Ruanda ja Kongon demokraattinen tasavalta allekirjoittivat Washingtonissa 27.6.2025 rauhansopimuksen, jonka tarkoituksena on lopettaa vuosikymmeniä kestänyt tuhoisa konflikti naapurimaiden välillä. Samalla Yhdysvallat sai pääsyn alueen tuottoisiin mineraalivarantoihin.
Sopimus edellyttää Itä-Kongon demokraattisessa tasavallassa taistelevien aseellisten ryhmien ”irtautumista, aseistariisuntaa ja ehdollista integraatiota”.
Sopimuksen allekirjoittivat Kongon ja Ruandan ulkoministerit Yhdysvaltain ulkoministeriössä. Sopimuksen mukaan Kinshasa ja Kigali käynnistävät alueellisen taloudellisen integraation kehyksen 90 päivän kuluessa ja muodostavat yhteisen turvallisuuskoordinointimekanismin 30 päivän kuluessa. Sen ehtojen mukaan tuhansien ruandalaisten sotilaiden on vetäydyttävä Kongon demokraattisesta tasavallasta kolmen kuukauden kuluessa.
Vuosikymmeniä kestänyt konflikti kärjistyi aiemmin tänä vuonna, kun Ruandan tukemat M23-kapinalliset ottivat haltuunsa laajoja osia Kongon demokraattisen tasavallan itäosasta, mukaan lukien alueellisen pääkaupungin Goman, Bukavun kaupungin ja kaksi lentokenttää.
Tuhansia ihmisiä on kuollut ja satojatuhansia siviilejä on ajettu kodeistaan kapinallisten viimeaikaisen hyökkäyksen jälkeen.
Alueen menetyksen jälkeen Kinshasan hallitus kääntyi Yhdysvaltojen puoleen saadakseen apua ja tarjosi Yhdysvaltojen kertoman mukaan pääsyä kriittisiin mineraaleihin vastineeksi turvallisuustakuista. Itä-Kongon demokraattinen tasavalta on rikas kolumbiittien ja muiden maailmanlaajuiselle elektroniikkateollisuudelle elintärkeiden luonnonvarojen suhteen.
Sopimus auttaa Yhdysvaltain hallitusta ja amerikkalaisia yrityksiä saamaan pääsyn kriittisiin mineraaleihin, kuten tantaaliin, kultaan, kobolttiin, kupariin ja litiumiin, joita tarvitaan suuressa osassa maailman teknologiaa aikana, jolloin Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat aktiivisesti vaikutusvallasta Afrikassa.
Ennen perjantaina allekirjoitettua sopimusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi: ”Saamme Yhdysvalloille suuren osan Kongon mineraalioikeuksista osana sopimusta. He ovat erittäin otettuja voidessaan olla täällä. He eivät koskaan uskoneet tulevansa.”
Kongon demokraattinen tasavalta sijaitsee valtavilla hyödyntämättömillä mineraalivaroilla, joiden arvoksi arvioidaan noin 24 biljoonaa dollaria. Se on sanonut menettävänsä noin miljardin dollarin arvosta mineraaleja sodan helpottamassa laittomassa kaupassa.
Analyytikot näkevät sopimuksen merkittävänä käännekohtana, mutta eivät usko, että se lopettaa nopeasti taistelut, joissa on kuollut miljoonia ihmisiä 1990-luvulta lähtien.
Ruandan tukema M23-kapinallisryhmä on edennyt Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa, ja uhkaa marssivansa pääkaupunkiin asti. Kongo-solidaarisuuskampanja sanoo käynnissä olevan imperialistinen invaasio, jossa ”länsi” ryöstää Kongon luonnonvaroja Ruandan avulla.
Tammikuun lopulla Ruandan tukema kapinallisryhmä M23 otti hallintaansa Goman, Pohjois-Kivun maakunnan pääkaupungin Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa, ja määräsi hallituksen joukot antautumaan.
