140 ihmistä on asetettu syytteeseen heidän roolistaan sodanvastaisen mielenosoituksen järjestämisessä imperialistisen sotilasliitto NATOn huippukokouksen aikana Ankarassa. Syytetyt ovat Turkin kommunistisen puolueen (TKP) jäseniä.
Yhdysvaltain ja Euroopan välisen sotilasliittouman johtajat, mukaan lukien presidentti Donald Trump, kokoontuivat viime heinäkuussa Turkin pääkaupungissa koordinoimaan sotilasmenoja ja asevalmistusta.
TKP, joka päätti järjestää mielenosoituksen ennen huippukokousta, suunnitteli viikon kestävän tapahtuman NATOa vastaan. Puolue kuvaili sotilasliittoa ”maailman suurimmaksi terroristijärjestöksi”.
Protestin jälkeen – joka sai laajaa huomiota sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa – viranomaiset ottivat kiinni 140 puolueen jäsentä. Jotkut heistä loukkaantuivat poliisin ratsioissa, ja kolme määrättiin kotiarestiin.
Kolme kuukautta myöhemmin seurasi uusi isku – tällä kertaa oikeudellinen. Aiemmin tässä kuussa julkistettiin syytteet kiinniotettuja TKP:n jäseniä vastaan; heidän joukossaan olivat puolueen Ankaran piirijohtaja sekä keskuskomitean ja puolueneuvoston jäseniä. Asiasta kertovat yhdysvaltalainen People’s World -julkaisu ja turkkilainen soL.
Syyttäjät vaativat kuuden kuukauden ja kolmen vuoden välille sijoittuvia vankeusrangaistuksia ja syyttävät TKP:n aktivisteja ”mielenosoitus- ja marssilain rikkomisesta” sekä ”poliisin vastustamisesta”.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallitus – jota johtaa oikeistolainen Oikeus ja kehitys -puolue (AKP) – pyrki välttämään NATO-liittolaisten edessä kiusallisia mielenosoituksia kieltämällä mielenosoitukset ja tapahtumat useissa kaupungeissa, mukaan lukien TKP:n mielenosoituksen.
Pääkaupugissa Ankarassa julistettiin jopa poikkeustila. Virkamiehille myönnettiin viikon vapaa, opiskelija-asuntolat tyhjennettiin, useita kaupungin keskeisiä paikkoja suljettiin ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteeltä, ”punaisiksi vyöhykkeiksi” määritellyt alueet evakuoitiin, hökkelikylät eristettiin kyltein, keskeisiin paikkoihin asennettiin kasvojentunnistusjärjestelmällä varustettuja kameroita, ja mielenosoituskiellon valvomiseksi komennettiin paikalle yhteensä 50 000 poliisia.
Lyhyesti sanottuna kansalaisten perustavanlaatuiset oikeudet lakkautettiin NATO-huippukokouksen alla. Tästä huolimatta Turkin kommunistinen puolue toteutti suunnitelmansa ja järjesti sunnuntaina 5. heinäkuuta marssin, johon osallistui satoja ihmisiä. Tapahtuma pidettiin pääkaupungin keskustassa Kızılayssa – alueella, jonka viranomaiset olivat tyhjentäneet väkisin ja jonne oli keskitetty tuhansia poliiseja.
Osallistujat huusivat iskulauseita, kuten ”NATO ei tule pääsemään läpi”. Ilmeisesti jo pelkästään tämä riitti syytteen nostamiseen.
Torstaina Roomassa pidetty lehdistötilaisuus tarjosi tilaisuuden selventää syitä satamatyöväen kansainväliselle antimilitaristiselle lakolle, jolla on kaikki edellytykset tulla merkittäväksi historialliseksi ja poliittiseksi tapahtumaksi paitsi ammattiyhdistysliikkeelle myös laajemmin. Tilaisuudessa ilmoitettiin uusien satamien liittymisestä mukaan toimintaan – aina Yhdysvalloista Ruotsiin saakka.
Puheenjohtajan takana esillä olevan maailmankartan punaiset pisteet osoittivat satamat, joissa satamatyöläisten ammattiliitot järjestävät 30. lokakuuta kansainvälisesti koordinoidun lakkopäivän.
Järjestäjinä toimivat ammattiliitot varoittivat kuitenkin, että heidän takanaan esillä oleva kartta oli torstaihin mennessä jo vanhentunut ja että siihen on lisätty uusia punaisia pisteitä – eli uusia satamia – niiden lisäksi, joissa lakko pidetään samana päivänä, Yhdysvaltain Oaklandista Intian Mumbaihin Välimeren kautta.
Lehdistötilaisuuden avasi Cinzia Della Porta, ammattiliitto USB:n johtaja, mutta ennen kaikkea Maailman ammattijärjestöjen liiton (MAL) kansainvälisen sihteeristön jäsen. MAL on järjestö, jolla on noin 105 miljoonaa jäsentä, ja se pitää 30. lokakuuta järjestettyä kansainvälistä satamatyöväen lakkoa ”todellisena vastauksena siihen, mitä parhaillaan tapahtuu, alkaen sodasta ja sotataloudesta”. Se, että kyseessä on kansainvälisesti koordinoitu lakko, ”on mullistava voima”.
– Aikakaudella, jolloin sotilasmenot kasvavat ja sotatalous sekä fasismi, rasismi ja muukalaisviha yleistyvät – aikana, jolloin palestiinalaiskansan kansanmurha ”normalisoidaan”, Kuuba on saarrettuna ja sota nähdään ainoana keinona selviytyä kapitalistisesta kriisistä – taistelevien ja luokkapohjaisten ammattiliittojen sekä työläisten kaikkialla maailmassa on noustava vastarintaan ja tuomittava yksiselitteisesti imperialismi ja sen sodat.
– Kansat kaikkialla maailmassa tietävät, ettei sodasta ole odotettavissa muuta kuin kuolemaa, kurjuutta, pakolaisuutta, köyhyyttä ja elinolojen heikkenemistä. Työläiset ympäri maailmaa tietävät, että valtavat sotatalouteen suunnatut voimavarat otetaan pois hyvinvointivaltiolta, koulutukselta, terveydenhuollolta, palkoilta, eläkkeiltä ja kansanryhmien saamilta etuuksilta.
– MAL toistaa painokkaasti vaatimuksen kaikkien imperialististen väliintulojen lopettamisesta sekä jokaisen kansan suvereniteetin, itsenäisyyden ja oikeuden määrätä omasta nykyhetkestään ja tulevaisuudestaan täydellisestä ja ehdottomasta kunnioittamisesta. Vastustamme Yhdysvaltojen, EU:n ja niiden liittolaisten lukuisille maille asettamia poissulkemistoimia, syrjiviä toimenpiteitä, saartoja ja pakotteita, jotka vaikuttavat suoraan tavallisten ihmisten arkeen. Vaadimme NATOn ja kaikkien sotilasliittoutumien purkamista sekä ydinaseiden täydellistä hävittämistä. Emme hyväksy osallistumista imperialistisiin sotiin tai sotilasoperaatioihin. Sotilasjoukkojen on palattava omiin maihinsa, ja työväenluokan taistelua kussakin maassa on vahvistettava tavoitteena irtautuminen NATOsta, EU:sta ja kaikista imperialistisista liittoutumista sekä ydinaseiden täydellinen hävittäminen.
