S. P. Kähmi Uutiset

EU:n 800 miljardin aseistautumisohjelmaa vastustettiin Brysselissä – Tukimielenosoitus myös Suomessa

Yli 800 kansalaisyhteiskunnan järjestöä, ammattiliittoa ja liikettä osoitti sunnuntaina mieltä Brysselissä – vain päiviä ennen kuin EU:n valtionpäämiehet neuvottelevat blokin seuraavasta pitkän aikavälin budjetista. Tukimielenosoitus järjestettiin myös Helsingissä EU:n toimistoilla.

Sunnuntaina 14. kesäkuuta Stop ReArm Europe, yli 800 kansalaisyhteiskunnan järjestön, ammattiliiton ja yhteiskunnallisen liikkeen Euroopan laajuinen koalitio, yhteistyössä belgialaisen Stop Militarisation -järjestön kanssa, lähti Brysselissä kaduille vastustaakseen Euroopan unionin ja imperialistisen sotilasliitto NATOn pyrkimyksiä aseistaa Eurooppa uudelleen. Mielenosoittajien tärkein vaatimus oli: julkiset rahat on käytettävä hyvinvointiin, ei sodankäyntiin.

Mobilisaatio tapahtui vain päiviä ennen kuin EU-johtajat tapaavat 18.–19. kesäkuuta Eurooppa-neuvostossa, jossa neuvotellaan unionin seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista – monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) 2028–2034 – jota Stop Rearm Europe -koalitio varoittaa muotoiltavan uudelleen kymmenien miljardien eurojen kanavoimiseksi aseteollisuudelle.

Mielenosoituksen järjestäjät korostavat, että 14. kesäkuuta ei ole päätepiste, vaan yhteinen keskipiste, ja mielenosoituksia, julkisia kokouksia ja koordinoituja toimia on suunniteltu koko kuukauden ajaksi Belgiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Espanjassa, Saksassa, Italiassa ja muissa maissa.

Aseistautumisohjelma vie rahoitusta siviilisektorilta

Stop ReArm -koalitio vastustaa EU:n maaliskuussa 2025 julkistamaa ReArm Europe -suunnitelmaa, jonka tavoitteena on investoida 800 miljardia euroa aseisiin – rahaa, joka on otettu pois terveydenhuollosta, koulutuksesta, ilmastotoimista ja sosiaaliturvasta.

Koalitio hylkää ajatuksen, että Euroopan turvallisuus voidaan ostaa massiivisella aseistushankkeella, joka kiristää sosiaalibudjetteja ja kärjistää vastakkainasettelua.

– EU:n toistuvasti korostamia turvallisuushuolia ei voida missään tapauksessa ratkaista uudelleenaseistamisella. Komission ehdottama seuraava budjetti menee vielä pidemmälle: siinä osoitettaisiin noin 131 miljardia euroa uuden Euroopan kilpailukykyrahaston puolustus-, turvallisuus- ja avaruusikkunaan – viisinkertainen määrä nykyiseen budjettiin verrattuna. Nousu 131 miljardiin euroon on vähintään 100 miljardin euron nettolisäys seitsemän vuoden aikana nykyisiin puolustus- ja avaruusbudjetteihin verrattuna. Tällä summalla voitaisiin sen sijaan rahoittaa noin 300 000 sairaanhoitajan palkat tai rakentaa noin puoli miljoonaa asuntoa – joka olisi neljännes Euroopan investointipankin pelkästään vuodelle 2025 havaitsemasta 2,25 miljoonan asunnon asuntovajeesta.

Myös siviiliohjelmat jotka on aiemmin suunnattu tutkimukseen, liikkuvuuteen ja koheesioon avattaisiin sotilaskäyttöön. Stop ReArm Europe -koalitio varoittaa, että EU:n kokonaisbudjetin kasvaessa tuskin lainkaan, nämä tarkoittavat suoraa siirtoa siviilimenoista sotilasmenoihin. Kampanjoijat varoittavat, että Eurooppa on siirtymässä pysyvään sotatalouteen, joka syventää konflikteja sen sijaan, että ratkaisisi niitä, ruokkii entisestään maailmanlaajuista asevarustelukilpailua ja juurruttaa yhä enemmän militarisointia arkeen – uudistetuista määräyksistä ja laajennetuista reserveistä valvontaan ja demokraattisen tilan kaventumiseen. He viittaavat myös aseteollisuuden edustajien kasvavaan vaikutusvaltaan: koalition laskelmien mukaan Euroopan komissio tapasi aseteollisuuden edustajia 89 kertaa uudelleenaseistautumisesta vuonna 2025 (lokakuuhun mennessä), kun taas kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen tai tiedemiesten kanssa samoista aiheista oli vain 15 kokousta.

Sotilasmenot ovat pääoma- ja tuontipainotteisia, joten ne luovat vähemmän työpaikkoja euroa kohden kuin lähes mikään siviilivaihtoehto: sotilas- ja siviilimenojen vertailututkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että hoitoon, koulutukseen tai asumiseen sijoitettu raha luo 30–50 % enemmän työpaikkoja kuin sama summa, joka käytetään aseisiin. Ja lainanotto aseiden ostamiseksi sitoo tulevat sukupolvet velkaan ilman mitään tuottavaa omaisuutta.

Stop ReArm Europe kehottaa EU:ta ja kansallisia päätöksentekijöitä investoimaan terveydenhuoltoon, koulutukseen, ihmisarvoiseen työhön, asumiseen ja oikeudenmukaiseen ilmastosiirtymään – ei yhteiskunnan militarisointiin; noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa sekä puolustamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia; asettamaan vuoropuhelun ja diplomatian etusijalle vastakkainasettelun sijaan; investoimaan kansainväliseen solidaarisuuteen ja yhteistyöhön vakaiden ja turvallisten yhteiskuntien varmimpana perustana; ja pyrkimään asevalvontaan ja ydinaseriisuntaan rauhan ja ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.

Lisäksi koalitio kannustaa Euroopan parlamentin jäseniä kieltäytymään hyväksymästä kaikkia EU:n pitkän aikavälin budjetteja, jotka kanavoitavat 131 miljardia euroa puolustukseen, turvallisuuteen ja avaruuteen samalla kun ne leikkaavat sosiaali- ja koheesiorahoitusta.

Tukea mielenosoitukselle Helsingistä

Myös Suomessa osallistuttiin tapahtumiin 14. kesäkuuta EU:n komission ja parlamentin Suomen toimistojen edessä järjestetyllä tukimielenosoituksella.

Puheenvuoroja käyttivät Naiset rauhan puolesta, SKP:n rauhanryhmä ja Vantaan rauhanpuolustajat, sekä tapahtuman koolle kutsunut Työväen antimilitaristit.

– 800 miljardin euron investoiminen sotilassektorille tarkoittaa muiden alojen – sosiaaliohjelmien, siviili-infrastruktuurin ja ilmastotoimien – varojen karsimista. Pelkästään NATOn 5 prosentin bruttokansantuotteeseen kohdistuvan tavoitteen arvioidaan tekevän tyhjäksi kaikki EU:n ilmasto-ohjelmien mahdolliset hyödyt sotilaspäästöjen massiivisen kasvun vuoksi. Militarismi kirjaimellisesti työntää meitä kohti sivilisaation loppua sellaisena kuin me sen tunnemme, pelkästään olemassaolonsa kautta – puhumattakaan sodan syttymisestä, muistutti Työväen antimilitaristien puheenjohtaja Sippo Kähmi.

– Taistelu tätä vastaan edellyttää myös kamppailua NATOa ja Euroopan unionia vastaan, jotka ovat nykyaikaisen militaristisen ja taantumuksellisen viitekehyksen keskeisiä pilareita. Taistelemme NATOn lakkauttamisen, sotilastukikohtien sulkemisen, asevarusteluohjelmien peruuttamisen ja EU:n 800 miljardin euron sotastrategiasta irtautumisen puolesta. Vastustamme maittemme muuttumista sodan ja sorron laukaisualustoiksi uudessa eurooppalaisessa suursodassa.

