”Sotatalous? Ei kiitos!” – Italian teollisuustyöväki lakossa hallituksen talouslinjaa vastaan

Italiassa USB-ammattiliitto järjesti tänään perjantaina laajan teollisuussektorin lakon äärioikeistolaisen Giorgia Melonin hallituksen ”sotataloutta” vastaan.

– Organisaatiomme mobilisoituu sotataloutta vastaan, johon Melonin hallitus vetää meidät eurooppalaisten määräysten mukaisesti. Maamme teollisuus on vaarassa joutua kriisiin, jos teollisuuspolitiikassa ja strategisilla aloilla ei tehdä poikkeuksellisia väliintuloja, ammattiliitosta kerrotaan.

– Keskustelu hallituksen kanssa on ollut turhaa, vastauksia on vähän ja ne ovat ristiriitaisia, ja tuleva budjettilinja tekee selväksi, että Melonin hallitus on valinnut tien lisätä sotilasmenoja auto- ja terästeollisuuden kaltaisten alojen kustannuksella, joilta otetaan pois tärkeitä resursseja.

Tässä kuussa talousministeri Giancarlo Giorgetti kertoi Italian sotilasmenojen saavuttavan 1.61% prosenttia bkt:sta vuoteen 2027 mennessä, ja 35 miljardia euroa on jo asetettu syrjään sotilasmenoja varten kuljettaessa kohti vuotta 2039. Tämäkään ei kuitenkaan ole tarpeeksi, sillä NATO vaatii jäsenmailtaan vähintään 2% bkt:stä sotilasmenoihin. Italia onkin anonut EU:lta poikkeusta velkasääntöihin voidakseen käyttää vieläkin enemmän rahaa aseisiin.

Syyskuussa paljastettiin, että Italia aikoo ostaa 25 kappaletta lisää F-35-suihkuhävittäjiä sekä uusia Eurofightereja. Puolustushankintamenot ovat kasvaneet tänä vuonna 16,8 prosenttia 9,3 miljardiin euroon.

Vuoden 2024 budjettiin sisältyi puolustusministeriön menoja yhteensä 20,85 miljardia euroa, kun vuonna 2023 käytettiin 19,56 miljardia euroa, mikä puolestaan ​​oli lisäystä vuoden 2022 18 miljardiin euroon.

Hankintoihin varattu osa budjetista on 7,5 miljardia euroa, mikä on 23 prosentin nousu viime vuoden 6,1 miljardiin euroon, mikä puolestaan ​​oli 12,5 prosentin hyppy vuoden 2022 5,42 miljardista eurosta.

Teollisuudelle poikkeussuunnitelma

– Me puolustamme Italian teollisuuden tulevaisuutta, vaadimme palkankorotuksia ja lisää oikeuksia kaikille työläisille. Mobilisaatiomme kattaa koko teollisuussektorin Stellantisista Piaggioon ja tavoitteena on muuttaa pelin sääntöjä, USB kertoo.

– Haluamme teollisuuden, joka investoi työntekijöihin: palkankorotuksia, työturvallisuutta ja uusia työläisten ihmisarvoa lisääviä sopimuksia. Yksipuoliset uhraukset saavat riittää!

– Organisaatiomme vaatii poikkeussuunnitelmaa autoalalle, julkista väliintuloa sille ja strategiselle terästeollisuusalalle, jossa tarkoitus näyttää olevan täydellinen yksityistäminen ja valtion omistusosuuden poisto kokonaan.

– Tänään työläinen ei palkallaan voi ostaa sitä, mitä hän tuottaa. Esimerkiksi sähköauto ei ole yhdenkään metallityöläisen palkan ulottuvilla, inflaation nousu (toinen sotatalouden seuraus) ja perushyödykkeiden räjähdysmäinen hintojen nousu on todellinen ja dramaattinen.

– Palkkoja on nostettava, mutta tänään italialaiset työnantajat Federmeccanican johdolla vastaavat, että korotuksia ei tule ja että todellakin, koska taantuma on tulossa, meidän on oltava valmiita uusiin uhrauksiin.

USB linjaa, että teolliset, digitaaliset ja ekologiset siirtymät eivät voi tapahtua työväen kustannuksella.

– Innovaatio- ja investointiprosessi on välttämätön, mutta se on aloitettava työtätekevistä ja työstä. Muuten tulokset ovat tuhoisat, kuten Toyota Handlingissa Bolognassa: jopa huippuyrityksissä kuolee ihmisiä.

– Yritysten on nostettava palkkoja, investoitava terveyteen ja turvallisuuteen, aloitettava keskustelut uusista sopimusinstrumenteista ja innovatiivisista oikeuksista, kuten työtuntien lyhentämisestä samalla palkalla, mikä on mielestämme ainoa hyödyllinen väline ekologisen murroksen aiheuttaman teollisuuden rakennemuutoksen voittamiseksi.

Työläisten intifada

Ammattiliitto arvioi illalla lakon onnistuneen hyvin.

– Lakko vaikutti erityisesti maan suurimpiin teollisuusryhmiin Acciaierie D’Italiasta Stellantikseen, Marcegagliasta GD:hen, StMicroelectronicsiin, Piaggioon, Toyotaan, JswSteeliin, Sanaciin, Fincantieriin, Bonfiglioliin ja moniin muihin.

– Todellinen kamppailun päivä, mielenosoittajat yritysten edessä toreilla, vaatien takuita tulevaisuudestaan, enemmän palkkaa ja oikeuksia.

– Ensimmäistä kertaa lakkomme tällä sektorilla tarkoittaa myös CGIL, CISL:n ja UIL:n ”sinikaulustyöläisten” ammattiliittojen hegemonian hajoamista. Ne ovat vapaassa pudotuksessa valtavien ristiriitojen vallassa, koska työläiset ovat ymmärtäneet, että vuosien aikana sopimusten mureneminen on saattanut maamme romahtamaan, palkkaamme ja oikeuksiamme on nakerrettu, vastineeksi olemme saaneet tyhjää.

– Tämän maan työläiset tarvitsevat toisenlaisen ammattiliiton, joka taistelee eikä anna periksi, joka ei allekirjoita kertakäyttösopimuksia ja jonka voidaan sanoa olevan johdonmukaisia ​​päätöksissään.

– Tämä lakko on tietysti vain välietappi joka tuo meitä kohti USB:n joulukuun 13. päivä julistamaa yleislakkoa. Työläisten intifada nyt!