilla ja keskiluokalla.

– Nyt Islamilainen vallankumouskaarti kontrolloi kaikkea enemmän kuin koskaan. Sodan jälkeen kymmeniä ihmisiä on teloitettu vakoilusta tai Israelin hyväksi työskentelystä syytettynä, vaikka monet heistä ovat viattomia ihmisiä, jotka on pidätetty islamilaista tasavaltaa vastaan suunnattujen mielenosoitusten aikana. Kymmeniä tuhansia on pidätetty. Sotilasjoukot partioivat kaduilla aseet kädessä pelotellakseen ihmisiä, Nazari kertoo.

Myls Libanonissa noin 3000 ihmistä on kuollut Israelin pommituksissa, tuhansia loukkaantunut ja miljoonat ihimiset ovat joutuneet kodittomiksi 2. maaliskuuta lähtien, ja monia asuin-, liike- ja kriittisen infrastruktuurin rakennuksia on tuhoutunut.

Vastauksena iskuille, Iranin islamilainen tasavalta vastasi ohjus- ja drooni-iskuilla Israelin ja Persianlahden valtioiden kohteisiin, sulkien käytännössä Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee viidesosa maailman öljystä. Elintärkeänä maailmanlaajuisena energiapullonkaulana Hormuzinsalmi ei käsittele ainoastaan viidesosaa maailman öljystä ja kaasusta, vaan myös muita elintärkeitä tuotteita, kuten petrokemikaaleja, lannoitteita, heliumia ja monia alueen ihmisten päivittäisiä tarvikkeita.

Hormuzin sulkeminen ei ole ainoastaan aiheuttanut historian pahinta öljykriisiä, vaan se voi myös aiheuttaa maailmanlaajuisen nälänhädän.

Tulitauko ei ole vielä auttanut palauttamaan normaalia liikennettä Hormuzinsalmessa ja maailmankauppaa. Sen sijaan Yhdysvaltojen Iranin-saarto Iranin laivojen läpikulun estämiseksi jatkuu ja on sodan jatkamista toisessa muodossa. Koko Iranin ja maailman talous on kohtaamassa suurta romahdusta.

– Sodan aikana ja sen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, esittämällä joka kerta eri syyn sodan aloittamiselle, kuten Iranin ydinuhan poistamisen, Iranin hallinnon pitkän kantaman ballististen ohjusten uhan tai hallinnonvaihdoksen Iranissa, ei ainoastaan yritä peittää sodan pääsyytä yleisöltä, vaan toisaalta näillä ristiriidoilla hän osoittaa Yhdysvaltojen strategisen hämmennyksen ja sellaisen järjestelmän hämmennyksen, jonka globaali hegemonia on romahduksen partaalla.

– Tässä sodassa jopa Yhdysvaltain lähimmät liittolaiset hylkäsivät sen, ja sen painostus pakottaa heidät liittymään sotaan oli tehotonta.

– Sen sijaan, että Yhdysvallat olisi vakiinnuttanut hegemoniansa ja hallitsevan asemansa maailmassa, tämä sota osoitti tämän hallitsevan aseman kasvavan heikkenemisen.

– Se, että Trump hyökkää liittolaistensa ja vihollistensa kimppuun, asettaa heille tulleja ja uhkaa heitä saadakseen poliittisia ja taloudellisia myönnytyksiä, ei johdu hänen järjestelmänsä taloudellisesta hallitsevuudesta tai voimasta, vaan pikemminkin epätoivosta ja kriisistä, jota amerikkalainen imperialismi kohtaa.

– Iranin vastainen sota ei ole erillinen Ukrainan, Gazan, Venezuelan, Kuuban ja Sudanin konflikteista tai Syyriassa tehdyistä järjestelyistä tai Grönlantia ja Kanadaa vastaan esitetyistä uhkauksista. Kaikki nämä ovat rintamia globaalissa sodassa, jonka tavoitteena on ylläpitää Amerikan hegemoniaa, heikentää kilpailijoita ja jakaa maailma uudelleen.

Nazarin mukaan Yhdysvallat yrittää saada takaisin hallintaansa maailman tärkeimmät energia-alueet ja kauppareitit estääkseen kilpailijansa, kuten Kiinan. Iran sijaitsee globaalin talouden kannalta elintärkeässä strategisessa risteyksessä: Keski-Aasiassa, Etelä-Aasiassa ja Persianlahdella. Iranilla on myös maailman kolmanneksi suurimmat öljyvarannot ja maailman toiseksi suurimmat maakaasuvarannot. Iran hallitsee Hormuzinsalmen pohjoisrannikkoa, reittiä, jonka kautta kulkee päivittäin 20 prosenttia maailman öljystä.

– Sota Irania vastaan ei ole koskaan koskenut ydinaseita, ohjusvoimaa, valtioterrorismia, ihmisoikeuksia tai mitä tahansa oikeistolaiset porvarilliset nationalistit, fasistiset monarkistit tai muut naiivit ihmiset väittävätkin, nimittäin ”Iranin kansan pelastamista”.

