NATO-liittolaiset keskustelevat lentäjien sääntöjen lieventämisestä, jotta he voisivat ampua alas venäläiskoneita, brittiläisen taloussanomalehti Financial Timesin (FT) raportin mukaan.
Sotilasliitto NATOn ja Venäjän väliset jännitteet pahenevat Ukrainan sodan jatkuessa ja Venäjän ja NATOn välisen suoran konfliktin riskin kasvaessa.
Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden mukaan molemmat osapuolet ovat luonnehtineet nykyistä tilannetta sodaksi toisiaan vastaan, vaikka Venäjä tai NATO eivät ole antaneet tällaista virallista julistusta. Suomessa Ulkopolittisen instituutin Arkady Moshes väitti MTV Uutisille ”Euroopan olevan jo ihan oikeassa sodassa Venäjän kanssa, vaikka sitä ei myönnetä.”
FT, viitaten neljään nimeämättömään NATOn virkamieheen, sanoi NATO-liittolaisten keskustelevan voimakkaammasta vastauksesta Venäjän toimiin, mukaan lukien lentäjien rajoitusten lieventäminen, jotta he voivat avata tulen venäläiskoneita kohti, ja aseistettujen droonien käyttäminen Venäjän rajalla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viime kuussa, että sotilasliitto NATOn joukkojen tulisi avata tuli venäläiskoneita kohti, jotka tunkeutuvat liittoutuneiden alueelle. Kremlin tiedottaja sanoi puolestaan, että ”tällainen retoriikka vain lisää vihamielisyyttä”.
Puolan asevoimat ampuivat alas venäläisiä drooneja 10. syyskuuta tapahtumien jälkeen joita Puola kutsi ”ennennäkemättömäksi” ilmatilan loukkaukseksi. Kyseessä oli ensimmäinen suora yhteenotto NATOn lentokoneiden ja venäläisten droonien välillä.
Lukuisat selittämättömät drone-lennot eurooppalaisten NATOn jäsenten Romanian, Tanskan ja viimeisimpänä Belgian ja Saksan yllä ovat kärjistäneet jännitteitä ja johtaneet NATOn sisäisiin vaatimuksiin kehittää nopeasti parempia menetelmiä Euroopan ilmatilaa loukkaavien miehittämättömien ilma-alusten havaitsemiseksi, seuraamiseksi ja sieppaamiseksi.
Venäjä, joka on kiistänyt sitä vastaan esitetyt syytökset, on varoittanut, että NATOn suorittama venäläisen lentokoneen alas ampuminen olisi vakava eskalaatio, joka voisi johtaa avoimeen sotaan.
Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi tällä viikolla Telegram-viestissä:
Euroopan kaupunkeja on koetellut tunnistamattomien lentävien dronien eli UFD:iden epidemia. Miehittämättömiä ilma-aluksia on kaikkialla: sotilastukikohtien lähellä, lentokentillä, peltojen yllä ja kaupunkien yllä. On epäselvää, kenen ne ovat.
Neljä sotilasliitto NATOn nimeämätöntä virkamiestä kertoivat Financial Timesille, ettei hävittäjälentäjien käskyjen muutoksille ole aikataulua tai sopimisvelvoitetta, eikä muutosta käskyihin välttämättä ilmoiteta julkisesti.
– Jos tilanne etenee siihen, että NATO ryhtyy ampumaan alas Venäjän lentokoneita, puhutaan maailmansodan vaarasta. Rauhanliikkeen on valmistauduttava vastaamaan tähän kaikella voimallaan, varoittaa Työväen antimilitaristien Sippo Kähmi.
– Oleellinen kysymys ei silloin tavallisen ihmisen näkökulmasta ole, kuka ampui ensin ja mistä syystä, vaan mihin tällainen konfilti johtaa ja miten se lopetetaan ennen kuin meillä on käsissämme uusi maailmanpalo ja lukemattomien viattomien ihmisten turhat kuolemat.
– Siinä missä maailman porvarivaltiot valmistautuvat sotaan, tavallisten ihmisten keskuudessa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti valmiutta suursodan riskiin on kehitettävä entisestään. Meidän on rakennettava tehokkaita rajat ylittäviä kansalaistoiminnan verkostoja, jotka voivat reagoida porvarivaltioiden johtojen harkitsemattomiin tekoihin, Kähmi peräänkuuluttaa.
Työväen antimilitaristit 