Suomen NATO-liittolainen Turkki on sodassaan kurdeja vastaan syyllistynyt monenlaisiin rikoksiin. Todistusaineistoa käsiteltiin ruohonjuuritason toimijoiden perustamassa tuomioistuimessa Brysselissä. Tavoitteena on asian eteneminen kansainväliselle oikeusasteelle.
Brysselin vapaalla yliopistolla (Vrije Universiteit Brussel) järjestettiin 5. ja 6. helmikuuta kansalaistoimijoiden ja järjestöjen voimin Kansojen tuomioistuin (Peoples’ Tribunal) -kuulemistilaisuus.
Tuomioistuimessa oli mukana Rojavan autonomisen hallinnon (DAANES) edustajia ja useita ruohonjuuritasolla toimivia lakiasiantuntijoita. Se käsitteli Turkin julmia sotarikoksia Rojavan alueella, esimerkiksi Afrinissa.
Tilaisuudessa tuomareina toimi erilaisia lakiasiantuntijoita esimerkiksi Iso-Britanniasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä ja Etelä-Afrikasta. Kansojen tuomioistuimen tuomarit ja syyttäjät kyselivät tarkentavia kysymyksiä syyttäjien ja todistajien versioista ja esittämistä todistusaineistoista.
Pysyvä kansojen tuomioistuin kokoontui ensimmäistä kertaa Bolognassa vuonna 1979 foorumina, jossa käsitellään valituksia maista, jotka eivät ole allekirjoittaneet ihmisoikeussopimuksia ja siksi eivät kuulu niiden lainkäyttövaltaan.
Vastaavaa konseptia on käytetty esimerkiksi Vietnamin sotaa koskevissa sotarikostapauksissa (Russell Tribunal), jossa Vietnamin sodan rikokset haluttiin tuoda julki suurelle yleisölle. Vietnamin sodan rikoksia käsitellyt silloinen tuomioistuin toimikin inspiraationa Brysselin tilaisuudelle, jonka yhtenä tukijana oli Euroopan vasemmisto (The Party of the European Left).
NATO-maa Turkin rikokset
Todistajien mukaan Suomen NATO-liittolainen Turkki on syyllistynyt muun muassa murhiin, kidutuksiin, raiskauksiin, mielivaltaisiin pidätyksiin, koulujen pommituksiin, luonnon ja maailmanperintökohteiden tuhoamiseen.
Turkin mukana tuho-operaatioissa on ollut sittemmin syrjäytettyä Bashar al-Assadia vastaan taistelleita Syyrian kansallisen armeijan (SNA) joukkoja. SNA on nyttemmin kiinnittynyt Syyrian uuteen hallintoon. Tilaisuudessa todistajat ja puolustus esittivät kuva- ja videomateriaalia, joilla näytettiin sotarikosten tuhoa ja kuultiin hengissä selviytyneiden karuja kertomuksia.
Näillä toimenpiteillä Turkin tarkoituksena on ollut hyökätä systemaattisesti kurdeja ja heidän identiteettiään vastaan. Paikkojen nimiä on turkkilaistettu ja arabialaistettu. Kurdienemmistöisiä alueita on pyritty puhdistamaan kurdeista asuttamalla alueille esimerkiksi Syyrian arabeja. Turkki on kiistänyt käyvänsä mitään muuta kuin ”terrorismin vastaista operaatiota”, Israelin tyyliin.
Tavoitteena kansainvälinen oikeus
Tarkoituksena on saada asia käsittelyyn kansainvälisellä oikeusasteella. Isot vallat imperialistisine intresseineen ja kytköksineen pyrkivät luonnollisesti estämään rikostensa paljastumisen laajemmalle yleisölle.
Vuonna 2018 järjestettiin saman tapainen kuuleminen, joka eteni Euroopan parlamenttiin. Ihmisoikeusjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International) ovat aiemmin tuoneet esille joitakin Turkin rikkomuksia. Puheenvuoroissa tuotiin myös esille Gazan tuhoamissota, joka on etenemässä uudenlaiselle kansanmurhan asteelle, kun palestiinalaisia ollaan siirtämässä alueelta pois USA:n avoimella tuella.
Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen yhteisö tulee nostamaan asian esille. Euroopan unionissa on viime aikoina pyritty ymmärtämään lähinnä Turkin turvallisuushuolia.
Turkki vaikuttaa myös Suomessa ja Ruotsissa
Näistä turvallisuushuolien ymmärtämisistä on myös tuoreimmilla NATO-mailla, Suomella ja Ruotsilla kokemusta, kun ne pyrkivät miellyttämään liittolaistaan Nato-prosessin aikana vuonna 2022.
Turkki vaati tuolloin erityisesti Ruotsia karkoittamaan maassa asuvia kurdeja, joita se syytti ”terrorismista”, toisin sanoen toimimisesta Kurdistanin työväenpuolueessa, PKK:ssa. Usein syytöksiin riittää Turkin taholta pelkkä epäily. Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristiseksi.
Ruotsin sosiaalidemokraattisen Magdalena Anderssonin hallitus oli jo hyvissä ajoin valmiina karkoittamaan terrorismista epäiltyjä kurdeja kuunnellen Turkin tiedustelupalveluun linkittynyttä Ruotsin turvallisuuspoliisia tarkalla korvalla. Tämä kiitoksena siitä, että entinen Vänsterpartietin jäsen, ruotsinkurdi Amineh Kakabaveh oli pelastanut hänen hallituksensa kaatumiselta.
Myös Suomessa oltiin poliisin taholla huolissaan PKK-lipuista ja Erdoğanin kunniasta, kun hänen näköistään nukkea raahattiin mielenosoituksilla.
Turkin vaikutusvalta ulottuu Eurooppaan laajemminkin. Vuonna 2013 Ranskassa tapettiin kurdiaktivisteja. Kurdeilla on vahva syy epäillä Turkin turvallisuuspalvelun olleen asialla. Vuonna 2024 Brysselissä turkkilaisnationalistit (monet heistä äärioikeistolaisen Harmaat sudet -järjestön kannattajia) hyökkäsivät kurdeja vastaan. Samana vuonna Lontoossa poliisi teki ratsian sikäläiseen kurdien yhteisökeskukseen syyttäen toiminnassa olleita kurdeja linkittymisestä PKK-järjestöön.
Musiikkikaan ei ole ulkopuolisen vaikutuksen ulkopuolella. Nike päätyi sensuroimaan eräässä kampanjassaan mukana olleen ruotsinkurdilaisen rap-artistin musiikkivideon, jolla tuotiin Kurdistania esille.
Sota kurdeja vastaan jatkuu
Turkki on käynyt sotaa PKK:ta vastaan vuodesta 1984 asti. PKK:n perustaja, kurdijohtaja Abdullah Öcalan on istunut eristyksissä İmralın vankilasaarella vuodesta 1999 asti.
Turkin ja Israelin tiedustelupalvelut kaappasivat ja vangitsivat Öcalanin hänen ollessaan Nairobissa. Rangaistukseksi määrättiin alunperin kuolemantuomio, joka muutettiin lopulta elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi.
Öcalan on viime aikoina ilmaissut olevansa halukas käymään rauhanneuvotteluita Turkin kanssa.
Jutun kirjoitti Heikki Ekman.
Työväen antimilitaristit 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.