– Kysymys on siitä, kuka ja millä ehdoilla hallitsee maailman öljyvaroja, kauppareittejä ja harvinaisia mineraaleja.

– Kuten olemme nähneet, tämä sota ei tuonut vapautta eikä näyttänyt ulospääsyä, vaan
uhrasi Iranin ja alueen kansan, syrjäytti Iranin kansanjoukkojen päivittäiset kamppailut ja jopa poisti hallinnon hetkeksi näiden kamppailujen iskujen ulottuvilta.

”Murhaajat, menkää kotiinne” – Ruotsin ensimmäistä merkittävää NATO-kokousta vastustettiin Helsingborgissa

Lauantaina 16. toukokuuta Ruotsin Helsingborgissa protestoitiin sotilasliitto NATOn tulevaa epävirallista huippukokousta 21.–22. toukokuuta.

Helsingborg täyttyy ulkoministereistä, virkamiehistä ja toimittajista 21. ja 22. toukokuuta. Ruotsi järjestää ensimmäisen suuren NATO-kokouksensa, ja kaupunki on valittu sen pitopaikaksi. Lauantaina mielenosoittajat kokoontuivat osoittamaan tyytymättömyyttään Ruotsin jäsenyyteen liittokunnassa.

Kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta noin 1 000 mielenosoittajaa oli kokoontunut Stoppa NATO -verkoston koolle kutsumaan mielenilmaukseen.

Pääblokin ohella mukana oli Palestiina-blokki, ympäristöblokki ja poliittisten organisaatioiden oma blokki. Ruotsin kommunistisen puolueen järjestämässä blokissa Tanskan DKP, Norjan NKP, Iranin Tudeh-puolue, Sudanin KP ja Kreikan KKE olivat myös paikalla delegaatteineen.

Mielenosoitus alkoi puheella Furutorpsparkenissa, jossa Zahira Sarhan Ruotsin kommunistisesta puolueesta (SKP) oli ensimmäinen puhuja ja korosti valtion valheita ja sotasuunnitelmia.

– Lisätäkseen yritysmaailman mahdollisuuksia riistoon, valtion on myytävä sota ainoana mahdollisuutena ja että SINÄ uhraat henkesi tämän pyhän tarkoituksen saavuttamiseksi, hän sanoi.

– Porvaristo käyttää NATOa yhtenä monista imperialistisista työkaluista hillitäkseen sosialismin ja rauhan kehitystä ainoana tarkoituksenaan jatkaa työväenluokan riistoa. Ei asetta, ei kivääriä! Ei penniäkään NATOn armeijalle, kommunistit vaativat.

Lisäksi tehtiin selväksi, että NATO ei ole niin kutsuttu ”puolustusliitto”, jona parlamentaariset puolueet haluavat sen esittää, vaan että se on itse asiassa terroristiverkosto, joka jättää jälkeensä kurjuutta ja kuolemaa.

– Uskomme, että NATO ei ole puolustusliitto. Se on sotaliitto, ja se tapahtuu hyvinvointimme kustannuksella, sanoi Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelema Helsingborgin kommunistien (K) paikallisosaston puheenjohtaja Ellen Kall, joka kehotti NATOn johtajia olemaan tulematta kaupunkiin.

– He sanovat, että NATO on rauhaa. Mutta pommeilla rakennettu rauha ei ole rauhaa, se on hiljaisuutta räjähdysten välillä, aloitti puolestaan Enad Röst -yhteistyöjärjestön puhuja.

– He sanovat, että meidän on valittava puolet idän ja lännen välillä. Lippujen, kenraalien ja miljardöörien välillä. Mutta työväenluokka ei ole koskaan voittanut suurvaltojen peliä. Meidän ruumiimme lähetetään rintamalle. Koulumme jätetään taakse ja henkemme uhrataan heidän valtansa vuoksi!

– NATO ei ole puolueeton! Se on rautainen nyrkki, joka suojelee imperiumia. Liittouma, joka on rakennettu puolustamaan markkinoita, valtaa ja voittoa, ei ihmisten vapautta. Ja joka kerta, kun he puhuvat turvallisuudesta, kuulemme samaa vanhaa kieltä: ”enemmän aseita, enemmän pelkoa, enemmän tottelevaisuutta”. Me sanomme ei helvetissä sille. Kieltäydymme antamasta asevalmistajien ja sotapäälliköiden kirjoittaa tulevaisuutta. Kieltäydymme olemasta osallisia heidän kansanmurhaansa. Kieltäydymme uskomasta heidän valheitaan turvallisuudesta. Siitä ei ole kyse. Siitä ei ole koskaan ollut kyse.

– Koska todellinen turvallisuus ei synny sotilastukikohdista.