– Tuomitsemme yksiselitteisesti Israelin murhaajavaltion palestiinalaiskansaan kohdistaman kansanmurhan ja vaadimme etnisen puhdistuksen käytäntöjen välitöntä lopettamista; vaadimme miehityksen ja siirtokuntien lopettamista miehitetyillä arabialueilla. Tuomitsemme Kuubaan kohdistuvan voimistuvan imperialistisen aggression sekä Yhdysvaltojen asettaman rikollisen talous-, kauppa- ja rahoitussaarron ja ideologisen sodan, joiden tavoitteena on tukahduttaa Kuuban talous ja jotka aiheuttavat tietoisesti valtavia vaikeuksia Kuuban kansalle. Tässä yhteydessä lokakuun 30. päivä on konkreettinen esimerkki luokkalähtöisten ammattiliittojen kamppailusta, esimerkki konkreettisesta kansainvälisestä solidaarisuudesta, esimerkki välttämättömyydestä yhdistää taistelumme sotaa ja militarisointia vastaan.
Seuraavaksi puheenvuoron sai USB:n Francesco Staccioli – joka aluksi muistutti jälleen kerran satamissa, kuten Cagliarissa, Ateenassa ja Bulgariassa, tapahtuneista työpaikkakuolemista – ja kertoi, että lakko on laajentunut Yhdysvaltain San Franciscon ja Oaklandin satamiin sekä Ruotsin satamiin. Staccioli kiitti myös 17 palestiinalaista ammattiliittoa ja yhteiskunnallista järjestöä niiden lakolle antamasta tukilausunnosta.
Staccioli muistutti lisäksi, että Italiassa 30. lokakuuta alkava satamatyöväen lakko on laajentunut kaikkien ammattiryhmien yleislakoksi, joka kohdistuu sotatalouden seurauksiin, palkkojen korottamiseen ja elinkustannusten nousuun. Viitaten ammattiliittojen Istanbulissa allekirjoittamaan yhteiseen julistukseen vallitsee myös tietty luottamus siihen, että ”työväki voi pysäyttää sodan ja kansanmurhan”.
Helmikuussa ensimmäisen lakon – joka rajoittui Välimeren tärkeimpiin satamiin – järjestäneitä ammattiliittoja oli vain kuusi (kreikkalaisesta ENEDEPistä CGT:hen, USB:sta marokkolaiseen ODT:hen), mutta nyt niitä on jo yksitoista, eikä ole poissuljettua, että lähiaikoina mukaan liittyy vielä lisää.
Ja satamatyöväen lakoilla on merkitystä. He nimittäin toimivat modernin kapitalismin strategisessa solmukohdassa, joka on tavarankierto.
– Lakko vaikuttaa 40 prosenttiin Välimeren konttiliikenteestä, eli noin 40 000 konttiin, joiden tavaroiden arvo on 2 miljardia dollaria.
ENEDEP-ammattiliiton edustaja Pireuksesta (Kreikka) ilmoitti, että 30. lokakuuta satamatyöväen lisäksi myös metallialan työläiset ja merenkulkijat lakkoilevat, ja että ammattiliitto on ryhtynyt toimiin saadakseen myös opettajien ja opiskelijoiden järjestöt mukaan mobilisointipäivään. Hän tuomitsi sen, että sodan myötä on myös niitä, jotka rikastuvat, eikä kyse ole pelkästään aseteollisuudesta. Esimerkkinä mainittiin laivanvarustajat, jotka ovat korottaneet alusten rahtihintoja ja nostaneet ne kaasualusten osalta 1,5 miljoonaan dollariin päivässä ja öljytankkereiden osalta miljoonaan dollariin päivässä.
– Sotatalous ei koske vain aseteollisuutta, vaan myös liikennettä, energiaa ja infrastruktuuria.
Merkittävä oli myös Marokon ODT-ammattiliiton edustajan puheenvuoro; liitto järjestää parhaillaan lakkoa strategisesti tärkeässä Tangerin satamassa. Marokkolainen satamatyöläinen haluaa korostaa solidaarisuuttaan palestiinalaisten asian ja kansan kanssa, ja tämä on tärkeä lausunto etenkin kun otetaan huomioon, että Marokko on yksi harvoista arabimaista, jotka ovat allekirjoittaneet Abrahamin sopimukset Israelin kanssa.
Turkin Liman-is-ammattiliiton edustaja totesi päättäväisesti, että ”kieltäydymme kuljettamasta aseita sota-alueille, joilla tapetaan siviilejä ja lapsia”, ja toisti samalla tuomionsa Yhdysvaltojen rikollisesta saarrosta Kuubaa vastaan. Turkkilainen ammattiliiton edustaja muistutti myös merenkulkijoista, jotka ovat menehtyneet Hormuzin salmen sodassa.
Ja merenkulkijoiden tilanteeseen kiinnittävät erityistä huomiota kahden intialaisen ammattiliiton (WTF ja Seamen Union) edustajat – toinen edustaa satamatyöväkeä, toinen merenkulkijoita. Itse asiassa monet konttilaivojen tai öljytankkereiden miehistön jäsenet ovat saaneet surmansa Yhdysvaltojen Irania vastaan käynnistämässä sodassa tai Mustallamerellä, ja monet heistä ovat intialaisia. Nämä työläiset työskentelevät usein äärimmäisissä olosuhteissa. Viimeisimmissä sodissa on jo kuollut 15 merenkulkijaa, ja kahden heistä – kuten eräs ammattiliiton edustaja kertoi – ruumiita ei ole vielä onnistuttu palauttamaan perheilleen.
Merkittävä oli myös Gioia Tauron sataman ammattiliiton edustajan Mimmo Macrìn puheenvuoro; kyseessä on satama, jossa ammattiliittojen väliset konfliktit ovat tähän asti olleet erittäin vaikeita. Hän tuomitsee sen, kuinka helppoa on lähettää tavaroita, mutta kuinka vaikeaa on tarkistaa, mitä niiden sisällä on, ja korostaa tätä vaikeutta valvoa, mitä satamissa lastataan ja puretaan. Macrìn mukaan satamien automatisoinnin myötä nämä valvontamahdollisuudet vaikeutuvat entisestään, etenkin aseiden osalta, myös siksi, että valvonnasta vastaavat instituutiot ovat poissa kuvioista huolimatta voimassa olevista laeista, kuten laista 185/90.