– Me työväen antimilitaristit vastustamme sotaa ja militarismia kansainvälisen työväenluokan etujen näkökulmasta. Vastustamme kaikkia porvarillisia akseleita, liittoutumia ja hallitsevia luokkia, jotka törmäävät toisiinsa tavoitellessaan markkinoiden, energiaväylien, raaka-aineiden ja geopoliittisten vaikutuspiirien hallintaa. Hylkäämme logiikan, jossa on pakko valita ”leiri” kilpailevien kapitalististen blokkien välillä. Ainoa tapa lopettaa lihamyllymäiset sodat, kuten Ukrainan sota, on taistella ”vihollista vastaan ​​omissa maissamme” ja lopettaa kapitalistinen järjestelmä, joka asettaa kansakunnat tosiaan vasten.

– Vain itsenäisen työväenliikkeen jälleenrakentaminen ja luokkapohjaisten voimien uudelleenryhmittäminen antikapitalistiseen ja internationalistiseen suuntaan voi avata kestäviä polkuja sotaa, nationalismia, fasismia ja kapitalistista barbarismia vastaan. Rauhan puolesta käytävää taistelua ei voida erottaa sosiaalisen vapautumisen ja työväenvallan puolesta käydystä taistelusta.

– Me sanomme: Ei sotaa kansojen välille! Ei rauhaa luokkien välille!

S. P. Kähmi Uutiset

”Sadantuhannen lakko” Belgiassa päättyi 85 vuotta sitten – työväen puolesta, fasismia vastaan

85 vuotta sitten vuonna 1941 Belgian työläiset päättivät onnistuneesti yhden ensimmäisistä lakoista natsien hallitsemassa Euroopassa. Kymmenet tuhannet lakkolaiset ottivat riskin vakavasta sorrosta noustakseen alipalkkausta vastaan ​​– ja osoittivat työväenluokan päättäväisyyden vastustaa fasistista miehitystä.

Lauantaina 10. toukokuuta 1941, tasan vuosi Saksan hyökkäyksen jälkeen maahan, joukko naisia ​​käveli ulos Cockerillin terästehtaasta Seraingissa, lähellä Liègen kaupunkia. Suurimmasta paikallisesta metallurgisesta yrityksestä liike levisi kulovalkean tavoin kaikkialle Belgiaan. Kahdeksan päivää kestäneen lakon huipulla 60 000 työntekijää oli lakossa ranskankielisen Vallonian teollisuusalueella. Toiminta levisi myös Belgian flaamilaiseen alueeseen, kuten Aalstiin, kirjoittaa Jacobin-julkaisu.

Lakkolaisten pääasiallinen valitus oli elintarvikepula. Mutta heidän protestinsa oli kipinä, joka sytytti yhden Belgian suurimmista sota-ajan työmielenosoituksista – ja vastarinnan huipun miehitetyssä Euroopassa.

Jo kauan ennen toista maailmansotaa Belgian ammattiliitoista oli tullut voimakas voima maan institutionaalisessa maisemassa. Työväenliikkeen kolme virtausta – sosialismi, liberalismi ja kristillisdemokratia – kulkivat maan nykyaikaisten poliittisten perinteiden linjoilla ja ovat olemassa tässä muodossa kolmena konfederaationa edelleen.

Viidenkymmenen vuoden aikana ennen sodan puhkeamista ammattiliitot olivat saavuttaneet oikeuden järjestäytyä, oikeuden lakkoon ja alkeellisia muotoja koko toimialan kattavalle sosiaaliselle vuoropuhelulle ammattiliittojen ja yritysten välillä – mukaan lukien useiden yleislakkojen kautta vuosina 1886, 1893 ja 1936. Erityisesti vuonna 1919 perustettavat yhteiskomiteat mahdollistivat neuvotellut minimipalkat ja inflaation mukaiset palkankorotukset koko talouden aloilla. Vuoteen 1923 mennessä yli puolet työntekijöistä kuului tällaisten yhteiskomiteoiden piiriin. Saksan hyökkäyksen ja miehityksen myötä tämä päättyi äkillisesti.

Natsien pakotetun koordinointipolitiikan (Gleichschaltung) mukaisesti Belgian ammattiliitot yhdistettiin väkisin yhdeksi yhtenäiseksi liitoksi. Miehityshallituksen perustama ammattiliittojen keskusjärjestö halusi korporatiivista yhteistyötä työntekijöiden ja esimiesten välillä ”kansakunnan edistämiseksi”. Tämä tarkoitti, että kovalla työllä ansaittu lakko-oikeus lakkautettiin – ja palkat jäädytettiin.

Vapaan, koko teollisuuden kattavan sosiaalisen vuoropuhelun loppuminen jätti kuitenkin tilaa vuonna 1921 perustetulle Belgian kommunistiselle puolueelle (PCB) järjestäytyä yritystasolla. Vuoden kestäneiden pienimuotoisten lakkojen ja työseisausten jälkeen teollisuusalueella ja muissa Belgian osissa, kuten Gentissä, militantti ammattiliittoaktivistit käynnistivät 10. toukokuuta niin sanotun sadan tuhannen lakon.

Huhtikuussa fyysisesti raskasta työtä tekeville tarkoitetun viidentoista kilon kuukausittaisen perunatoimituksen sijaan oli toimitettu vain puolet, kun taas muun väestön oli tultava toimeen vain kahdella kilolla. Mutta 7. toukokuuta 1941 jälkeen kenelläkään ei ollut enää perunoita jäljellä, eikä tarvikkeita ollut mahdollista hankkia muualta. Viralliset hinnat olivat nousseet jopa 100 prosenttia. Lakkoilevat työläiset vaativat siksi parannuksia elintarvikkeiden jakeluun ja 25 prosentin palkankorotusta. Vaatimukset keskittyivät työnantajiin, jotta vältettiin suora yhteenotto miehitysjoukkojen kanssa.

Vaikka lakot olivat kiellettyjä ja hallitus määräsi palkat, belgialaiset työntekijät lähtivät liikkelle ja lakkoilivat onnistuneesti jopa miehityshallinnon aikana. He jopa saavuttivat myönnytyksiä elintarvikkeiden jakelun ja merkittävän 8 prosentin kokonaispalkankorotuksen suhteen.

Belgian lakolla oli myös olennainen vaikutus Saksan sotatalouteen. Kuten saksalainen kenraali Franz Halder sanoi tuolloin: ”Jokainen lakkopäivä tarkoittaa 2 000 tonnin teräsmenetystä.” Miehitysjoukkojen omien lausuntojen mukaan lakko oli suora uhka Saksan sotatoimille.

Lakko oli myös käännekohta kommunistiselle puolueelle. Koska puolue oli aktiivisesti mukana lakon valmistelussa ja näki sen onnistumisen, se sitoutui myöhemmin voimakkaasti ammattiliittokomiteoiden (Comités de lutte syndicale) perustamiseen, joilla oli tärkeä rooli Belgian vastarintaliikkeessä koko sodan ajan. Kuukautta myöhemmin, kun Molotov–Ribbentrop-sopimus päättyi Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon, miehityshallinto pidätti yli tuhat työläisaktivistia, joiden katsottiin olleen osallisina lakkoon.

Jotkut, kuten kommunistijohtaja Julien Lahaut lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Lahaut oli aloittanut työskentelyn Cockerillissä neljäntoista vuoden iässä ja liittyi nopeasti ammattiyhdistysliikkeeseen. Hänestä tuli tärkeä 100 000 lakon järjestäjä ja lopulta hän johti valtuuskuntaa Brysseliin 13. toukokuuta neuvottelemaan hallituksen kanssa. Lahaut selvisi sodasta Saksassa ja palasi sen jälkeen yhtenä suosituimmista ja äänekkäimmistä monarkian vastaisista poliitikoista. Hän johti kommunistista puoluetta murhaansa asti vuonna 1950. Kyseessä oli ainoa parlamentaristin poliittinen salamurha Belgian historiassa, ja vuonna 2015 paljastui, että sen teki kommunisminvastainen verkosto, jolla oli yhteyksiä valtion rikostutkintaosastoon ja useisiin suuriin yrityksiin.

Sadantuhannen lakko fasistisen miehityksen alaisessa Belgiassa osoittaa työväenluokan voiman sotaa vastaan jopa äärimmäisissä olosuhteissa.

S. P. Kähmi Uutiset

”Hyvinvointia, ei sodankäyntiä!” – Eurooppalainen toimintaviikko militarismia vastaan kesäkuussa

Eurooppalainen militarisaation vastainen verkosto Stop ReArm Europe yhteistyössä belgialaisen Stop Militarisation -järjestön kanssa kutsuu joukkoja yhteiseen mielenosoitukseen sotaa ja militarismia vastaan Brysselissä sunnuntaina 14. kesäkuuta. Mielenosoitus aloittaa eurooppalaisen toimintaviikon.

