Kuusi Ukrainan sotaa paennutta venäläissotilasta on saanut tilapäisen maahantuloluvan heidän hakiessaan poliittista turvapaikkaa Ranskasta. Kyseessä on ensimmäinen tapaus, jossa joukko karkureita pääsee EU-maahan ilman asiakirjoja.
Miehet saapuivat Pariisiin erillisillä lennoilla viime kuukausina paentuaan alun perin Venäjältä Kazakstaniin vuosina 2022 ja 2023, kertoo The Guardian-lehti.
Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kymmenet tuhannet venäläissotilaat ovat karanneet tai kieltäytyneet käskystä taistella, sanovat sotilaita pakenemaan auttavat ryhmät.
Mutta ”länsi” on pitkään kamppaillut päätöksen kanssa siitä, hyväksytäänkö karanneiden venäläisten sotilaiden maahantulo. Vaikka EU ja sen jäsenvaltiot ovat keskustelleet julkisesti turvapaikan tarjoamisesta venäläisille karkureille, päätöstä ei ole tehty ja karkureiden on osoittautunut vaikeaksi saada turvapaikkaa.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-maa päästää sisään joukon karkureita, joilla ei ollut matkustusasiakirjoja tai ulkomaalaisia passeja.
Koska he eivät kyenneet matkustamaan Eurooppaan ja olisivat joutuneet pitkäaikaiseen vankeuteen kotonaan, useimmat karkurit pakenivat Venäjän naapurimaihin, kuten Armeniaan ja Kazakstaniin, jonne he pääsivät ilman passia, mutta jäivät loukkuun ilman mahdollisuutta matkustaa eteenpäin.
Venäjän valtio on nähnyt paljon vaivaa löytääkseen heidät. On nähty yhä enemmän tapauksia, joissa Kremlin ulottuvilla olevissa maissa piileskeleviä karkureita on siepattu tai karkotettu takaisin Venäjälle.
– Kazakstanissa ei voi koskaan tuntea olonsa turvalliseksi; sinun on vain pidettävä pää alhaalla, sanoi The GuardianilleAleksander, joka kertoi eläneensä ilman SIM-korttia tai pankkitiliä välttääkseen Venäjän jäljittämisen. Kazakstanista Aleksander alkoi ylläpitää nimetöntä YouTube-kanavaa, joka kutsui muita sotilaita eroamaan asevoimista.
Väliaikaisen maahantuloluvan saaneiden joukossa oli Ukrainan vastaisessa sodassa taistelleita miehiä sekä varusmiehiä ja upseereita, jotka onnistuivat välttämään joutumisen etulinjoihin.
Kreml on äskettäin tehostanut ponnistelujaan torjuakseen sotilaskarkuruutta ja vangitakseen asepalvelusta vältteleviä sotilaita kotimaassa ja ulkomailla. Estääkseen rintamakarkuruutta presidentti Putin on allekirjoittanut joukon rangaistuksia tiukentavia lakeja, mukaan lukien jopa 15 vuoden vankeustuomiot ja pakenevien sotilaiden omaisuuden takavarikointi.
Riippumaton uutislehti Mediazone on raportoinut, että viranomaiset ovat viimeisten kahden vuoden aikana käynnistäneet vähintään 7 400 tapausta venäläissotilaita vastaan, joita syytetään yksikkönsä hylkäämisestä ilman lupaa. Todelliset luvut ovat todennäköisesti suurempia.
Venäjä on myös jahdannut ulkomaille piileskeleviä karkureita ja painostanut geopoliittisella kiertoradallaan olevia maita luovuttamaan venäläiset karkurit. Joulukuussa 2022 Kazakstan karkotti venäläisen tiedustelu-upseerin Mihail Zhilinin, joka oli sotilaskarkuri. Maaliskuussa 2023 venäläinen tuomioistuin tuomitsi Zhilinin kuudeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.
TAM vaatii: Turvapaikat aseistakieltäytyjille Suomesta
Rintamakarkuruutta esiintyy molemmin puolin Ukrainan taantumuksellista sotaa. Ingar Solty kirjoittaa vasemmistolaisen Rosa Luxemburg -säätiön julkaisemassa artikkelissa, että Ukrainassa on yli 100 000 aseistakieltäytyjää, jotka eivät ole ilmoittaneet asevelvollisuudestaan ja ovat usein joutuneet piileskelemään.
Noin 200 000 ukrainalaista on järjestäytynyt varoittamaan toisiaan sotilaspoliisista, joka pakkovärvää ihmisiä kadulla.
Lisäksi 650 000 ”sotilasikäistä” miestä on uhmannut kieltoa lähteä maasta ja ovat paenneet Ukrainasta laittomasti viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana, yleensä suurilla kustannuksilla ja joskus kohtalokkain seurauksin. Ukrainan valtio yrittää parhaillaan painostaa ”länsimaita” palauttamaan näitä rintamakarkureita takaisin Ukrainaan.
Tämän vuoden heinäkuun kyselyssä 46,1% ukrainalaisista sanoi, että asevoimien värväystä on hyväksyttävää vältellä. Vain 29,1% ukrainalaisista tuomitsi käpykaartilaisuuden.
Myös Venäjällä sodanvastainen ilmapiiri on laajenemassa. Novaja Gazeta Europelle esitettyjen kyselytulosten mukaan viime syyskuussa 63 % venäläisistä kannattaisi Venäjän ja Ukrainan välistä rauhansopimusta, joka sisältää molempien osapuolten tekemät myönnytykset seuraavan vuoden aikana.
Noin 49 % vastaajista ilmoitti kannattavansa rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa ja Venäjän joukkojen vetäytymistä Ukrainasta, vaikka se merkitsisikin Moskovan epäonnistumista ”erityissotilaallisen operaation” tavoitteissa. Chronicles-lehden mukaan tämä on korkein kirjattu luku sodan alun jälkeen.
Työväen antimilitaristit vaatii, että molempien sodan osapuolien rintamakarkureille on taattava turvapaikat Suomesta konkreettisena toimena tuhoisan ja vaarallisen taantumuksellisen sodan lopettamiseksi.
Berliinissä järjestettiin torstaina jopa 40 000 ihmisen suurmielenosoitus sotaa ja asevarustelua vastaan tunnuksella ”Ei koskaan enää sotaa – Laskekaa aseenne”.
Helmi- ja marraskuun 2023 vastaavien mielenosoitusten jälkeen tämä oli kolmas suuri mielenosoitus Saksan lisääntyvää militarisaatiota vastaan.
Mielenosoitusten ytimessä olivat vaatimukset aseistariisunnasta ja rauhasta sekä sotilasliitto NATOn vastustus. Aktivisteja eri yhteiskunnallisista ryhmistä, mukaan lukien rauhanaloitteet, ammattiliitot, ympäristöjärjestöt ja puolueet olivat paikalla ja antoivat tapahtumalle laajan, solidaarisuuteen perustuvan kirjon.
Kaikki Berliinin voittopylväällä pidetyn päätöstilaisuuden puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että maan uudelleenaseistautuminen ja sodan kiihtyminen NATO-valtioiden toimilla on pysäytettävä ja korvattava demilitarisoinnilla ja diplomatialla.
Gesine Lötzsch, vasemmistopuolue Die Linken liittopäivien jäsen, muistutti ihmisiä jokaisen sodan bisnesulottuvuudesta:
– Sodassa rikkaat aina voittavat. Aina on niitä, jotka hyötyvät sodasta, meidän on sanottava se äänekkäästi ja selvästi.
Suurtapahtuma alkoi keskipäivällä Länsi-Berliinissä kolmella pienemmällä mielenosoituksella, joihin osallistui jo tuhansia ihmisiä.
Puhujat kiinnittivät huomiota Saksan uudelleenaseistamisen ja sosiaalisten leikkausten väliseen yhteyteen, vaativat asetoimitusten välitöntä lopettamista Ukrainaan ja Israeliin ja vaativat vapautta Palestiinalle. Banderolleissa vaadittiin myös mm. Saksan eroamista sotilasliitto NATOsta.
YK:n kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi tuhannet ihmiset marssivat Itävallan pääkaupungin Wienin kaduilla vaatien välitöntä ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan, Libanoniin ja Palestiinaan. Mielenosoitus painotti Itävallan roolia puolueettomana maana ja vastusti NATO-yhteistyötä.
Suuri yhteenliittymä rauhanjärjestöjä, mukaanlukien Palestiinan solidaarisuusliike Itävallassa, liittyi lauantaina 21. syyskuuta protestiin, jonka oli kutsunut koolle ”Äänet puolueettomuuden puolesta” -ryhmä tunnuksella ”Yhdessä rauhan, demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta”. Mielenosoitus tapahtui viikkoa ennen Itävallan parlamenttivaaleja.
– Ukrainan sota ja Lähi-idän vastakkainasettelu on nähtävä uusien blokkien muodostumisen kontekstissa, dynaamisena uuden lännen ja idän välisen konfliktin ja asevarustelun jyrkän lisääntymisen taustalla. Molemmissa konflikteissa on potentiaalia ydinsodaksi eskaloitumiseen, sanoi järjestäjä David StockingerJunge Welt -lehdelle.