Hyökkäysten kerrotaan olleen raakoja. Kapinallisten sanotaan raiskanneen, joukkoraiskanneen ja muuten käyttäneen naisia seksuaalisesti hyväkseen. Kaupungissa sytytettiin vankila tuleen, ja ihmisiä on sanottu palaneen kuoliaaksi.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Volker Türkin mukaan lähes 3 000 ihmisen on vahvistettu kuolleen konfliktissa tammikuun lopulta lähtien. Haavoittuneita on kirjattu saman verran.
– Jos mitään ei tehdä, pahin voi olla vielä edessä, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Türk sanoi Genevessä perjantaina.
Vuonna 2012 perustettu M23-ryhmä sanoo suojelevansa tutsivähemmistöä Kongon demokraattisen tasavallan hallitukselta ja toisen kansanryhmän, hutujen joukoilta. Nimi viittaa maaliskuun 23. päivänä tehtyyn rauhansopimukseen, joka päätti tutsien kapinan Kongon demokraattisessa tasavallassa.
M23 syyttää hallitusta siitä, ettei se ole täyttänyt rauhansopimuksen ehtoja ja ottanut tutseja mukaan armeijaan ja hallintoon. Ryhmä aktivoitui uudestaan 2021.
Uutismedia DW:n mukaan kapinalliset ovat sanoneet, että heidän tavoitteenaan on marssia Kongon pääkaupunkiin Kinshasaan asti.
M23:a vastustavat Kongon demokraattisen tasavallan asevoimat (FARDC), joita tukevat Wazalendon isänmaalliset itsepuolustusryhmät.
YK on raportoinut, että yli 400 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan vuoden alusta lähtien, lisäyksenä jo seitsemään miljoonaan kotiseudultaan siirtymään joutuneeseen.
Huippukokous vaati ehdotonta tulitaukoa
Viime viikonloppuna Tansaniassa pidetyssä huippukokouksessa itäisen ja eteläisen Afrikan johtajat vaativat ”välitöntä ja ehdotonta” tulitaukoa aseelliseen konfliktiin viiden päivän kuluessa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Huolimatta alueellisesta huippukokouksesta taistelujen lopettamiseksi Itä-Kongossa, ratkaisua Kongon tilanteeseen ei ole nähtävissä lähitulevaisuudessa.
Huippukokouksen lopullinen julkilausuma vahvisti tukensa Kongon demokraattisen tasavallan alueelliselle koskemattomuudelle ja kehotti avaamaan humanitaarisia käytäviä kuolleiden ja haavoittuneiden evakuoimiseksi, mutta siinä ei viitattu nimenomaisesti Ruandaan tai sen osuuteen konfliktissa, vaikka YK:n viime vuoden raportin mukaan Ruandalla on Kongon demokraattisessa tasavallassa noin 4 000 sotilasta.
Ruanda kiistää edelleen tukevansa M23-kapinallisryhmää tai että sillä on joukkoja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
”Lännellä” tiiviit taloudelliset suhteet Ruandaan
Paul Kagame, Ruandan presidentti, on edelleen lännen keskeinen liittolainen, vaikka hänen hallintonsa vangitsee, kiduttaa ja murhaa kriitikkoja. Ruandan armeijaa on aseistanut muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, ja Euroopan unioni.
Helmikuussa 2024 Euroopan unioni allekirjoitti Ruandan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, joka antaa EU:lle pääsyn maan raaka-ainelähteisiin. Ruanda saa puolestaan 900 miljoonaa euroa infrastruktuurinsa kehittämiseen ja muihin tarkoituksiin. Sopimus on osa 300 miljardin euron ”Global Gateway” -hanketta, jonka kautta Euroopan unioni aikoo asettua Kiinaa ja muita kilpailijoita vastaan taloudellisen vaikutusvallan vuoksi.
Lisäksi Bryssel lupasi marraskuussa 2024 tukea Ruandan joukkoja 20 miljoonalla eurolla turvallisuuden varmistamiseksi Mosambikin Cabo Delgadon maakunnassa. YK:lle Ruanda on myös turvallisuuskumppani Keski-Afrikan tasavallassa, jossa ruandalaiset sotilaat vastustavat venäläisiä Wagnerin palkkasotureita.