– Kehotamme kaikkia rauhan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujia liittymään eurooppalaiseen mielenosoitukseen Brysselissä 14. kesäkuuta ja puolustamaan investointeja ihmisiin, ei sotaan, järjestäjät tiedottavat.

– Maailmanlaajuinen tilanne pahenee päivä päivältä – ja jopa tunneilta. Kansanmurha, rankaisemattomuus, pommitukset, ydinaseuhat, kansainvälisen järjestyksen romahtaminen ja ihmisoikeuksien heikkeneminen ovat tulossa normiksi. Samaan aikaan EU:n johto näyttää olevan sokea vaarallisen kaksinaismoralismin seurauksille.

– On yhteinen vastuumme vastustaa näitä sotia ja katkaista väkivallan kierre, josta hyötyvät vain harvat lukemattomien ihmishenkien ja planeettamme kustannuksella!

– Kehotamme teitä kaduille. Kohottakaa äänenne rauhan puolesta näinä kriittisinä aikoina. Heidän sotansa, heidän voittonsa – meidän kuolleemme.

Mielenosoitus järjestetään kello 14:00 pohjois-Brysselissä. Mielenosoituksen jälkeen Stop ReArm Europe -verkosto kokoontuu yhteiseen tapaamiseen klo 17:00.

– Tämä on ratkaiseva hetki strategisoida ja keskustella yhteisistä toimistamme rauhan puolesta ja mantereemme militarisointia vastaan.

– Odotamme innolla, että voimme tuoda yhteen ryhmiä ja organisaatioita eri puolilta liikettä pohtimaan seuraavia askeleita ensimmäisen yhteisen kansainvälisen mobilisaatiomme jälkeen. Kutsumme nimenomaisesti feministiset, antirasistiset, ympäristö- ja työväenliikkeet sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöt yhdistämään voimansa tällä käänteentekevällä hetkellä.

– Laajana koalitiona pyrimme hyödyntämään Brysselissä 14. kesäkuuta järjestetyn suuren mielenosoituksen liikevoimaa ja laajentamaan tätä energiaa koordinoiduksi toimintaviikoksi koko mantereella.

– Kesäkuun 14.–21. päivänä mobilisoimme hajautettuihin toimiin kaikkialla Euroopassa. Suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja kutsumme ryhmiä ja organisaatioita osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen paikallisissa konteksteissaan.

S. P. Kähmi Uutiset

”Emme voi syödä kranaatteja kun vilja ei enää kasva” – Militarisaation vastustajat tapasivat Brysselissä

Rauhanaktivistit ja poliitikot tapasivat Brysselissä rakentaakseen vastarintaa Euroopan militarisointia ja imperialistista suuntausta vastaan. Ammattiliittojen rauhantyöllä oli tapahtumassa suuri rooli.

Brysselissä järjestettiin 14. maaliskuuta Stop Militarization -verkoston koolle kutsuma rauhankonferenssi, raportoi Peoples Dispatch.

Yksipäiväinen tapahtuma EU:n sydämessä kokosi yhteen 350 osallistujaa ja tarjosi täysistunnon, jossa käsiteltiin konferenssin ytimessä olevia yleisiä kysymyksiä. Sen jälkeen oli valittavana neljä työpajaa, jotka käsittelivät Euroopan uudelleenaseistautumista, nuorten järjestäytymistä militarisointia vastaan, sotilaallisen keynesiläisyyden vääriä lupauksia ja Palestiinan kansanmurhaa. Päätösplenaari keskittyi ammattiliittoihin, jotka järjestäytyvät sotateollisuutta vastaan.

Samaan aikaan konferenssi tarjosi vastakohdan Brysselin BEDEX-asenäyttelylle. Tämä järjestettiin samana päivänä ja toi yhteen merkittäviä puolustusteollisuuden toimijoita, kuten Rheinmetall ja Leonardo, ja sitä sponsoroivat muun muassa Euroopan komissio ja Belgian asevoimat.

”Si vis pacem, para pacem”

Yksi konferenssin tärkeimmistä pointeista oli, että Euroopassa kiihtyvä militarisointi ei pyri puolustamaan ihmisiä, vaan valmistamaan heitä tulevaisuuden sotiin. INTAL Belgian puheenjohtaja Ansje Vanbeselaere totesi avauspuheenvuorossaan, että rauhanhaluisten on valmistauduttava rauhaan, ei sotaan. Yhdysvaltojen ja Israelin johtama imperialistinen aggressio Iranissa, Israelin kansanmurha Palestiinassa, Yhdysvaltojen suorittama Venezuelan presidentin kidnappaus ja Yhdysvaltojen asettama Kuuban polttoainesaarto vain horjuttavat maailmaa ja samalla ohjaavat julkisia varoja kehityksestä sotateollisuuden taskuihin. Budjetin säästötoimet johtavat julkisen sektorin alirahoitukseen, mikä puolestaan ​​johtaa teollistumattomiin yhteiskuntiin ja epävarmoihin, epäterveisiin ja alikoulutettuihin väestöihin. Siksi kaikki sodat ovat itse asiassa luokkasotia.

Usein mainittu esimerkki militarisoinnin seurauksista oli Belgian päätös investoida miljardeja dollareita 11 uuden F-35-hävittäjän ostamiseen ja samalla leikata rajusti kaikkia sosiaaliturvan osa-alueita palkkojen indeksoinnista eläkeikään ja työttömyysetuuksiin. Kuten Shadow World Investigationsin Andrew Feinstein totesi konferenssissa: ”F-35-hävittäjät ovat suurinta ja kalleinta roskaa, jota roskaan erikoistunut yritys tuottaa.”

Siitä huolimatta Belgia on valinnut tämän mallin, koska se on yhteensopiva maahan sijoitettujen Yhdysvaltojen ydinkärkien kanssa. Kuten asevalmistajat toistavat osakkeenomistajilleen, sodat ovat loistavia mahdollisuuksia heidän liiketoiminnalleen. Tästä syystä asekauppa tekee maailmasta paljon vähemmän turvallisen, koska se on riippuvainen jatkuvista sodista voiton tekemiseksi.

Työläisten oikeudet hyökkäyksen kohteena

Puhujat korostivat myös, että militarisointi ei rajoitu puolustusteollisuuteen ja kansallisten armeijoiden varustamiseen. Sotaan valmistautumisen tekosyyllä hallitukset hyökkäävät työväen oikeuksien kimppuun ja purkavat ilmastonsuojelun sääntelyä.

Saksassa sotilashenkilöstön työviikkoa voitaisiin tietyin ehdoin pidentää 54 tuntiin, ja vallassa oleva koalitio keskustelee parhaillaan 8 tunnin työpäivän poistamisesta, jolloin työpäivä olisi jopa 13 tuntia. Tämä strategia on tuttu: ensin uudet säännöt otetaan käyttöön yhdellä sektorilla ja sitten ne laajennetaan kaikille muille sektoreille erilaisilla taktiikoilla. Siksi on kaikkien työläisten etujen mukaista kokoontua yhteen ja vastustaa tällaisia ​​muutoksia.

Laëtitia Sédou Euroopan asekaupan vastaisesta verkostosta totesi, että olipa militarisointia koskeva näkemyksesi mikä tahansa, sinun tulisi silti vastustaa prosessin toteutustapaa ja sen vaikutusta kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin, koska koko prosessista puuttuu läpinäkyvyys ja demokraattinen valvonta.

Ammattiliittojen edustajat selittivät, kuinka nykyinen geopoliittinen kriisi liittyy teollisuuskriisiin. Euroopan teollisuus kärsii nopeasta työpaikkojen menetyksestä ja militarisointia käytetään uudelleenteollistamiseen. Tämä tarkoittaa, että siviilituotantoa muutetaan sotilastuotannoksi, esimerkiksi autoteollisuudessa. Kuten Saksan suurimman ammattiliiton IG Metallin Ulrike Eiffler kuitenkin totesi, puolustusteollisuuden työpaikat ovat kestämättömiä eikä niillä ole pitkän aikavälin näkökulmia.