Tapahtuman järjestänyt allianssi vaatii militarisoinnin ja NATO-yhteistyön lopettamista. Itävalta ei ole transatlanttisen sotilasliiton jäsen, mutta hallitus tukee sotatoimia Ukrainassa ja Palestiinassa.
– Hallituksen toiminta on vaarallista diletantismia, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Sen sijaan, että käyttäisimme Itävallan roolia Euroopassa älykkäästi esimerkiksi asettumalla välittäjäksi, maana Euroopan sydämessä, jossa vastakkaiset osapuolet voivat tavata rauhanneuvotteluissa neutraalilta pohjalta, valtionpäämiesten lausunnot osoittavat sokeaa tottelevaisuutta EU:lle, NATOlle ja Yhdysvalloille, sanoi Isabella Lichtenegger, yksi mielenosoituksen järjestäjistä.
Mielenosoitus vastusti Itävallan suunnittelemia laajoja aseinvestointeja, kuten ”Sky Shield” -hanketta ja uusien tankkien ostoja. Pelkät lisämenot vuoteen 2027 asti on 16 miljardia euroa, joka vastaa noin kahta kolmasosaa Itävallan vuotuisista koulutusmenoista.
Puolueettomuus on edellisten maailmansotien perua
– Vaikka Itävalta on puolueeton maa kansainvälisen lain ja oman perustuslakinsa perusteella, eikä se siksi voi olla suoraan mukana asetoimituksissa, maamme on vahvasti mukana poliittisesti ja taloudellisesti EU:n kautta. Tämä koskee Itävallan alueen kautta kulkevia asetoimituksia tai NATOn joukkokuljetuksia, jotka – ei vain Ukrainan sodan kärjistymisen jälkeen – toteutetaan Itävallan sotilaallisen infrastruktuurin avulla, David Stockinger jatkaa.
– Poliittisella tasolla itävaltalaiset EU-parlamentin jäsenet kannattavat aseistuksen ja sodankäynnin lisäämistä koskevia päätöslauselmia sen sijaan, että he puhuisivat de-eskaloinnin ja diplomatian puolesta.
– Liittoumamme vastustaa Itävallan lähentymistä edelleen NATOon sekä maamme osallistumista EU:n militarisointiin, joka nyt kiihtyy. Viimeisten 30 vuoden aikana Itävalta on asteittain integroitunut NATOon ja EU:n militarisointiin. NATOn rauhankumppanuuden kautta, osallistumalla EU:n ”strategiseen kompassiin” ja Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön Pescoon sekä osallistumalla EU:n nopean toiminnan joukkoihin, päätyen Itävallan turvallisuusstrategiaan, jota ei ole vielä hyväksytty ja jossa esitetään ”yhteistyömahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä NATO-kumppanimme kanssa.”
Puolueettomuuspolitiikka Itävallassa on kahden tuhoisan maailmansodan ja natsistisen fasismin seurausta, Stockinger muistuttaa.
– Se on toisen tasavaltamme pilari. Vakavasti harjoitettu puolueettomuus yhdessä aktiivisen rauhanpolitiikan kanssa on paras panos, jonka pieni valtio voi antaa yhteistyökykyiseen tasapainon ja rinnakkaiselon maailmanjärjestykseen. Mutta se tarkoittaa, että puolueettomuutta on elettävä reaalipolitiikassa ja täytyy välttää osallistumista poliittis-sotilaalliseen blokkiajatteluun, jotta se otetaan vakavasti.
– 70–80 prosenttia väestöstä on puolueettomuuden takana, ja suuri enemmistö kannattaa tulitaukoa ja rauhaa.
Rauhanliike elää Itävallassa
Wienin mielenosoituksessa käytettiin paljon puheenvuoroja. Puhujien joukossa oli aktivisteja ja vaaleilla valittuja edustajia esimerkiksi Itävallan kommunistisesta puolueesta. Puhujina oli myös useita vaaliehdokkaita vastaperustetulta Gaza-listalta, joka vaatii välitöntä tulitaukoa Gazaan.
Puhujat arvostelivat Euroopan unionin imperialistista luonnetta. Kaksi päivää sitten Euroopan parlamentti teki päätöksen, jossa vaaditaan Yhdysvaltoja ja Saksaa toimittamaan laajan valikoiman ohjuksia Ukrainaan Venäjälle suuntautuvia suoria hyökkäyksiä vastaan.
Suurin osa vasemmiston GUE/NGL-ryhmän jäsenistä äänesti tätä sotaa kiihdyttävää militaristista päätöslauselmaa vastaan ja pienempi osa äänesti tyhjää. Muutamat GUE/NGL:n edustajat asettuivat kuitenkin sodan puolelle. Heidän joukossaan olivat kaikki Suomen Vasemmistoliiton kolme MEPiä; Andersson, Kyllönen ja Saramo.
Mielenosoituksen keskiössä oli myös Israelin hyökkäys Gazaa ja Libanonia vastaan.
– Olemme täällä tukemassa Palestiinan kansan vuoksi ja protestoimassa heitä vastaan käytyä sotaa. Selvästi miehitysvalta yrittää laajentaa sotaa ja hukuttaa koko alueen isompaan konfliktiin. Siksi olemme todella täällä sanoaksemme, että nyt riittää, sanoi Amir Horr paikallisesta Palestiina-komiteasta.
Järjestäjien mukaan mielenosoitus oli selvä merkki siitä, että sodanvastainen liike elää Itävallaassa. Seuraava mielenosoitus aiotaan pitää 26. lokakuuta, kun Itävallassa vietetään kansallispäivää.
Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivät Donald Trump ja Kamala Harris väittelivät toisiaan vastaan ABC-kanavan lähettämässä tv-ohjelmassa tiistaina. Väittely oli ensimmäinen kerta, kun he kohtasivat kasvotusten julkisuudessa presidenttiehdokkaina.
Toisin kuin yleensä, televisioidulla tapahtumalla ei ollut yleisöä paikan päällä. Tämä saattoi johtua siitä mahdollisuudesta, että yleisön joukosta olisi esitetty protesteja molempien ehdokkaiden tukemaa Palestiinan kansanmurhaa vastaan.
The turnout and energy tonight were incredible. The people won’t stand for two genocidal candidates and we made that clear. https://t.co/7OLqTLIfZt
Vaaliväittelyn tapahtumapaikalla Philadelphiassa kaupungin kaduilla sen sijaan suuri joukko sotaa, kansanmurhaa ja imperialismia vastustavia ihmisiä osoitti mieltään presidenttiehdokkaita vastaan tilaisuuden alkaessa.
– Emme äänestä kansanmurhan puolesta, oli joukon keskeinen viesti.
Mielenosoitus päättyi jälleen poliisiväkivaltaan. Videolla näkyy, kuinka Philadelphian poliisi käy rauhanomaisten mielenosoittajien kimppuun.
How did the #FreePalestine rally outside #Debate2024 end? With burly police basically attacking much smaller women. Also, check final frame to see the sheer volume of hundreds of police down the street to shut down a peaceful protest that never should have been shutdown. pic.twitter.com/VNI4dWt27s
Gazan tilanne mainittiin vaalikeskustelun aikana, muttei tavalla, joka olisi vastannut Israelin parhaillaan toteuttaman kansanmurhan vakavuutta. Israel jatkaa päivittäisiä joukkomurhia Gazassa ja yli kahden miljoonan ihmisen näännyttämistä.
Trump kävi hyökkäykseen esittämällä Harrisin olevan puutteellisen Israel-myönteinen.
Harris puolestaan toisti aina ”antavansa Israelille kyvyn puolustaa itseään”, mutta toisaalta väitti ”työskentelevänsä ympäri vuorokauden tulitauon puolesta”, vaikka Israelin armeijan kykyä käydä tuhokampanjaansa tuetaan Bidenin-Harrisin hallinnon toimesta jatkuvasti miljardien dollarien aselähetyksillä.
Harris toisti puheessaan väitteen Hamasin suorittamista raiskauksista, joka on moneen kertaan todettu valheelliseksi kansanmurhan tukemiseen käytettäväksi propagandaksi.
Kilpailua kapitalistisuudesta, luonnonvarojen riistosta ja rajapolitiikasta
Trump syytti Harrisia vasemmistolaisuudesta, tarkkaan ottaen ”marxilaisuudesta”. Harris vastasi kehumalla, että hänen taloussuunnitelmaansa tukee Goldman Sachs, ylikansallinen investointipankkiiriyhtiö, joka oli osaltaan vastuussa vuoden 2008 talouskriisistä. Molemmat ehdokkaat siis kilpailivat siitä, kumman talousohjelma hyödyttää kapitalismia eniten.
Ympäristön kannalta molemmat ehdokkaat paljastivat avoimen tuhoisuutensa. Trump ei saanut sanotuksi pitääkö ilmastonmuutosta edes todellisena ilmiönä, siinä missä Harris kehui ilmastolle haitallisen tuotannon kasvatustaan. ”Olemme kasvattaneet kotimaista kaasuntuotantoa historialliselle tasolle”, Harris kehui, ja lupasi: ”En aio kieltää vesisärötystä, en ole kieltänyt vesisärötystä, ja itse asiassa minä olin se ratkaiseva henkilö, joka allekirjoitti aloitteen vesisärötyksen lisäämisestä.”