Joku voisi sanoa, että 30. lokakuuta pidetyssä kansainvälisen satamatyöläisten lakon esittelylehdistötilaisuudessa oli aistittavissa ”hyvää energiaa”, eli tunne siitä, että osa neuvotteluvoimaa omaavasta työväenluokasta on löytänyt tien koordinoida toimintaansa kansainvälisellä tasolla ja ryhtyä toimintaan ”kaikkialla” kattavalla ohjelmalla, joka on paljon enemmän kuin pelkkä työmarkkinakiista, Contropiano-julkaisu kuvailee.
– Sodan ja sotatalouden kiihtyminen levittää synkän varjonsa myös miljoonien ihmisten jokapäiväiseen elämään. On merkittävää, että aloitteen ottavat jälleen kerran työläiset, satamatyöväki ja muutkin, sillä Italiassa 30. lokakuuta järjestetään myös yleislakko, julkaisu muistuttaa.
Maailman ammattiyhdistysjärjestöjen liiton MAL:n 81-vuotispäivänä 3. lokakuuta turkkilainen kuljetusalan liitto Nakliyat-İş järjesti Ambarlın satamassa Istanbulissa joukkotapahtuman osoittaakseen solidaarisuutta Palestiinan kansalle ja palestiinalaiselle työväenluokalle.
– DİSK:n varapuheenjohtajan ja Birleşik Metal-İşin puheenjohtajan Özkan Atarin, Eymen Abu El-Suudin johtamien Palestiinan työläisten yleisliiton (GUPW) Istanbulin osaston edustajien sekä ammattiyhdistysaktiivien ja työläisten osallistuessa tapahtumaan korotimme jälleen äänemme Palestiinan kansaan kohdistuvaa jatkuvaa sortoa vastaan.
Pääpuheenvuoron käytti Ali Rıza Küçükosmanoğlu, joka toimii MAL:n varapuheenjohtajana ja Nakliyat-İşin puheenjohtajana. Küçükosmanoğlu korosti Palestiinan kansan vastarinnan olevan oikeutettua ja vaati kaikkien Israelin kanssa ylläpidettävien taloudellisten, poliittisten ja kaupallisten suhteiden katkaisemista sekä kaikkien sopimusten mitätöimistä.
Küçükosmanoğlun jälkeen tilaisuudessa puhuivat Özkan Atar ja Eymen Abu El-Suud. El-Suud toi esiin Gazan tuhot, saarron ja nälänhädän sekä vaati Israelille asetettavaa täydellistä kauppasaartoa.
– Nakliyat-İş seisoo kuten aina vankasti Palestiinan kansan rinnalla. Kansainvälinen työväenluokan solidaarisuus jatkuu! Eläköön kansainvälinen työväenluokan solidaarisuus! Voitto kuuluu vastarintaa tekeville kansoille!
Istanbulissa toukokuussa 2026 pidetyn Välimeren ja Euroopan telakka- ja satamatyöväen ammattiliittojen kolmannen kansainvälisen kokouksen jälkeen ammattiliitot ovat päättäneet yhteisestä kansainvälisestä toimintapäivästä 30. lokakuuta 2026.
Kokouksessa keskityttiin sotien, kansanmurhan ja sotilaallisten hyökkäysten vastaiseen taisteluun ja käsiteltiin myös telakka- ja satamatyöläisten kohtaamia haasteita, kuten palkkoja, työoloja, automaatiohankkeita sekä työterveyttä ja -turvallisuutta.
Osallistuvat järjestöt CGT Satamat ja telakat (Ranska), ENEDEP (Kreikka), LAB (Baskimaa), Liman-İş (Turkki), ODT (Marokko) ja USB (Italia), jotka edustavat työläisiä yli 40 Välimeren ja Euroopan satamassa, kutsuvat telakka- ja satamatyöläisiä yhteiseen mobilisaatioon 30. lokakuuta 2026.
Tämä mobilisaatio perustuu Istanbulin julistukseen, jonka osallistuvat järjestöt hyväksyivät yksimielisesti ja jota nyt täysin tukee myös italialainen Gioia Tauron ORSA Porti, joka on liittynyt kansainväliseen verkostoon.
Julistuksessa vaaditaan palestiinalaisten kansanmurhan välitöntä lopettamista ja itsenäisen Palestiinan valtion tunnustamista, jonka kansainvälinen yhteisö tunnustaa vuoden 1967 rajojen sisällä ja jonka pääkaupunkina on Itä-Jerusalem.
Se vaatii myös Yhdysvaltojen ja Israelin välisten hyökkäyssotien lopettamista Länsi-Aasiassa ja Irania vastaan sekä täyttä solidaarisuutta Kuuban, Venezuelan ja Sudanin kansoille sekä kaikkien kansojen oikeuden vastustaa miehitystä ja itsemääräämisoikeuteen.
– Satamia ei saa käyttää aseiden, ammusten, sotilasvarusteiden tai sota-alueille tarkoitettujen joukkojen kuljetukseen. Niistä ei saa tulla NATOn, Yhdysvaltojen tai Euroopan unionin sotilastukikohtia, eivätkä ne saa toimia varustamojen ja monopoliryhmien työkaluina.
– Ei sotataloudelle, hallituksen uudelleenaseistamissuunnitelmille ja EU:n satamien ja strategisen infrastruktuurin militarisointihankkeelle. Julkisia varoja on käytettävä ihmisten sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, ei sodan rahoittamiseen.
– Työehtosopimusten on taattava reaalipalkkojen nousu, turvattu työllisyys, lyhyemmät työajat ja oikeudenmukaiset eläkejärjestelyt.
– Teknologista kehitystä, koneellistamista, automaatiota ja tekoälyä ei saa käyttää työpaikkojen poistamiseen tai työläisten oikeuksien heikentämiseen. Satamatyöläiset sanovat ei automaatiolle.
Lokakuun 30. päivänä kaikki toimet yhdistetään osana yhteistä kansainvälistä taistelua sotien, kansanmurhan ja satamien militarisoinnin lopettamiseksi historian kriittisellä hetkellä ja samalla puolustetaan työntekijöiden oikeuksia ja parempia työoloja.
Jokainen ammattiliitto päättää sopivimmasta mobilisaatiomuodosta kansallisten olosuhteidensa mukaan, alkaen lakosta ja yhteisestä sitoumuksesta estää kuoleman ja tuhon aiheuttama laivaus.
Istanbulin julistuksen allekirjoittaneet ammattiliitot kehottavat kaikkia telakka- ja satamatyöläisten ammattiliittoja liittymään tähän kansainväliseen mobilisaatioon.
– Olemme valmiita tapaamaan järjestäytyneitä telakka- ja satamatyöläisten ryhmiä kaikista muista satamista, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan tähän yhteiseen taisteluun.
Turkin Ankarassa heinäkuussa 2026 pidetyn sotilasliitto NATOn huippukokouksen yhteydessä Istanbulissa järjestettiin imperialismin vastaisen rauhanhuippukokous, johon osallistui rauhanaktivisteja, vasemmistolaisia ja sosialisteja ympäri maailmaa. Seuraava on huippukokouksen yhteinen julkilausuma.