Belgian metallurgian ammattiliiton Metallos FGTB-ABVV:n Hillal Sor korosti myös militarisoinnin ytimessä olevaa suurta ristiriitaa: hallitukset kieltäytyvät julkisista investoinneista siviiliteollisuuteen väittäen, että ne vääristävät vapaita markkinoita, mutta niillä ei ole ongelmaa antaa tukia sotateollisuudelle. Sotateollisuudella ei kuitenkaan ole tuloja, elleivät sodat ole pysyviä. Lisäksi aseteollisuuden kehittäminen edistää teollistumisen vähenemistä kaikilla muilla aloilla julkisten investointien puutteen vuoksi.

Kuinka puhua työläisille rauhasta

Vastauksena kysymykseen siitä, miten ammattiliittojen johtajat mobilisoivat puolustusteollisuuden työntekijöitä vastustamaan militarisointia, puhujat myönsivät, että antimilitarismi ei ole aina tervetullutta työpaikoilla, koska ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Tehtävä on erityisen vaikea, koska sotapropagandaa on kaikkialla.

Mutta jos kaduilla on vahva rauhanliike yhdistettynä koululakkoihin asevelvollisuuslakeja vastaan, ammattiliittojen järjestäjät saavat myös vahvempia argumentteja tehtaiden sisällä. Sor korosti, että painopisteen tulisi olla työväen oikeuksien heikentämisessä, pidennettyissä työajoissa, terveyden suojelun heikkenemisessä ja palkkojen menetyksissä. Vasemmistopuolueiden on puolestaan ​​tarjottava poliittinen visio kukoistavasta siviiliteollisuudesta vaihtoehtona militarisoinnille.

Belgian työväenpuolueen pääsihteeri Peter Mertens tarttui haasteeseen ja muistutti yleisöä siitä, että elämme kylmän sodan kaltaisessa mullistuksessa, joka on kuitenkin paljon vaarallisempi, koska ei ole Neuvostoliittoa estämään imperiumin tuhoisia tavoitteita. Nykyinen militarisointi edustaa yhtäältä massiivista julkisen varallisuuden siirtoa sotateollisuuden taskuihin, mutta se on myös valmistautumista uuteen Afrikan valloitukseen. Palatakseen Afrikan maiden mineraalien ja muiden raaka-aineiden ryöstelyyn, imperialistinen blokki tarvitsee sotilaallisen koneiston tavoitteidensa tueksi. Mutta tätä vastaan ​​taisteleva rauhanliike ei ole heikko, ja se rakentaa ahkerasti omaa infrastruktuuriaan.

Mitä on tehtävä

Stop ReArm Europen Katerina Anastasiou korosti, että hallitukset ”valjastavat ihmisen turvallisuuden tarpeen ja käyttävät sitä militarisointiin”. Tämä tarkoittaa, että meidän on otettava takaisin turvallisuuden käsite ja demilitarisoitava se sekä kansallisissa yhteyksissämme että kansainvälisen yhteistyön kautta. Mertens kannusti osallistujia lukemaan Leninin ja hänen analyysinsä imperialismista kapitalismin korkeimpana vaiheena ja lisäsi, että ”meillä ei ole varaa olla pessimistejä”.

Militarisoinnin vastainen mobilisaatio jatkuu 14. kesäkuuta Brysselissä Stop Militarization -verkoston ja Stop ReArm Europe -kampanjan järjestämällä Euroopan laajuisella mielenosoituksella ”Hyvinvointia, EI sodankäyntiä.” Rauhanliikkeiden ja ammattiliittojen odotetaan kokoontuvan EU:n pääkaupunkiin kaikkialta Euroopasta ilmaisemaan ihmisten vastustusta militarisointia kohtaan ja suunnittelemaan tulevia toimia.

S. P. Kähmi Uutiset

Brysselin lentokentän maahenkilökunnan ammattiliitot kieltäytyvät palvelemasta Israeliin suuntautuvia lentoja

Brysselin lentokentän maapalveluyritys Alyzian työläisiä edustavat ammattiliitot ovat kehottaneet johtoa lopettamaan palvelujen tarjoamisen israelilaiselle lentoyhtiölle El Alille ja kaikille muille Israeliin tai Israelista lentäville lentoyhtiöille.

Yhtiön johdolle lähettämässään kirjeessä ammattiliittojen edustajat vaativat, että työntekijöille annetaan mahdollisuus kieltäytyä näiden lentojen matkatavaroiden tai rahdin käsittelystä. Tämä seuraa Brussels Airlinesin päätöstä jatkaa lentoja Tel Aviviin keskiviikkona 13. elokuuta. Ammattiliittojen mukaan suunnitelman tulisi edetä vain henkilöstön täysin vapaaehtoisella osallistumisella.

Belgialaisten ammattiliittojen kanta on osa kasvavaa liikettä Euroopan ilmailualalla, joka vastustaa Israelin sotilasoperaatiota Gazassa. Ranskassa lentokenttäammattiliitot ovat vaatineet aseiden toimitusten lopettamista Israeliin Pariisin Charles de Gaullen lentokentän kautta.

Brussels Airlines on vahvistanut, että lennot Tel Aviviin liikennöidään ”vapaaehtoisten miehistöjen” voimin.

Alyzian ammattiliitot, mukaan lukien Pulse, CNE ja ACV-CSC Transcom, totesivat virallisessa yhteislausunnossaan:

– Lokakuusta 2023 lähtien Gazassa ja Länsirannalla on ollut käynnissä kansanmurha palestiinalaisväestöä vastaan. Vakavat humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen oikeuden loukkaukset jatkuvat. Tästä huolimatta jotkut lentoyhtiöt ovat päättäneet jatkaa lentoja Tel Aviviin (TLV). Jäsenjärjestömme kieltäytyvät osallistumasta näihin operaatioihin. Emme palvele näitä lentoja.

Ammattiliitot väittivät, että sotarikoksista syytettyjen israelilaisten virkamiesten tai sotilaiden vapaan matkustamisen salliminen Brysselin kautta on mahdotonta hyväksyä, ja muodostivat kieltäytymisensä ”moraalisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen” eikä uskonnon tai etnisyyden kysymykseksi.

He lupasivat vastustaa ”kaikenlaisia rasismin, antisemitismin ja terrorismin muotoja”, mutta lupasivat puolustavansa ”kansainvälistä oikeutta ja ihmisarvoa”.

Lausunto päättyi: ”Kun poliitikot vuodattavat krokotiilinkyyneleitä Gazan asukkaiden kohtalosta, työläiset ryhtyvät toimiin. Yhdessä me seisomme. Lentoja Tel Aviviin ei käsitellä niin kauan kuin kansanmurha Gazassa jatkuu.”

S. P. Kähmi Uutiset

Rauhanfoorumi Brysselissä etsi vaihtoehtoja militarismille ja maailman nykyiselle turvallisuusjärjestykselle

Maanantaina Brysselissä, ”NATOn kotikaupungissa” alkoi kaksipäiväinen kansainvälinen rauhanfoorumi, International Peace Forum 2025. Tapahtuman ensimmäisenä päivänä kuultiin puheenvuoroja aina Euroopasta Kuubaan ja Kiinaan saakka.

– Maailma on ajautumassa kohti totaalista sotaa – jos emme toimi nyt estääksemme sen, järjestäjät varoittavat.

Tällä viikolla Haag isännöi vuoden 2025 Naton huippukokousta, jonka jäsenet valmistelevat sitoumuksia puolustusmenojen lisäämiseksi, vanhan mantereen ”aseistamiseksi uudelleen” ja NATOn globaalin vaikutusvallan laajentamiseksi.

NATOn pääsihteeri Mark Rutte on vannonut tekevänsä Haagin huippukokouksesta ”todellisen menestyksen” ja luvannut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, että se ”projisoi Amerikan voimaa maailman näyttämölle”.

– Trump ja hänen NATO-liittolaisensa ovat jo tehneet selväksi, mitä he toivovat tekevänsä tällä voimalla: pyrkimään ”länsimaisen sivilisaation” herruuteen kaikkialla planeetalla ja rikastuttavansa itseään matkan varrella.

– Joten kun he valmistautuvat sotaan, meidän on valmistauduttava rauhaan.

– Militarismin nopea nousu Atlantilla kehottaa meitä rakentamaan globaalin liikkeen yhteisen vision taakse vuoropuhelusta, diplomatiasta ja kansojen välisestä itsenäisestä tasa-arvosta.