Todisteita on kertynyt jo vuosia siitä, että vesisärötys (fracking) myrkyttää pohjaveden ja johtaa sikiövaurioihin, lapsuuden syöpään ja ennenaikaiseen vanhusten kuolemaan. Se vapauttaa myös metaania, kasvihuonekaasua, joka on jopa 72 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi, mikä nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Harris vastasi syyttämällä Trumpia yhdysvaltalaisten jakamisesta rodun perusteella, joka on varmuudella totta, mutta Harris harjoittaa samaa jakamista, vähintään kun kyse ei ole yhdysvaltalaisista. Hän mainosti omia toimiaan ulkomaalaisia kartelleja vastaan, ja syytti republikaaneja Bidenin rajalain estämisestä toukokuussa.
Rajalakia nimitettiin ”ylivoimaisesti konservatiivisimmaksi rajaturvallisuuslakiksi neljään vuosikymmeneen”. Bidenin-Harrisin hallinto piti suurimman osan Trumpin maahanmuuttovastaisista asetuksista voimassa ja lisäsi vielä kovemman turvapaikkakiellon, eikä Harris aio muuttaa sitä.
Loppujen lopuksi molemmat ehdokkaat puhuivat siitä, kuinka asettaa ”Amerikka ensimmäiseksi” imperialistisen konfliktin aikakaudella.
Harris viittasi Yhdysvaltojen ja Kiinan välien huonontumiseen ja sanoi: ”Kiina-politiikkamme tulisi varmistaa, että Yhdysvallat tulee ensimmäisenä…”
Tämä taistelu ei koske vain tekoälyn tai sähköajoneuvojen markkinaosuuksia – se on vaarallinen valtakamppailu resursseista, voitoista ja imperialistisesta herruudesta, jota vastaan kansainvälisen työväenluokan on järjestäydyttävä.
Sotilasliitto NATO kokoontuu Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä alkavalla viikolla 9.–11. heinäkuuta. Rauhanaktiivit ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat Washingtonissa viikonloppuna vastustamaan sotilasliitto NATOn huippukokousta monin tavoin.
NATOn huippukokouksen pääaiheita ovat sotilasliiton ”pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen” ja Ukrainalle annettava tuki.
Huippukokouksen ohjelmassa on NATOn jäsenmaista koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston valtionjohtajien kokouksen lisäksi NATO–Ukraina-neuvoston kokous valtionjohtajien tasolla, sekä kokous EU:n ja NATOn ”indopasifisten kumppaneiden” Australian, Etelä-Korean, Japanin ja Uuden-Seelannin kanssa.
Käytännön asioiden ohella sotilasliitto juhlii huippukokouksella 75-vuotiasta olemassaoloaan, nimittäen itseään ”historian menestyneimmäksi liittoumaksi”.
Washingtonissa kokoontuneen yhdysvaltalaisen ja kansainvälisen rauhanliikkeen mukaan ”historian vaarallisin liittouma” olisi osuvampi kuvaus.
Suomi tukee NATOn suuntautumista Aasiaan ja Tyynellemerelle
Sotilasliiton jäsenenä myös Suomen valtio osallistuu tapahtumaan. Presidentti Alexander Stubbin johtamassa delegaatiossa huippukokoukseen osallistuvat myös ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen.
Johtavat suomalaiset poliitikot tapaavat illalliskutsuilla parhaillaan Palestiinan kansanmurhaan osallisen Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja ulkoministeri Antony Blinkenin.
Presidentin kanslian mukaan Suomen valtion tavoitteena kokouksessa on ”sillan muodostaminen” Ukrainan NATO-jäsenyydelle. Brittilehti Telegraphinmukaan Ukrainan valtiossa rehottava korruptio muodostaa esteen jäsenyyden toteutumiselle.
Suomen valtio myös pitää tärkeänä, että kokous vahvistaa sotilasliiton kumppanuussuhteita sekä Euroopan unionin että Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa.
Tämä kertoo osaltaan sotilasliiton roolista ei niinkään Pohjois-Atlantin puolustusliittona vaan globaalina imperialistisena sotilasliittoumana. Suomen tavoitteet ovat täydessä linjassa ”läntisen” imperialismin johdon kanssa.
Sotaveteraanit kävelivät rauhan puolesta
Rauhanaktiivit ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat helteisessä Washingtonissa viikonloppuna vastustamaan sotilasliitto NATOn huippukokousta, sotaa ja imperialismia monin tavoin.
Tapahtumat alkoivat jo perjantaina, kun kaupunkiin saapui Veterans For Peace (Sotaveteraanit rauhan puolesta) -järjestön Peace Walk 2024 -rauhankävely.
Asialleen omistautunut joukko entisiä sotilaita ja rauhanaktiiveja lähti jo toukokuussa Mainen osavaltiosta ja kiersi maata siitä lähtien rauhan ja planeetan puolesta. Yhteensä kävelymatkaa tuli 700 mailia (yli 1100 kilometriä).
– Me veteraanit näemme, mitä armeijamme tekee ja kärsimme siitä, sanoi Ann Wright, entinen Yhdysvaltain armeijan eversti ja entinen Yhdysvaltain diplomaatti, joka irtisanoutui 21 vuotta sitten vastustaakseen Irakin sotaa.
– [Post-traumaattisen stressihäiriön] PTSD:n ja itsemurhien taso on kauhistuttava, koska sota tekee sen ihmisille. Joten me veteraanit sanomme: ei enää lisää sotaa, Wright totesi ABC7-uutiskanavan haastattelussa.
Washingtonissa veteraanit toivotti tervetulleeksi Ben Grosscup NATO-vastaisella protestilaululla.
”Me sanomme: NATOn on mentävä, jotta ihmiset voivat elää rauhassa,” laulussa sanottiin.
Naiset ja ilmastoaktiivit vaativat NATOn purkamista
Lauantaiaamuna Washingtonissa alkoi rauhanliikkeen oma huippukokous tunnuksella ”Ei NATOlle, kyllä rauhalle”. Lukuisten yhdysvaltalaisten rauhanjärjestöjen järjestämään kokoontumiseen osallistui myös kansainvälisiä edustajia.
Yksi kokoukseen osallistuvista järjestöistä oli Global Women United Against NATO (GWUAN) – Maailman naiset yhdessä NATOa vastaan. Huippukokousta varten järjestö oli luonut valokuvakollaasin sadoista naisista eri puolilta maailmaa, jotka vaativat vapautta NATOsta.
Kollaasiin osallistuivat naiset kaikilta seitsemältä mantereelta. Myös Suomesta nähtiin valokuvia.
Huippukokouksessa käsiteltiin NATOn roolia globaalina toimijana ja käynnissä olevien sotien edistäjänä, sekä sotaharjoitusten ja sotilastukikohtien ympäristövaikutuksia.
– Liian monet valtavirran ympäristöjärjestöt eivät ole ilmaisseet sitä selvästi, että militarismin ja ilmastokriisin välillä on aksiomaattinen yhteys. Et yksinkertaisesti kuule tarpeeksi ympäristöjärjestöjen puhuvan tästä, ja se on valitettavaa, sanoi Anthony Rogers-Wright Global Center for Climate Justice -järjestöstä.
– Suurin fossiilisten polttoaineiden kuluttaja koko maailmassa on Yhdysvaltain asevoimat, ja se on siksi maailman suurin päästöjen aiheuttaja. Mutta tämä on vain osa heidän päästöistään, meillä ei ole edes täydellistä tietoa siitä, kuinka paljon he todellisuudessa aiheuttavat. Muistakaa, että armeijat käyttävät valtavasti dataa, ja monet datakeskukset kuluttavat paljon energiaa.
– NATOn sotilasmenot vuonna 2023 olivat 1,34 biljoonaa dollaria. On vaikea olla nauramatta, kun sanot tuollaisen luvun. Tämä tuotti arviolta 233 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, joka on Kolumbian ja Qatarin yhdistetyt päästöt. Nyt NATO ehdottaa myös 126 miljardin dollarin lisäystä budjettiinsa. Tämä johtaa arviolta 31 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalentin lisäpäästöihin, mikä vastaa noin 6,7 miljoonan yhdysvaltalaisen auton liikennepäästöjä.
– Jotta Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC:n suositukset toteutuisivat, se vaatisi vähintään viiden prosentin vähennyksen sotilaallisista päästöistä. NATO kasvatti päästöjään 15 prosentilla pelkästään vuonna 2023, ja aikoo jatkaa samalla tavalla.
– Yksi parhaista asioista, mitä voimme tehdä planeetan hyväksi, on NATOn hajottaminen. Pelkästään tieteellisestä näkökulmasta, Rogers-Wright päätti.
No to NATO, Yes to Peace -kokouksen suorana lähetetyt sisällöt voi katsoa tästä linkistä.
NATO kansallisten vapaustaisteluiden tukahduttajana
Toinen vaihtoehtoinen ”kansan huippukokous” sotilasliitto NATOa vastaan Washington D.C:ssä järjestettiin lauantaina tunnuksella ”Vastusta NATOa” samoin nimetyn Resist NATO -koalition järjestämänä.