Yhteinen rintama NATOa, imperialismia ja sotaa vastaan
Aikana, jolloin NATO, länsimaisen imperialismin sotakone, piti huippukokouksensa Turkissa, kokoonnuimme Istanbuliin julistamaan päättäväisyytemme laajentaa imperialismin vastaista rauhantaistelua NATOa, imperialismia, militarismia ja sotaa ajavaa järjestystä vastaan. NATO ei ole ”puolustusliitto”, vaan ulkomaisen intervention, sotilaallisen vallan, miehitysten, vallankaappausten, pakotteiden ja asevarustelukilvan pääedustaja. Kansan edut uhrataan hallitsevien luokkien, asemonopolien, energiayhtiöiden, imperialististen blokkien ja niiden paikallisten rikoskumppaneiden etujen hyväksi.
Tämä kokoontuminen ei ole pelkkä protesti. Se heijastaa päättäväisyyttämme rakentaa yhteinen rauhantaistelu hallitsijoita vastaan, jotka yrittävät säilyttää maailmanjärjestystään vetämällä maailman loputtomien sotien kierteeseen. Ankaran militarisointi ja eristäminen NATOn huippukokousta varten, ja kaupungin uudelleenjärjestely turvatoimien ja rajoitusten ympärille, osoitti jälleen kerran, että imperialistisia kokoontumisia ei järjestetä kansojen turvallisuuden vuoksi, vaan sorron kautta. Joidenkin huippukokoukseemme saapuneiden kansainvälisen valtuuskunnan jäsenten pääsyn epääminen ja karkottaminen on suora hyökkäys kansainvälistä solidaarisuutta ja anti-imperialististen voimien oikeutta yhdistyä vastaan.
Rauhan puolesta taistelemista ei voida rajoittaa vaatimukseen lopettaa sodat. Sen on kohdattava järjestys, joka niitä tuottaa. Tuhoavaa politiikkaa tuottavat yhdessä asemonopolit, rahoituspääoma, sotilasbyrokratiat, NATOn instituutiot ja yhteistyöjärjestelmät. Aivan kuten imperialistiset vallat ja pääoma järjestäytyvät kansainvälisellä tasolla, myös kansojen rauhan ja vapauden taistelun on järjestäydyttävä tässä mittakaavassa. Anti-imperialismin on herättävä eloon työntekijöiden, nuorten, naisten, maahanmuuttajien, sodanvastaisten aktivistien, sosialistien ja kaikkien edistyksellisten voimien kollektiivisessa kapinassa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen NATOn olemassaolo ei päättynyt. Päinvastoin, NATO on jatkuvasti luonut uusia vihollisia, uusia interventioalueita ja uusia tekosyitä sodalle. Kun NATOn johtamaa sotilaallista aggressiota perusteltiin eilen otsikoilla kuten ”kommunistinen uhka”, sitten ”terrorismin vastainen taistelu”, ”humanitaarinen interventio”, ”vakaus” ja vastaavat, tänään kaikki ”humanitaarinen” ja ”demokraattinen” retoriikka on jätetty taakse, ja imperialistisen laajentumisen uhka on tullut avoimemmaksi. NATOn kasvupyrkimys on tehnyt maailmasta turvallisemman, mutta hauraamman ja alttiimman sodille.
Jatkuva miehitys, saarto, apartheid ja kansanmurha Palestiinassa osoittavat imperialismin selkeimmät kasvot. Israelin joukkomurhapolitiikka jatkuu Yhdysvaltojen, NATOn ja Euroopan valtioiden tuella. Israelin rankaisemattomuus johtuu tästä yhteistyöstä. Siksi meidän on seistävä solidaarisuudessa Palestiinan kanssa, paljastettava valeystävät ja painostettava kaikkia valtioita, jotka aseistavat Israelia. Jatkuva aggressio Gazassa, Israelin hyökkäykset Libanoniin ja Iraniin, jatkuvat imperialistiset väliintulot Syyriassa, Punaiseltamereltä itäiselle Välimerelle ulottuvat sotilaalliset jännitteet, Ukrainan invaasio ja kiihtyvä asevarusteluliike Euroopassa osoittavat kaikki, että NATO ja imperialistiset suurvallat valmistavat maailmaa suurempiin sotiin.
NATOon liittymisestään vuonna 1952 lähtien Turkki on ollut tärkeä osa imperialismin turvallisuusstrategiaa. Sotilaslaitosten, kuten Incirlikin lentotukikohdan Adanassa, Kürecikin tutkatukikohdan Malatyassa ja NATOn liittoutuneiden maajoukkojen komentokeskuksen (LANDCOM) İzmirissä, kautta Turkilla on ratkaiseva rooli NATOn alueellisissa operaatioissa. Nämä tukikohdat ovat olleet sotilasoperaatioiden suunnittelun ja toteutuksen keskuksia Irakista ja Syyriasta Afganistaniin ja Länsi-Aasiaan. Kun maan aluetta käytetään sotilasoperaatioihin, sitä ei voida pitää sodan ulkopuolella, vaikka se ei olisikaan suoraan mukana aseellisessa konfliktissa.
Vuosien varrella, erityisesti Erdoğanin hallinnon aikana, Turkki on ylläpitänyt läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja NATOon ja samalla kehittänyt erityistä suhdetta Israeliin suljettujen ovien takana. Sen sotilaallinen läsnäolo Syyriassa, rajat ylittävät operaatiot ja alueen kansojen tahtoa sivuuttavat interventiot paljastavat Turkin hallitsevien luokkien laajentumispyrkimykset. Turkki esiintyy välittäjänä, joka voi neuvotella kaikkien maiden kanssa, mutta tämä kuva peittää sen yhteistyön imperialististen voimien kanssa. Jatkuvat kauppa-, diplomaatti- ja sotilaalliset suhteet Israelin kanssa paljastavat sen väitteiden vilpillisyyden solidaarisuudesta Palestiinan kansaa kohtaan. Sotilaallinen läsnäolo Pohjois-Kyproksella, sotilastukikohtien lisääntyminen, sen rooli kilpailussa energiavaroista itäisellä Välimerellä ja interventiot Syyriassa osoittavat kaikki Turkin alueelliset tavoitteet.
Turkin valtion ja pääkaupungin suuntautumisesta huolimatta Turkin sosialisteilla on vahva perinne vastustaa sekä NATOa että imperialismia. Turkin imperialisminvastainen liike on pitkään yhdistänyt NATOn vastustuksen ja itsemääräämisoikeuden vaatimuksen. Nykyään tästä historiasta ammentamisen, Turkin roolin jatkamisen estämisen alueella ja sen tulevien toimien vastustamisen ovat edelleen turkkilaisten ja kurdien vallankumouksellisten päätavoitteita.