Tapahtuman avasi Euroopan vasemmiston Maite Mola. Saksalaisen vasemmistopuolueen Die Linken europarlamentaarikko Özlem Demirel toi terveiset europarlamentissa järjestetystä rauhan ja turvallisuuden konferenssista.

– 80 vuotta toisen maailmansodan jälkeen me tarvitsemme uuden turvallisuusjärjestyksen. Saksassa toistetaan fraaseja: ei koskaan enää sotaa, ei koskaan enää fasismia. Mutta nyt toistamme samoja historian virheitä, Demirel sanoi.

– NATO on jo nyt maailman voimakkain sotilasliitto, mutta se haluaa entisestään kasvattaa sotilasmenojaan, samalla kun peruspalveluista leikataan. Me sanomme selvästi: tämä militarisaatio kulkee käsi kädessä nousevan nationalismin kanssa. Ja kun katsomme historiallista fasismin nousua, on sanottava: tämä on väärä tie.

Lauantaina Haagissa pidetystä vastahuippukokouksesta tervehdyksen esitti Iván Orosa Alankomaiden vallankumouksellisesta sosialistipuolueesta.

– Meidän on haastettava väärä narratiivi siitä, että aseiden lisääminen tuo lisää turvallisuutta. Me uskomme todellisen turvallisuuden tulevan terveydenhuollosta, koulutuksesta, julkisesta infrastruktuurista, ei loputtomista sodista jotka vahvistavat sotilasteollista kompleksia, Orosa totesi.

– Me vaadimme täyttä demokraattista kontrollia tulevaisuudestamme, sen ei tule olla Mark Rutten ja Donald Trumpin päätösten varassa.

Videoviestillä tapahtumaa tervehtivät Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum ja Brasilian presidentti Lula da Silva. Myös Kuuban ja presidentiltä Miguel Díaz-Canelilta kuultiin tervehdys tekstin muodossa.

Kansainvälinen mobilisaatio rauhan ja turvallisuuden puolesta

Bert De Belderin ohjaamassa paneelissa kuultiin monia kansainvälisiä edustajia.

Palestiinalainen Layla Hazaineh Edistyksellisestä internationaalista haastoi vääristyneen rauhan käsityksen.

– Rauha sanana on ikävä kyllä palestiinalaisille tahrattu. Rauha ei ole vain sodan puuttuminen tai hetkittäinen tulitauko, joka antaa miehittäjälle mahdollisuuden rakentaa voimiansa uudelleen.

– Järjestelmä on tuottanut tilanteen jossa uskomattomat tragediat lähetetään suorana koteihimme. Ihmisyys itse on vaakalaudalla.

Hazaineh nosti esiin nousevan vastarinnan kansanmurhaa vastaan Euroopassa ja maailmalla.

– Satamatyöläiset Euroopassa estävät asekuljetuksia Israeliin. Iso-Britanniassa Palestine Action haastaa maansa osallisuuden kansanmurhaan suoralla toiminnalla. Kolumbiasta Etelä-Afrikkaan maat ovat ryhtyneet toimiin Israelia vastaan. Tämä on selkeyden hetki.

Hazaineh esitteli Edistyksellisen internationaalin piiristä perustettua Haagin ryhmää, joka pyrkii saattamaan Israelin vastuuseen rikoksistaan kansainvälistä lakia kohtaan. Ryhmän toiminta ei rajoitu pelkästään oikeudellisiin prosesseihin.

– Me rakennamme vastarinnan rakenteita: seuraamme aselähetyksiä ja koordinoimme parlamentaarisia interventioita.

Gloria Inés Ramírez, entinen työministeri ja tunnettu ay-aktiivi toi tapahtumaan näkökulman Kolumbiasta.

– Katsomme kauhulla sodan leviämistä ja tuhansien palestiinalaisten kuolemaa. Donald Trumpista on tulossa 21. vuosisadan keisari. Nyt enemmän kuin koskaan meidän on toimittava rauhan puolesta.

– Meillä on Kolumbiassa pitkä sodan historia, ja meidän kokemuksessamme rauha tarkoittaa myös sanomista ei liberalismille ja oikeistolle. Kokonaisvaltainen rauha tarkoittaa yhteiskunnan transformaatiota. Meidän on vaikea siirtyä eteenpäin rauhan tiellä huumeiden ja muiden yhteiskunnallisten ongelmien takia.

Peter Mertens, Belgian työväenpuolueen pääsihteeri puhui NATOn huippukokouksen tavoitteita vastain.

– Yhtäkkiä kaikki rupesivat puhumaan viidestä prosentista, ja on selvää että tämä tuli Yhdysvaltain presidentti Trumpilta. Miksi Trump ja NATOn johto nyt ajavat tätä tavoitteita? Selvää on, että se tarkoittaisi aseiden ostamista USA:n sotateolliselta kompleksilta. Toisekseen Yhdysvallat suuntautuu Kiinaa vastaan. Koska USA käy proxy-sotia Ukrainassa ja Irania vastaan, he tarvitsevat paljon rahaa.

– He sanovat aasialaisille, australialaisille, uusiseelantilaisille, katsokaa Eurooppaa, he käyttävät 5% sotilasmenoihin, teidänkin tulee nyt tehdä niin! Ja se tarkoittaa jälleen lisää tuloja sotateolliselle kompleksille.

– Samaan aikaan sanotaan että rahaa ei ole, ei asuntoihin, ei terveydenhuoltoon, ei julkisiin palveluihin, mutta nyt rahaa kuitenkin on vaikka millä mitalla aseisiin. Järjestelmä joka toimii näin on dekadentti.

– NATO ei koskaan ollut puolustusliitto, se on aina ollut sotakone. Kuvaavaa on että Mark Rutte kuvasi NATOa maailman voimakkaimmaksi sotilasmahdiksi, mahtavammaksi kuin Rooman imperiumi ja Napolenin armeija. Nämä eivät todellakaan olleet puolustuksellisia liittoumia!

Jorge Cano Pérez, Kuuban suurlähetystön edustaja peräänkuulutti vasemmistolaisten ja edistyksellisten liikkeiden yhteistoimintaa sotaa vastaan.

– Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäykset Iraniin kansainvälisen lain ja YK:n sääntöjen vastaisesti vievät meitä lähemmäksi ydinkonfliktia. Vain sionististen hyökkäysten lopettaminen Palestiinaa vastaan voi tuoda rauhan Lähi-itään.

– Tarvitsemme uudenlaisen maailmanjärjestyksen, joka perustuu multilateralismiin, ihmisoikeuksiin ja YK:n peruskirjaan. Kuuba toistaa sitoutumisensa rauhaan ja multilateralismiin, ihmisten arvokkuuteen ja itsemääräämisoikeuteen.

Alankomaiden sosialistisen puolueen johtaja Jimmy Dijk yhtyi Trumpin ajaman NATOn sotilasbudjettien noston kritiikkiin.

– Uskon että teidänkin maissanne media ja puheohjelmat ovat täynnä kenraaleja selittämässä tästä tarpeesta uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Meidän on nostettava esille oma näkemyksemme ja sanottava mitkä voimat ovat vallassa.

– Sodassa taisteluja tulee käymään työväenluokka, verta tulee vuotamaan työväenluokka, tappiot tulee kärsimään työväenluokka – meidän lapsemme. Voittojakin sodassa tulee – aseyhtiöille ja sotateolliselle kompleksille.

– Meidän tulisi ymmärtää, että monilla ihmisillä on huolensa kasvavasta militarisaatiosta, mutta he eivät välttämättä tiedä miten toimia sitä vastaan. Meidän on saatava yhteys näihin ihmisiin.

Danilo Della Valle, italialainen europarlamentaarikko Viiden tähden liikkeestä vaati rauhan puolustamista sotapuhetta vastaan.

– Sotapropaganda johon hukumme tuottaa paljon valheita oikeuttaakseen omat totuutensa. Meidän täytyy sanoa asioita niiden oikeilla nimillä. Se mitä Palestiinassa tapahtuu on kansanmurha. Eikä se riitä, että Netanjahua sanotaan hulluksi – hän on sionisti, ja siinä elää fasismin siemen.

