Puolustusvoimat ryhtyy yhteistyöhön Yhdysvaltain kansalliskaartin kanssa samaan aikaan, kun sen sotilasvoimaa uhataan käyttää opiskelijoita vastaan. Kaartilla on pitkä historia oman kansansa sortamisessa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Virginian kuvernööri Glenn Youngkin allekirjoittivat tänään Helsingissä aiesopimuksen Suomen liittymisestä Yhdysvaltojen kansalliskaartin yhteistyöohjelmaan (State Partnership Program, SPP).
Yhdysvaltain kansalliskaarti on Yhdysvaltain armeijan reservi, johon kuuluvat maan jokaisen osavaltion alueellisten kansalliskaartien sotilashenkilöt. Se toimii apujoukkoina erilaisissa poikkeustilanteissa. Näihin on tunnetusti kuulunut myös mielenosoitusten tukahduttaminen voimatoimin.
Parhaillaan kansalliskaartin kutsumisella on uhattu Yhdysvalloissa leviävää opiskelijaliikettä, joka vastustaa Israelin suorittamaa kansanmurhaa Palestiinassa. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson toi esiin kansalliskaartin käyttämisen mahdollisuuden mielenosoittajia vastaan puheessaan 24. huhtikuuta.
Kansalliskaartin käyttäminen opiskelijoita vastaan ei ole Yhdysvalloissa ennenkuulumatonta.
Maassa tulee 4. toukokuuta kuluneeksi 54 vuotta Kentin osavaltionyliopiston verilöylystä, jossa kansalliskaartin sotilaat avasivat Ohiossa tulen kohti mielenosoittajia, jotka vastustivat Vietnamin sotaa ja sen laajentamista Kambodžaan.
Seurauksena neljä ihmistä kuoli ja yhdeksän haavoittui. Kuolleista kahdella ei ollut mitään tekemistä mielenosoituksen kanssa.
Kansalliskaartilla on ollut roolinsa myös Yhdysvaltain sorretun mustan väestön pitämisessä kurissa.
Vuonna 1992 Los Angelesiin lähetettiin yli 9 800 kansalliskaartilaista, kun väestö mellakoi oikeusjärjestelmän todettua Rodney Kingin pahoinpidelleet poliisit syyttömiksi. Elokuussa 2014 kansalliskaarti lähetettiin Fergusoniin, Missouriin valvomaan protesteja sen jälkeen, kun poliisi oli ampunut aseettoman Michael Brownin.
Huhtikuussa 2015 kansalliskaarti lähetettiin järjestyksenpitoon Baltimoreen, kun kaupungissa mellakoitiin Freddie Grayn kuoltua pidätyksen yhteydessä. Vuonna 2020 kansalliskaarti aktivoitiin 23 osavaltiossa ja Washington D.C.:ssä protestiliikkeen levittyä maanlaajuiseksi poliisin tapettua George Floydin.
Kansalliskaartin yksikköjä on myös lähetetty ulkomaille sotimaan. Vuonna 2005 kansalliskaartin reservit muodostivat ajoittain yli puolet rikollisessa Irakin hyökkäyssodassa palvelleista joukoista.
Puolustusvoimien mukaan SPP-ohjelma avaa ”uusia mahdollisuuksia harjoitustoimintaan, koulutukseen, toimialojen yhteistyön syventämiseen ja osaamisen kehittämiseen.”
Työväen antimilitaristit 