Ilmasto ristitulessa – NATOn kasvava budjetti on uhka planeetalle

Sotilasliitto NATOn viettäessä 75-vuotisjuhliaan huippukokouksessa Washington DC:ssä, maailman suurimman sotilasliiton ilmastovaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kansainvälisen Transnational Instituten (TNI) tutkimus osoittaa, että NATOn sotilasmenot lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä kokonaisten valtioiden verran, ohjaavat tarvittavaa rahoitusta pois ilmastotoimista ja vahvistavat asekauppaa, joka ruokkii epävakautta ilmastokriisin aikana.

NATOn sotilasmenot vuonna 2023, 1,34 biljoonaa dollaria, tuottavat arviolta 233 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2e). Tämä on enemmän kuin Kolumbian tai Qatarin vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt.

NATOn sotilasmenojen lisäys 126 miljardilla dollarilla vuonna 2023 johtaa arviolta 31 miljoonan metrisen hiilidioksidiekvivalentin (tCO2e) lisäpäästöihin. Tämä vastaa noin 6,7 miljoonan keskimääräisen yhdysvaltalaisen auton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kaikilla sektoreilla on vähennettävä päästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 1,5 celsiusasteessa. Tämä vaatisi sotilaallisten päästöjen vähentämistä vähintään 5 % vuodessa, mutta NATO lisäsi sotilaallisia päästöjään noin 15 % vuonna 2023 ja näyttää jatkavan päästöjen lisäämistä tällä vuosikymmenellä.

NATOn sotilasmenojen lisäys vuonna 2023 kattaisi kehittyvien maiden YK:n ilmastoneuvotteluissa tämän vuoden vaatiman minimaalisen ilmastorahoituksen. NATOn sotilasmenot vuonna 2023 maksaisivat tämän 13-kertaisesti ja alkaisivat toimittaa ilmastorahoitukseen tarvittavat biljoonat.

NATO väittää, että ennätykselliset kaksi kolmasosaa sen jäsenistä saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan BKT:sta käytetään vähintään 2 prosenttia asevoimiin (vuonna 2021 tavoitteen täytti vain kuusi maata). Jos kaikki jäsenet täyttävät sitoumuksen, tämä johtaisi vuoteen 2028 mennessä yhteisen sotilaallisen arviolta 2 miljardin tCO2e:n hiilijalanjälkeen, joka on suurempi kuin Venäjän vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt. NATO käyttäisi myös arviolta 2,57 biljoonaa dollaria lisää, mikä riittää kattamaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) arvion ilmaston sopeutumiskustannuksista alhaisen ja keskitulotason maille seitsemäksi vuodeksi.

NATOn 2 prosentin BKT:n sotilasmenojen sitoumus

NATO käytti sotavoimiin 1,34 biljoonaa dollaria vuonna 2023, mikä on 126 miljardin dollarin lisäys yhdessä vuodessa. Se kiihdyttää ilmastokriisiä vuosikymmenenä, jota YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut ”ilmastorutistuksen ajaksi”, jossa tarvitaan kiireellisiä toimia ”joka rintamalla”.

NATO vastaa tällä hetkellä 55 prosentista maailman sotilasmenoista. Lokakuussa 2023 TNI, Tipping Point North South ja Stop Wapenhandel julkaisivat raportin Ilmastoristituli – Kuinka NATOn 2 % sotilasmenojen tavoitteet edistävät ilmaston hajoamista. Tässä raportissa tarkasteltiin NATOn 2 prosentin BKT:n sotilasmenojen ilmastovaikutuksia ja siihen liittyvää tavoitetta, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia kuluista on käytettävä kalustoon. Se kertoi tavoitteen hyväksymisestä ja konsolidoinnista, arvioi siihen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä, tutki NATOn jäsenmaiden tähän liittyvää asekauppaa ilmastohaavoittuville maille ja tarkasteli vaikutuksia ilmastomenoihin.

Sen jälkeen yhä useammat NATOn jäsenmaat ovat hyväksyneet 2 prosentin tavoitteen, ja useat maat ovat ylittäneet sen, mukaan lukien Yhdysvallat, Puola, Kreikka, Viro, Liettua, Suomi, Latvia ja Iso-Britannia. Ison-Britannian vaalikampanjassa vuonna 2024 kaksi suurinta puoluetta olivat sitoutuneet käyttämään 2,5 prosentin vähimmäismäärää BKT:stä ja vähentävät samalla ilmastomenoja.

Suomessa media on kirjoittanut 2 prosentin tavoitteen ylittämisestä ihailevaan sävyyn. Suomen on todettu olevan ”NATOn kärkikastia”. Dramaattisista ilmastovaikutuksista ei ole puhuttu.

NATO:n suurimmat saastuttajat

Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin sotilasmenojen kuluttaja, ja sen osuus NATOn kokonaismenoista on yli kaksi kolmasosaa. Sitä seuraavat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Puola, Kanada ja Espanja. Suurin sotilasmenojen lisäys vuonna 2023 tapahtui Yhdysvalloissa, Puolassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Menot kasvoivat 55 miljardia dollaria, 16 miljardia dollaria, 10,9 miljardia dollaria ja 10,7 miljardia dollaria.