Kokouksessa sotilasliitto nähtiin globaalikapitalistisen järjestelmän luonnollisena seurauksena. Fokus oli NATO-liittolaisten imperialismia vastustavien kansojen kamppailujen tukemisessa esimerkiksi Palestiinassa ja Filippiineillä.
– Vaikka Israel ei ole NATOn jäsenmaa, se on vahvasti kietoutunut sotilasliittoon. Israel ja NATO ovat järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia vuosikymmeniä. Sekä NATOn jäsenmaat että Israel ovat hyökänneet arabimaihin Syyriasta ja Jemenistä Irakiin ja Libyaan. Ja vielä viime vuonna 12. lokakuuta NATOn ja Israelin johtajien tavatessa pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että NATO tuomitsi palestiinalaisten vastarintaliikkeen jyrkästi ja lisäsi: ”Israel ei ole yksin.”
– NATOlla on maailmanlaajuinen terrorismin vastainen strategia, joka kehittää ja edistää teknologiaa ei-valtiollisten ryhmien valvontaan ja vie Yhdysvaltojen terrorismintorjuntastrategiaa kansainvälisesti. Kansalliset vapautustaistelut, jotka tarjoavat todellisen mahdollisuuden lopettaa puolisiirtomaamaiden työvoiman ja resurssien riisto Yhdysvalloille, on leimattu terrorismiksi.
– Tämän ”terrorismin vastaisen pilarin” puitteissa NATO avustaa jäsenmaidensa kapinan vastaisissa toimissa, kuten kybersodan ja joukkovalvonta-aloitteiden avulla, jotka kohdistuvat vapautensa puolesta taisteleviin ihmisiin.
Resist NATO -kokouksen suorana lähetetyt sisällöt voi nähdä täältä ja täältä.
Valkoisella talolla osoitettiin mieltä
Sunnuntaina Washingtonissa järjestettiin kaksi rauhanliikkeen ja kansalaisjärjestöjen mielenosoitusta NATOn huippukokousta vastaan.
Resist NATO -koalition järjestämään mielenosoitukseen osallistui järjestöjä kuten United National Anti-War Coalition, International League of Peoples’ Struggles, Resist US-Led War Movement ja BAYAN-USA.
– NATO pyytää jäseniään toimittamaan miljardeilla aseita ja sotilaallista tukea. Huippukokouksessa kaavaillaan myös sotilaallisia kumppanuuksia Intian ja Tyynenmeren maiden kanssa Kiinaa vastaan.
– Me vaadimme, että resurssit kohdennetaan pois militarismista talous-, asumis-, terveys-, koulutus- ja ilmastoaloitteisiin.
Mielenosoitus kokoontui McPhersonin puistoaukiolla, josta se lähti marssimaan kohti Valkoista taloa. NATOn lakkauttamista vaativan mielenosoituksen puheenvuorot ja marssin etenemisen voi katsoa täältä, täältä ja täältä. Puheissa korostettiin anti-imperialismin ja antikapitalismin merkitystä sodanvastaisessa toiminnassa.
Omien puheenvuorojensa jälkeen Resist NATO -koalition mielenosoittajat yhdistyivät No to NATO, Yes to Peace -mielenosoitukseen Valkoisen talon edustalla sijaitsevalla Lafayette Square -torilla. Tilaisuuden järjestivät rauhanorganisaatiot kuten World Beyond War, CODEPINK ja International Peace Bureau.
– NATO on epävakauttava, lakeja rikkova voima militarisoinnille ja sodan provosoinnille. Sen olemassaolo tekee sodat, mukaan lukien ydinsodat, todennäköisemmiksi. Sen vihamielisyys niitä harvoja merkittäviä sotavoimia kohtaan maailmassa, jotka eivät kuulu sen jäseniin, ruokkii asevarustelua ja konflikteja. NATOn jäsenten sitoutuminen toistensa sotiin ja NATOn vihollisten tavoittelu kaukana Pohjois-Atlantista on maailmanlaajuisen tuhon riski, mielenosoituksen julkilausumassa todetaan.
– Ylläpidämme näkemystä maailmasta NATOn jälkeen, jossa investoimme köyhyyden, nälän, sairauksien ja kodittomuuden poistamiseen; jossa elämme sopusoinnussa ympäristömme kanssa; ja jossa konfliktit ratkaistaan diplomaattisesti.
Myös laivastoharjoituksia vastustettiin Yhdysvalloissa
Viikonlopun protestit seurasivat viimeaikaisia toimia San Diegossa ja Havaijilla joka toinen vuosi järjestettäviä RIMPAC-sotaharjoituksia vastaan, mukaan lukien suuri mobilisaatio San Diegossa viime sunnuntaina.
RIMPAC-sotilasharjoitukset ovat maailman suurin sotalaivastoharjoitus. Ne järjestetään kahden vuoden välein Yhdysvaltain laivaston Intian ja Tyynenmeren komennon toimesta.
– Ne ovat vain esitys, jossa esitellään Yhdysvaltain asevoimien aseita ja varusteita, jotta voidaan helpottaa Yhdysvaltain aseiden myyntiä niin sanotuille kumppaneille ja liittolaisille, sanoi Carly BrookResist US-Led War -liikkeestä Peoples Dispatch -julkaisulle.
– Ne järjestetään myös epätasa-arvoisempien ja aggressiivisempien sotilaallisten sopimusten pakottamiseksi ja laajentamaan entisestään Yhdysvaltojen epätoivoista otetta alueen kaupan, resurssien, työvoiman ja investointien hallinnasta.
Maailmanlaajuisesti vastustus Yhdysvaltain militarismia kohtaan kasvaa. Kolumbiassa yhteiskunnalliset liikkeet ovat hylänneet Yhdysvaltojen ja Kolumbian sotaharjoitukset Tyynellämerellä.
Ammattiliitot Belgiassa keskeyttivät tänään yleisradioyhtiö VRT:n lähetyksen Euroviisujen toisesta semifinaalista vaatiakseen loppua kansanmurhalle Gazassa.Keskeytys on vain yksi lukuisista protesteista Israelia vastaan laulukilpailujen yhteydessä.
Belgian hollanninkielisen yleisradioyhtiön VRT:n ammattiliitot keskeyttivät hetkeksi Eurovision laulukilpailun toisen seminfinaalin suoran lähetyksen alkamisen. ACOD-VRT keskeytti lähetyksen ruudulla olevalla viestillä:
Tämä on ammattiliiton toimi. Tuomitsemme Israelin valtion ihmisoikeusloukkaukset. Lisäksi Israelin valtio tuhoaa lehdistönvapautta. Tästä syystä keskeytämme lähetyksen hetkeksi. Tulitauko nyt. Loppu kansanmurhalle.
Belgialaisen taiteilijoiden, teknikkojen ja kulttuurityöntekijöiden ammattiliiton ACOD:n VRT:n osasto puolusti toimintaa.
– Kauhistuneena olemme seuranneet Lähi-idän tapahtumia jo kuukausia, ACOD-VRT sanoi lausunnossaan.
– Olemme vakuuttuneita siitä, että Israelin valtio toteuttaa kansanmurhaa, ja siksi on skandaali, että Israelin edustaja on mukana Eurovision laulukilpailussa.
Sekä VRT:n että RTBF-kanavan toimistojen ulkopuolella on nähty tänään mielenosoituksia, joissa vastustetaan Belgian osallistumista Eurovision laulukilpailuun Israelin osallistuessa tapahtumaan.
Belgialaisten lisäksi monet taiteilijat, muusikot ja fanit eri puolilla Eurooppaa ovat vaatineet Israelin sulkemista kilpailun ulkopuolelle.
Malmössä protesteja areenalla ja sen ulkopuolella
Ruotsissa laulukilpailujen järjestämiskaupungissa Malmössä järjestettiin eilen suurmielenosoitus Palestiinan puolesta ja Israelin kilpailuihin osallistumista vastaan.
MALMO, SWEDEN
Thousands of anti-Israel protesters congregates in the Swedish city of Malmö, protesting against the participation of a 20-year-old Israeli singer in the Eurovision Song Contest.
It is reported singer Eden Golan required the protection of 100 police officers as… pic.twitter.com/TS8U1A7epB
Stortorgetilla kokoontuneeseen mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan noin 12 000 ihmistä. Mielenosoitus yhdisti monenlaisia ryhmiä. Tapahtumassa nähtiin paljon nuoria ja lapsiperheitä.
BBC reporter: "There are all sorts of groups here. I've seen Queers for Palestine, I've seen Latinos for Palestine, I've seen Communists for Palestine.. lots of children too"
Euroviisuja järjestävä Euroopan yleisradioliitto EBU on pitänyt kiinni linjastaan, jonka mukaan Israelin osallistuminen on perusteltua koska kyseessä on ”ei-poliittinen tapahtuma” jossa ”ei kilpailla maiden hallitusten välillä”.
Kyseessä on ilmiselvä kaksoisstandardi, sillä EBU antoi Venäjälle porttikiellon tapahtumaan Ukrainan sodan vuoksi vuonna 2022. Jo helmikuussa Israelin Gazassa tappamien naisten ja lasten määrä ylitti kuusinkertaisesti Venäjän ja Ukrainan sodan vastaavan uhriluvun.
