Berliinissä järjestettiin torstaina jopa 40 000 ihmisen suurmielenosoitus sotaa ja asevarustelua vastaan tunnuksella ”Ei koskaan enää sotaa – Laskekaa aseenne”.
Helmi- ja marraskuun 2023 vastaavien mielenosoitusten jälkeen tämä oli kolmas suuri mielenosoitus Saksan lisääntyvää militarisaatiota vastaan.
Mielenosoitusten ytimessä olivat vaatimukset aseistariisunnasta ja rauhasta sekä sotilasliitto NATOn vastustus. Aktivisteja eri yhteiskunnallisista ryhmistä, mukaan lukien rauhanaloitteet, ammattiliitot, ympäristöjärjestöt ja puolueet olivat paikalla ja antoivat tapahtumalle laajan, solidaarisuuteen perustuvan kirjon.
Kaikki Berliinin voittopylväällä pidetyn päätöstilaisuuden puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että maan uudelleenaseistautuminen ja sodan kiihtyminen NATO-valtioiden toimilla on pysäytettävä ja korvattava demilitarisoinnilla ja diplomatialla.
Gesine Lötzsch, vasemmistopuolue Die Linken liittopäivien jäsen, muistutti ihmisiä jokaisen sodan bisnesulottuvuudesta:
– Sodassa rikkaat aina voittavat. Aina on niitä, jotka hyötyvät sodasta, meidän on sanottava se äänekkäästi ja selvästi.
Suurtapahtuma alkoi keskipäivällä Länsi-Berliinissä kolmella pienemmällä mielenosoituksella, joihin osallistui jo tuhansia ihmisiä.
Puhujat kiinnittivät huomiota Saksan uudelleenaseistamisen ja sosiaalisten leikkausten väliseen yhteyteen, vaativat asetoimitusten välitöntä lopettamista Ukrainaan ja Israeliin ja vaativat vapautta Palestiinalle. Banderolleissa vaadittiin myös mm. Saksan eroamista sotilasliitto NATOsta.
Turkissa 15. syyskuuta alkanut 14-päiväinen marssi NATOa ja imperialismia vastaan päättyi lauantaina Adanaan ja Incirlikin sotilastukikohdalle. ”Emme halua murhaajia maahamme,” huusivat mielenosoittajat.
Istanbulin Kartalista Turkin kansanedustajien kokouksen (THTM) aloittama marssi saavutti 28. syyskuuta Incirlikin sotilastukikohdan, joka on NATOn symboli Turkissa. Mielenosoittajat olivat aiemmin marssineet Gebzen, Kocaelin, Sakaryan, Eskişehirin, Ankaran, Konyan, Konya Ereğlin, Niğde Ulukışlan, Mersinin ja Tarsuksen kautta.
Perjantaina NATOn vastaisen näyttelyn Adanassa avannut liike kokoontui tänään klo 15 Uğur Mumcu -aukiolle marssiakseen Incirlikiin.
Adana ayakta, adana tek ses: Katil NATO ülkemizden defol!
Atatürk-puistossa kuultiin iskulauseita, kuten ”Murhaaja NATO, yhteistyökumppani AKP”, ”Me suljemme Incirlikin tukikohdan”, ”Murhaaja NATO, tappaja USA”, taputusten ja vihellysten säestäminä. Marssia tukevat ihmiset soittivat ajoneuvojen torvia ja katukauppiaat antoivat aplodeja.
Puistossa pidetyssä puheenvuorossa THTM Adanan edustaja Eylül Çapa totesi, että Incirlikin tukikohdan olemassaolo on uhka Adanan asukkaille.
– Emme tiedä kuinka monta ydinasetta alueella on. Jos NATO vetää Turkin sotaan, eikö Incirlik luonnollisesti tee Adanasta kohteen? Onko tämä turvallisuutta? Kun tämä Incirlikin tukikohta on suljettu, kun NATO lähtee tästä maasta, meistä tulee itsenäinen maa.
Aydemir Güler puhui Atatürk Parkiin kokoontuneille patriooteille Eylül Çapan jälkeen THTM:n johtokunnan puolesta.
– Veljet, THTM:n jäsenet ovat marssineet kaksi viikkoa. Joka päivä on vahvistanut uudestaan ja uudestaan, miksi marssimme ja miksi tämä marssi on oikeutettu. Ja tänään olemme Incirlikin ovella. Siinä lyhyessä ajassa Israel on jälleen tehnyt kauhean, ennennäkemättömän verilöylyn ja murhan. Adanan teillä, veljet, libanonilaiset eivät ole yksin, jatkoi puolestaan Aydemir Güler.
– Kaikki sillat, jotka yhdistävät meidät NATOon, Yhdysvaltoihin ja länsimaiseen imperialismiin, täytyy poistaa. Turkin on lakattava olemasta osa tätä häpeää ja julmuutta.
NATO-tukikohtien sulkeminen on työväenvallan tehtävä
Mielenosoitusmarssin päästyä Incirlikin tukikohdalle Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan käytti puheenvuoron.
– Se, mitä Lähi-idässä tällä hetkellä tapahtuu, on todellinen kansanmurha. Toisen maailmansodan aikana ja ennen sitä juutalaiset maksoivat erittäin kovan hinnan ja joutuivat kansanmurhan kohteeksi. Edistyksellinen ihmiskunta, vallankumoukselliset ja kommunistit tukivat heitä. Ja nyt murhaajat, rikas Israel, kapitalistiluokka ja sen takana olevat monikansalliset monopolit tekevät saman verilöylyn palestiinalaisia vastaan. Sydämemme särkyy tästä iljetyksestä. Olemme vihaisia tekopyhille murhaajillemme ja hallituksellemme. Kyllä, tappaja Israel, yhteistyökumppaninaan AKP.
Todeten, että Incirlikin tukikohta on palvellut imperialismin etuja perustamisestaan lähtien, Okuyan antoi esimerkin kylmän sodan vuosista, jolloin tukikohtaa käytettiin keräämään tiedustelutietoa Neuvostoliittoa vastaan.
– Tätä tukikohtaa käytettiin myös monta kertaa Persianlahden sodassa ja Irakin hyökkäyksessä. Täältä nousevat lentokoneet satoivat kuolemaa naapurimaille ja naapurikansoille. Tämä oli yksi heinäkuun 15. päivän Amerikan vallankaappausyrityksen keskuksista. Se ei ole ohi. Täältä lähtevät kuljetuskoneet pysähtyvät Kyproksella ja menevät Israeliin.
– Siksi Incirlik ja muut 15 yhdysvaltalaista ja NATOn tukikohtaa Turkissa ja sama määrä tutka-asemia pitäisi sulkea välittömästi. Jos he eivät sulje niitä, tämän kansan rautainen nyrkki sulkee ne. Ole varma tästä, jos emme pysty purkamaan näitä tukikohtia ennen kuin työväki tulee valtaan Turkissa, yksi asia, jonka teemme Turkin kansanhallituksen, työväenhallituksen ensimmäisenä päivänä, on purkaa nämä tukikohdat, Okuyan lupasi.
