Yhdysvaltain NATO-lähettiläs Matthew G. Whitaker vahvisti keskiviikkona, että USA edellyttää Haagin huippukokouksessa jokaiselta sotilasliiton jäsenmaalta sitoutumista sotilasmenojen nostamiseen 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Whitakerin mukaan Donald Trumpin hallinto haluaa Haagissa jokaiselta jäsenmaalta sitoumuksen viidestä prosentista.
– Yhdysvallat odottaa jokaisen liittolaisen tekevän konkreettisia suunnitelmia, budjetteja, aikatauluja ja todennettavia asioita saavuttaakseen viiden prosentin tavoitteen ja kuroakseen umpeen kyvykkyysvajeet. Donald Trumpin johtajuuden ansiosta Haagissa pidettävä huippukokous on hetki, jolloin nämä sitoumukset lyödään lukkoon, Whitaker sanoi.
– Se ei tule olemaan pelkkä lupaus. Se tulee olemaan sitoumus. Jokaisen liittolaisen on sitouduttava investoimaan vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen alkaen tästä hetkestä, Whitaker vaati.
Whitakerin julkistama USA:n vaatimus tarkoittaa sitä, että NATO-mailla on vain kolme viikkoa aikaa sitoutua nostamaan puolustusmenonsa 5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Verkossa järjestettyyn lehdistötilaisuuteen osallistuneen Whitakerin mukaan tavoitteen saavuttamisella on kiire, koska ”NATOn vastustajat eivät jää odottelemaan liittokunnan toimia.”
Virallisesti päätös asiasta tehdään kolmen viikon kuluttua Haagin huippukokouksessa. Valkoinen talo on vahvistanut, että presidentti Trump osallistuu kokoukseen henkilökohtaisesti. Työväen antimilitaristit osallistuu huippukokouksen vastatapahtumiin Amsterdamissa, Haagissa ja Brysselissä.
Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegsethin mukaan sotilasliiton jäsenmaat olivat torstaina ”hyvin lähellä yksimielisyyttä” asiasta.
Sotilasmenot 11,4 miljardiin
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus päätti jo puoliväliriihessään huhtikuussa, että Suomen sotilasmenot nostetaan kolmeen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2029 mennessä.
Sotilasmenoja kasvatetaan kolmella miljardilla eurolla 9,3 miljardiin vuonna 2029. Suomen valtion koko budjetin ennakoidaan olevan 92,1 miljardia euroa, josta sotilasmenojen osuus on kymmenen prosenttia.
Sotilasliiton pääsihteeri Mark Rutte on esittänyt jäsenmaille, että viisi prosenttia jakautuisi siten, että 3,5 prosenttia olisi ”kovia puolustusmenoja” eli sotilaallista maanpuolustusta ja 1,5 prosenttia ”puolustukseen liittyviä menoja”. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan Suomi tukee NATOn pääsihteerin esitystä.
Mikäli NATOssa ”kovien puolustusmenojen” osuutta nostetaan 3,5 prosenttiin bkt:sta, tarkoittaa se sitä, että Suomen pitäisi kasvattaa omia sotilasmenojaan vielä 0,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2029 tasosta. Valtiovarainministeriöstä arvioidaan, että se tarkoittaa yli 1,5 miljardia euroa.
Mikäli 3,5 prosentin tavoite pitäisi täyttää vuonna 2032, tarkoittaisi se Suomelle arviolta 11,4 miljardin euron sotilasmenoja. Suomi käyttäisi silloin sotilasmenoihin 4,1 miljardia euroa enemmän kuin kuluvana vuotena, valtiovarainministeriöstä kerrotaan. Luvuissa on huomioitu oletettu bkt:n kasvu.
NATOn vaatimuksessa on kyse siitä, että sotilasmenot pitäisi nostaa pysyvästi korkeammalle tasolle. Menoja ei siis pidemmän päälle voi kattaa velalla. Tarvittaisiin joko veronkorotuksia tai muiden julkisten menojen uusia tuntuvia leikkauksia.
Summilla voisi palkata kymmeniä tuhansia
Iltasanomien esittämien laskelmien mukaan 4,1 miljardilla voitaisiin palkata 30 000 hoitajaa, 20 000 varhaiskasvatuksen opettajaa ja lastenhoitajaa, 25 000 peruskoulun ja toisen asteen opettajaa sekä 15 000 kuraattoria, koulunkäynnin ohjaajaa ja muuta tukevaa henkilöstöä.
Vastaavasti 4,1 miljardilla voitaisiin lähes tuplata kaikki nykyiset työttömyystuet. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea voitaisiin nostaa 1 600 euroon kuukaudessa ja keskimääräistä ansiosidonnaista päivärahaa 2 750 euroon kuukaudessa.
Työväen antimilitaristit 