NATO-maille asetettu viiden prosentin sotilasmenojen tavoite tarkoittaa, että julkisia varoja siirretään asemonopoleille. Samoin ydinaseiden, biologisten ja kemiallisten aseiden normalisointi ”pelotteen” tai ”kansallisen turvallisuuden” perusteella on mahdotonta hyväksyä. Nämä aseet eivät tarjoa turvallisuutta kenellekään kansalle, vaan sen sijaan uhkaavat kaikkea elämää. Kilpavarustelu ei ainoastaan laajenna aggressiota ulkopolitiikassa. Se myös syventää autoritarismia kotimaassa. NATOn ja sen liittolaisten edustama aggressiivinen imperialistinen hallinto, kasvava äärioikeisto Euroopassa ja Turkin turvallisuuslähtöinen nationalistinen hallinto ovat kaikki saman globaalin pimeän järjestyksen eri kasvoja. Tämä järjestys käyttää sodan uhkaa tekosyynä rajavalvontajärjestelmien, muukalaisvihan, opposition kriminalisoinnin ja työväen vastaisen politiikan vahvistamiseen.
Sama synkkä järjestys kiihdyttää myös hyökkäyksiä naisten ja LGBTQI+-ihmisten taisteltuja oikeuksia vastaan. Militarismi ja autoritarismi vahvistavat patriarkaalista perhemallia pyrkimyksenään rajoittaa naiset hoivan taakkaan, epävarmuuteen ja tottelevaisuuden järjestelmään sekä kohdistaa hyökkäyksensä naisiin ja LGBTQI+-ihmisiin kurittaakseen yhteiskuntaa taantumuksellisten, nationalististen ja patriarkaalisten arvojen ympärille. Sotapolitiikka tuottaa miehitystä ja interventioita ulkomailla sekä sortoa, patriarkaattia ja sosiaalista kontrollia kotimaassa. Sotilasbudjettien kasvaessa oikeudet koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, sosiaaliturvaan, hoitopalveluihin ja ihmisarvoiseen elämään takavarikoidaan. Työväenluokka on tuomittu alhaisempiin palkkoihin, raskaampiin veroihin, suurempaan epävarmuuteen ja syvenevään köyhyyteen. Pääomalle sotatalous tarkoittaa voittoa. Työläisille se tarkoittaa elinkustannuskriisiä, työttömyyttä, velkaa, sosiaalisten oikeuksien menetystä ja tulevaisuuden puutetta.
Ekologinen tuho ja militarismi eivät ole erillisiä toisistaan. Sotakoneet, sotilastukikohdat, fossiilisten polttoaineiden kilpailu, kamppailu energiareiteistä ja aseteollisuus tuhoavat luontoa, maatalousmaata, resursseja ja asuintiloja. Kansojen tulevaisuutta ei voida luovuttaa niille, jotka hyötyvät sodasta.
Tästä syystä NATOn vastustaminen on vastustusta sotilasblokkeja vastaan ja myös taistelua autoritarismia, rasismia, nationalismia, patriarkaattia, ekologista tuhoa, köyhyyttä ja työväen vastaista politiikkaa vastaan. Rauhantaistelu menee pelkkää sodan lopettamisen vaatimista pidemmälle. Se on taistelua ihmisten oikeuden puolustamiseksi elämään, tasa-arvoon, vapauteen, työhön, luontoon ja sodasta ja riistosta vapaaseen tulevaisuuteen.
Nämä huippukokouksesta siirtyneet vastuut ovat voimakas vetoomus solidaarisuuteen yhteisen rintaman rakentamiseksi imperialistista sotaa, NATOa, asevarustelua, autoritarismia, imperialistisia ideologioita, patriarkaattia, rasismia, ekologista tuhoa ja työväen vastaista politiikkaa vastaan. Tätä huippukokousta tulisi pitää ensimmäisenä askeleena kohti lisäyhteistyön ja -toimien, kuten alueellisten kokousten ja mielenosoitusten, rakentamista imperialismia ja alueellista uudelleenaseistautumista vastaan. Rakentaen Porto Alegren kansainvälisen antifasistisen konferenssin, globaalin antimilitaristisen webinaarin, G7-maiden vastaisten mobilisaatioiden ja kansainvälisen imperialismin vastaisen rauhankonferenssin poliittisen jatkuvuuden pohjalta, vahvistamme tulevana aikana mobilisaatioita COP31-kokousta vastaan, joka pidetään Antalyassa, Turkissa, marraskuussa 2026. Tuemme myös suunniteltuja antifasistisia konferensseja Puerto Ricossa ja Argentiinassa ja asetamme itsellemme tehtäväksi valmistella Balkanin laajuista anti-imperialistista ja antifasistista konferenssia.
Tämän linjan konkreettisena poliittisena perustana vaatimuksemme on lueteltu alla:
Lakkautetaan NATO, suljetaan kaikki sotilastukikohdat!
Ei ydinaseille, biologisille ja kemiallisille aseille!
Seisotaan kaikkien siirtomaa- ja miehitettyjen ihmisten rinnalla imperialistisia voimia vastaan!
Tuetaan palestiinalaisten vastarintaa sionistista kansanmurhaa vastaan! Katkaistaan kaikki kaupalliset, diplomaattiset ja sotilaalliset suhteet Israeliin ja asettakaa aseidenvientikielto!
Ohjataan sotilasbudjetit terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ihmisarvoisen elämän välineisiin!
Imperialismin vastaista solidaarisuutta ja internationalistista rinta rinnan taistelua maanjäristyksen runteleman Venezuelan kansan kanssa; saarron ja kauppasaarron alaisen Kuuban kansan kanssa!
Rakennetaan solidaarisuutta ja yhteistä taistelua Turkin ja Kreikan hallitusten militaristisen politiikan ja nationalististen uhkausten provokaatiota vastaan!
Balkanilta Länsi-Aasiaan: keskeytymätöntä ja pysyvää koordinaatiota imperialistista aggressiota vastaan ja uusien toimien järjestämistä!
Puolustetaan elämää sotataloudelta, patriarkaaliselta sorrolta ja ekologiselta tuholta!
Turkkilainen nuorisojärjestön aktiivi Mehmet Şimşek, joka pidätettiin Antalyassa sunnuntaina 5. heinäkuuta ennen Ankarassa 7.–8. heinäkuuta pidettyä NATOn huippukokousta, on joutunut kidutuksen kohteeksi S-tyypin suljetussa vankilassa.
Ennen Ankarassa 7.-8. heinäkuuta pidettyä NATOn huippukokousta poliisi teki ratsioita useissa maakunnissa, ja satoja pidätettyjä kansalaisia vangittiin myöhemmin. Vallankumoukselliset nuorisoyhdistykset ilmoittivat, että yhteensä sata heidän jäsentään pidätettiin useissa Turkin maakunnissa kotietsintöjen aikana.