– Miksi puhumme ihmisoikeuksista vain kun tarvitaan oikeutusta länsimaiden hyökkäyksille? Mutta kun me itse rikomme ihmisoikeuksia, katsomme muualle. Miten voimme olla uskottavia määrätessämme pakotteita Venäjälle samaan aikaan kun Israel saa toimia täysin vapaasti?

– Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen uusliberaalit luulivat, että historian tarina pysähtyy siihen, ja edessä on rauhan ja vaurauden aika. Toisin kävi – tarina jatkuu. Tänään voimme sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita.

Europarlamentaarikko João Oliveira Portugalin kommunistisesta puolueesta sanoi kapitalismin käyttävän sotaa ja fasismia ratkaistakseen kriisinsä ja imperialistiset ristiriidat.

– Palestiinan kansanmurha, Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäykset Iraniin, Ukrainan sota, Aasian-Tyynenmeren militarisaatio ovat kaikki esimerkkejä. Yhdysvaltojen strategia hegemoniansa säilyttämiseksi on kaikkein vaarallisin asia ihmiskunnalle.

– Tie eteenpäin on EU:n militarisaation vastainen kamppailu, NATOn lakkauttaminen ja kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän luominen.

Qi Wei Kiinan nykyajan maailman tutkimuksen keskuksesta painotti Kiinan ja Euroopan yhteistyömahdollisuuksia.

– Meidän tulisi harjoittaa multilateralismia sen todellisessa merkityksessä, jonka perustana on YK. Yhden valtion turvallisuuden ei tule tulla toisen valtion kustannuksella.

Euroopan vasemmistopuolueen puheenjohtaja Walter Baier kritisoi sekä Vladimir Putinin että ns. lännen toimia Ukrainassa.

– Tuomitsimme Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ensimmäisestä päivästä lähtien, koska se aiheuttaa mittaamatonta tuhoa ja rikkoo kansainvälistä oikeutta. Kun sota alkoi, EU ja NATO valitsivat olla osa ongelmaa eikä ratkaisua. He toimittavat aseita, mutta missä he olivat, kun globaalista etelästä tuli aloitteita rauhan aikaansaamiseksi?

– Ukrainan on oltava itsenäinen ja venäjänkielistä väestöä on suojeltava kansainvälisillä toimilla, ei sodalla.

Baier esitti Ukrainaan neutraliteetin mallia Itävallan tapaan.

Esther Lynch, Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n pääsihteeri sanoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisten oikeuksien olevan tärkeä osa rauhaa.

– Ammattiyhdistysliikkeessä emme ole vain työelämän neuvottelijoita, olemme rauhan rakentajia. Tiedämme historiasta, että ay-liike on ollut tärkeä siltojen rakentaja esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Irlannissa ja Kolumbiassa. Tiedämme että konflikti on epätodennäköisempää silloin kun työläisten oikeudet ovat kunnossa.

– Tarvitaan eurooppalaisia rauhanaloitteita ja ay-liikkeen on oltava niissä mukana. Meille tärkeää on oikeus järjestäytymiseen ammattiliittoihin, myös vaikeissa tilanteissa. Tiedämme että Ukrainassa kamppaillaan tämän asian kanssa.

– Kävin Ukrainassa juuri vähän aikaa sitten, ja oli melko huolestuttavaa miten siellä Yhdysvaltain kauppahuone yritti vaikuttaa hallitukseen ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan kiertämiseksi.

Rauhanaktio ja kulttuuritapahtuma

Rauhanfoorumin ensimmäisen päivän jälkeen Brysselin Place de la Monnaie -aukiolla järjestettiin belgialaisen Pysäytetään militarisaatio -järjestön aktio jättimäisen PACE-lipun, hälytyssireenin, iskulausekylttien, musiikin ja rauhanlaulujen kera.

Tapahtumassa kuultiin lyhyitä puheita belgialaisilta ja kansainvälisiltä aktivisteilta. Puheenvuoron käyttivät muun muassa yhdysvaltalainen David Swanson World Beyond War -järjestöstä, kreikkalainen Katerina Anastasiou Stop ReArm Europe -liikkeestä ja vasemmistolainen europarlamentaarikko Özlem Demirel.

Myöhemmin illalla järjestettiin poliittis-kulttuurillinen tilaisuus ”Kamppaile rauhan puolesta!” BeursSchouwBurgissa. Paikan päällä kuultiin lyhyitä puheita Belgian työväenpuolueen europarlamentaarikko Marc Botengalta, Palestiinan BDS-liikkeen Giorgia Guscigliolta, Tricontinental Instituten Tings Chakilta, Belgian työväenpuolueen Peter Mertensilta ja Imani Umojalta PAIGC:sta Guineasta.

Solidaarisuusviestejä seurasi rauhankonsertti jossa esiintyi Turikumwe, brysseliläinen afro-kolumbialainen kollektiivi.

S. P. Kähmi Uutiset

Eurooppalaiset terveysalan ammattiliitot vaativat Israel-EU-assosiaatiosopimuksen välitöntä keskeyttämistä

Joukko terveysalan ammattijärjestöjä ympäri Eurooppaa tuomitsee Israelin sotarikokset terveydenhuoltoa vastaan ja vaatii välittömiä toimia valtion pakottamiseksi tulitaukoon.

Julkaisemme alla suomeksi järjestöjen yhteisen vetoomuksen, joka on julkaistu ensin täällä.

Me, terveysalan ammattiliitot, terveydenhuoltoalan työntekijöiden järjestöt tai terveydenhuoltoalan työläiset, olemme närkästyneitä siitä, mitä tänään tapahtuu ja Gazan kaistalla on tapahtunut kuukausia. Kun Israel hyökkää tarkoituksella ambulansseja tai humanitaarisia saattueita vastaan, kun Israel järjestelmällisesti tuhoaa terveydenhuoltoinfrastruktuureja tappaen potilaita ja hoitajia, kun Israel estää kaiken humanitaarisen avun ja yrittää käyttää sitä karkotusaseena… tunnemme kauhua rajoista, jotka valtion barbaarisuus voi ylittää.

Terveydenhuollon ja humanitaarisen avun puutteesta on tullut sodan ase, jonka tarkoituksena on tuhota Palestiinan kansa. Terveydenhuollon työläisten tai alalla toimivien järjestöjen edustajina voimme vain olla raivoissamme siitä, mitä kollegamme ja palestiinalaisväestö käyvät läpi. Mutta ennen kaikkea olemme raivoissamme kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten toimimattomuudesta. Meillä kaikilla on verta käsissämme!

Viimeisin WHO:n raportti (5. toukokuuta 2025) osoittaa, että ainakin 686 hyökkäystä on vaikuttanut terveydenhuoltoon (infrastruktuuriin, henkilöstöön jne.), joissa on kuollut 910 ihmistä ja loukkaantunut 1 380. 122 terveydenhuollon laitosta, mukaan lukien 33 sairaalaa, ja 180 ambulanssia tuhoutuivat. Puolet kaikista
terveyspalveluista toimii nyt vain osittain. Vielä 23. maaliskuuta Israelin armeija tappoi 15 avustustyöntekijää Gazan kaistan eteläosassa, jotka matkustivat ambulanssissa, joka oli täysin tunnistettavissa ja merkitty selvästi pelastusajoneuvoksi.

Maaliskuun 2. päivästä lähtien humanitaarisen avun tukkiminen on estänyt 171 000 tonnin elintarvikkeiden jakamisen Gazaan (joka riittää ruokkimaan väestöä 4 kuukaudeksi). Aliravitsemus on nyt laajalle levinnyttä, eikä vielä saatavilla olevat harvinaiset elintarvikkeet ovat liian kalliita. Israel ehdottaa avun jakamista itse ja käyttää sitä väestön pakkosiirtoon.

Sairaala- ja terveydenhuoltoinfrastruktuureihin kohdistuvat hyökkäykset, lääkintähenkilöstön joukkomurha tehtävissään ja humanitaarisen avun estäminen aseena edistääkseen väestön karkottamista ja tuhoamista: ei ole epäilystäkään siitä, että kyseessä on valtion tarkoituksella tekemä sotarikos.