– Se syntyy, kun kukaan ei ole koditon. Kun terveydenhuolto toimii. Kun lapset ovat vapaita nälästä. Kun ihmisillä on valta omaan elämäänsä. Kun solidaarisuus on globaalia ja jokaisella ihmisellä on tulevaisuus. Ilman väkivaltaa. Ilman pommeja. Ilman armeijaa. Taistelumme on kansainvälistä: Ei imperiumien puolesta. Ei NATOn puolesta. Ei oligarkkien puolesta!

– Valitsemme ihmiset koneiden sijaan. Solidaarisuutta militarismin sijaan. Elämän heidän sotiensa sijaan. Siksi rakennamme yhtenäistä rintamaa – yhtenäistä ääntä: rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Seisomme globaalin etelän rinnalla. Etelän kanssa pohjoisessa. NATOa vastaan, Yhdysvaltoja vastaan, imperialismia ja kolonialismia vastaan. Meidän on käytettävä kaikkia keinoja lopettaaksemme tämän järjettömän sodanlietsonnan. Siksi Enad Röst asettuu ehdolle parlamenttivaaleissa.

– Vaadimme, että armeijan budjettilisäykset siirretään välittömästi sosiaaliapuun. Vaadimme, että eroamme NATOsta ja revimme DCA-sopimuksen.

– Jenkit menkää vittu kotiin!

Puheiden jälkeen mielenosoitusmarssi jatkui Helsingborgin läpi.

17:30 18.05.2026: Lisätty tarkennus, että Sarhan ja Kall ovat eri puolueista.

Järjestöt: EU:n ”puolustuspaketti” heikentämässä aseviennin valvontaa

Kaksikymmentäviisi kansalaisjärjestöä on varoittanut, että EU:n suunnitellun ”puolustuspaketin” uudistukset voivat heikentää aseviennin valvontaa vähentämällä sotilassiirtojen tarkkailua.

Avoimessa kirjeessä EU:n lainsäätäjille ja virkamiehille, jotka ovat mukana neuvotteluissa sotilasteollisuuden byrokratian vähentämiseksi, ryhmät toteavat, että nykyiset ehdotukset, jotka on muotoiltu ”yksinkertaistamisen” ja ”tehokkuuden” parantamistoimenpiteiksi, vaikeuttaisivat käytännössä kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia seurata blokin sisällä ja sen ulkopuolella vietyjen aseiden, komponenttien ja sotilasteknologian lopullista määränpäätä.

Järjestöt kritisoivat suunnitelmia laajentaa yleisten siirtolupien (GTL) käyttöä, jotka sallivat sotilastarvikkeiden toistuvat siirrot ilman tapauskohtaista lupaa. Allekirjoittajien mukaan laajemmat GTL:t rajoittaisivat merkittävästi hallitusten kykyä valvoa, mihin eurooppalainen sotilasteknologia lopulta päätyy, erityisesti EU:n rahoittamien sotilashankkeiden ja uusien teknologioiden, kuten droonien ja autonomisten järjestelmien, osalta.

Kirjeessä, joka on päivätty 8. toukokuuta, vastustetaan myös ehdotuksia laajentaa ennakkolupavaatimuksista tehtäviä poikkeuksia ja ulottaa erityisiä siirtojärjestelyjä EU:n ulkopuolisiin kumppaneihin. Ryhmät varoittavat, että tällaiset toimenpiteet voisivat helpottaa aseiden toimituksia konfliktialueille tai ns. hauraisiin valtioihin ja samalla ohittaa EU:n yhteisen kannan aseviennistä, asekauppasopimuksen ja kansanmurhasopimuksen sisältämät suojatoimet.

Samoin he kehottivat neuvottelijoita hylkäämään ehdotukset, joilla rajoitetaan lupia hakeville toimittajille asetettuja ennakkoehtoja tai vähennetään avoimuutta aineettomien hyödykkeiden ja ohjelmistojen siirtojen osalta, varoittaen, että ”nämä siirrot voivat olla erittäin arkaluonteisia, erityisesti miehittämättömien ja autonomisten järjestelmien massiivisen kehityksen vuoksi”.

Lopuksi he hylkäävät ehdotukset delegoidun vallan antamisesta Euroopan komissiolle aseiden siirtoihin liittyvissä asioissa, joita he kuvailivat ”ongelmallisiksi”.

– Tämä menisi paljon delegoitujen säädösten alkuperäistä tarkoitusta pidemmälle ja antaisi Euroopan komissiolle vallan määritellä kansallisten vientivalvontajärjestelmien keskeiset osat, vaikka sillä ei ole tällaista toimivaltaa EU:n perussopimusten mukaan, Euractiv-sivusto siteeraa kirjettä.

Ryhmät syyttivät myös Euroopan komissiota puolustusteollisuuden etujen asettamisesta avoimuuden ja demokraattisen valvonnan edelle ja varoittivat, että kokonaispaketti uhkaa kiihdyttää maailmanlaajuista asekauppaa teknisen uudistuksen varjolla.