Nykyjuristien yhdistyksen (ÇHD) Antalyan osaston asianajajat, jotka tapasivat vallankumouksellisten nuorisoyhdistysten Mehmet Şimşekin tämän pidätyksen jälkeen neljän päivän pidätyksen jälkeen, kertoivat, että heidän asiakastaan kidutettiin kepeillä ja pahoinpideltiin raa’asti hänen saapuessaan vankilaan. Asiasta kertoo Yolculuk.org-julkaisu.
ÇHD:n asianajajien mukaan vanginvartija loukkasi Şimşekiä ankarasti sanoen ”Mitä sinä tuijotat, paskiainen?” ja löi tätä päähän. Lisäksi todettiin, että heidän asiakastaan kidutettiin myöhemmin kepillä.
Hänen itsepintaisesta pyynnöstään Şimşek vietiin sairaalaan, jossa hänelle tehtiin lääkärintarkastus ja laadittiin raportti, minkä jälkeen hänet palautettiin vankilaan.
Ihmisten terveyteen kielteisesti vaikuttavasta arkkitehtuuristaan ja ankarista eristysolosuhteistaan tunnetuissa S-tyypin vankiloissa on yhden ja kolmen hengen sellejä. Näissä vankiloissa on tyypillisesti noin viiden neliömetrin sisäpiha, jota ympäröivät noin 13 metriä korkeat muurit. Vankien mukaan sisäpihat eivät saa riittävästi auringonvaloa edes kesäkuukausina.
Istanbulin asianajajaliiton ihmisoikeuskeskuksen Çorlu Karatepen korkean turvallisuuden vankilassa 29. elokuuta 2025 tehdyn vierailun jälkeen laatiman raportin mukaan selleissä ei ole suoraa ilmanvaihtoa. Raportissa todetaan, että vangit saavat olla ulkona yhteistuuletuksessa vain 1–1,5 tuntia päivässä. Tämä tarkoittaa, että vangin on vietettävä sellissään noin 23 tuntia päivässä.
Asianajajaliiton laatiman raportin mukaan sisäpihoja ja käytäviä sekä sellejä, joissa vankeja pidetään, valvotaan 24 tuntia vuorokaudessa turvakameroilla. Hallinto voi seurata, kuinka monta kertaa vanki käy wc:ssä tai kylpyhuoneessa. Vaikka perustuslakituomioistuimen päätöksellä on todettu, että tämä käytäntö loukkaa oikeutta yksityisyyteen, päätöstä ei ole pantu täytäntöön.
Vankiloita kritisoidaan paitsi arkkitehtuuristaan ja ankarista eristysolosuhteistaan, myös lukuisista ihmisoikeusloukkauksista. Raportissa valitetaan muun muassa kirjojen, aikakauslehtien ja sanomalehtien rajoituksista, käsirautoihin määräämisestä, tarkastuksista sairaalasiirtojen aikana ja rajoitetusta tuotevalikoimasta vankiloiden ruokaloissa.
Oikeusministeriön tietojen mukaan Turkissa on 23 korkean turvallisuuden vankilaa, 13 Y-tyypin vankilaa ja 7 S-tyypin vankilaa.
Maailman ammattijärjestöjen liitto (MAL) on julkaissut kannanoton NATOn Ankaran huippukokouksesta. Liitto tuomitsee sotatalouden laajentamisen ja Turkin hallituksen sortotoimet kokouksen yhteydessä.
Ankarassa, Turkissa, 7.–8. heinäkuuta pidetyssä NATOn 36. huippukokouksessa vahvistettiin Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja niiden liittolaisten syventävät interventiosuunnitelmat sekä päätökset uusista hankinnoista ja NATOn kollektiivisen tuotantokapasiteetin laajentamisesta.
– Sotilasmenojen kasvu sotatalouden puitteissa lisää entisestään yleistyneen imperialistisen konfliktin riskiä, jolla on tuhoisat seuraukset kansoille, MAL kommentoi.
– Työläisillä ja kansankerrostumilla ei ole mitään odotettavaa imperialistisilta sodilta ja konflikteilta, joita käydään monikansallisten yritysten kannattavuuden lisäämiseksi, paitsi kuolemia, köyhyyttä, pakolaisuutta ja elinolojensa heikkenemistä.
– Samaan aikaan sotatalouden menot sekä taloussodan seuraukset vaikuttavat kielteisesti kansankerrostumien elintasoon, joita jo rasittavat taloudellisten vaikeuksien seuraukset, kuten nousevat hinnat, inflaatio ja pitkään jatkuneiden säästötoimien pysyvät vaikutukset.
Maailman ammattijärjestöjen liitto (MAL), joka edustaa 105 miljoonaa työläistä, jotka työskentelevät, elävät ja kamppailevat 133 maassa viidellä mantereella, tuomitsee yksiselitteisesti sotilaallisten interventioiden, suunnitelmien ja sotakonfliktien jatkumisen ja voimistumisen.
MAL toistaa painokkaasti vaatimuksen kaikkien interventioiden ja konfliktien lopettamisesta sekä jokaisen kansan itsemääräämisoikeuden, itsenäisyyden ja oikeuden päättää omasta nykyisyydestään ja tulevaisuudestaan täydellisestä ja ehdottomasta kunnioituksesta.
– Hylkäämme Yhdysvaltojen, EU:n ja niiden liittolaisten lukuisia maita vastaan asettamat saarrot, syrjivät toimenpiteet, kauppasaarrot ja pakotteet, jotka vaikuttavat suoraan tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään.
– Lisäksi tuomitsemme jälleen kerran Turkin hallituksen autoritaariset toimet ja demokraattisten ja ammattiyhdistysoikeuksien loukkaukset huippukokouksen yhteydessä. Näiden sortavien toimien tarkoituksena on vaientaa työväenluokan, kansan ja nuorison joukkovastus NATOn sotasuunnitelmia kohtaan. MAL kehottaa jäseniään ja ystäviään tehostamaan taistelujaan, aloitteitaan, mielenosoituksiaan ja iskujaan imperialistisia suunnitelmia ja sotia vastaan ja vaatimaan kaikkien sotilaallisten konfliktien välitöntä lopettamista, loppua Palestiinan kansanmurhalle, hyökkäyksille ja interventioille laajemmassa Lähi-idässä, NATOn murhanhimoisen sotakoneiston ja kaikkien sotilaskoalitioiden hajottamista sekä ydinaseiden täydellistä lakkauttamista.
– Kansainvälinen luokkakantainen ammattiyhdistysliike jatkaa päättäväisesti hellittämätöntä taisteluaan kaikkien valtioiden itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden täyden kunnioittamisen sekä kestävän rauhan maailman puolesta, maailman, joka on vapaa imperialistisista interventioista ja hyväksikäytöstä.
Ankaran terrorisminvastaisen yksikön pidättämät neljä internationalistia ovat viimeisimpien tietojen mukaan ryhtyneet nälkälakkoon. Heidät pidätettiin NATOn huippukokousta vastustavien mielenosoitusten yhteydessä.