EBU:n haluttomuudella Israel-boikottiin voi olla myös taloudellisia taustoja. Laulukilpailujen tämän vuoden pääsponsorina on israelilainen kauneudenhoitotuotteisiin erikoistunut yhtiö MoroccanOil.
EBU:n kaksinaamaisuudesta huolimatta politiikka näkyi sekä Malmö Arenan lavalla että yleisössä. Heti tiistain ensimmäisessä semifinaalissa avausnumeroon osallistunut ruotsalaislaulaja Eric Saade esiintyi palestiinalaishuivi keffiyeh kiedottuna käteensä. Saade on isänsä puolelta palestiinalainen.
EBU esitti tapahtuneen johdosta välittömästi pahoittelunsa medialle ja Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n tuottaja Ebba Adielsson kertoi järjestäjien olevan ”surullisia” asiasta.
Israelille itselleen kilpailuihin osallistuminen on selkeän poliittista. Keshet 12 -kanavan lähettämässä Israelin kansallisessa finaalissa, jossa maan esiintyjä valittiin, nähtiin tuomareita ja kilpailijoita, jotka pukeutuivat sotilaspukuihin ja mainostivat Israelin lukuisiin sotarikoksiin syyllistyneitä sotavoimia (IDF). Tämä johti siihen, että jotkin Eurovision mediaorganisaatiot, esimerkiksi Eurovoix, rajoittivat merkittävästi Israelin kilpailujen näyttämistä Euroviisujen yhteydessä.
Israelin tapahtumaan valitsema edustaja Eden Golan on puolestaan kertonut olevansa laulukilpailuissa suorittamassa ”erittäin tärkeää tehtävää maan puolesta”. Tapahtuman jälkeen hän sanoo itse liittyvänsä IDF:n sotilaaksi.
Torstaina Eden Golanin esitys sai semifinaalissa yleisöltä osakseen buuauksia ja ”Vapaa Palestiina!” -huutoja. Yleisön äänet kuuluvat selkeästi tapahtumassa kuvatuissa videoissa.
REMINDER if you hear cheers for israel during the broadcast it’s cause of the ebu is using anti-booing technique trying to cover up boos with fake cheers for tv, but this is how it’s actually like inside the arena ‼️ #Eurovisionpic.twitter.com/3Cs9oESnaa
TV-lähetyksessä näitä huutoja ei kuitenkaan kuultu, sillä ohjelman tuottajat olivat ottaneet yleisömikrofonit pois päältä esityksen ajaksi ja soittivat taustalla purkitettuja hurrauksen ääniä.
Ruotsalaislehti Expresseninmukaan järjestyksenvalvojat poistivat torstai-iltapäivän harjoitusten yhteydessä areenalta ihmisiä, joilla oli palestiinalaisten lippuja ja palestiinalaishuiveja.
Myös ukrainalainen kannanotto kerää julkisuutta
Ukrainan ”Jerry Heil” -nimellä kulkeva tämän vuoden euroviisuedustaja on hänkin ottanut poliittisesti kantaa, tosin varsinaisen tapahtuman ulkopuolella.
Artisti esiintyi TikTokissa päällään paita, jossa toistui teksti ”BANDERACIAGA” – yhdistelmä muotibrändi Balenciagasta ja äärioikeistolaisen OUN-järjestön johtajasta Stepan Banderasta, joka toisessa maailmansodassa osallistui holokaustin toteuttamiseen yhteistyössä natsien kanssa. Järjestö suoritti terrori-iskuja ja tuhansien juutalaisten, puolalaisten ja ukrainalaisten joukkomurhia.
Banderagate at Eurovision song contest: Representative of Ukraine with scenic name Jerry Heil was in TikTok video in sweatshirt with inscription Banderaciaga. Banderaciaga refers to Bandera, Nazi collaborator & leader of OUN which perpetrated mass murder of Jews, Poles &… https://t.co/UktLSqp96I
– En äänestä Ukrainaa tällä kertaa. Jos Ukraina keskittyy Banderan edistämiseen historiallisessa politiikassaan, se lannistaa Eurooppaa, jolla on selkeä mielipide natsien yhteistyökumppaneista, kommentoi sosialidemokraattinen parlamentaarikko Anna-Maria Żukowska.
Venäjällä vangittu sodan vastustaja Boris Kagarlitski kirjoittaa vankilasta historiallisen muistutuksen tämän päivän vasemmistolle: Vaikka se aluksi johti marginaaliin poliittisesta valtavirrasta, periaatteellinen ”oman” puolen imperialismin vastustaminen oli tie valtaan ja Venäjän suursodan loppuun.
Venäläinen sosiologi, sodan vastustaja ja vasemmistolaisen Rabkor-nettijulkaisun perustaja Boris Kagarlitski, 65, tuomittiin tämän vuoden helmikuussa vankilaan ”terrorismin oikeuttamisesta”.
Ennen vangitsemistaan Kagarlitski johti Globalisaation tutkimuksen ja sosiaalisten liikkeiden instituuttia. Järjestö tukee ammattiliittoja ja yhteiskunnallisia liikkeitä tutkimuksen ja koulutuksen kautta.
Kagarlitskin Rabkor–YouTube-kanava ja -sivusto julkaisee sodanvastaista sisältöä marxilaisesta perspektiivistä. Se on suunnattu Venäjän vasemmistolle eikä oppositiomedian perinteiselle liberaalille yleisölle.
Kagarlitskin toiminnasta tuli vaarallista Venäjän viranomaisille, koska se loi kokoontumispisteitä sodanvastaiselle oppositiolle – ja erityisesti Venäjälle jääneille. Monet sodan vastustajat ovat joutuneet pakenemaan maasta.
Vuonna 2022 viranomaiset julistivat hänen olevan ”ulkomaalainen agentti”, vihjaten, että myös hänen oli aika lähteä. Hän päätti jäädä. Nyt hän istuu viiden vuoden vankilatuomiota.
Vetoomuksen Kagarlitskin vapauttamiseksi voi allekirjoittaa Change.org-sivustolla täällä.
Tuttuja kaikuja ensimmäisestä maailmansodasta
Kagarlitskin vankilassa kirjoittamia sodanvastaisia tekstejä julkaistaan edelleen Rabkor-sivustolla. Venäjän lakien mukaan jokaisen julkaistun tekstin yhteydessä on muistutettava: ”Tämän aineiston tuotti, jakeli ja/tai lähetti ulkomainen agentti Kagarlitski Boris Julijevitš”.
Viimeisimmässä kirjoituksessaan Kagarlitski pohtii Vladimir Leninin ajatusten merkitystä tämän päivän sodanvastaiselle liikkeelle vallankumousjohtajan kuoleman vuosipäivänä.
– Jos otamme pois pakolliset vuosipäivän ilot ja yhtä pakolliset ritualistiset kiroukset, joita on jo kuolettavan tylsää lukea ja toistaa, jää yksi kysymys: miksi Lenin kiinnostaa meitä juuri nyt vuonna 2024?
– Vastaus viittaa bolševikkijohtajan sodanvastaisiin teksteihin, jotka on kirjoitettu 110 vuotta sitten ja jotka ovat erittäin relevantteja, Kagarlitski kirjoittaa.
Miljoonat kuolivat ensimmäisen maailmansodan itäisellä rintamalla.
– Kuten tiedätte, [ensimmäisessä maailmansodassa] useimmat eri maiden sosialidemokraatit, jotka kävivät sotaa keskenään, olivat yhtenäisiä yhdessä asiassa – he kaikki tukivat hallitustaan ja ”heidän” porvaristoaan, keksien kaikenlaisia perusteluja sodalle selittäen, että ”meidän” maamme ei suinkaan ole hyökkääjä, vaan se pakotettiin tarttumaan aseisiin taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta ja toisten keisarillisia tavoitteita vastaan.
– Ja logiikka ”meidän täytyy tukea omiamme” toimi aluksi. Tässä tapauksessa ei ole oikeastaan väliä kummalta puolelta etulinjaa tämä tai tuo propaganda tuli, sen merkitys oli aina sama: ”me” voimme, mutta he eivät voi, ”me”, riippumatta siitä mitä me teemme, puolustamme itseämme. ”He”, tapahtuipa mitä tahansa, ovat syyllisiä kaikkeen. Eiliset kumppanit esiintyivät roistouden ruumiillistumina, ja ilmeiset konnat julistettiin yhtäkkiä hyviksi tyypeiksi.
– Ollakseni rehellinen, on sanottava, että maanpaossa olleelle Leninille oli paljon helpompaa ja turvallisempaa arvostella Venäjän hallituksen sotilaallisia ponnisteluja kuin samanmielisten ihmisten, jotka jäivät Venäjälle.
– Totta, Lenin kuitenkin pidätettiin. Itävalta-Unkarin viranomaiset Krakovassa – jonne hän ja [Nadežda] Krupskaja asettuivat lähemmäksi Venäjää (tästä on erinomainen neuvostoliittolainen elokuva ”Lenin Puolassa”) – he melkein pitivät bolševikkijohtajaa tsaarin hallituksen agenttina.