🔴Yurtseverler İncirlik'te NATO Üssü'nün kapısına dayandı
💬TKP Genel Sekreteri Kemal Okuyan: Boşuna bu üs kapanmalı demiyoruz. Buradan kalkan uçaklar Kıbrıs'a uğrayıp İsrail'e cephane götürüyor. Bizim bildiğimizi 'yerli ve mili' hükümet de biliyor.https://t.co/g8GTci2o3Ipic.twitter.com/m7UGCFdVAA
Kemal Okuyan jatkoi puhettaan käsittelemällä Turkin suhteita Israeliin, kysyen:
– Mistä tulee polttoainetta Gazan, Länsirannan ja Libanonin yli lentäville Israelin sotakoneille? ”Veljesmaa” Azerbaidžanista. Minkä maan kautta se kulkee? Turkin kautta.
– Pidämme Azerbaidžanin ihmisiä veljinä, mutta emme pidä hallitsevia luokkia veljinä, he ryöstävät veljiämme Palestiinassa. He lisäävät rasismia sanomalla, ”palestiinalaiset eivät ole ystäviämme, he pettäisivät meitä”.
– Kun turkkilaiset, kurdit, arabit, azerbaidžanilaiset, kaikki tällä maantieteellisellä alueella asuvat, köyhät ja sorretut yhdistävät kädet, me tietysti häiritsemme näiden roistojen peliä.
– Takanamme on Yhdysvaltain Incirlikin tukikohta. Meidän on murrettava monikansallisten monopolien, NATOn, Yhdysvaltain imperialismin ja muiden imperialististen maiden herruus tämän kansan vapauttamiseksi. Siksi säilytämme päättäväisyytemme. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Tämä maa kuuluu Turkin työläisille.
Puheen jälkeen iskulause ”Suljemme Incirlikin tukikohdan” kaikui vielä Incirlikissä. Marssi päättyi iskulauseisiin, suosionosoituksiin ja vihellyksiin, päättäen syyskuun alussa käynnistyneen NATOn ja imperialistisen sodan vastaisen kampanjan hetkeksi.
Kampanjan on määrä jatkua lokakuussa uusilla tapaamisilla ja toimilla.
Turkissa osoitetaan jo kolmatta viikkoa mieltä sotilasliitto NATOa ja imperialismia vastaan. Sunnuntaina 15. syyskuuta alkanut monipäiväinen marssi on kulkenut kaupungista toiseen levittäen vastarinnan henkeä ja tietoa NATOn rikoksista.
Mielenosoitusten takana on eri puolueiden parlamentaarikoista koostuva Turkin kansanedustajain edustajakokous THTM. Marssit alkoivat Istanbulin Kartalista sunnuntaina 15. syyskuuta ja päätyvät lopulta NATOn tukikohdalle Incirlikissa Adanassa 28. syyskuuta.
Viime viikonloppuna mielenosoittajat olivat päässeet Sincaniin. Perjantaina Nazım Hikmetin kulttuurikeskuksessa avattiin NATO-vastainen näyttely ja lauantaina Tuzluçayırissa Mamakin naapurustossa järjestettiin mielenosoitus, jossa NATOn mukaan nimetty katu nimettiin symbolisesti uudelleen ”Itsenäisyyden kaduksi”.
🔴 Kartal’dan İncirlik’e başlattığımız yürüyüşün dördüncü gününde Eskişehir’deydik.
NATO bir suç örgütüdür diyen yurtseverlerle birlikte NATO’yu memleketten göndermek için yürüyoruz. Sırada Ankara var. Haydi #görevepic.twitter.com/vHMWwBMGVb
Marssin aikana huudettiin iskulauseita, kuten ”Murhaaja Israel, yhteistyökumppani AKP”, ”Murhaaja NATO, poistu maastamme” ja ”Älä kumarra, suojele maata”. Mamakin asukkaat tervehtivät marssijia aplodeilla ja vihellyksellä ikkunoistaan. Koko marssin ajan innostus kasvoi, kun monet naapuruston asukkaat liittyivät marssijoihin.
Marssin jälkeen puhunut THTM:n johtokunnan jäsen Erhan Nalçacı ilmaisi kritiikkinsä NATOn mukaan nimettyä katua kohtaan.
– Haluaisitko, että naapurustosi läpi kulkeva tie nimettäisiin pätevän huijarin mukaan? NATO on kirjaimellisesti pätevä huijari. Se tuli Turkkiin sanoen kehittävänsä tätä maata, auttamaan teitä, suojelemaan teitä. Mutta se ei suojellut eikä kehittänyt Turkkia; päinvastoin, se otti kaiken sen poliittisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden ja teki tästä maasta kyvyttömän liikkumaan.
– Entä haluaisitko, että naapurustosi läpi kulkeva tie nimettäisiin sarjamurhaajan mukaan?
– NATO on sarjamurhaaja. NATO on vastuussa kaikista intellektuelleista, jotka on tapettu 1960-luvun jälkeen, kaikista verilöylyistä, Maraşin verilöylystä ja Sivasin verilöylystä.
– Haluaisitko, että naapurustosi läpi kulkeva tie nimettäisiin joukkomurhaajan mukaan? Pitäisikö tämän tien nimi olla esimerkiksi ”Netanjahu-tie” vai ”Israelin ystävien tie”? NATOn tie on sama kuin nämä.
– Haluaisitko naapurustosi läpi kulkevan tien nimen ”USA:n imperialismin tieksi”? NATO on yhtä kuin USA:n imperialismi. Samoin et haluaisi naapurustosi läpi kulkevan tien nimen olevan ”ydinpommitie”. NATO on näitä kaikkia.
Mamak’ta yurtseverler bağımsızlık için yürüdü. NATO’nun adını da üslerini de askerlerini de güzel ülkemizden defedeceğiz. Natoyolu’nun adı Bağımsızlık Yolu olacak! #görevepic.twitter.com/4YqLHtpCis
THTM:n edustaja Engin Özkan ilmaisi vaatimuksensa seuraavasti:
– NATOsta eroaminen, Turkin asevoimien velvoitteiden lopettaminen NATOn piirissä, NATO-henkilöstön karkottaminen Turkista, maamme ydinaseriisunta, NATO-kadun nimen muuttaminen Itsenäisyyden kaduksi.
Puheiden jälkeen poltettiin NATOn lippu, jota seurasivat apolodit ja ”Tappaja NATO” -laulut. Kansalaiset ripustivat ”Itsenäisyyskatu” -kyltin NATO-kyltin sijaan tienviittaan ja päättivät mielenosoituksensa iskulauseisiin.
Kansan on järjestäydyttävä
Sunnuntaina mielenosoittajat olivat Kuğuluparkissa.
Ankara’da yüzlerce yurttaş NATO’ya karşı yürüyoruz çağrımıza ses verdi. Sokaklar ‘NATO defol’ sloganıyla inledi.
THTM:n jäsen ja Pir Sultan Abdal -kulttuuriyhdistyksen entinen puheenjohtaja Ali Balkız sanoi tapahtumassa pidetyssä puheenvuorossaan THTM:n polun olevan kaikkien Turkin sodan vastustajien polku, uutisoi soL-lehti.
Korostaen, että NATO on liitto, joka on perustettu sotaa, ei rauhaa varten, Balkız totesi, että Turkin liittyminen NATOon Menderesin hallituksen toimesta on maksanut maalle kovan hinnan.
Kysyen, mitä Turkin armeija teki Libyassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaukasuksella, Balkız totesi, että Mustafa Kemal Atatürkin periaate ”rauha kotona, rauha maailmassa” oli kehittynyt ”sodaksi kotona, sodaksi maailmassa”.