Allekirjoittajien joukossa on rauhanjärjestöjä, ihmisoikeusjärjestöjä ja ympäristöaktivisteja eri puolilta Eurooppaa, kuten Ison-Britannian Campaign Against Arms Trade, Ranskan Observatoire des armements, Corporate Europe Observatory, PAX, European Network Against Arms Trade, Ruotsin Maan ystävät ja Saferworld.

– Meidän on hylättävä ”puolustuspaketti”, joka kohtelee tappavaa teknologiaa vähemmällä tarkkuudella kuin kulutuselektroniikkaa, kommentoi World BEYOND War -järjestö.

Kansanmurhaan osalliset yhtiöt mukana Suomen puolustusministeriön Israelin kanssa järjestämässä seminaarissa

Suomen puolustusministeriö järjesti tällä viikolla Helsingissä konferenssin, jonka tarkoituksena oli Suomen ja Israelin sotilasteollisuuden yhteistyön edistäminen entisestään. Tapahtuman toisena järjestäjänä toimi Israelin puolustusministeriön kansainvälisen yhteistyön osasto SIBAT.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui noin 30 yritystä kummastakin maasta. Israelin seminaarivaltuuskuntaa johti SIBATin johtaja, prikaatikenraali (evp.) Yair Kulas.

Israelin puolustusministeriön julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että maa pyrkii jatkuvasti vahvistamaan teollista yhteistyötään ”luotettavien kumppanimaiden kanssa”.

– Suomi on osoittautunut luotettavaksi kumppaniksi, jonka puolustusteollisuudella on tarjota huippuluokan teknologista osaamista ja horjumatonta sitoutumista yhteistyöhön, todetaan tiedotteessa.

Seminaariin osallistuneet israelilaisyhtiöt olivat: Aeronautics, Air VEV, Airis Labs, Axon Vision, Beesense Sensors Systems, BIRD AeroSystems, BlueBird Aero Systems, Commtact, CONTROP Precision Technologies, DefenSync, DSIT Solutions, Edgy Bees, Elbit Systems, eyesAtop, Gilat Satellite Network, IAI – Israel Aerospace Industries, In3D, Kela Defense Systems, MAGNA B.S.P, Modelyo, Orbit Communication Systems, Prisma Photonics, Rafael Advanced Defense Systems, Rayzone Group, Roboteam Defense, Septier Communication, Skylock Systems, Thirdeye Vision, TOMER, TSG IT Advanced Systems, Uvision Air, XTEND Systems.

Seminaarilla Suomen puolustusta sidotaan yhä tiiviimmin toisen kansan tuhoamiseen. Esimerkiksi Elbit, IAI ja Rafael ovat kaikki tuotteillaan osallistuneet Israelin suorittamaan kansanmurhaan Gazassa.

Virallisten lukujen mukaan yli 72 000 palestiinalaista on kuollut ja 172 000 haavoittunut lokakuussa 2023 alkaneessa kansanmurhan kiihtyneessä vaiheessa. Tutkijat ja kansainväliset järjestöt kuitenkin korostavat, että todellinen uhriluku on todennäköisesti paljon suurempi tuhansien lukemattomien uhrien vuoksi, jotka ovat kadonneet raunioiden alle, sekä tautien ja nälänhädän aiheuttamien epäsuorien kuolemien vuoksi.

Kulttuurityöläiset lakossa Venetsian biennaalin yhteydessä Israelin osallistumista vastaan

61. Venetsian biennaalista tuli kiivaan geopoliittisen keskustelun keskipiste, kun lähes 200 osallistuvaa taiteilijaa, kuraattoria ja kulttuurityöläistä on virallisesti vaatinut Israelin poissulkemista vuoden 2026 näyttelystä. Vaatimusta terästettiin vuorokauden kestäneellä kulttuurityöläisten lakolla.

Tuhannet mielenosoittajat marssivat Venetsian kaduilla lauantaina Venetsian biennaalin avajaisten aattona protestoidakseen Israelin läsnäoloa näyttelyssä.

Protestin järjesti Art Not Genocide Alliance (ANGA), kansainvälinen taiteilijoiden, kuraattoreiden, kirjailijoiden ja kulttuurityöläisten ryhmä.

Iltapäivään mennessä järjestäjät olivat varmistaneet pitkän listan kansallisista paviljongeista, jotka suljettaisiin kokonaan tai osittain 24 tunnin lakon vuoksi. Näihin maihin kuuluivat Itävalta, Belgia, Kypros, Ecuador, Egypti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Islanti, Korea, Libanon, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali, Sveitsi, Turkki ja Ukraina. He sanoivat, että kyseessä oli biennaalin historian suurin laatuaan oleva operaatio.

– Israel on tappanut Gazassa yli 73 000 ihmistä ja lisäksi 10 000 on kateissa, järjestäjät kertoivat lehdistötiedotteessa.