– Pian heidät kuitenkin vapautettiin ja heille annettiin mahdollisuus päästä neutraaliin Sveitsiin. Mutta Venäjällä valtionduuman bolševikkiedustajat lähetettiin vankilaan sodanvastaisen kantansa vuoksi.
Sodanvastustus ponnahduslautana vallankumoukseen
– Vaadittiin rohkeutta puhua sotaa vastaan. Rohkeus ei ole vain henkilökohtaista, vaan myös poliittista. Nyt jälkikäteen ajatellen näemme, kuinka poliittisesti tehokkaaksi Leninin kanta osoittautui. Se, että hän ja hänen kannattajansa olivat selkeä vähemmistö, erotti heidät jyrkästi yleisestä taustasta ja teki heidät havaittaviksi.
– Ja kun tilanne muuttui, kun isänmaallinen innostus ”voittoon tähtäävää sotaa” kohtaan alkoi väistyä väsymyksen, pettymyksen ja tapahtuvan merkityksettömyyden ymmärtämisen tieltä, kun kolmen vuoden verinen teurastus muodosti yhteiskunnassa kiireellisen tarpeen muutokseen, se oli kohti Leniniä ja bolševikkeja, jonne miljoonat ihmiset käänsivät katseensa (eikä vain Venäjällä).
Sodanvastainen mielenosoitus Petrogradissa.
– Onnenpyörä kääntyi ympäri ja muutti vallankumouksellisten ja vallassa olevien paikkoja. Muutama radikaali sosialisti, jota edes johtavien sosialidemokraattisten puolueiden johtajat eivät olleet ottaneet vakavasti, löysi yhtäkkiä itsensä joukkoliikkeen kärjestä. Vuoden 1917 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaalaisena agenttina herjattu Lenin löysi itsensä vuoden loppuun mennessä Petrogradista vallankumouksellisen hallituksen johtajana.
– Meidän ei tarvitse muistaa tätä tarinaa siksi, että tämänkaltaiset tarinat toistuvat usein – olisi ennenaikaista ja piittaamatonta toivoa sellaista. On paljon tärkeämpää ymmärtää, miksi Lenin otti juuri tämän kannan ja teki juuri tämän valinnan, joka ensin ajoi hänet poliittiseen marginaaliin jopa sosialidemokratian sisällä, ja johti hänet sitten vallan korkeuksiin.
– Vallankumouksellisella periaatteiden noudattamisella on tietysti tässä tärkeä rooli. Bolševikkijohtajan asema oli yhdenmukainen marxilaisen sosialismin filosofian ja aiemmin tehtyjen toisen internationaalin päätösten kanssa, joista suurimpien puolueiden johtajat itse kiirehtivät luopumaan.
Kantojen taustalla tutkimus ja analyysi
– Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Olihan mahdollista toimia vähemmän radikaalisti välttäen akuuttia konfliktia sosialidemokraattisen enemmistön vaikutusvaltaisempien poliitikkojen kanssa (kuten monet muut vasemmistolaiset tekivät).
– Leninin kanta ei perustunut pelkästään ideologiaan, vaan myös poliittiseen analyysiin, laskelmaan ja historialliseen ennusteeseen. Ei ole mikään sattuma, että Lenin teki tutkimuksen imperialismin luonteesta juuri ensimmäisen maailmansodan aikana, eikä sekään, että hän sisällytti kuuluisan kaavan vallankumouksellisesta tilanteesta artikkeliin toisen internationaalin romahtamisesta.
– Kaikki tämä on kaukana abstraktista teoretisoinnista. Bolševikkijohtaja analysoi poliittista tilannetta ja yritti ennustaa sen kehitystä. Hänelle oli selvää, että Venäjän imperiumin viranomaiset eivät vain aloittaneet kansalle täysin tarpeettoman sodan, vaan tekivät sen myös sisäpoliittisten tilanteiden perusteella. Sota on resepti vallankumousta vastaan (ja itse asiassa poliittista muutosta vastaan yleensä).
– Epäonnistumisista sodassa itsessään tulee kuitenkin mekanismi vallankumouksen käynnistämiselle. Siten, vastustamalla sotaa hän, toisin kuin pasifistit, ei vain ottanut moraalista ja ideologista kantaa, vaan myös valmisteli poliittista ponnahduslautaa osallistumiselle tuleviin vallankumouksellisiin tapahtumiin.
Venäläiset ja saksalaiset sotilaat hylkäävät käskynsä rintamalla ja pistävät tanssiksi 1917.
– Luottamus vallankumouksen väistämättömyyteen ei perustunut uskoon ja vakaumukseen, vaan yhteiskunnallisten ristiriitojen analysointiin, joiden kehityksen väistämättä tulisi repiä järjestelmä osiin.
– Tämä luottamus näyttää muuttuneen Leninillä vain kerran, aivan vuoden 1917 alussa, kun hän lausui kuuluisat sanat ”emme elä näkemään vallankumousta”. Ja itse asiassa näytti siltä, että järjestelmä jollain mystisellä tavalla selviytyy kaikista ongelmista ja jopa omista epäonnistumisistaan, ja Venäjän kansa kestää hämmästyttävällä kärsivällisyydellä kaiken, mitä viranomaiset tekevät heille.
– Mutta se oli se pimeä tunti ennen aamunkoittoa. Pian se räjähti niin kovaa, että voimme edelleen kuulla räjähdyksen kaikuja.
Filosofisoinnista politiikkaan
– Mutta pointti ei ole vain ennusteen tarkkuus ja vallankumouksen väistämättömyyden ymmärtäminen. Kaikki hänen ennusteensa eivät toteutuneet, eikä Leninin tilanneanalyysi aina pitänyt paikkaansa, Kagarlitski muistuttaa.
– Pääasia, että tuo yksi tärkein ennuste toteutui. Vaikka ennuste toimi odotettua myöhemmin, analyysi vahvistui. Ja tämän ansiosta vallankumouksellisesta teoreetikosta Leninistä tuli poliitikko. Tai pikemminkin hän sai mahdollisuuden toteuttaa itsensä poliitikkona (mitä hän itse asiassa aina oli).
Lenin lukee toimistossaan vallankumouksen jälkeen 1918.
– Modernin vasemmiston ongelma on se, että kun he väittelevät filosofisesti, pohdiskelevat filosofisia kysymyksiä ja kiistelevät siitä, kuka on uskollisin marxilaisemme ja mikä kaava on abstraktin ideologian kannalta oikeampi, he eivät tiedä miten eivätkä ole valmiina olemaan poliitikkoja.
– Mikä on ymmärrettävää: meillä ei ole elävää ja vakavaa poliittista käytäntöä. Ei ole mitään millä harjoitella.
– Lenin kuitenkin hoisi tämän ongelman vuonna 1917. Kestämmekö me, jos tilaisuus yhtäkkiä tulee?
Nuori proletaarinen sodan vastustaja on pidätetty Ukrainassa. Häntä saattaa odottaa jopa elinkautinen tuomio. Kansainvälinen kampanja vaatii vangitun välitöntä vapauttamista.
Torstaina 25. huhtikuuta ukrainalainen sodan vastustaja ja sosialisti Bogdan Syrotiuk pidätettiin turvallisuuspalvelu SBU:n toimesta.
25-vuotias mies on asetettu syytteeseen ”Ukrainan alueellisen koskemattomuuden vahingoittamisesta ja Venäjän etujen palvelemisesta”. Raporttien mukaan häntä pidetään vangittuna Mykolajivin kaupungissa.
Kannatti työväenluokan yhtenäisyyttä
Syrotiukin vapauttamiseksi on käynnistetty kansainvälinen kampanja. Sen mukaan SBU:n esittämät syytteet ovat panettelua.
– Syrotiuk on kirjoittamissaan artikkeleissa ja esittämissään puheenvuoroissa periksiantamattomasti vastustanut Venäjän oligarkian kapitalistista hallintoa ja hyökkäystä Ukrainaan, kampanja toteaa.
Syrotiukin kerrotaan ajaneen työväenluokan yhtenäisyyttä Ukrainassa, Venäjällä ja koko entisen Neuvostoliiton alueella ”Kiovassa ja Moskovassa päämajaansa pitäviä taantumuksellisia kansallissovinistisia hallituksia vastaan”. Kolme päivää ennen pidätystä Syrotiukin kirjoittamassa vappupuheessa vaadittiin ”Ukrainan ja Venäjän proletariaatin yhdistämistä imperialististen maiden proletariaatin kanssa sodan lopettamiseksi”.
Syrotiukin toverit kertovat vastustavansa yksiselitteisesti Vladimir Putinin ”kapitalistista restoriaatiota ajavaa hallintoa ja sen uustsaristisen venäläisen nationalismin harhaanjohtavaa ylistämistä”.
Jos Syrotiuk todetaan syylliseksi esitettyihin syytteisiin, häntä uhkaa vankeustuomio, jonka pituus voi olla 15 vuodesta jopa elinkautiseen. Syrotiukin puolustajien mukaan tämä vastaisi kuolemantuomiota, sillä miehen terveydentila on huono ja olot vankilassa hirvittävät.