Todeten, että THTM:n polun tulisi olla kaikkien kommunistien, sosialistien, sosiaalidemokraattien ja niiden, jotka vastustavat sotaa, shariaa ja kiihkoilijoita Turkissa, Balkız päätti sanansa kehotuksella laajentaa taistelua.
NATO’ya ve emperyalist savaşa karşı Kartal’dan İncirlik’e başlattığımız yürüyüşün sekizinci gününde “Katil NATO” sesi Ankara sokaklarını inletti!
Kuğulupark’ta Grup Günyüzü’nün şarkıları ve konuşmalar ardından bugünkü yüryüşümüz sona erdi. Yarın temsilcilerimizi Konya’ya… pic.twitter.com/uT53X9y976
THTM:n johtokunnan jäsen Aydemir Güler korosti, että marssiminen ei alkanut Istanbulista, vaan taistelulla rauhan ja itsenäisyyden puolesta on pitkä historia.
– Olemme vaeltaneet vuodesta 1919. Kun Turkkia vietiin NATOoon ja köyhien lapsiamme lähetettiin Koreaan kuolemaan, me marssimme ja jaoimme sodanvastaisia lehtiä. Vuonna 1968 marssimme Samsunista Ankaraan itsenäisen maan puolesta. Vuonna 1970, kun NATO oli toteuttanut vallankaappauksen Chilessä ja valmistautui vallankaappaukseen Turkissa, meillä oli vaikeuksia rauhanyhdistyksenä.
– Emme hyväksyneet syyskuun 12. päivän vallankaappausta, joka teki Turkista NATOn palvelijan. Nousimme työväenluokkana, aloitimme kevään mielenosoituksilla ja olemme marssineet siitä alkaen.
Güler huomautti, että kun hallitseva luokka ja pomot väittävät, että Turkki tarvitsee NATOa, tavalliset ihmiset sanovat juuri päinvastoin, ja korosti järjestäytymisen tärkeyttä.
– Jos sanomme jollekin: ”Meidän tarvitse lähteä NATOta”, heidän silmänsä kirkastuvat ja he alkavat taputtaa. Turkin pomot ja hallitsevat voimat ovat NATOn kannattajia, mutta Turkin massat, miljoonat, tietävät, ettei NATOlta ja imperialisteilta tule mitään hyvää.
– Jos kourallinen NATOn rakastajia hallitsee maailmaa, he saavat voimansa jostain muualta: He ovat järjestäytyneitä. Ihmiset ovat järjestäytymättömiä. Kuljemme kohti organisaation luomista, järjestäytyneen maan luomista.
– Me marssimme kohti Incirlikiä, se on totta, mutta kun olemme Incirlikissä, emme lähesty Incirlikin sotilastukikohdan fyysistä rakennetta, vaan meidän on lähestyttävä kansamme organisaatiota, sitä hetkeä, kun meistä tulee järjestäytynyt maa.
– Onko Turkin mahdollista erota NATOsta? Güler kysyi huomauttaen Anatoliaan liittyvän sodan vaarasta jatkoi sanojaan seuraavasti:
– Tämä on mahdollista vuonna 2024. Katso tulta Mustanmeren pohjoisosassa. Tuo tuli on meidän tulemme, se tuli on Anatolian tuli, se on tuli, josta kipinä voi hypätä milloin tahansa, ja kaikki näkevät sen. NATOn ydinpommit ovat maassamme. Turkin kansa voi erota NATOsta, koska se tietää mitä haluaa ja näkee vaaran.
Güler totesi myös, että ainoa tapa katkaista suhteet Israeliin on erota NATOsta, sillä Israeli saa sotilasliitolta voimaa.
– Jos Israel ei olisi saanut legitimiteettiään NATOlta, se ei voisi julistaa sotaa Libanonille tai jatkaa kansanmurhaa Palestiinassa.
Kokoontuminen Kuğuluparkissa päättyi lauluihin, pillien soittoon ja iskulauseisiin.
Istanbulista alkanut marssi NATOa ja imperialismia vastaan kulkee Ankaran, sitten Konyan, Konya Ereğlin, Niğde Ulukışlan, Mersinin ja Mersin Tarsuksen läpi ja päättyy lopulta Incirlikin sotilastukikohdalle tulevana lauantaina 28. syyskuuta.
YK:n kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi tuhannet ihmiset marssivat Itävallan pääkaupungin Wienin kaduilla vaatien välitöntä ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan, Libanoniin ja Palestiinaan. Mielenosoitus painotti Itävallan roolia puolueettomana maana ja vastusti NATO-yhteistyötä.
Suuri yhteenliittymä rauhanjärjestöjä, mukaanlukien Palestiinan solidaarisuusliike Itävallassa, liittyi lauantaina 21. syyskuuta protestiin, jonka oli kutsunut koolle ”Äänet puolueettomuuden puolesta” -ryhmä tunnuksella ”Yhdessä rauhan, demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta”. Mielenosoitus tapahtui viikkoa ennen Itävallan parlamenttivaaleja.
– Ukrainan sota ja Lähi-idän vastakkainasettelu on nähtävä uusien blokkien muodostumisen kontekstissa, dynaamisena uuden lännen ja idän välisen konfliktin ja asevarustelun jyrkän lisääntymisen taustalla. Molemmissa konflikteissa on potentiaalia ydinsodaksi eskaloitumiseen, sanoi järjestäjä David StockingerJunge Welt -lehdelle.
Tapahtuman järjestänyt allianssi vaatii militarisoinnin ja NATO-yhteistyön lopettamista. Itävalta ei ole transatlanttisen sotilasliiton jäsen, mutta hallitus tukee sotatoimia Ukrainassa ja Palestiinassa.
– Hallituksen toiminta on vaarallista diletantismia, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Sen sijaan, että käyttäisimme Itävallan roolia Euroopassa älykkäästi esimerkiksi asettumalla välittäjäksi, maana Euroopan sydämessä, jossa vastakkaiset osapuolet voivat tavata rauhanneuvotteluissa neutraalilta pohjalta, valtionpäämiesten lausunnot osoittavat sokeaa tottelevaisuutta EU:lle, NATOlle ja Yhdysvalloille, sanoi Isabella Lichtenegger, yksi mielenosoituksen järjestäjistä.
Mielenosoitus vastusti Itävallan suunnittelemia laajoja aseinvestointeja, kuten ”Sky Shield” -hanketta ja uusien tankkien ostoja. Pelkät lisämenot vuoteen 2027 asti on 16 miljardia euroa, joka vastaa noin kahta kolmasosaa Itävallan vuotuisista koulutusmenoista.
Puolueettomuus on edellisten maailmansotien perua
– Vaikka Itävalta on puolueeton maa kansainvälisen lain ja oman perustuslakinsa perusteella, eikä se siksi voi olla suoraan mukana asetoimituksissa, maamme on vahvasti mukana poliittisesti ja taloudellisesti EU:n kautta. Tämä koskee Itävallan alueen kautta kulkevia asetoimituksia tai NATOn joukkokuljetuksia, jotka – ei vain Ukrainan sodan kärjistymisen jälkeen – toteutetaan Itävallan sotilaallisen infrastruktuurin avulla, David Stockinger jatkaa.