Ankaran poliisilaitoksen terrorisminvastainen yksikkö pitää neljää nuorta internationalistia pidätettynä. Raporttien mukaan he protestoivat pidätysolosuhteitaan nälkälakolla, ja heidän perheensä ovat pyytäneet tukea asianomaisilta konsulaateilta.
Neljä aktivistia on edelleen pidätettynä, viranomaisten jatkaessa oikeusprosessia. Uutisen kertoi Prisoners Voice Platform Instagramissa.
– Prisoners Voice Platformina vaadimme edelleen huomiota heidän tilanteeseensa ja heidän vapauttaan sekä vapautta kaikille NATOn huippukokousta vastustavien mielenosoitusten yhteydessä pidätetyille!
Uusimpien saatavilla olevien tietojen mukaan neljä internationalistinuorta – Bjarne, Ella, Alex ja Una – ovat edelleen poliisin huostassa Ankarassa. Tänään nuoret on määrä tuoda oikeuden eteen.
Samaan aikaan kansainväliset aktivistit Wilma ja Mattis on määrä karkottaa huomenna aamulla.
Kaksi henkilöä otti viimeksi yhteyttä kannattajiinsa maanantaina ja lähetti viestin ”Meitä seurataan”.
Sen jälkeen heidän olinpaikkansa pysyi tuntemattomana useita päiviä, mikä herätti huolta perheen, ystävien ja kannattajien keskuudessa. Vasta tänään vahvistettiin, että heitä pidetään erillisissä karkotuskeskuksissa Çatalcassa, Istanbulissa.
Wilma on tällä hetkellä pidätettynä Çatalca İnceğizin karkotuskeskuksessa, kun taas Mattis on Çatalca Binkılıçin karkotuskeskuksessa.
Molempien odotetaan karkotettavan huomenna aamulla.
Heidän pidätyksensä ja suunniteltu karkotuksensa ovat herättäneet huolta ystävien keskuudessa, jotka vaativat avoimuutta ja heidän oikeuksiensa kunnioittamista koko prosessin ajan.
Pääsihteeri Mark Rutten puhuessa demokraattisesta oikeudesta mielenosoituksiin, jälleen kymmeniä sotilasliitto NATOn vastustajia on pidätetty Ankaran huippukokouksen ensimmäisen päivän yhteydessä tiistaina.
Ankarassa maanantaina 6. heinäkuuta NATOn pääsihteeri Mark Ruttelta kysyttiin toimittajan taholta Turkissa tapahtuneista poliittisista vainoista sotilasliiton huippukokouksen alla. Sujuvana poliitikkona Rutte ei varsinaisesti vastannut kysymykseen, mutta totesi yleisesti:
– Demokratia on paljon enemmän kuin pelkät vaalit […] Demokratia tarkoittaa tietysti myös sitä, että ihmiset voivat järjestää mielenosoituksia haluamallaan tavalla.
Lausuntoa voidaan pitää vähintäänkin ironisena, sillä huippukokouksen alla sunnuntaina Turkin kommunistisen puolueen TKP:n järjestämä mielenosoitus hajotettiin poliisivoimin ja yli sata ihmistä pidätettiin. Poliisin väkivallan seurauksena neljä henkilöä jouduttiin viemään sairaalaan, ja ainakin kahden henkilön käsi murtui.
Ankaran mielenosoituksen yhteydessä pidätettiin myös neljä kansainvälistä internationalistia.
Sunnuntai-iltana pidätettiin kaksi eurooppalaista nuorta aktivistia, jotka olivat Ankarassa vastamielenosoitusten yhteydessä. Maanantaina keskipäivällä Turkin poliisi vei kaksi muuta internationalistia hotellistaan. Heidän nimensä ovat Bjarne, Ella, Alex ja Una.
Mielenosoituskiellot eivät ole rajoittuneet vain Ankaraan, jossa huippukokous järjestetään, vaan ainakin 11 eri maakuntaan satojen kilometrien päässä pääkaupungista.
Istanbulissa maanantai-iltapäivän jälkeen kaksi internationalistinuorta katosi. Heidän nimensä ovat Wilma ja Mattis. Heidän viimeinen viestinsä oli: ”Meitä seurataan.”
Huippukokouksen ensimmäisenä päivänä tiistaina Turkin poliisi pidätti taas yli 20 mielenosoittajaa NATO-vastaisen mielenosoituksen aikana Ankaran keskustassa. Poliisi piiritti suuren määrän ihmisiä, mukaan lukien Halkevlerin (kansantalojen) johtajia ja sosialistisia kansanedustajia, jotka olivat menneet Kurtuluşin puistoon protestoimaan NATOn huippukokousta ”Ei Naton koordinaatiolle” -liikkeen kehotuksen vuoksi.
Poliisi pidätti Halkevlerin johtajia sekä Turkin työväenpuolueen (TIP) ja nuorisokomiteoiden jäseniä, jotka kävelivät puistoa kohti eri suunnista.
Şu saatlerde savunma sanayi forumlarında silah tekelleri Türkiye’yi ucuz ve hızlı üretim üssü olarak pazarlıyor.
Halkın vergileri savaşa, kaynakları silaha, emeği emperyalistlerin çıkarına ayrılıyor.
”Ei Naton koordinaatiolle” -liike oli vaatinut mielenosoitusta NATOn huippukokousta vastaan Ankarassa tiistaina 7. heinäkuuta kello 11.00 Kurtuluş-puiston yliopiston sisäänkäynnillä. Monet NATOn huippukokousta vastustamaan Kurtuluş-puistoon menneet ihmiset, mukaan lukien Halkevlerin pääpuheenjohtaja L. Sevinç Hocaoğulları, TİP:n johtoon kuuluva Erkan Baş, EMEP:n kansanedustajat İskender Bayhan ja Sevda Karaca, TÖP:n tiedottaja ja demokraattien kansanedustaja Perihan Koca, SODAP:n tiedottaja ja demokraattien kansanedustaja Kezban Konukçu, demokraattien kansanedustaja Burcugül Çubuk sekä Halkevlerin keskushallituksen jäsenet Nebiye Merttürk, Döndü Kurşunoğlu ja Özgür Ersoy, joutuivat poliisin piirittämiksi. Mielenosoittajat pakotettiin linja-autoon ja ajettiin pois paikalta.
📌NATO’nun uşakları iş başında! Halka işkence uyguluyor!
Tapahtumien yhteydessä poliisit nostivat mellakkakilpinsä estääkseen mediaa kuvaamasta ja kuvaamasta vasemmistolaisten poliittisten puolueiden kannattajien mielenosoitusta. Halkevlerin keskustoimeenpanevan komitean jäsen Nebiye Merttürk huusi poliisiautosta, johon hänet pakotettiin pahoinpitelyn jälkeen: ”Murhaajat, tänään tulemme ovillenne joka kadulta huutaen ’NATO, häipykää, tämä maa on meidän!'”