Syrotiuk kuvattuna muutamia päiviä ennen pidätystään.
Ukrainassa vakavia ihmisoikeusongelmia
Yhdysvaltain ulkoministeriön huhtikuussa julkaisema raportti Ukrainan valtion ihmisoikeustilanteesta antaa syytä huoleen Bogdan Syrotiukin kohtalosta, kirjoitetaan theSocialist.LK -julkaisussa.
Raportissa mainitaan Ukrainassa esiintyvän vakavia ihmisoikeusongelmia, kuten:
…pakotettuja katoamisia; kidutusta ja julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistuksia; ankaria ja hengenvaarallisia vankilaolosuhteita; mielivaltaisia pidätyksiä tai vangitsemisia; oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyviä vakavia ongelmia; sananvapauden rajoituksia, myös tiedotusvälineiden edustajien osalta, mukaan lukien toimittajiin kohdistuva väkivalta tai väkivallalla uhkailu, toimittajien perusteettomia pidätyksiä tai syytteeseenpanoja ja sensuuria; Internetin vapauden vakavia rajoituksia; rauhanomaisten kokoontumis- ja yhdistymisvapauksien huomattava puuttuminen; liikkumisvapauden rajoituksia; vakava hallituksen korruptio; laajaa sukupuoleen perustuva väkivaltaa; työläisten yhdistymisvapauden järjestelmällisiä rajoituksia; ja lapsityövoiman pahimpien muotojen olemassaoloa.
Ulkoministeriön raportissa todetaan lisäksi:
Vaikka perustuslaki ja lainsäädäntö kieltävät kidutuksen ja muut julmat ja epätavalliset rangaistukset, lainvalvontaviranomaiset raportoivat tällaisista väärinkäytöksistä. Normaalioloissa tuomioistuimet eivät voineet laillisesti käyttää pidätettyjen henkilöiden poliisille painostuksen alla antamia tunnustuksia ja lausuntoja todisteena oikeudenkäynneissä, mutta sotatilalaki Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien mahdollisti sen.
Kun otetaan huomioon SBU:n yritys esittää Syrotiuk Venäjän armeijan agentiksi, on seuraava Yhdysvaltain ulkoministeriön havainto erittäin pahaenteinen:
Lainvalvontaviranomaiset ja sotilasviranomaiset pahoinpitelivät ja toisinaan kiduttivat pidätettyinä olevia henkilöitä saadakseen tunnustuksia, jotka liittyvät yleensä väitettyyn yhteistyöhön Venäjän kanssa.
Sodan vastustus kasvussa
Argentiinalaisen Política Obrera -lehden mukaan Syrotiukin pidätys on viimeisin esimerkki uupuneen Zelenskyin hallinnon vasemmistoliikkeitä vastaan harjoittamasta sorrosta aikana, jolloin sodan vastustus valtaa jalansijaa ukrainalaisten työläisten keskuudessa.
Vuoden 2022 maaliskuussa Zelenskyi kielsi 11 oppositiopuoluetta ja luokitteli ne ”vihollisiksi” väittäen, että puolueilla oli siteitä Venäjään. Kaiken poliittisen toiminnan kielto ulottui keskustalaisesta pääoppositiopuolueesta pieniin vasemmistoryhmiin. Puolueita yhdisti sotilasliitto NATO:n, Euroopan unionin ja kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vastustus.
Aiemmin vuonna 2015 maassa säädettiin kommunistien toiminnan kieltävät lait, joilla lakkautettiin suurimman vasemmisto-oppositiopuolueen lisäksi kaksi muuta vasemmistopuoluetta.
Tämän vuoden maaliskuussa Ukrainassa oli määrä järjestää presidentinvaalit, mutta Zelenskyi peruutti ne vedoten sotatilaan. Joulukuussa 2023 The Economist -lehden kysely osoitti, että hänellä on vain 32 prosentin kannatus.
Política Obreran mukaan poliittinen kriisi ravistaa myös Ukrainan armeijaa, jossa yli 15 000 sotilasta on asetettu kurinpidollisiin toimenpiteisiin eroamisen vuoksi tai siksi, että he ovat kieltäytyneet ottamasta esimiehensä osoittamia tehtäviä.
– Harvat ovat valmiita tarttumaan uudelleen aseisiin, hallitsevan Kansan palvelija -puolueen edustaja Juri Kameltšuk on myöntänyt.
Sotilaita ei ole vangittu, hän täsmensi, vaan heidät on ”erotettu muista sotilaista”.
Samaan aikaan kyselyjen mukaan sotaan ei ole enää uusia vapaaehtoisia: vain 20 prosenttia sotilasikäisistä miehistä on valmis värväytymään. Maassa kuvatun videomateriaalin perusteella vaikuttaa siltä, että kaduilla tapahtuu viranomaisten toimesta sotaan haluttomien ihmisten pakkovärväystä.
– Tämä tarkoittaa avointa kapinaa huhtikuun alussa hyväksyttyä pakollista rekrytointilakia vastaan, kirjoittaa PO:n Olga Cristobal.
Uusi laki nostaa värvättävien maksimi-ikää, vähentää jyrkästi mahdollisia asevelvollisuuden poikkeuksia, koventaa karkureiden rangaistuksia eikä aseta määräaikaa palveluksen pituudelle.
Kiistanalainen uudistus on raivostuttanut sotilaat ja heidän perheensä. Täysin epäsuosittuun lakiin tehtiin Radassa (Ukrainan parlamentissa) yli tuhat muutosta.
Vapautusta vaaditaan kansainvälisesti
Saksassa veturinkuljettajista koostuva ruohonjuuritason komitea on hyväksynyt päätöslauselman, jossa vaaditaan Bogdan Syrotiukin vapauttamista ja viitataan tapauksen laajempiin poliittisiin merkityksiin.
– Toimintakomiteana olemme jo aiemmin osoittaneet voimakkaasti ja selkeästi protestimme Saksan hallituksen Ukrainan sodalle antamaa tukea ja meneillään olevia asetoimituksia vastaan.
– Tuolloin korostimme, että Saksan hallituksen ja median väite, että asetoimitukset ja tuki sodalle palvelisivat puolustustarkoitusta, on ilkeä valhe. Saksassa valmistetut aseet ja ammukset tappavat ihmisiä, sotilaita ja siviilejä, lausunnossa sanotaan.
– Bogdan Syrotiukin pidätys tekee selväksi, kuinka tärkeää ja kiireellistä on toimia nyt. Sodanvastaisia mielenosoituksia tukahdutetaan julmasti yliopistoissa. Huomenna työtoverimme, jotka ryhtyvät toimiin sotilaskuljetuksia vastaan, voivat joutua vainon kohteeksi.
– Tämän ei saa antaa tapahtua! Taistelu Bogdan Syrotiukin pidätystä vastaan on tärkeä osa taistelua sotaa ja diktatuuria vastaan.
Australiassa ruohonjuuritason opetusalan työläisistä koostuva Komitea julkisen koulutuksen puolesta (CFPE) otti asiaan kantaa 4. toukokuuta. CFPE:n koollekutsuja Sue Phillips varoitti, että Syrotiukin henki on vaarassa Ukrainan pahamaineisessa vankilajärjestelmässä.
Syrotiukin vapauden puolesta kantaa on ottanut myös muun muassa Pink Floyd -yhtyeestä tunnettu brittiläinen muusikko Roger Waters.
Change.org-sivustolla julkaistu vetoomus Syrotiukin välittömäksi vapauttamiseksi on kerännyt tähän mennessä noin 1500 allekirjoitusta ympäri maailmaa. Vetoomuksen voi allekirjoittaa täällä.
Eurooppa-päivän vaalitentissä eduskuntapuolueiden edustajat oikealta vasemmalta vannoivat järkkymätöntä tukea sodalle ja Euroopan sotateollisuudelle. Paneelin yhteydessä nähty mielenosoitus Palestiinan puolesta ei herättänyt reaktioita.
Helsingin Narinkkatorilla järjestettiin lauantaina ”Eurooppa-päivän suuri vaalitentti”, johon oli kutsuttu kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden sijaan vain eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
Tästä huolimatta paneelin vetäjä Markku Jokisipilä luonnehti tilaisuutta ”kansanvallan ja äänestäjien valinnanvapauden juhlaksi” ja ”politiikan valintamyymäläksi” jonka ”hyllyt pullistelevat vaihtoehtoja”. Tapahtumassa ei kuitenkaan kuultu minkäänlaisia vaihtoehtoja militarismille ja sotapolitiikalle.
Protesti Palestiinan puolesta ohitettiin
Kesken tapahtuman joukko mielenosoittajia levitti banderollin, jossa muistutettiin Suomen kansan enemmistön vastustavan Israelin sotatoimia ja kysyttiin, mihin toimiin EU-edustajat aikovat ryhtyä. Ylen tallenteella kuuluu myös toistuva iskulause vapaan Palestiinan puolesta.
Euroopan unioni tukee parhaillaan kansanmurhaa suorittavaa Israelin valtiota monin tavoin. Unioni käy miljardien eurojen suuruista kauppaa laittomien siirtokuntien kanssa ja rahoittaa Israelin valtiota kymmenien miljardien eurojen suuruisella asekaupalla. Lisäksi EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus antaa israelilaisille tuotteille tullivapauden.