– Poliittisella tasolla itävaltalaiset EU-parlamentin jäsenet kannattavat aseistuksen ja sodankäynnin lisäämistä koskevia päätöslauselmia sen sijaan, että he puhuisivat de-eskaloinnin ja diplomatian puolesta.
– Liittoumamme vastustaa Itävallan lähentymistä edelleen NATOon sekä maamme osallistumista EU:n militarisointiin, joka nyt kiihtyy. Viimeisten 30 vuoden aikana Itävalta on asteittain integroitunut NATOon ja EU:n militarisointiin. NATOn rauhankumppanuuden kautta, osallistumalla EU:n ”strategiseen kompassiin” ja Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön Pescoon sekä osallistumalla EU:n nopean toiminnan joukkoihin, päätyen Itävallan turvallisuusstrategiaan, jota ei ole vielä hyväksytty ja jossa esitetään ”yhteistyömahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä NATO-kumppanimme kanssa.”
Puolueettomuuspolitiikka Itävallassa on kahden tuhoisan maailmansodan ja natsistisen fasismin seurausta, Stockinger muistuttaa.
– Se on toisen tasavaltamme pilari. Vakavasti harjoitettu puolueettomuus yhdessä aktiivisen rauhanpolitiikan kanssa on paras panos, jonka pieni valtio voi antaa yhteistyökykyiseen tasapainon ja rinnakkaiselon maailmanjärjestykseen. Mutta se tarkoittaa, että puolueettomuutta on elettävä reaalipolitiikassa ja täytyy välttää osallistumista poliittis-sotilaalliseen blokkiajatteluun, jotta se otetaan vakavasti.
– 70–80 prosenttia väestöstä on puolueettomuuden takana, ja suuri enemmistö kannattaa tulitaukoa ja rauhaa.
Rauhanliike elää Itävallassa
Wienin mielenosoituksessa käytettiin paljon puheenvuoroja. Puhujien joukossa oli aktivisteja ja vaaleilla valittuja edustajia esimerkiksi Itävallan kommunistisesta puolueesta. Puhujina oli myös useita vaaliehdokkaita vastaperustetulta Gaza-listalta, joka vaatii välitöntä tulitaukoa Gazaan.
Puhujat arvostelivat Euroopan unionin imperialistista luonnetta. Kaksi päivää sitten Euroopan parlamentti teki päätöksen, jossa vaaditaan Yhdysvaltoja ja Saksaa toimittamaan laajan valikoiman ohjuksia Ukrainaan Venäjälle suuntautuvia suoria hyökkäyksiä vastaan.
Suurin osa vasemmiston GUE/NGL-ryhmän jäsenistä äänesti tätä sotaa kiihdyttävää militaristista päätöslauselmaa vastaan ja pienempi osa äänesti tyhjää. Muutamat GUE/NGL:n edustajat asettuivat kuitenkin sodan puolelle. Heidän joukossaan olivat kaikki Suomen Vasemmistoliiton kolme MEPiä; Andersson, Kyllönen ja Saramo.
Mielenosoituksen keskiössä oli myös Israelin hyökkäys Gazaa ja Libanonia vastaan.
– Olemme täällä tukemassa Palestiinan kansan vuoksi ja protestoimassa heitä vastaan käytyä sotaa. Selvästi miehitysvalta yrittää laajentaa sotaa ja hukuttaa koko alueen isompaan konfliktiin. Siksi olemme todella täällä sanoaksemme, että nyt riittää, sanoi Amir Horr paikallisesta Palestiina-komiteasta.
Järjestäjien mukaan mielenosoitus oli selvä merkki siitä, että sodanvastainen liike elää Itävallaassa. Seuraava mielenosoitus aiotaan pitää 26. lokakuuta, kun Itävallassa vietetään kansallispäivää.
Viime perjantaina luokkakantainen USB-ammattiliitto osoitti mieltään Italian Pisassa. Liitto vastustaa sekä uusia sotilastukikohtia alueella että valtakunnallista ”sotataloutta”.
– Melonin hallitus jatkaa sotilaallista eskalaatiota NATOn, USA:n ja EU:n kanssa. Maamme poliittinen ja sotilaallinen osallistuminen erilaisiin sotaskenaarioihin (lähes koko parlamentin hyväksynnällä) ei ainoastaan osoita sodan barbaarista luonnetta, mutta sillä on myös tuhoisia vaikutuksia taloudellisella ja sosiaalisella tasolla.
Ammattiliiton mukaan nykyään enemmän kuin koskaan eri puolilla maailmaa leimahtavat konfliktit ilmenevät myös kotimaan rintaman palkkataisteluissa.
– Yhä suurempien resurssien ohjaaminen kolmansiin maihin kohdistuvien hyökkäysten rahoittamiseen ja siitä johtuva sotilasmenojen nousu petaa tietä todelliselle sotataloudelle, jonka uhreiksi joutuvat työläiset. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tällä hetkellä avautuva sopimuskierros asetetaan tähän kehykseen ja sodankäynnin asettamiin uusiin vaatimuksiin.
– Olemme sanoneet sen kaikissa mielenosoituksissamme, lakoissamme, työtaisteluissamme Ukrainan sodan alusta lähtien: LASKETAAN ASEET, NOSTETAAN PALKAT!
Ammattiliitto USB vastustaa myös sotilastukikohtia, kuten Coltanossa, Pisassa ja Pontederassa, joiden se katsoo olevan osa Italian ja Euroopan sotilasteollisuusjärjestelmän kehitystä.
– Vuoden 2022 lakiasetus nosti budjetin alkuperäisestä 190 miljoonasta eurosta 520 miljoonaan sotilastukikohdan rakentamiseksi. Jos emme lopeta näitä töitä, Pisan erityisinterventiojoukot sekä Rovezzanoon perustettava NATO-komento vahvistavat entisestään Toscanan ja koko niemimaan sotajärjestelmää.
Tukikohdan rakentamiseksi Pisaan rahat otetaan ammattiliiton mukaan leikkaamalla julkisiin asuntoihin tarkoitetuista menoista ja ottamalla lisävaroja sosiaalisen koheesion ja kehityksen rahastoista.
— Eikä se tarkoita vain sitä: ”rakennustyömaiden eston poistamista” koskevaa lakia suunnitellaan: tämä tarkoittaa vähemmän työpaikan turvallisuusolosuhteiden valvontaa ja urakoitsijayhtiöiden ympäristövaikutusten tarkastuksia töissä.
Kaikki tämä tapahtuu tilanteessa, jossa talous, teollisuusrakenne, julkinen tutkimussektori ja yksityinen sektori ovat yhä enemmän suuntautuneita sotatalouteen.
– USB jatkaa kamppailuaan tätä sotaa lietsovaa ajattelua vastaan kaikissa mahdollisissa muodoissa yhdistämällä kaikki tahot, jotka taistelevat johdonmukaisesti perustavoitteen puolesta, joka on oikeudenmukainen rauha kansoille – kriisistä kärsineet luokkasektorit sekä heidät, jotka taistelevat sionistista palestiinalaisten kansanmurhaa ja kolonialismia vastaan.
– Rauha ilman oikeuksia ei ole rauhaa, vaan vain aselepo yhden konfliktin ja toisen välillä.