Myös merkittäviin sotilasvarusteisiin käytettyjen sotilasmenojen keskimääräinen osuus nousi 25,5 prosentista 27,3 prosenttiin, ja monet tekivät huomattavia lisäyksiä, erityisesti Suomi ja Puola, jotka molemmat käyttivät yli 50 prosenttia sotilasmenoistaan ​​varusteisiin vuonna 2023.

Tämän seurauksena kahdeksan NATOn jäsenmaata lisäsi sotilaallista hiilijalanjälkeään yli miljoonalla tCO2e:llä (vastaa noin neljännesmiljoonan yhdysvaltalaisen auton vuosipäästöjä), eli Yhdysvallat, Puola, Saksa, Iso-Britannia, Espanja, Suomi, Alankomaat ja Ranska. Yhdysvaltain sotavoimat on jo nyt maailman suurin institutionaalinen kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja.

Sotavoimien päästöjen vähennys vaikeaa

NATO on aloittanut toimintansa viherpesun myöntämällä, että ilmastonmuutos on ”yksi aikamme määrittelevistä haasteista” ja väittämällä liittouman sitoutuvan hillitsemään ilmastonmuutosta. Tästä huolimatta se on jatkanut päästöjen lisäämistä niiden vähentämisen sijaan. Tämä johtuu siitä, että lisääntyneet sotilasmenot käytetään suurelta osin sotilaskalustoon, joka on edelleen erittäin riippuvaista ​​fossiilisista polttoaineista.

Merkittävät siirtymät uusiutuvaan energiaan, kuten lentokoneiden vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ovat joko liian kalliita, niitä ei ole olemassa tai niillä on muita laajamittaisia ​​kielteisiä vaikutuksia, kun ne tehdään tarvittavassa mittakaavassa (esim. maankäytön muutos ”kestävän lentopolttoaineen” osalta).

NATOn F-35-hävittäjälentokone on hyvä esimerkki. Lentokone on yksi NATOn jäsenmaiden suosituimmista uusista hankinnoista. Myös Suomessa Sanna Marinin hallitus päätti hankkia 64 tällaista hävittäjää, josta tuli Suomen historian suurin yksittäinen aseinvestointi. Yhdysvaltalainen asevalmistaja Lockheed Martin ennustaa, että NATOn alueella tulee olemaan yli 600 F-35:tä vuoteen 2030 mennessä. Polttoaineen kulutuksen vähentämisen sijaan tämä suihkukone kuluttaa noin 5 600 litraa öljyä tunnissa verrattuna korvattavan F-16:n 3 500 litraan. Koska sotilasjärjestelmien käyttöikä on 30–40 vuotta, tämä tarkoittaa erittäin saastuttavien järjestelmien lukitsemista käyttöön moniksi vuosiksi eteenpäin.

Vain asekauppiaat voittavat

NATO pyrkii aktiivisesti tukemaan aseteollisuutta useilla eri aloitteilla, mukaan lukien puolustustuotantoa koskeva toimintasuunnitelma, NATOn innovaatiorahasto ja Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic (DIANA) -hanke. Yhdessä suurten menojen lisäysten kanssa nämä suunnitelmat lupaavat aseyrityksille ennätysvoittoja tulevina vuosina. Samaan aikaan ympäristömääräyksiä kierretään yhä enemmän, kun niiden katsotaan estävän aseiden tuotannon lisäämistä.

Airbusin toimitusjohtaja Guillaume Faury on yksi monista ase- ja turvallisuusalan yritysten johtajista, joka juhlii: ”Puolustusbudjetit, jotka olivat laskeneet 40 vuotta, ovat elpymässä, vaikka budjettiyhtälö onkin vaikeampi ratkaista terveyskriisin seurauksena. Puolustus on saamassa takaisin sille kuuluvan aseman suvereniteetin, itsenäisyyden ja vaurauden takaajana…”

Koska hankintapäätökset, tuotanto aseiden hankintaa varten sekä tuotantokapasiteetin lisääminen ovat pitkä prosessi, sotilasbudjetin kasvu ei aina heti heijastu tuloihin ja voittoihin. Kasvavat tilauskannat osoittavat kuitenkin NATOn asekulujen vaikutukset tulevina vuosina.

Tämän lisääntyneen asekaupan perintö on yhä militarisoituvampi maailma ilmaston romahtamisen aikana. Nämä sotilasmenot ruokkivat sotia ja konflikteja, jotka pahentavat vaikutuksia ilmastonmuutoksen haavoittuviin.

Suomessa kaikki eduskunnan puolueet oikealta vasemmalle ovat julkisesti asettuneet aseteollisuuden lisätuotannon taakse, tuhoisista ilmastovaikutuksista huolimatta.

Transnational Instituten raportin voi lukea kokonaisuudessaan täällä. Militarismin ilmastovaikutuksista on lisätietoa osoitteessa climatemilitarism.org.