– Se on järjestelmällisesti tuhonnut sairaaloita, kouluja, pakolaisleirejä, kulttuurilaitoksia ja siviili-infrastruktuuria. Sen johtoa uhkaavat ICC:n pidätysmääräykset sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Biennaali tietää tämän ja se päättää joka tapauksessa auttaa Israelia.

– Joesta mereen, Palestiina on vapaa! huusivat mielenosoittajat. Marssin etuosassa kannettiin jättimäistä banderollia, joka oli lähes yhtä leveä kuin leveä Venetsian katu, ja siinä luki ”ei kansanmurhapaviljonkeja”.

Kansanmurha kohdistuu myös taiteeseen ja kulttuuriin

– Muistutamme, että Israelin väkivalta kohdistuu myös biennaalin pyhänä pitämään taiteeseen ja kulttuuriin: sionistiset joukot tappavat, vangitsevat ja vainoavat palestiinalaisia ​​taiteilijoita ja kulttuurityöläisiä, tuhoavat museoita, arkistoja, kulttuurikeskuksia, kouluja, yliopistoja, kirjastoja, gallerioita, historiallisia rakennuksia ja monumentteja maan tasalle (Rana Anani, JPS, 2024) ja teurastaa taiteilijoita, muusikoita, runoilijoita, toimittajia ja kirjailijoita. Tämä on yritys tuhota paitsi palestiinalaiset myös palestiinalaiskulttuuri, ANGA totesi avoimessa kirjeessä.

– Venetsian biennaalin osallisuus palestiinalaisten elämän tuhoamisyritykseen on lopputtava. Yhtäkään taiteilijaa tai kulttuurityöläistä ei pitäisi pyytää jakamaan lavaa tämän kansanmurhaa harjoittavan valtion kanssa. Niin kauan kuin Israel on olemassa kansanmurhan, etnisen puhdistuksen ja apartheidin keinoin, sitä ei saa edustaa Venetsian biennaalissa. Kansanmurhaa ei voi sietää instituutio, joka pyrkii tutkimaan ja juhlistamaan taiteen ilmentämiä inhimillisiä arvoja. Antakaa tekojenne heijastaa tätä ilmeistä totuutta.

Kansanmurha ei ole loppunut. Gazassa, infrastruktuurin ja välttämättömien palvelujen järjestelmällisen tuhoamisen jälkeen, Israel jatkaa valvonnan ja väkivallan harjoittamista.

Länsirannalla pakkolunastus ja asuttajien väkivalta kiihtyvät. Konfliktin laajeneminen alueelle – Libanonista Iraniin – kärjistää entisestään jo ennestään tuhoisaa sotaa.

– Ja silti väkivallan jatkuessa biennaali tarjoaa jatkuvasti tilaa ja legitimiteettiä Israelin valtiolle. Selkeä kaksoisstandardi: kansainvälistä oikeutta sovelletaan joidenkin kohdalla, mutta ei toisten kohdalla.

Yli kahden vuoden ajan olemme taidetyöläisinä yhdessä ANGAn kanssa vaatineet Israelin poissulkemista – kuten tehtiin Etelä-Afrikalle apartheidin aikana.

– Torjumme taidepesun ja kulttuurisen osallisuuden väkivaltaan.

– Samalla tuomitsemme sektorimme aineelliset olosuhteet: laajalle levinneen epävarmuuden, riittämättömät sopimukset, ulkoistamisen ja suojan puutteen. Sama talous, joka rahoittaa sotaa, heikentää hyvinvointia ja oikeuksia myös täällä.

– Biennaali ei ole puolueeton. Se on osa tätä järjestelmää. Siksi me lakkoilemme.

Kutsu: Loppu Euroopan militarisoinnille! 14.6.2026

Viime vuosina olemme todistaneet ennennäkemätöntä tuhoa ja sotaa itse elämää vastaan. Kansanmurhat normalisoituvat, siviili-infrastruktuurista on tullut ensisijainen kohde, kansainväliset instituutiot ovat lamautuneet toimimattomuudesta. Eurooppa ei tässä ole sivustakatsoja.

Ympäri mannerta hallitukset valmistavat kansalaisia ​​sotaan, ottavat uudelleen käyttöön asevelvollisuuden ja ohjaavat julkisia varoja sotakoneistoon – teollisuuden pyrkiessä voittoihin.

”Turvallisuuden” nimissä Euroopan unioni ja imperialistinen sotilasliitto NATO ajavat ennennäkemätöntä laajennusta sotilasbudjetteihin. EU-tasolla 800 miljardia euroa ohjataan uudelleen aseisiin – samalla kun resursseja otetaan terveydenhuollosta, koulutuksesta, ilmastotoimista ja sosiaalihuollosta. Seuraavan vuosikymmenen aikana tämä voi nousta 6,8 biljoonaan euroon, kun NATO painostaa jäsenvaltioita käyttämään jopa 5 prosenttia bruttokansantuotteestaan ​​sotilasmenoihin.