Eurooppa ja sen jäsenmaat eivät voi olla seisoa hiljaa sivussa. Euroopan on yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa yksiselitteisesti tuomittava nämä sotarikokset ja määrättävä välitön tulitauko Israelille. Tämän on mahdollistettava pelastus- ja humanitaarisen avun vapaa liikkuvuus ja koskemattomuus palveluille ja henkilöstölle. Tämä edellyttää sekä terveydenhuollon työntekijöiden suojelua, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä, että ehdotonta pääsyä humanitaariseen avun ja terveydenhuollon infrastruktuurien piiriin.

Vaadimme Eurooppaa toteuttamaan kaikki tarvittavat ja riittävät toimet pakottaakseen Israelin tekemään niin. Tätä varten tärkeä, mutta riittämätön ensimmäinen askel on Israelin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen välitön keskeyttäminen.

Allekirjoittajat kehottavat ammattiliittoja ja terveydenhuollon alalla toimivia järjestöjä allekirjoittamaan tämän vetoomuksen ja liittymään 19. kesäkuuta klo 10.30 järjestettävään mielenosoitukseen Euroopan parlamentin edessä Brysselissä. He kehottavat levittämään tätä vetoomusta ja välittämään sen laajasti maittensa Euroopan parlamentin jäsenille, maidensa vaaleilla valituille edustajille ja hallituksille sekä Euroopan komissiolle.

Linkki vetoomukseen liittymiseen: https://forms.office.com/e/mEshF2TVcL

Ensimmäiset allekirjoittaneet:

CNE-CSC (B)
Sébastien Robeet, Secrétaire national

CGSP-ACOD (FGTB-ABVV) (B)
Muriel Di Martinelli, Secrétaire fédérale
Olivier Nyssen, Secrétaire général Admin

ACV-PULS (B)
Olivier Remy, Nationaal Secretaris

SETCA-BBTK (FGTB-ABVV) (B)
Nathalie Lionnet, Secrétaire fédérale
Johan Van Eeghem, Vice-President

VISION (SE)
Veronica Magnusson, President

KOMMUNAL (SE)
Barbro Andersson, Vice-President

VÅRDFÖRBUNDET (SE)
Sineva Ribeiro, President

ASSR (SE)
Eike Herkers, President

FSS-CCOO (E)
Humberto Munoz, General Secretary

FP CGIL (I)
Serena Sorrentino, General Secretary

NNO (N)
Lill Sverresdatter Larsen, President

CGT FSAS (F)
Barbara Filhol, Secrétaire générale

UNSSP (FO) (F)
Franck Houlgatte, secrétaire général

S. P. Kähmi Uutiset

Belgian vasemmisto osoitti mieltä rauhan puolesta, leikkauksia vastaan

Belgian työväenpuolueen sunnuntaina Brysseliin koolle kutsuma tuhansien ihmisten mielenosoitus vastusti ”sosiaalista tuhoa” sekä militarisaatiota ja vaati rauhaa.

Mielenosoitus alkoi marssilla Brysselin keskusasemalta klo 14 sunnuntaina. Belgian uusi liittohallitus pyrkii kasvattamaan puolustusbudjettia mutta samaan aikaan leikkaamaan julkisia menoja.

Budjettivajeen pienentämiseksi liittohallitus on käynnistänyt laajoja reformeja: eläkejärjestelmään on lisätty sakko varhaiseläkkeelle jäämisen estämiseksi, työttömyysetuuksien aikarajaa rajoitetaan ja työajan lyhentämisen ehtoja tiukennetaan uran lopussa.

Samaan aikaan De Weverin hallitus aikoo tänä vuonna saavuttaa NATOn vaatimuksen 2 %:n BKT:n sotilasmenojen osuudesta.

– Hallitus ei pysty selittämään, miksi ei ole rahaa eläkkeisiimme, terveydenhuoltoon tai ostovoimaamme, mutta se voi löytää miljardeja sotaan ja aseistukseen, totesi puolueen puheenjohtaja Raoul Hedebouw väkijoukon edessä.

– Emme salli eläkkeidemme uhraamista uusien F-35-koneiden ostamiseen.

– Vastustamme taloutemme, tutkimuksemme, kulttuurimme, arvomme ja normimme sekä mielemme asettamista armeijan ja sodan palvelukseen. Se, joka haluaa rauhaa, valmistautuu rauhaan.

Flanderin rauhanjärjestö Vrede oli myös paikalla. Sen tiedottaja Ludo De Brabander ilmaisi huolensa yhteiskunnan kasvavasta militarisoitumisesta.

– Sanomme ei tämän hallituksen suunnitelmalle luoda niin sanottu ”turvallisuuskulttuuri” opettamalla nuorillemme asepalvelusta. Haluamme koulutusta rauhan, emme sodan puolesta, hän vaati.

– Tämä militarisointi ei tuo rauhaa. Lisää aseita tuo sodan, varoitti puolestaan Hedebouw.

– Olemme matkalla kohti kolmatta maailmansotaa, ja siinä lähtevät taistelemaan työläisten pojat, eivät poliitikkojen lapset.

Belgian työväenpuolue (PTB/PVDA) on marxilainen ja sosialistinen puolue. Se on maan ainoa todella valtakunnallinen puolue, joka edustaa sekä Flanderia että Valloniaa.

S. P. Kähmi Uutiset

Kansojen tuomioistuin käsitteli Turkin rikoksia Brysselissä

Suomen NATO-liittolainen Turkki on sodassaan kurdeja vastaan syyllistynyt monenlaisiin rikoksiin. Todistusaineistoa käsiteltiin ruohonjuuritason toimijoiden perustamassa tuomioistuimessa Brysselissä. Tavoitteena on asian eteneminen kansainväliselle oikeusasteelle.

Brysselin vapaalla yliopistolla (Vrije Universiteit Brussel) järjestettiin 5. ja 6. helmikuuta kansalaistoimijoiden ja järjestöjen voimin Kansojen tuomioistuin (Peoples’ Tribunal) -kuulemistilaisuus.

Tuomioistuimessa oli mukana Rojavan autonomisen hallinnon (DAANES) edustajia ja useita ruohonjuuritasolla toimivia lakiasiantuntijoita. Se käsitteli Turkin julmia sotarikoksia Rojavan alueella, esimerkiksi Afrinissa.

Tilaisuudessa tuomareina toimi erilaisia lakiasiantuntijoita esimerkiksi Iso-Britanniasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä ja Etelä-Afrikasta. Kansojen tuomioistuimen tuomarit ja syyttäjät kyselivät tarkentavia kysymyksiä syyttäjien ja todistajien versioista ja esittämistä todistusaineistoista.

Prosessia tukee moni poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen järjestö.

Pysyvä kansojen tuomioistuin kokoontui ensimmäistä kertaa Bolognassa vuonna 1979 foorumina, jossa käsitellään valituksia maista, jotka eivät ole allekirjoittaneet ihmisoikeussopimuksia ja siksi eivät kuulu niiden lainkäyttövaltaan.

Vastaavaa konseptia on käytetty esimerkiksi Vietnamin sotaa koskevissa sotarikostapauksissa (Russell Tribunal), jossa Vietnamin sodan rikokset haluttiin tuoda julki suurelle yleisölle. Vietnamin sodan rikoksia käsitellyt silloinen tuomioistuin toimikin inspiraationa Brysselin tilaisuudelle, jonka yhtenä tukijana oli Euroopan vasemmisto (The Party of the European Left).

NATO-maa Turkin rikokset

Todistajien mukaan Suomen NATO-liittolainen Turkki on syyllistynyt muun muassa murhiin, kidutuksiin, raiskauksiin, mielivaltaisiin pidätyksiin, koulujen pommituksiin, luonnon ja maailmanperintökohteiden tuhoamiseen.

Tilaisuudessa kuultiin todistajien lausuntoja.

Turkin mukana tuho-operaatioissa on ollut sittemmin syrjäytettyä Bashar al-Assadia vastaan taistelleita Syyrian kansallisen armeijan (SNA) joukkoja. SNA on nyttemmin kiinnittynyt Syyrian uuteen hallintoon. Tilaisuudessa todistajat ja puolustus esittivät kuva- ja videomateriaalia, joilla näytettiin sotarikosten tuhoa ja kuultiin hengissä selviytyneiden karuja kertomuksia.

Näillä toimenpiteillä Turkin tarkoituksena on ollut hyökätä systemaattisesti kurdeja ja heidän identiteettiään vastaan. Paikkojen nimiä on turkkilaistettu ja arabialaistettu. Kurdienemmistöisiä alueita on pyritty puhdistamaan kurdeista asuttamalla alueille esimerkiksi Syyrian arabeja. Turkki on kiistänyt käyvänsä mitään muuta kuin ”terrorismin vastaista operaatiota”, Israelin tyyliin.

