Työväen antimilitaristien vuosikokouksen 16.5.2026 yhteydessä iranilainen naisasialiikkeen aktiivi Marzia Nazari piti alustuksen Iranin sodasta ja sen seurauksista.
Yhdysvallat ja Israel aloittivat 28. helmikuuta massiiviset, ennalta ilmoittamattomat ilmaiskunsa Iraniin. Iskuja tehtiin sotilastukikohtiiin, valtion virastoihin, sairaaloihin, kouluihin, yliopistoihin, tehtaisiin, siltoihin, öljy- ja kaasuvaroja kohtaan, voimalaitoksiin, ydinlaitoksiin, muinaiskohteisiin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin eri puolilla maata.
Yli 3 300 ihmistä kuoli, mukaan lukien 279 opiskelijaa, 110 yliopisto-opiskelijaa ja
67 opettajaa, ja tuhansia asuinrakennuksia tuhoutui, kymmeniätuhansia loukkaantui ja miljoonia joutui kodittomiksi.
Valtion raporttien mukaan sodan olosuhteet ovat aiheuttaneet yli neljän miljoonan ihmisen työpaikan menetyksen. Auto-, varaosa-, kodinkone- ja rakennusteollisuuden raaka-aineita tuottavien terästehtaiden sekä petrokemianteollisuuden pommitukset ovat jättäneet kymmeniätuhansia työntekijöitä työttömiksi.
Iranin valtakunnallisesta internetin sulkemisesta on kulunut yli 70 päivää. Jopa 10 miljoonan verkkoyrityksen toiminta on häiriintynyt päivittäin sodan alusta lähtien, ja suurin taakka on ollut naisilla, pienituloisilla ja keskiluokalla.
– Nyt Islamilainen vallankumouskaarti kontrolloi kaikkea enemmän kuin koskaan. Sodan jälkeen kymmeniä ihmisiä on teloitettu vakoilusta tai Israelin hyväksi työskentelystä syytettynä, vaikka monet heistä ovat viattomia ihmisiä, jotka on pidätetty islamilaista tasavaltaa vastaan suunnattujen mielenosoitusten aikana. Kymmeniä tuhansia on pidätetty. Sotilasjoukot partioivat kaduilla aseet kädessä pelotellakseen ihmisiä, Nazari kertoo.
Myls Libanonissa noin 3000 ihmistä on kuollut Israelin pommituksissa, tuhansia loukkaantunut ja miljoonat ihimiset ovat joutuneet kodittomiksi 2. maaliskuuta lähtien, ja monia asuin-, liike- ja kriittisen infrastruktuurin rakennuksia on tuhoutunut.
Vastauksena iskuille, Iranin islamilainen tasavalta vastasi ohjus- ja drooni-iskuilla Israelin ja Persianlahden valtioiden kohteisiin, sulkien käytännössä Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee viidesosa maailman öljystä. Elintärkeänä maailmanlaajuisena energiapullonkaulana Hormuzinsalmi ei käsittele ainoastaan viidesosaa maailman öljystä ja kaasusta, vaan myös muita elintärkeitä tuotteita, kuten petrokemikaaleja, lannoitteita, heliumia ja monia alueen ihmisten päivittäisiä tarvikkeita.
Hormuzin sulkeminen ei ole ainoastaan aiheuttanut historian pahinta öljykriisiä, vaan se voi myös aiheuttaa maailmanlaajuisen nälänhädän.
Tulitauko ei ole vielä auttanut palauttamaan normaalia liikennettä Hormuzinsalmessa ja maailmankauppaa. Sen sijaan Yhdysvaltojen Iranin-saarto Iranin laivojen läpikulun estämiseksi jatkuu ja on sodan jatkamista toisessa muodossa. Koko Iranin ja maailman talous on kohtaamassa suurta romahdusta.
– Sodan aikana ja sen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, esittämällä joka kerta eri syyn sodan aloittamiselle, kuten Iranin ydinuhan poistamisen, Iranin hallinnon pitkän kantaman ballististen ohjusten uhan tai hallinnonvaihdoksen Iranissa, ei ainoastaan yritä peittää sodan pääsyytä yleisöltä, vaan toisaalta näillä ristiriidoilla hän osoittaa Yhdysvaltojen strategisen hämmennyksen ja sellaisen järjestelmän hämmennyksen, jonka globaali hegemonia on romahduksen partaalla.
– Tässä sodassa jopa Yhdysvaltain lähimmät liittolaiset hylkäsivät sen, ja sen painostus pakottaa heidät liittymään sotaan oli tehotonta.
– Sen sijaan, että Yhdysvallat olisi vakiinnuttanut hegemoniansa ja hallitsevan asemansa maailmassa, tämä sota osoitti tämän hallitsevan aseman kasvavan heikkenemisen.
– Se, että Trump hyökkää liittolaistensa ja vihollistensa kimppuun, asettaa heille tulleja ja uhkaa heitä saadakseen poliittisia ja taloudellisia myönnytyksiä, ei johdu hänen järjestelmänsä taloudellisesta hallitsevuudesta tai voimasta, vaan pikemminkin epätoivosta ja kriisistä, jota amerikkalainen imperialismi kohtaa.
– Iranin vastainen sota ei ole erillinen Ukrainan, Gazan, Venezuelan, Kuuban ja Sudanin konflikteista tai Syyriassa tehdyistä järjestelyistä tai Grönlantia ja Kanadaa vastaan esitetyistä uhkauksista. Kaikki nämä ovat rintamia globaalissa sodassa, jonka tavoitteena on ylläpitää Amerikan hegemoniaa, heikentää kilpailijoita ja jakaa maailma uudelleen.
Nazarin mukaan Yhdysvallat yrittää saada takaisin hallintaansa maailman tärkeimmät energia-alueet ja kauppareitit estääkseen kilpailijansa, kuten Kiinan. Iran sijaitsee globaalin talouden kannalta elintärkeässä strategisessa risteyksessä: Keski-Aasiassa, Etelä-Aasiassa ja Persianlahdella. Iranilla on myös maailman kolmanneksi suurimmat öljyvarannot ja maailman toiseksi suurimmat maakaasuvarannot. Iran hallitsee Hormuzinsalmen pohjoisrannikkoa, reittiä, jonka kautta kulkee päivittäin 20 prosenttia maailman öljystä.
– Sota Irania vastaan ei ole koskaan koskenut ydinaseita, ohjusvoimaa, valtioterrorismia, ihmisoikeuksia tai mitä tahansa oikeistolaiset porvarilliset nationalistit, fasistiset monarkistit tai muut naiivit ihmiset väittävätkin, nimittäin ”Iranin kansan pelastamista”.
– Kysymys on siitä, kuka ja millä ehdoilla hallitsee maailman öljyvaroja, kauppareittejä ja harvinaisia mineraaleja.
– Kuten olemme nähneet, tämä sota ei tuonut vapautta eikä näyttänyt ulospääsyä, vaan
uhrasi Iranin ja alueen kansan, syrjäytti Iranin kansanjoukkojen päivittäiset kamppailut ja jopa poisti hallinnon hetkeksi näiden kamppailujen iskujen ulottuvilta.
Työväen antimilitaristit 