Se on varallisuuden siirtoa elämästä tuhoon. Jokainen aseisiin käytetty euro on euro, joka otetaan sosiaaliturvasta, oikeudenmukaisesta siirtymästä ja julkisista palveluista. Uudelleenaseistus ja hyvinvointijärjestelmiemme purkaminen ovat yksi ja sama asia.

Se myös kohdistuu seuraavaan sukupolveen. Uudelleenaseistettu Eurooppa vaatii sotilaita. Nuoria pyydetään taistelemaan ja kuolemaan sodissa, joita he eivät ole valinneet. Lisäksi se jättää tuleville sukupolville entistä suuremman velan.

Samalla se muokkaa yhteiskuntiamme uudelleen. Militarisointi tuo mukanaan valvontaa, toisinajattelun tukahduttamista ja demokraattisen tilan kaventumista. Sotapolitiikalla on aina autoritaarisia seurauksia.

Me kieltäydymme tästä. Ja me lähdemme liikkeelle.

14. kesäkuuta klo 14:00, samalla kun Brysselissä lähdetään kaduille Euroopan uudelleenaseistusta ajavien instituutioiden eteen, myös me Suomessa järjestäydymme Euroopan parlamentin toimiston edessä. Yhdessä Stop ReArm Europe -verkoston kanssa kutsumme yhteiskunnallisia liikkeitä, ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä, riippumatonta mediaa, poliittisia voimia ja parlamentaarikkoja liittymään meihin.

Me vaadimme: 800 miljardia euroa parempaan käyttöön! Hyvinvointia, ei sodankäyntiä!

Tapahtuman järjestää: Työväen antimilitaristit, StopReArm Europe -verkosto. Mukana mielenosoituksessa myös Vantaan rauhanpuolustajat, Naiset rauhan puolesta.

Jos myös sinun järjestösi haluaa olla mukana järjestämisessä, ole yhteydessä sähköpostilla: spkahmi@proton.me.

Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

INVITATION: STOP THE MILITARIZATION OF EUROPE! 14.6.2026

In recent years, we have witnessed unprecedented destruction and war against life itself. Genocide is becoming normalized, civilian infrastructure has become a primary target, international institutions are paralyzed by inaction. Europe is not a bystander.

Across the continent, governments are preparing citizens for war, re-introducing conscription and diverting public funds to the war machine – as industry seeks profits.

In the name of “security”, the European Union and the imperialist military alliance NATO are pushing for an unprecedented expansion of military budgets. At EU level, €800 billion is being redirected to weapons – while resources are being taken away from health, education, climate action and social welfare. Over the next decade, this could rise to €6.8 trillion, as NATO pressures member states to spend up to 5 percent of their GDP on military spending.

It is a transfer of wealth from life to destruction. Every euro spent on weapons is a euro taken from social security, just transition and public services. Rearmament and dismantling our welfare systems are one and the same.

It also targets the next generation. A rearming Europe requires soldiers. Young people are asked to fight and die in wars they did not choose. It also leaves an even greater debt to future generations.

At the same time, it reshapes our societies. Militarization brings with it surveillance, the suppression of dissent and the narrowing of democratic space. War policies always have authoritarian consequences.

We refuse this. And we are mobilizing.

On June 14th at 2:00 PM, while others are taking to the streets in Brussels in front of the institutions that are pushing for the rearmament of Europe, we in Finland will also organize in front of the European Parliament’s Finnish office. Together with the Stop ReArm Europe network, we invite social movements, trade unions, NGOs, independent media, political forces and parliamentarians to join us.

We demand: 800 billion euros for better use! Welfare, not warfare!

The event is organized by: Working Class Antimilitarists, StopReArm Europe Network. Also participating in the demonstration are the Peace Committee of Vantaa, Women for Peace.

If your organization wants to be involved, write to us by e-mail at spkahmi@proton.me.

The event can also be found on Facebook.

”Me emme värväydy!” – Euroopan nuoriso liikkeellä sotaa, militarismia ja asevelvollisuutta vastaan

Toukokuun 7. ja 9. päivän välisenä aikana nuoret yhdistyivät eri puolilla Eurooppaa sotaa ja asevelvollisuutta vastaan. Mielenosoituksia ja muita tapahtumia järjestettiin Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Itävallassa, Italiassa, Iso-Britanniassa ja Turkissa.

– Me, Euroopan nuoret, vastustamme sotaa!

– Meitä ei kutsuta asepalvelukseen, emme tarjoudu kuolemaan heidän sodissaan, emmekä jää toimettomina katsomaan, kun täällä valmistetaan aseita, jotka tappavat veljiämme ja sisariamme muualla, lupasivat saksalaiset nuoret.

Yli 150 saksalaisessa kaupungissa koululaiset menivät lakkoon Friedrich Merzin hallituksen tämän vuoden alussa käyttöön ottamaa asevelvollisuutta vastaan. Järjestäjät laskivat kaduilla 45 000 nuorta.