Kukaan puolueiden edustajista ei reagoinut huutoihin ja banderolliin. Järjestysmiehet poistivat banderollin paikalta.
Tilaisuuden loppupuolella Jokisipilä kysyi panelisteilta, tulisiko EU:n valmistautua ”muuhunkin kuin materiaaliseen tukemiseen” Ukrainassa – käytännössä siis täysimittaiseen sotaan.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah linjasi äärioikeistolaisia sotilasjoukkoja operoivan ja oppositiopuolueet lakkauttaneen Ukrainan valtion olevan ”eurooppalaisten arvojen puolustaja” jota on tuettava.
Vasemmistoliiton Li Andersson kritisoi Yhdysvaltoja siitä, ettei se ole käynyt sijaissotaansa Ukrainassa tarpeeksi tehokkaasti. Maan kaksipuoluejärjestelmä ei Anderssonin mukaan hyväksynyt viimeisintä 61 miljardin dollarin tukipakettia tarpeeksi nopeasti.
EU:n osalta Andersson vaati sotateollisuuden vahvistamista teollisuuspoliittisella yhteistyöllä, jotta ammusten ja muun sotamateriaalin tuotantoon ”liittyvät kysymykset saataisiin ratkaistua”.
Li Andersson vahvisti vielä erikseen samana päivänä tukensa Euroopan sotateollisuudelle Iltalehdenhaastattelussa.
– Puolustusteollista yhteistyötä tulee tehdä enemmän, Andersson sanoi.
Mielenkiintoisesti haastattelussa Andersson ei kyennyt vastaamaan suoraan kysymykseen siitä, kannattaako hän enää sosialismia.
Äärioikeistopuolue perussuomalaisten Riikka Purra oli samaa mieltä Li Anderssonin kanssa.
– Oleellinen asia mitä tarvitaan on lisää aseita ja ammuksia. On välttämättä saatava puolustusteollisuutta, sotamateriaalia myös Euroopan tasolla kehitettyä.
– Hallitus on esimerkiksi ajanut Euroopan investointipankille mahdollisuutta rahoittaa myös puolustustoimintaa, ja tämä on yksi esimerkki siitä, mitä täytyy tehdä.
Kokoomuksen Petteri Orpo yhtyi Anderssonin kantaan puolustusteollisuuden tukemisen tärkeydestä, sillä Venäjä on ”pysyvä eksistentiaalinen uhka Euroopan ja Suomen turvallisuudelle”.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan yhtyi Orpon esitykseen ”Euroopan puolustuskomissaarin” viran perustamisesta.
Lindtman onnistui alistamaan myös äärioikeiston vastustuksen euronationalismin palvelemiselle. Nouseva fasismi Euroopassa ei Lindtmanin kommentissa esiintynyt ongelmana siksi, että se on konkreettinen uhka työväelle ja marginalisoidussa asemassa oleville ihmisille, vaan siksi että äärioikeisto ei aja tarpeeksi ”vahvaa Eurooppaa” ja voimakasta Euroopan unionia.
Samanmielisyys on tärkeätä, poliittinen keskustelu uhka
Muutkin ei-sotilaalliset poliittiset teemat onnistuttiin paneelissa sitomaan sotapolitiikan osaksi. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta puolusti paneelissa fossiilisista polttoaineista luopumista ei niinkään siksi, että se olisi välttämätöntä planeetan säilyttämiseksi elinkelpoisena, vaan jotta Eurooppa ei olisi riippuvainen Venäjästä.
Edelleen Virran mukaan oli ”hienoa huomata”, että tuki sodalle yhdistää poliitikkoja Suomessa. Hän oli toistaiseksi puolueiden edustajista ainoa, joka esitti joukkojen lähettämistä Ukrainaan.
– Se vaatisi sitä, että päästäisiin pois yksimielisyyspäätöksistä, jotta mikään maa ei voi jarruttaa tätä tukea. Se vaatii myös vahvaa taloutta Euroopassa, mikä vaatii kilpailukykyä.
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen harmitteli sitä, että toisin kuin Suomessa, isoissa Euroopan maissa kuten Saksassa ja Ranskassa edelleen käydään poliittista keskustelua sotapolitiikasta ja sen tukemisesta.
RKP:n Eva Biaudet yhtyi edellisiin puheenvuoroihin toteamalla, että poliitikkojen samanmielisyys yli puoluerajojen on ”todella tärkeä asia”.
Vielä paneelin lopuksi Liike Nytin puheenjohtaja, liikemies Harry Harkimo vahvisti oman tukensa Euroopan sotateollisuudelle ja esitti, että aiemmissa rajoituksissa eurooppalaisen sotamateriaalin käytössä hyökkäyksissä Venäjälle ”ei ole järjen hiventäkään”.
Mikään ihme ei liene, että perussuomalaisten Riikka Purra ilmaisi vielä erikseen paneelin jälkeen tyytyväisyytensä puolueiden yhteiseen linjaan sodan puolesta.
Tämän paneelin perusteella selvää on, että vaihtoehdot militarismille ja sotapolitiikalle on etsittävä eduskuntapuolueiden ulkopuolelta.
Tokiossa järjestettiin sunnuntaina 19. marraskuuta kymmenen tuhannen työläisen marssi sotaa ja militarismia vastaan.Kaupungin läpi kulkeneessa mielenosoituksessa vaadittiin loppua Ukrainan sodalle, Israelin hyökkäykselle Gazaan ja varustautumiselle Kiinaa vastaan.
– Lopetetaan sota ja estetään perustuslakiuudistus työläisten yhtenäisellä voimalla! Hävitetään uusliberalismi! Herätetään henkiin taisteleva ay-liike, ammattiliittojen mielenosoituksen tunnukset kuuluivat.
Japanin perustuslain 9. artiklan ensimmäinen kappale kieltää sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkailun kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toinen kappale kieltää sotajoukkojen ja muun sodankäyntikyvyn ylläpidon.
Pääministeri Fumio Kishida on julkisuudessa väittänyt militarismin vastaisen perustuslain jääneen ”ajastaan jälkeen” ja sen ”sisällön olevan puutteellinen”. Perustuslain muutosta vastaan on kuitenkin noussut voimakas kansanliike.
Mielenilmaus oli kolmen ammattiliiton koolle kutsuma. Järjestäjinä toimivat Kan-Nama (Japanin rakennus- ja kuljetustyöntekijöiden solidaarisuusliiton Kansain alueen osasto), Minato-Godo (Metalli- ja konetyöläisten ammattiliitto Osakassa) sekä Doro-Chiba (Chiban valtakunnallinen rautatievoimaliitto).
”Tässä on voima pysäyttää sota ja muuttaa maailma!”
Ennen marssia noin kolme tuhatta mielenosoittajaa kokoontui Hibiya-ulkoilmakonserttisalille, jossa kuultiin puheenvuoroja myös muun muassa kuljetusalan, betoni- ja metallialan ja satamatyöläisten liitoilta.
Tapahtumaan osallistui ay-liikkeen edustajia lisäksi kansainvälisesti Etelä-Korean demokraattisesta työväenliitosta, Yhdysvaltain satamatyöläisten liitosta ILWU:sta, Saksan rautatietyöläisten verkostosta ja Japanin burmalaisten kansalaisten liitosta.
Rautatieläiset rakentavat kansainvälistä rintamaa
Vastauksena palestiinalaisten ammattiliittojen lokakuussa esittämään kansainväliseen toimintakutsuun rautatieläisten Doro-Chiba-ammattiliitto ilmoitti taistelevansa ”kukistaakseen Kishidan hallinnon, joka aikoo tarjota aseita, taloudellista apua ja muuta tukea Israelille”.
– Yhdysvaltojen, Euroopan ja Japanin imperialismi etsii ulospääsyä omalle kriisilleen sodan kautta, kiihottaen Israelin ja Ukrainan nykyisiä hallituksia etujoukossaan. Itä-Aasiassa Yhdysvaltojen ja Japanin imperialismi tehostaa sotasuunnitelmaa Kiinaa vastaan enemmän kuin koskaan käyttämällä ”Taiwanin valmiutta” tekosyynä, liitosta sanotaan.
Rautatieläisten liitto on rakentanut kansainvälistä solidaarisuutta Japanin, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen työläisten välille 20 vuoden ajan. Se katsoo tämän olevan avain sodan estämiseksi Itä-Aasiassa.
– Kansallisessa turvallisuusstrategiassaan Yhdysvallat ilmoittaa, että se ”tukahduttaa Venäjän ja voittaa Kiinan” ja valmistautuu sotaan Kiinan kanssa luomalla sotilaallisen liiton Japanin, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen välille. Jälleen kerran työläisten yhtenäisyys yli rajojen on voima, jolla sota voidaan lopettaa.
– Tuemme koko sydämestämme Palestiinan kansan voimakasta taistelua ja taistelemme kaikella voimallamme kaataaksemme Kishidan hallinnon, kansainvälisen imperialismin jäsenen: sorron ja sodan syyn.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.