Enemmistö nuorista vastustaa sotaa ja sotilasmenojen kasvattamista julkisten palvelujen kustannuksella

Puolustusvoimien teettämän nuorisotutkimuksen mukaan vain noin puolet (48 %) suomalaisnuorista olisi valmis tarttumaan aseisiin maanpuolustustarkoituksessa. Sodan ja sotilasmenojen kasvattamisen vastustaminen on yleistä ja köyhien turvallisuuden tunne on rikkaita huonompi.

30 % vastanneista olisi valmis aseettomaan maanpuolustukseen, 12 % vastasi kieltäytyvänsä kaikesta maanpuolustuksesta ja 10 % ei halunnut vastata.

Arvopohjainen sodan ja väkivallan vastustaminen on raportin mukaan yleistä. Täysin samaa mieltä väitteen ”vastustan sotaa ja väkivaltaa” kanssa oli 49 %, jokseenkin samaa mieltä 26 % – yhteensä 75 %. Jopa 83 % naispuolisista vastanneista ja 83 % yliopistokoulutetuista vastustaa mainittuja ilmiöitä.

Vain 9% oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa, että Suomen valtion pitäisi käyttää nykyistä enemmän rahaa puolustukseen, vaikka se merkitsisi säästöjä muista julkisista palveluista, 27 % ollessa jokseenkin samaa mieltä. Enemmistö suomalaisnuorista tuomitsee (49 % jokseenkin tai täysin eri mieltä) sotilasmäärärahojen kasvattamisen julkisten palvelujen kustannuksella. Sotilasmenojen kasvattamista vastustavat erityisesti köyhät.

Enemmistö nuorista aikuisista (41 %) uskoo suomalaisten elävän tulevan viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa. Turvattomammaksi tulevaisuuden näkevät erityisesti naiset (49 %) ja köyhät – erittäin huonossa (49 %) ja jokseenkin huonossa (50 %) taloustilanteessa olevat. Turvallisempaan tulevaisuuteen uskovat erityisesti miehet (25 %), erittäin hyvässä taloustilanteessa olevat (28 %) ja arvokonservatiivit (24 %).

Sosiaalinen media ja kotimaiset tv-ohjelmat ovat nuorten yleisimmät tiedonlähteet maanpuolustusasioissa. Sosiaalinen media tiedonlähteenä on erityisesti nuorimpien (18-22-vuotiaat) suosiossa.

* * *

Raportin mukaan voi todeta, että lähtöasetelmat antimilitaristisen asenteen kasvattamiselle nuorison keskuudessa ovat otolliset.

Toisaalta sotaa ja väkivaltaa vastustavat tulokset limittyvät jonkin verran sotaan valmiiden kanssa, joka kertoo ajattelun ristiriitaisuudesta ja sotaan valmistelevan propagandan tehokkuudesta. Lisäksi armeija ja kansainväliset sotilasjärjestöt nauttivat enemmistön luottamusta sodanvastaisuudesta huolimatta.

Antimilitaristisen propagandan ollessa Suomessa yleisesti heikoissa kantimissa, on tulokseen kuitenkin syytä suhtautua positiivisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että läsnäoloa erityisesti sosiaalisessa mediassa on entisestään tehostettava. Työväen antimilitaristit ry onkin samana päivänä raportin julkaisun kanssa laajentanut viestintäänsä videoihin perustuvaan TikTok-yhteisöpalveluun.

Artikkelin kuva: Karri Huhtanen (CC BY-SA 2.0)