Berliinissä useita tuhansia lapsia kokoontui Brandenburgin portille ja marssi Neuvostoliiton sotamuistomerkin ohi. He kiersivät Preussin sotilaallisen voiman juhlinnan Voitonpylvään ympäri ennen kuin saapuivat Merzin Kristillisdemokraattisen liiton päämajaan.

Poliisi oli liikkeellä voimalla ja pidätti useita nuoria, jotka olivat sanoneet: ”Merz, nuole munia!” (eli kiveksiä). Tästä on tullut melkoinen meemi sen jälkeen, kun nuori pidätettiin viimeisimmässä koululakossa kaksi kuukautta sitten kyltin vuoksi, jossa oli tällainen ehdotus valtiovarainministerille. Tällä kertaa tuhannet skandasivat yhdessä: ”Merz nuolee munia!” Poliisi närkästyi myös iskulauseesta: ”Merz, voit kuolla itärintamalla itse.”

Viranomaiset ovat käyttäneet erilaisia ​​sortokeinoja antimilitarismin vaientamiseen: Kielin opiskelijat kertoivat tulleensa uhkailluiksi VS:n, kotimaisen tiedustelupalvelun, ja BKA:n agenttien taholta. Saksan armeijan propagandaa on kaikkialla, ja värväysupseerit kiertelevät kouluissa ja nostavat syytteitä militarismia vastustavia opiskelijoita vastaan. Vaikka Merz väittää, että biljoonan euron asevarusteluohjelma on välttämätön ”vapauksiemme” suojelemiseksi, militarismi kulkee käsi kädessä hyökkäysten kanssa perusdemokraattisia oikeuksia, kuten sananvapautta, vastaan.

Saksan Bundeswehr on lähettänyt kyselylomakkeita kaikille 18 vuotta täyttäville 1. tammikuuta lähtien. Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana puolustusministeriö lähetti 200 000 kirjettä. Vain 72 prosenttia nuorista miehistä vastasi – huolimatta 250 euron sakosta. Naisten ja muiden sukupuolten edustajista, joiden ei tarvitse vastata, vain 3 prosenttia reagoi.

Merzin hallitus haluaa rakentaa ”Euroopan vahvimman perinteisen armeijan” ja aikoo käyttää 200 miljardia euroa vuodessa uusiin aseisiin. Heidän tavoitteenaan on nostaa joukkojen vahvuus 270 000 sotilaan vuosikymmenen kuluessa. Jos he eivät pysty tähän ”vapaaehtoisilla” keinoilla, kuten nuorten sotilaiden hämmästyttävän korkeilla palkoilla, he aloittavat asevelvollisuuden. Vaikka suurin osa kansalaisista tukee sotilasbudjetin kasvattamista abstraktilla tavalla, värväytymishaluisten määrä on pieni.

Vain vuoden virkakautensa jälkeen Merz on tällä hetkellä maailman epäsuosituin hallituksen päämies, jonka kannatus on vain 16 prosenttia – alhaisin koskaan Saksan liittokanslerille mitattu arvo. Massiivista militarisointiohjelmaa rahoitetaan raaoilla leikkauksilla koulutukseen, terveydenhuoltoon, eläkkeisiin ja työttömyysetuuksiin. Kirjaimellisesti: Rahaa otetaan työläisten taskuista ja annetaan asevalmistajille, kuten Rheinmetallille. Kuten Merzin edeltäjät kutsuivat tätä ohjelmaa, se on ”tykkejä voin sijaan”.

Berliinissä koululakkoon liittyi joukko Vivantesin julkisten sairaaloiden palveluksessa olevia työntekijöitä. He ovat olleet lakossa kolme viikkoa vaatien samaa palkkaa samasta työstä. Heidän solidaarisuutensa osoitti, että koulujen lakko ja sairaalalakko ovat saman kolikon kaksi puolta: nuoret haluavat tulevaisuuden ja terveydenhuollon työläiset haluavat kunnollisen elämän; molemmat vaatimukset ovat ristiriidassa Saksan porvariston uusien sotien tavoitteiden kanssa.

Torstaina 7. toukokuuta opiskelijat Italiassa lakkoilivat puolestaan sotaa lietsovaa Melonin hallitusta ja asevelvollisuutta vastaan.

– Tänään alkaa eurooppalaisten nuorten mobilisaatio asevelvollisuutta ja Euroopan ja NATOn hallitsevien luokkien sotaa lietsovaa politiikkaa vastaan.

– Nuorina ja opiskelijoina tiedämme hyvin, että tämän taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen mallin kriisin edessä länsimaiden hallitukset yrittävät parantaa sitä lietsomalla sotia maailman kansojen, työläisten ja opiskelijoiden kustannuksella ja valmistautumalla lähettämään meitä nuoria taistelemaan omia sotiaan.