Turkish police detained more than 20 protesters at a demonstration in central Ankara against the NATO summit.
Officers raised their riots shields to prevent media from filming and photographing the protest by supporters of left-wing political parties. pic.twitter.com/4N8lzI8cSL
TİP:n, EMEP:n, Umut-Senin, nuorisokomiteoiden, EHP:n ja Työväen vapautuspuolueen jäseniä, mukaan lukien TİP Ankaran maakunnan puheenjohtaja Fırat Çoban, pahoinpideltiin ja pidätettiin poliisin toimesta.
Solidaarisuusmielenosoituksia vangittujen tovereiden puolesta ja NATO-huippukokousta vastaan järjestettiin tiistaina Saksan Berliinissä, Leipzigissa, Hildesheimissa, Frankfurtissa, Kölnissä, Dessaussa, Magdeburgissa ja Hampurissa Turkin konsulaatin edessä, sekä Iso-Britannian Lontoossa, Birgminghamissa ja Manchesterissa.
Kansainvälinen rauhantoimisto (IPB) on julkaissut lausunnon, jossa se tuomitsee jyrkästi toiminnanjohtajansa Sean Connerin sekä muiden saksalaisten, suomalaisten ja italialaisten rauhanaktivistien pidätyksen ja karkottamisen heidän saapuessaan Istanbuliin 3. heinäkuuta 2026.
Kansainvälinen rauhantoimisto (IPB) tuomitsee yksiselitteisesti toiminnanjohtajansa Sean Connerin pidätyksen ja karkottamisen sekä muiden saksalaisten, suomalaisten ja italialaisten aktivistien pidätyksen ja karkottamisen.
– Saapuessaan Istanbulin Sabiha Gökçenin kansainväliselle lentokentälle perjantaina 3. heinäkuuta kello 17.27 paikallista aikaa Seanilta takavarikoitiin passi ja matkapuhelin, ja häntä kuulusteltiin kahden tunnin ajan, ja kuulusteluihin sisältyi sormenjälkien skannaus ja valokuvat. Turkin viranomaiset valehtelivat toistuvasti kuulustelujen syistä ja väittivät, että tarkastuksen syynä oli Saksan viranomaisten tekemä varoitus. Saksan viranomaiset kiistivät osallisuutensa asiaan.
– Seanin kaikki omaisuudet, takavarikoitu puhelin mukaan lukien, tutkittiin, ja hänet pakotettiin allekirjoittamaan karkotuspaperit – ilman kontekstia tai selitystä allekirjoittamansa sisällölle – ja hänet pakotettiin säilöönottohuoneeseen, jossa hänelle kerrottiin, että hänet karkotettaisiin seuraavan päivän lennolla. Samaa kohtelua saivat neljä Linksjugendin (Saksan vasemmistonuorten) aktivistia, yksi Suomen Työväen antimilitaristien aktivisti sekä yksi Italian Fronte Popolare -aktivisti. Muita aktivisteja kuulusteltiin, mutta heidän lopulta annettiin päästä maahan.
– Pidätettyjä rangaistiin psykologisesti ja heihin kohdistettiin laittomia käytäntöjä, kuten epähygieeninen ympäristö ja unta estävät kirkkaat valot, kyvyttömyys kommunikoida laitoksen ulkopuolisten kanssa tai olla tietoinen ajasta kaiken teknologian takavarikoinnin vuoksi, sekä selityksen puute pidätyksen tai karkotuksen syystä. Aktivistien passit palautettiin vasta heidän laskeuduttuaan lähtömaahan, ja heitä uhattiin poliisisaattueella paluun jälkeen.
– Virallisesti – pidätetyille karkotuksen jälkeen annettujen asiakirjojen mukaan – nämä aktivistit saivat ”maahantulokiellon” ”mahdollisesti häiritsevänä matkustajana” yleisen turvallisuuden lain nro 6458 15-1c artiklan nojalla, jossa todetaan: ”(a) Viisumi evätään ulkomaalaisilta, joita pidetään ei-toivottuina yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi”.
– Nämä epädemokraattiset teot ovat räikeitä loukkauksia sekä Turkin omaa demokratiaa että kansainvälistä oikeutta vastaan. Valitettavasti tällaiset teot ovat kuitenkin yhä yleisempiä paitsi Turkissa myös kaikissa sen NATO-liittolaisissa, jotka ovat yhä enenevässä määrin puuttuneet väkivallattomiin rauhanaktivisteihin ja kansainvälisiin solidaarisuusryhmiin Saksasta ja Isosta-BritanniastaYhdysvaltoihin.
– NATO toistuvasti leimaa itsensä globaalin demokratian puolustajaksi, joka perustuu yhteisiin arvoihin, kuten vapauteen, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Turkin ja muiden NATOn jäsenten toimet osoittavat kuitenkin täysin päinvastaista – liittouma epäkunnioittaa jatkuvasti kansainvälistä oikeutta ja kokoontumis- ja sananvapautta; siltä osin kuin liittoumalla on yhteisiä arvoja, ne perustuvat eriävien näkemysten tukahduttamiseen, militarisointiin ja omiin kansallisiin etuihin.
– Kansainvälinen rauhantoimisto (IPB) on Nobelin rauhanpalkinnon saaja, jolla on yli 130 vuoden arvostettu historia globaalina rauhan äänenä. Emme ole minkäänlainen uhka Turkin yleiselle turvallisuudelle. On selvää, että heidän yrityksensä estää Seanin maahantulo ei liittynyt yleiseen turvallisuuteen, kuten he väittivät, vaan yritykseen vaientaa kansainvälisen rauhanliikkeen ääni. IPB vaatii siksi Turkin ja Saksan viranomaisilta välitöntä selitystä pidätyksen syystä ja Turkin viranomaisten väärinkäytöksistä pidätettyjen aktivistien perusoikeuksien epäämisessä. Kehotamme kaikkia muita NATOn jäseniä tuomitsemaan välittömästi ja yksiselitteisesti Turkin viranomaisten toimet ja heidän rauhanomaisten ja demokraattisien aktivistien kohtelunsa, sekä turkkilaisten että kansainvälisten.
– Nämä kehityskulut vain lisäävät tarvetta kritisoida ja vastustaa NATOa ja sen epädemokraattisia, militaristisia ja imperialistisia käytäntöjä. Jos liitto on valmis kääntämään katseensa pois omien kansalaistensa kaltoinkohtelusta, mukaan lukien heidän ihmisoikeuksiensa loukkaaminen, meidän on vain kuviteltava, mitä se on valmis tekemään ihmisille maissa, joita pidetään sen ”vastustajina”.
– Tänään, kuten aina, sanomme ei epädemokraattiselle ja ihmisoikeuksia loukkaavalle NATOlle ja kyllä globaalille rauhalle ja oikeudenmukaisuudelle.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.