Perjantain 13. syyskuuta mielenosoitus tapahtui yhteistyössä sotilastukikohtien vastaisen No Base -liikkeen kanssa. Seuraavaksi ammattiliitto kutsuu kaikki mukaan lauantaiksi 21. syyskuuta Firenzeen, jossa vastaava mielenosoitus järjestetään Piazza Gino Bartalilla Gavinanassa.
Mutta mikä meidät on johtanut tähän johtopäätökseen? Tässä artikkelissa pyrimme esittelemään syitä ja taustoja tälle kannalle käymällä läpi 75-vuotiaan NATOn historiaa ja nykyisyyttä.
NATOn tausta vasemmiston vastaisuudessa
Vaikka sotilasliitto NATO perustettiin virallisesti vuonna 1949, idea sen synnystä oli valmisteltu jo useita vuosia aikaisemmin.
Symbolisessa puheessaan Fultonissa, Missourissa 5. maaliskuuta 1946, Winston Churchill loi perustan kommunismin vastaisen sotilaallisen ”pyhän liiton” muodostamiselle Neuvostoliittoa ja sosialismia vastaan.
Puhuessaan ”rautaesiripusta, joka lepää eri puolilla Eurooppaa”, Churchill korosti, että ”kommunistiset puolueet ja viidennet kolonnat muodostavat kasvavan haasteen ja vaaran kristilliselle sivilisaatiolle.”
Vuotta myöhemmin, 12. maaliskuuta 1947, Yhdysvaltain kongressin edessä pitämässään puheessa presidentti Truman esitteli kuuluisan Truman-doktriinin Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, joka lupasi ”USA:n tuen demokratioille autoritaarisia uhkia vastaan”.
Tällä tarkoitettiin ei mitä tahansa uhkia, vaan juuri sosialismia ja kommunismia – liikkeitä jotka pyrkivät vapauttamaan työväenluokan kapitalismista.
Time-lehden käsitys kommunismin uhasta.
Kylmä sota: NATO diktatuurien ja kolonialismin tukijana
NATOn varsinainen perustaminen vuonna 1949 tapahtui Yhdysvalloissa, Washington D.C.:ssä. Perustajajäseniä olivat USA:n lisäksi Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat, Luxemburg, Norja, Tanska, Islanti ja Portugali.
Propagandassaan NATO väittää edelleen tänään olevansa ylevien ideaalien kuten ”demokratian” ja ”vapauden” puolustaja. Tosiasiassa sotilasliitto on koko olemassaolonsa ajan tukenut äärimmäisen taantumuksellisia voimia – äärioikeistoa ja sotilasdiktatuureja.
Heti perustamisestaan lähtien NATO piti riveissään epädemokraattisen diktatuurin, António Salazarin brutaalin Estado Novon Portugalissa. Se pysyi sotilasliiton keskeisenä eurooppalaisena jäsenenä kunnes ns. neilikkavallankumous kaatoi Salazarin hallinnon vuonna 1974.
Presidentti Truman allekirjoittaa NATO-sopimuksen. Portugalin suurlähettiläs seisoo taustalla.
Oman kansansa sortamisen lisäksi Salazarin diktatuuri kävi NATOn aseilla sotia kansallisia vapautusliikkeitä vastaan ympäri Portugalin siirtomaita Afrikassa – Angolassa, Mosambikissa, Guinea-Bissaussa ja Cabo Verdessä. Tänä aikana NATO toimi kuolevan eurooppalaisen kolonialismin suojelijana.
Kreikka liittyi sotilasliittoon vuonna 1952. 15 vuotta myöhemmin maassa kaappasi vallan äärioikeistolainen sotilasjuntta, ”everstien hallinto”, joka ilmoitti toimivansa ”vasemmistokapinan” estämiseksi. Uusfasistinen sotilasdiktatuuri jatkui maassa seitsemän vuoden ajan, mutta epädemokraattisuudestaan ja ihmisoikeusloukkauksistaan huolimatta tämäkin maa pysyi Yhdysvaltain vankalla tuella NATOn tärkeänä jäsenenä.
Tankkeja Kreikan parlamenttitalon edessä.
Tämä siitäkin huolimatta, että useat NATO-maat ilmaisivat huolensa Kreikan kehityksestä, osoittaen Yhdysvaltain johtavan roolin liittoumassa.
Kuten Kreikka, naapuri Turkki liittyi Natoon helmikuussa 1952. Yhdysvalloille ja sen Länsi-Euroopan liittolaisille Turkki oli arvokas liittolainen pääasiassa strategisen sijaintinsa ansiosta Neuvostoliittoa vastaan. Tämä selittää sen, miksi NATO vaikeni Turkin monista autokraattisista halliuksista, mukaan lukien Adnan Menderesin hallitus ja kenraali Kenan Evrenin vuoden 1980 sotilasvallankaappaus.
NATO-jäsenet sekaantuivat Kylmän sodan aikana myös moniin vallanvaihdoksiin kolonialismin kohteiksi joutuneissa maissa, kuten Kongo-Leopoldville (1960-65), Dominikaaninen tasavalta (1961), Brasilia (1964), Indonesia (1965-66), Chile (1973), Angola (1975-91), Itä-Timor (1975- 1999), Argentiina (1976), Tšad (1981), Nicaragua (1981-90), Grenada (1983), Panama (1989-94) jne.
Natsit NATOn komentoketjun huipulla
Fasistisella äärioikeistolla on ollut monipuolinen rooli NATOssa sen olemassaolon ajan. Toisen maailmansodan jälkeen useat natsiupseerit nousivat NATOn komentoketjussa johtaviin asemiin.
Sotarikollinen natsiupseeri Adolf Heusinger toimi vuodesta 1961 NATO:n yleisesikuntakomitean puheenjohtajana. Saksan liittovaltion tiedustelupalvelun vuonna 2014 julkaisemien asiakirjojen mukaan Heusinger saattoi kuulua Schnez-Truppeen, salaiseen armeijaan, jonka Wehrmachtin ja Waffen-SS:n veteraanit pyrkivät perustamaan 1950-luvun alussa.
Monet muutkin merkittävät entiset natsit seurasivat samanlaisia polkuja. Puolan, Ranskan ja Neuvostoliiton hyökkäyksiin osallistuneella kenraali Hans Speidelillä oli keskeinen rooli Saksan asevarustelussa ja integraatiossa NATOon, ja hänestä tuli vuonna 1957 Keski-Euroopan joukkojen komentaja.
Sturmführer tohtori Eberhard Taubert työskenteli Göbbelsin kanssa natsien propagandaministeriössä, jossa hän vastasi keltaisen merkin suunnittelusta juutalaisille. Sodan jälkeen hänestä tuli lopulta entisen natsin Franz Josef Straussin neuvonantaja, Saksan puolustusministeri vuosina 1956–1962, ja Strauss määräsi hänet NATOn ”psykologisen sodankäynnin osastolle”, joka levitti antikommunistista propagandaa aivan kuten Göbbelsin ministeriö oli tehnyt toisen maailmansodan aikana.
Natsi-Saksan amiraali ja sukellusveneen komentaja Friedrich Guggenberger, jonka sukellusvene upotti 17 liittoutuneiden alusta, toimi myöhemmin apulaisesikuntapäällikkönä NATOn pohjoisissa asevoimissa (AFNORTH) 1968-72.