– Tämä suuntaus näkyy Saksassa, Ranskassa ja jopa täällä Italiassa rakkaan ministerimme Crosetton esittämissä ehdotuksissa asevelvollisuuden palauttamiseksi. Tämän hallituksen ja Euroopan hallitsevien luokkien valmistautuessa lähettämään sukupolven sotaan, jonka tulevaisuuden he varastavat, vastaamme tänään tällä kansallisen ja kansainvälisen mobilisaation ensimmäisellä päivällä, jolloin koulut ja yliopistot ovat lakossa Italiassa ja Ranskassa, ja huomenna useissa muissa Euroopan maissa.

– Opiskelijoina näemme leikkauksia koulutukseen oppilaitoksissa, vastareformeja, jotka lopullisesti purkavat julkisen sektorin, ja mitä mauttomimman hyväksynnän sotaa lietsovalle propagandalle, jonka tarkoituksena on valmistaa nuoria yhä uhkaavampaan sodan ja tuhon tulevaisuuteen. Tähän vastaamme selvästi: emme ole sotienne suunnittelijoita emmekä tykinruokaa.

– Lähettäkäämme kova ja selkeä viesti tällä ensimmäisellä kansainvälisellä nuorten mobilisaatiolla: nuorina me käymme sotaa sotaa vastaan, koska me emme värväydy!

Nuoret ympäri Eurooppaa mobilisoituivat useissa maissa asevelvollisuuden palauttamista sekä kansallisten hallitusten, NATOn ja Euroopan unionin ajamaa asevelvollisuus- ja militarisointipolitiikkaa vastaan.

Saksassa 50 000 nuorta osallistui opiskelijalakkoihin ja joukkomielenosoituksiin yli 150 kaupungissa tehden selväksi, että nuori sukupolvi ei aio asettua asevelvolliseksi ja hylkää uuden asevelvollisuuslain.

Samaan aikaan Ranskassa, Sveitsissä, Englannissa, Itävallassa, Turkissa ja Italiassa tuhannet nuoret lähettivät yhteisen viestin: petettynä sukupolvena me järjestäydymme.

– Tänään on myös natsismista ja fasismista saadun voiton vuosipäivä. Kunnioitamme puna-armeijan vastarintaa ja valtavaa uhrausta, joka tehtiin ihmiskunnan vapauttamiseksi fasismista ja imperialistisesta sodasta. Tänään jatkamme partisaanien perintöä ja vastustamme sodanlietsontaa ja rikollisuutta, jolle tielle hallituksemme meidät vetävät.

– Yhdessä asevelvollisuutta vastaan ​​saimme yhden selkeän viestin kaikumaan koko mantereella, suunnattuna läntiselle hallitsevalle luokalle. Tämä on vasta alkua!

Turkin kommunistit kutsuvat laajaan NATOn vastaiseen mobilisaatioon Ankaran huippukokouksen yhteydessä

Turkin kommunistinen puolue (TKP) on kutsumassa koolle laajan sotilasliitto NATOn vastaisen mobilisaation ennen Ankarassa 7.–8. heinäkuuta 2026 pidettävää NATOn huippukokousta.

Puolue ilmoitti viikon kestävästä poliittisesta toiminnasta ja protesteista 4.–12. heinäkuuta, jotka huipentuvat suureen mielenosoitukseen 5. heinäkuuta jossa vastustetaan NATOa, imperialismia ja Turkin syvenevää osallistumista euroatlanttisiin sotilassuunnitelmiin.

Lausunnossaan TKP tuomitsee Naton ”imperialismin keihäänkärkenä” ja korostaa, että liitto on tuonut tuhoa, sotia ja interventioita kansoille Jugoslaviasta ja Libyasta Afganistaniin ja Lähi-itään. Turkin kommunistit korostavat, että tulevan Ankaran huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa sotilaallista eskalaatiota, aseiden hankintaa ja imperialistista kilpailua aikana, jolloin maailmanlaajuiset jännitteet kiristyvät nopeasti.

Puolue kritisoi jyrkästi Erdoğanin hallitusta huippukokouksen isännöinnistä ja syyttää sitä maan sitomisesta entistä tiiviimmin NATOn strategisiin tavoitteisiin samalla kun työläiset ja nuoret kohtaavat pahenevia elinolosuhteita, köyhyyttä ja turvattomuutta. TKP väittää, että Turkin hallitseva luokka pyrkii aktiivisempaan rooliin imperialistisissa kilpailuissa ja tekee maasta sotilaallisen ja geopoliittisen keskuksen NATOn operaatioille.

Kehottaen työläisiä, opiskelijoita ja imperialismin vastaisia ​​järjestöjä osallistumaan mielenosoituksiin, kommunistit korostavat, että NATOn vastustusta ei voida erottaa taistelusta itse kapitalismia vastaan. ”Ei NATOlle, ei imperialistisille sodille” odotetaan olevan yksi mobilisaatioiden keskeisistä iskulauseista.

Ankaran huippukokous on toinen Turkin isännöimä NATOn huippukokous vuoden 2004 Istanbulin kokouksen jälkeen, ja siihen odotetaan osallistuvan kaikkien NATOn jäsenvaltioiden johtajat.