Tavoitteena kansainvälinen oikeus

Tarkoituksena on saada asia käsittelyyn kansainvälisellä oikeusasteella. Isot vallat imperialistisine intresseineen ja kytköksineen pyrkivät luonnollisesti estämään rikostensa paljastumisen laajemmalle yleisölle.

Vuonna 2018 järjestettiin saman tapainen kuuleminen, joka eteni Euroopan parlamenttiin. Ihmisoikeusjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International) ovat aiemmin tuoneet esille joitakin Turkin rikkomuksia. Puheenvuoroissa tuotiin myös esille Gazan tuhoamissota, joka on etenemässä uudenlaiselle kansanmurhan asteelle, kun palestiinalaisia ollaan siirtämässä alueelta pois USA:n avoimella tuella.

Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen yhteisö tulee nostamaan asian esille. Euroopan unionissa on viime aikoina pyritty ymmärtämään lähinnä Turkin turvallisuushuolia.

Turkki vaikuttaa myös Suomessa ja Ruotsissa

Näistä turvallisuushuolien ymmärtämisistä on myös tuoreimmilla NATO-mailla, Suomella ja Ruotsilla kokemusta, kun ne pyrkivät miellyttämään liittolaistaan Nato-prosessin aikana vuonna 2022.

Turkki vaati tuolloin erityisesti Ruotsia karkoittamaan maassa asuvia kurdeja, joita se syytti ”terrorismista”, toisin sanoen toimimisesta Kurdistanin työväenpuolueessa, PKK:ssa. Usein syytöksiin riittää Turkin taholta pelkkä epäily. Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristiseksi.

Ruotsin sosiaalidemokraattisen Magdalena Anderssonin hallitus oli jo hyvissä ajoin valmiina karkoittamaan terrorismista epäiltyjä kurdeja kuunnellen Turkin tiedustelupalveluun linkittynyttä Ruotsin turvallisuuspoliisia tarkalla korvalla. Tämä kiitoksena siitä, että entinen Vänsterpartietin jäsen, ruotsinkurdi Amineh Kakabaveh oli pelastanut hänen hallituksensa kaatumiselta.

Myös Suomessa oltiin poliisin taholla huolissaan PKK-lipuista ja Erdoğanin kunniasta, kun hänen näköistään nukkea raahattiin mielenosoituksilla.

Turkin vaikutusvalta ulottuu Eurooppaan laajemminkin. Vuonna 2013 Ranskassa tapettiin kurdiaktivisteja. Kurdeilla on vahva syy epäillä Turkin turvallisuuspalvelun olleen asialla. Vuonna 2024 Brysselissä turkkilaisnationalistit (monet heistä äärioikeistolaisen Harmaat sudet -järjestön kannattajia) hyökkäsivät kurdeja vastaan. Samana vuonna Lontoossa poliisi teki ratsian sikäläiseen kurdien yhteisökeskukseen syyttäen toiminnassa olleita kurdeja linkittymisestä PKK-järjestöön.

Musiikkikaan ei ole ulkopuolisen vaikutuksen ulkopuolella. Nike päätyi sensuroimaan eräässä kampanjassaan mukana olleen ruotsinkurdilaisen rap-artistin musiikkivideon, jolla tuotiin Kurdistania esille.

Sota kurdeja vastaan jatkuu

Turkki on käynyt sotaa PKK:ta vastaan vuodesta 1984 asti. PKK:n perustaja, kurdijohtaja Abdullah Öcalan on istunut eristyksissä İmralın vankilasaarella vuodesta 1999 asti.

Turkin ja Israelin tiedustelupalvelut kaappasivat ja vangitsivat Öcalanin hänen ollessaan Nairobissa. Rangaistukseksi määrättiin alunperin kuolemantuomio, joka muutettiin lopulta elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi.

Öcalan on viime aikoina ilmaissut olevansa halukas käymään rauhanneuvotteluita Turkin kanssa.

Jutun kirjoitti Heikki Ekman.

S. P. Kähmi Uutiset

70 000 marssi Palestiinan puolesta Brysselissä – ay-liike vahvasti mukana

Belgian Palestiina-solidaarisuusliike piti viime sunnuntaina tähän mennessä suurimman mielenosoituksensa, kun 70 000 ihmistä marssi läpi Brysselin vaatien tulitaukoa ja asevientikieltoa Israeliin. Belgian ammattiyhdistysliike oli mukana mielenosoituksessa vahvalla edustuksella.

Kuluneen vuoden aikana Palestiina-solidaarisuusliike Belgiassa on kasvanut merkittävästi. Aktivistit eri puolilla maata ovat painostaneet hallitusta vaatimaan välitöntä tulitaukoa ja asettamaan taloudellisia pakotteita Israelille.

Sunnuntaina 20. lokakuuta järjestetty mielenosoitus oli monella tapaa näiden ponnistelujen huipentuma, kun 70 000 ihmistä marssi Brysselissä vaatien kiireellisiä toimia Israelin kansanmurhan pysäyttämiseksi Gazassa ja suhteiden katkaisemista Israelin valtioon.

– Tämä mielenosoitus oli tähän mennessä suurin, toteaa Matilde De Cooman Viva Saludista, kansainvälisestä terveyssolidaarisuusjärjestöstä, jolla on vahvat yhteydet ryhmiin Gazassa.

– Se osoittaa, että ihmiset edelleen välittävät siitä, mitä Gazassa tapahtuu, ja myös Libanonin tilanteesta. Emme lopeta ennen kuin hallituksemme ottaa vastuun kansanmurhan lopettamisesta, De Cooman sanoi Peoples Dispatch -julkaisulle.

Ammattiyhdistysväkeä Brysselin marssilla.

– Kuvittele, vuosi kansanmurhaa, ja ihmiset ovat edelleen kaduilla ja vaativat tulitaukoa, pohdiskeli Sama Jaber, Brysselissä asuva nuori palestiinalaisnainen.

– Tämä on todiste siitä, että maailma välittää edelleen siitä, mitä Palestiinassa tapahtuu, hän lisäsi.

Sunnuntain marssi ei tullut tyhjästä. Brysselissä on pidetty jo kuusi valtakunnallista mielenosoitusta ja tärkeitä paikallisia tapahtumia on pidetty eri kaupungeissa, kuten Gentissä ja Liègessä.

Terveydenhuoltoalan työläisten blokki Brysselin marssilla.

Terveydenhuollon työläiset olivat näkyvästi tulitaukoa vaativien joukossa. Sadat aktivistit Viva Saludista ja Lääkintähenkilöt kansan puolesta -järjestöstä (MPLP/GVHV) liittyivät mielenosoitukseen puhuen Israelin rankaisemattomuudesta sen kohdistettua hyökkäyksiä sairaanhoitajiin, lääkäreihin ja muihin terveydenhuoltoalan työntekijöihin.

– Terveysalan työläisten ei tulisi koskaan missään olosuhteissa olla sotilastoimien kohteita, Viva Salud totesi viitaten meneillään oleviin hyökkäyksiin terveysjärjestelmää vastaan ​​Gazassa ja muilla miehitetyillä alueilla.

Vain muutama päivä ennen mielenosoitusta Israelin joukot piirittivät ja hyökkäsivät Al-Awdan sairaalaan Pohjois-Gazassa, joka on yksi Viva Saludin kumppanijärjestöistä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta: joulukuun 2023 ratsian jälkeen Al-Awdan johtaja, tohtori Ahmed Muhanna on kateissa.

– Toimikaamme Palestiinan terveysjärjestelmän tuhoamista vastaan, kehotti Viva Salud ja vaati Belgian ulkoministeriä Hadja Lahbibia toimimaan tohtori Muhannan ja satojen Israelin laittomasti pidättämien terveydenhuollon työntekijöiden vapauttamiseksi. Toistaiseksi ulkoministeriö on ollut vaitonainen asiassa.

Ammattiyhdistysten lippuja marssilla.

Ilmastoaktivistien, ammattiliittojen ja rasisminvastaisten kampanjoiden osallistuminen yhteisenä rintamana sunnuntain Palestiina-marssiin edustaa toivoa paremmasta.