Johann von Kielmansegg, natsi-Saksan maavoimien Wehrmachtin korkean komennon yleisupseeri 1942-44, oli NATOn Keski-Euroopan liittoutuneiden joukkojen komentaja 1967-68. Ernst Ferber, Wehrmachtin majuri, toimi NATOn Keski-Euroopan liittoutuneiden joukkojen komentajana 1973-75.
Äärioikeiston salaisia armeijoita Euroopassa
Schnez-Truppe, äärioikeiston salainen armeija johon Adolf Heusinger mahdollisesti kytkeytyi, ei ole ainoa salainen armeija, johon NATO linkittyy.
Kylmän sodan aikana NATO perusti ympäri Eurooppaa niin sanottuja stay behind -verkostoja, salaisia maanalaisia armeijoita kommunismia vastaan. Näistä vastasi salaisten operaatioiden suunnittelukomitea Clandestine Planning Committee (CPC), jota valvoi NATOn Euroopan joukkojen päämaja (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE). Tänä päivänä ne tunnetaan yleisesti nimellä Operaatio Gladio, Italiaan perustetun maanalaisen armeijan mukaan. Näitä ryhmittymiä toimi NATO-maiden lisäksi myös puolueettomissa maissa.
Salaisten joukkojen koulutuksesta vastasivat pääosin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja Iso-Britannian MI6. Joukkoihin värvättiin vakaumuksellisia antikommunisteja, kuten uusfasisteja ja natsien yhteistyökumppaneita. Ryhmät toteuttivat useissa Euroopan maissa siviileihin kohdistuvia terrori-iskuja jotka pyrittiin lavastamaan vasemmiston teoiksi. Näin haluttiin kääntää yleinen mielipide Euroopassa nousevaa vasemmistoliikettä vastaan ja vaatimaan valtioilta kovempia otteita.
Fasistinen pommi-isku Italiassa.
Italian salainen Gladio-verkosto paljastui vasta vuonna 1981, kun tuomari Felice Cassoni avasi uudelleen tutkimukset vuonna 1972 tehdystä autopommi-iskusta. Iskusta oli epäilty vasemmistoa, mutta Cassonin tutkimusten myötä siitä tuomittiin lopulta kaksi uusfasistia. Käytetty sotilasluokan räjähde jäljittyi Gladio-verkoston käyttämään asevarastoon.
Myöhemmissä oikeudenkäynneissä paljastui Italian sotilastiedustelu SISMIn, uusfasistien ja Gladio-verkoston osien suunnitelleen ja toteuttaneen lukuisia terrori-iskuja vuosien 1969 ja 1985 välillä. Yhteensä eri Euroopan maissa murhattiin Gladio-ryhmien toimesta satoja siviilejä.
Kylmän sodan jälkeen: NATO maailmanpoliisina
Edelleen tänään NATOn propagandassa on tapana nimittää sotilasliittoa puolustusliitoksi.
Jos Pohjois-Atlantin sopimus todellakin luotiin pelkästään kapitalististen valtioiden vastapainoksi Neuvostoliiton muodostamalle uhkalle, miksei sitä hajotettu Neuvostoliiton hajoamisen ja Varsovan liiton tosiasiallisen purkamisen jälkeen? Mikä oli NATOn olemassaolon tarkoitus vuoden 1990 jälkeen, kun sosialistinen leiri lakkasi olemasta?
Vastaus on yksinkertainen: NATO ei koskaan ollut vain ”puolustusliitto” vaan organisaatio, jonka tavoitteena oli turvata ja laajentaa kapitalististen jäsenmaidensa etuja. Sanalla sanoen se oli euroatlanttisen imperialismin tukiorganisaatio, jolle vastavallankumouksen voitto Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa 1990-luvun alussa antoi mahdollisuuden ottaa uusi, aggressiivisempi rooli maailmassa.
Tämä kehitys alkoi jo vuosina 1992-1994, kun NATO osallistui Bosnian sotaan useilla sotilasoperaatioilla. Helmikuussa 1994 NATO kävi ensimmäisen taisteluoperaationsa, kun sen hävittäjät hyökkäsivät serbien ilmavoimia vastaan ja ampuivat alas neljä hävittäjää. Huhtikuussa 1994 NATO teki historiansa ensimmäiset maapommitukset hyökkäämällä serbialaisiin kohteisiin. Näillä operaatioilla oli vielä takanaan YK:n valtuutus.
Loppuvuonna 1994 NATO jatkoi ilmahyökkäyksiä omatoimisesti ilman YK:n koordinointia. Srebrenican hirmutekojen paljastuttua YK antoi NATOlle valtuutuksen tehdä pommituksia Bosniassa serbien hyökkäyksiä vastaan (Operation Deliberate Force). Pommitusten määrä kasvoi dramaattisesti kunnes rauhansopimus syntyi vuonna 1995.
Osalla NATOn pommituksista oli YK:n mandaatti, osalla taas ei, tehden jälkimmäisistä kansainvälisen lain vastaisia. Tämä avasi oven kansainvälisen lain johdonmukaiselle ohittamiselle ja NATOn toimimiselle yksipuolisena maailmanpoliisina.
1999: NATO pommittaa Jugoslaviassa
NATOn seuraavat pommitukset Jugoslaviassa (NATOn käyttämä koodinimi Operation Allied Force, Yhdysvaltain asevoimien käyttämä koodinimi Operation Noble Anvil) toteutettiin ilman YK:n mandaattia.
Pommitukset alkoivat 24. maaliskuuta 1999 ja päättyivät 10. kesäkuuta 1999 kestettyään 78 päivää. Pommituksissa NATO tuhosi sairaaloita, vanhainkoteja, siviilijunia ja pakenevien pakolaisten saattueen. Myös esimerkiksi Kiinan Belgradin suurlähetystö pommitettiin, vaikka rakennus oli selvästi merkitty karttoihin.
Novi Sadin kaupunki tulessa.
Yhdysvaltalainen Human Rights Watch -järjestö arvioi pommituksissa kuolleen 500 siviiliuhria. HRW arvosteli erityisesti NATOn rypälepommien käyttöä asuttujen alueiden lähellä. Serbian hallituksen mukaan pommituksissa kuoli jopa 1200 – 5000 siviiliä.
Pommitukset aiheuttivat myös mittavia ympäristötuhoja. Öljynjalostamoja sekä petrokemiallisia, kemiallisia ja lääketehtaita pommitettaessa suuri määrä myrkyllisiä aineita joutui ilmakehään, maaperään ja vesistöihin.
NATO käytti myös köyhdytettyä uraania vuonna 1999, joka on radioaktiivista. Osuessaan kohteeseensa köyhdytetty uraani hajoaa vaaralliseksi hiukkaspölyksi, joka voi hengitettynä tai ravintoon joutuessaan johta syöpään, munuaistauteihin, geneettisiin vaurioihin ja muihin vakaviin terveysongelmiin.
Ilman kansainvälisen oikeuden mandaattia toteutetut pommitukset valmistivat tien 2000-luvulle, jossa kansainvälistä oikeutta on toistuvasti rikottu lukuisten valtioiden toimesta.
Pommitusten jälkeen joukko kansainvälisen oikeuden asiantuntijoita haastoi NATO-maiden johtajia ja NATOn viranomaisia kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Syytteisiin kuului muun muassa tahallinen tappaminen, kaupunkien ja kylien mielivaltainen tuhoaminen sekä laittomat hyökkäykset siviilikohteisiin.