Ruandan hallitus on läheisesti liitossa myös Israelin kanssa, ja sen tiedustelu- ja armeija on varustettu Israelin valmistamilla vakoiluohjelmilla ja aseilla.
M23:n kautta Ruanda pääsee käsiksi Kongon mineraalivarantoihin. Goman ympäristössä kaivetaan muun muassa kultaa ja koltaania, jota käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa.
Kongossa kymmenet tuhannet ihmiset ovat tulleet kaduille Kinshasasta Bukavuun vastustamaan hyökkäystä ja vaatimaan väkivallan lopettamista. Tavalliset kongolaiset ovat hyökänneet useita länsimaisia suurlähetystöjä vastaan protestina näiden maiden Ruandalle antamalle tuelle.
– Uusi teknologiatalous vaatii Kongosta runsaasti mineraaleja, erityisesti kobolttia, koltaania ja kuparia. Tekniikan miljardöörit, jotka esiintyivät Donald Trumpin virkaanastujaisissa, herkuttelevat Kongon kansan verellä.
Sodat, jotka ovat tuhonneet Kongon Yhdysvaltojen tukeman diktaattorin Mobutu Sese Sekon syrjäyttämisen jälkeen vuonna 1997, ovat vaatineet yli viiden miljoonan ihmisen hengen. Jotkut asettavat uhriluvun vielä paljon korkeammalle.
– Maailman silmät ja korvat pysyivät suljettuina Kongon kansan kärsimyksiltä näiden sotien jatkuessa. Samoin Sudanin, Etiopian ja Jemenin viimeaikaiset sodat ovat saaneet hyvin vähän kansainvälistä huomiota. Tämä on suora seuraus kansainvälisen median rasismista. Afrikkalaisten elämällä ei ole heille väliä.
Kongo on luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista. Beryllistä bauksiittiin, kuparista kadmiumiin, kullasta germaniumiin, mangaanista monatsiittiin, Kongossa on biljoonia dollareita metalleja ja mineraaleja. Se tuottaa yli 70 prosenttia maailman koboltista, joka on maailmanlaajuiselle teknologiataloudelle välttämätön mineraali.
Tämä rikkaus on tehnyt Kongosta kolonialismin ja imperialismin kohteen vuosisatojen ajan.
– Belgia, julmin ja murhaavin kaikista Afrikassa olevista eurooppalaisista maista, kolonisoi maamme. Belgian kolonialismissa kuoli yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Tämä holokausti saa harvoin ansaitsemansa huomion, koska sen uhrit olivat afrikkalaisia ja sen tekijät eurooppalaisia.
– Maamme itsenäistyi 30. kesäkuuta 1960. Itsenäisyyspäivänä pitämässään puheessa Patrice Lumumba, ensimmäinen valittu johtajamme, sitoutui rakentamaan vapaan ja tasa-arvoisen maan, huolehtimaan siitä, että maan vaurautta käytetään sen kansan hyväksi ja ”varmistamaan jokaiselle hänen ihmisarvonsa ja työnsä arvoisen aseman elämässä”.
Lumumba murhattiin 17. tammikuuta 1961 Yhdysvaltojen ja muiden länsivaltojen tuella. CIA:n tukema operaatio vahvisti lännen hallinnan maassa, saattoi valtaan Mobutun ja takasi länsimaisille yrityksille rajattoman pääsyn Kongon rikkauksiin.
– Siitä päivästä lähtien länsimaat ovat ryöstelleet maatamme afrikkalaisten sijaistoimijoiden avulla.
Tappaminen ei ole koskaan pysähtynyt. Surremme oman kansansa kanssa Etelä-Afrikan, Malawin ja Uruguayn sotilaita, jotka menettivät henkensä äskettäisen Goman hyökkäyksen aikana.
– Kehotamme edistyksellisiä järjestöjä ympäri maailmaa eristämään Ruandan ja pitämään sen lännessä, erityisesti Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa, vastuuseen.
– Tappaminen on lopetettava. Ryöstö on lopetettava. Kongon demokraattisen tasavallan ja sen kansan suvereniteettia on kunnioitettava.
Työväen antimilitaristit 