Orpon-Purran hallituksen kokoontuessa kehysriiheensä aamulla tiistaina Säätytalolle kerääntyi useita leikkauspolitiikkaa vastustavia mielenosoituksia. Myös Työväen antimilitaristit osallistui tapahtumiin peruspalvelujen puolesta – asemäärärahoja vastaan.
Talentian alulle laittama Vaikeuksia ei voiteta leikkaamalla -mielenilmaus vastusti leikkauksia sosiaalipalveluihin ja SOSTEn koolle kutsuma Loppu hyvinvointileikkauksille -tapahtuma protestoi sote-järjestöjen valtionavustuksiin väläyteltyjä lisäleikkauksia. Mielenilmaukset koordinoitiin yhteistyössä järjestöjen välillä ja niihin osallistui yli 120 tukijaa järjestökentältä.
Sosiaalihuoltoon on kohdistettu viime aikoina leikkauksia, joiden mittakaava on ollut poikkeuksellinen. Säästöpolitiikan seuraukset näkyvät vaikeampana pääsynä palveluihin, kasvavana syrjäytymisriskinä ja alan työntekijöiden kuormituksena.
Ennen kehysriihtä hallitus ilmoitti suunnittelevansa 100 miljoonan euron lisäsäästöjä sosiaalihuollon palveluvalikoimaan. Järjestöjen mukaan sosiaalipalveluista säästäminen ei kuitenkaan poista ihmisten vaikeuksia, vaan siirtää niitä eteenpäin ja kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
– Sosiaalihuollon palvelujen heikentäminen on vastuutonta erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi leikattu ja julkisten palvelujen saatavuutta heikennetty. Nämä leikkaukset ovat osuneet samoihin ihmisryhmiin. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta on merkittävästi leikattu, vaikka julkisista palveluista yhä useammin ohjataan palveluja vaille jääviä ihmisiä hakemaan apua juuri järjestöistä, järjestöjen yhteisessä kannanotossa todetaan.
– Muistutamme, että sosiaalihuollon asiakkailla on harvoin voimavaroja
tunnistaa, vaatia tai puolustaa oikeuksiaan, etenkään ilman selkeää ja velvoittavaa lainsäädäntöä. Lasten, vammaisten ihmisten, ikääntyneiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien – meidän kaikkein – oikeudet on turvattava.
Antimilitaristinen viesti riiheen
Myös Työväen antimilitaristit osallistui kehysriihimielenosoituksiin Snellmaninaukiolla omalla tunnuksellaan, jossa vaadittiin rahoja pois aseista peruspalvelujen turvaamiseksi.
– Olemme täällä, koska on kestämätöntä leikata hyvinvoinnista samaan aikaan, kun lisätään asemenoja, toteaa järjestön varapuheenjohtaja Toni Kallioinen.
Samalla kun arkea turvaavista palveluista leikataan, sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta on noussut jyrkästi 2020-luvulla. Syynä ovat erityisesti suuret hankinnat, kuten F-35-hävittäjät, Daavidin linko ja Pohjanmaa-luokan sotalaivat.
Hallituksen viime vuoden budjettiesitys sisälsi kuuden miljardin euron tilausvaltuudet sotilasmateriaalihankintoihin. Suomen valtio aikoo nostaa sotilasmenojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä, sotilasliitto NATOn 5 prosentin vaatimuksen mukaisesti.
Työväen antimilitaristit 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.