Kun kanne tarkkoine todisteineen esitettiin, sen saaminen käsittelyyn ei kuitenkaan onnistunut. Pitkän viivytyksen jälkeen tuomioistuimen pääsyyttäjä ilmoitti, että syytteet käsitellään. Muutama päivä myöhemmin, NATOn ankaran painostuksen jälkeen, oikeus kuitenkin perui hankkeensa.
Washingtonin huippukokous 1999.
NATOn 50-vuotispäivänä Washingtonin huippukokous, joka pidettiin huhtikuussa 1999, ratifioi allianssin ”strategisen konseptin” tarkistetun version. Silloisen pääsihteerin Javier Solanan esittelemänä Washingtonin huippukokous kaavaili sotilasliiton toimintaa, ”joka ulottuu Vancouverista Vladivostokiin.”
Uusi strateginen konsepti laajensi NATOn toimintaa kauas ”Euroopan turvallisuuden” ulkopuolelle ja teki allianssista virallisemmin imperialismin globaalin sheriffin.
2000-luku: ”Terrorismin vastainen sota” alkaa
Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 toteutetut terroristi-iskut New Yorkissa ja Washington D.C.:ssä järkyttivät maailmaa. Yhdysvaltain geopoliittisille pyrkimyksille ne tarjosivat toisaalta jotain hyvin tarpeellista.
World Trade Centerin eteläinen torni räjähtää.
Vuotta aiemmin yhdysvaltalainen uuskonservatiivinen ajatushautomo Project for the New American Century oli julkaissut 90-sivuisen raportin nimeltä Rebuilding America’s Defenses: Strategies, Forces, and Resources For A New Century, jossa se esitteli ajatuksiaan ”USA:n globaalista johtajuudesta”.
Raportissa mainittiin ”katastrofaalinen ja katalyyttinen tapahtuma – kuten uusi Pearl Harbor”, joka kiihdyttäisi muuten hidasta muutosta USA:n globaalin hallinnan suuntaan. Syyskuun 11. päivän isku osoittautui juuri sellaiseksi tapahtumaksi.
PNAC:lla oli vahvat siteet silloisen Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallintoon. Sen jäseninä vaikuttivat esimerkiksi Bushin veli ja Floridan kuvernööri Jeb Bush, varapresidentti Dick Cheney, entinen puolustusministeri Donald Rumsfeld, USA:n YK-suurlähettiläs John Bolton sekä Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz.
World Trade Centeriin ja Pentagoniin kohdistuneiden syyskuun 11. päivän terrori-iskujen tekijäksi todettiin Yhdysvaltain entisen liittolaisen Osama bin Ladenin johtama al-Qaida-järjestö, jonka sanottiin operoivan Afganistanista talibanien tuella.
20. syyskuuta 2001 Yhdysvaltain presidentti Bush julisti: ”Jokaisella kansakunnalla kaikilla alueilla on nyt päätös tehtävänään. Joko olette meidän puolellamme, tai olette terroristien puolella.”
4. lokakuuta 2001 ensimmäistä kertaa NATOn historiassa Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 5 aktivoitiin Yhdysvaltain pyynnöstä. NATO ilmoitti kahdeksan toimenpiteen paketista Yhdysvaltojen tueksi. Näihin sisältyi esimerkiksi tiedustelutietojen vaihtoa ja liittolaismaiden tukikohtien suojausta.
Bushin hallinto hyökkäsi Afganistaniin muutama päivä myöhemmin, 7. lokakuuta 2001, julistaen ”globaalin terrorismin vastaisen sodan” alkaneen.
YK:n peruskirjan mukaan maa voi käyttää aseellista voimaa toista maata vastaan vain itsepuolustukseen tai turvallisuusneuvoston luvalla. Kumpikaan näistä ehdoista ei täyttynyt kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin, sillä maata hallitseva taliban-liike ei hyökännyt Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta. YK:n turvallisuusneuvosto ei myöskään valtuuttanut Yhdysvaltoja tai muita maita käyttämään sotilaallista voimaa Afganistania vastaan.
Yhdysvaltain aloittama sota Afganistanissa oli siis täten kansainvälisen lain perusteella laiton.
Viidennen artiklan nojalla NATO-maat osallistuivat kuitenkin Afganistanin sotaan, ja Eagle Assist -nimisellä operaatiolla NATOn lentokoneet tukivat Yhdysvaltojen ilmatilan valvontaa seitsemän kuukauden ajan 2001–2002. Myös esimerkiksi itäiselle Välimerelle lähetettiin NATO-voimia ”terrorisminvastaiseen operaatioon” Active Endeavouriin.
Yhdysvaltain kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyssodan jo alettua YK valtuutti jälkikäteen ISAF-operaation (International Security Assistance Force) Afganistanissa, joka kesti vuodesta 2001 vuoteen 2014. Operaatio siirtyi NATOn komentoon virallisesti vuonna 2003.
Yhdysvaltalaisjoukkojen murhaama afgaanipoika.
ISAF-operaatio päättyi joulukuussa 2014, kun Afganistanin kansalliset puolustus- ja turvallisuusjoukot ottivat virallisesti ”täyden vastuun turvallisuudesta koko maassa”. Heti sen perään tammikuussa 2015 NATO käynnisti Resolute Support Mission (RSM) -operaation ”kouluttaakseen, neuvomaan ja avustamaan Afganistanin turvallisuusjoukkoja ja instituutioita terrorismin torjunnassa ja maansa turvaamisessa”. Kaikkien RSM-joukkojen vetäytymisen jälkeen elokuussa 2021 operaatio lopetettiin.
Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista lopullisesti syyskuussa 2021. Jo elokuussa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pesi kätensä koko projektista toteamalla, että USA:n tarkoitus ei ”koskaan” ollut rakentaa Afganistanissa uutta valtiota tai yhtenäistä demokratiaa. Syyn läsnäoloon maassa todettiinkin nyt olleen pelkästään Yhdysvaltojen omien turvallisuusintressien ajaminen.
20 vuotta kestäneen sodan lopputuloksena talibanin kontrolli Afganistanissa ainoastaan vahvistui, sillä Ashraf Ghanin vallassa ollut nukkehallitus romahti välittömästi Yhdysvaltain sotajoukkojen poistuttua maasta. Osama bin Laden oli löydetty ja teloitettu jo vuonna 2011 kokonaan toisessa maassa, Pakistanissa.
Brownin yliopiston Costs of War -projektin mukaan Afganistanin sota tappoi 46 319 siviiliä. Kuolonuhrien määrä on kuitenkin mahdollisesti suurempi johtuen ”sairaudesta, ruoan, veden, infrastruktuurin saatavuuden menetyksestä ja/tai muista sodan epäsuorista seurauksista”. Lääkäreiden laatima raportti nimeltä Body Count Social Responsibility, Physicians for Global Survival ja International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) päätteli, että 106 000 – 170 000 siviiliä kuoli Afganistanin taistelujen seurauksena.
Vuonna 2021 sodan päättyessä 2,6 miljoonaa afgaania oli edelleen pakolaisena, ja 4 miljoonaa maansisäisinä siirtolaisina.
Terrorismin vastainen sota laajenee Irakiin
Yhdysvallat alkoi puhua alkuvuonna 2002 ”pahan akselista”, johon Irak kuului yhtenä ”roistovaltioista”. Heinäkuussa 2002 Irakiin tunkeutui CIA:n erikoisjoukkoja.
Samaan aikaan vuoden 2002 NATOn Prahan huippukokouksessa seitsemän valtiota, mukaan lukien Viro, Latvia ja Liettua, kutsuttiin aloittamaan liittymisneuvottelut, ja liitto loi perustan 20 000 sotilaan nopean toiminnan valmiusjoukkojen (NRF) suunnittelulle, joiden toiminta-aluetta ei rajoitettu millään tavalla.
Seuraavana vuonna 2003 Afganistanin invaasiota seurasi Irakin sota, jossa Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi maahan jälleen ilman kansainvälisen lain valtuutusta.
Hyökkäyksen virallinen syy olivat Yhdysvaltain viranomaisten esittämät epäilyt, joiden mukaan Irakissa oli käynnissä salainen joukkotuhoaseohjelma, ja että Irakin valtio olisi toiminut yhteydessä syyskuun 11. päivän iskun toteuttamien terroristien kanssa. Näiden väitteiden tueksi ei koskaan löydetty todisteita.
Hadithan siviilien joukkomurha Irakissa.
Tällä kertaa Yhdysvallat ei käyttänyt NATOn 5. artiklaa kerätäkseen ”halukkaiden koalitiotaan” hyökkäystä varten. NATO kuitenkin osallistui Irakin operaatioihin jo seuraavana vuonna sotilasjoukkojen koulutustehtävällä NATO Training Mission-Iraq (NTM-I).
Joukot poistuivat Irakista 31. joulukuuta 2011, kun operaation mandaatti päättyi eikä maassa toimivien NATOn joukkojen oikeudellisesta asemasta päästy sopimukseen. NATO oli siis jälleen tukenut Yhdysvaltoja sen laittomasti aloittamassa sodassa.
Irakin sodassa suoritettiin lukemattomia sotarikoksia ja sen on arvioitu johtaneen sadasta tuhannesta jopa miljoonan ihmisen kuolemaan.
Costs of War -tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain aloittamassa ”globaalissa terrorismin vastaisessa sodassa” on tapettu suoran väkivallan seurauksena 940 000 ihmistä ja noin 3,7 miljoonaa ihmistä epäsuorasti sota-alueilla. Yhteensä siis noin 4,7 miljoonaa ihmistä on kuollut pelkästään tällä vuosituhannella Yhdysvaltain asevoimien aloittamien konfliktien seurauksena – NATOn suuremmalla tai pienemmällä tuella.
Terrorismin vähentymiseen se ei johtanut. Esimerkiksi Irakin ja Syyrian alueella ryhtyi toimimaan uusi äärimmäistä väkivaltaa käyttävä terrorijärjestö ISIS.
NATOn interventio Libyassa
Seuraavat NATOn huippukokoukset, erityisesti Istanbulin (2004), Riian (2006) ja Lissabonin (2010) huippukokoukset, lisäsivät NATOn sotilaallisia valmiuksia kehittämällä ja lopulta hyväksymällä jälleen uuden ”strategisen konseptin”.
19. maaliskuuta 2011 NATO todisti edelleen olevansa jotain muuta kuin jäsenmaittensa puolustusliitto aloittamalla sotilaallisen väliintulon Libyan sisällissodassa Muammar Gaddafin hallintoa vastaan. Näillä operaatioilla oli YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus.
Interventio toteutti niinsanotun lentokieltoalueen Libyan ilmatilassa, eikä käyttänyt maajoukkoja (lukuun ottamatta erikoisjoukkoja, jotka eivät kuuluneet YK:n päätöslauselman piiriin.)
On raportoitu, että NATOn jäsenmaat suorittivat kahdeksan kuukauden aikana 7 000 pommi-iskua Gaddafin joukkoja vastaan. Iskuissa kuoli myös siviilejä, mutta tarkka luku ei ole tiedossa.
Pommitusten jälkiä Libyassa.
Gaddafin syrjäyttäneen sodan päättymisen jälkeen Libyan väkivalta laajentui Libyan toiseksi sisällissodaksi. NATOn tuhoisa sotilaallinen väliintulo johti islamilaisten ääriryhmien nousuun alueella. Libyasta tuli niinsanottu ”epäonnistunut valtio”, valtio jossa hallitus ei enää pysty suorittamaan tehtäviään.
Epävakaasta Libyasta on tullut myös Eurooppaan pyrkivien afrikkalaisten siirtolaisten tärkein pakopaikka. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi huhtikuussa 2017, että alueelle on muodostunut orjamarkkinoita, joilla siirtolaisia myydään kuin hyödykkeitä.
Aiheuttamansa kriisin helpottamisen sijaan NATO-maat ovat vahvistaneet Euroopan unionin militarisoitua rajavalvontaa Frontexia, joka on kaikin tavoin estänyt siirtolaisten pääsyä pois Libyasta.
NATO tänään: Taantumuksen väsymätön tukija
Tänään NATOn jatkuva laajentuminen itään on johtanut imperialistisen kilpailun nopeaan kärjistymiseen kahden suurvallan, Venäjän ja Kiinan kanssa. Ukrainassa meneillään oleva sota on heijastus tästä kilpailusta, jossa kilpailevat kapitalistiset leirit yrittävät jakaa maailmaa uudelleen. NATO jatkaa sotilasvoimien keskittämistä ja sotilasharjoituksia Itä-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Itämerellä.
Vaikka uusnatsistisia armeijoita aikoinaan Euroopassa koonnut Operaatio Gladio on historiaa, NATOlla on edelleen roolinsa myös äärioikeiston voimistamisessa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
Tällä hetkellä sotilasliitto jäsenmaineen toimittaa vuosittain valtavat määrät aseita ja muuta sotilaallista tukea Ukrainaan, maahan jossa valtion asevoimien ja turvallisuusjoukkojen osana toimii lukuisa joukko järjestäytyneitä äärioikeistolaisia ryhmiä.
Näiden ryhmien suorittamia sotarikoksia on dokumentoitu vuodesta 2014 lähtien. Aseellisen tuen lisäksi ukrainalaiset äärioikeistoryhmät ovat todistettavasti saaneet koulutusta NATO-mailta, kuten Kanadalta.
Ukrainalaisjoukkoja uusnatsitunnuksen kanssa.
Eniten julkisuutta näistä ryhmistä on saanut osakseen Asovan pataljoona, jonka yhteistyökumppanit ovat linkittyneet uusnatsistiseen toimintaan ja terroristi-iskuihin NATO-maissa (mm. Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat). Tämän ryhmän poliittisen siiven edustaja kävi vuonna 2019 myös Suomessa linkittymässä paikalliseen äärioikeistoon.
Uusfasistinen äärioikeisto ei ole ainoa taantumuksen muoto, jota sotilasliitto tukee tänään. Yksi NATOn tärkeistä jäsenistä on Turkki, jossa islamistinen presidentti Recep Tayyip Erdoğan hallitsee autokraattisin ottein. Tämän päivän Turkki on maa jossa demokraattista oppositiota, kansalaisyhteiskuntaa ja itsenäisiä tiedotusvälineitä poljetaan, ja joka sortaa kurdikansaa sekä rajojensa sisällä että niiden ulkopuolella. Turkki on toistuvasti pommittanut kurdeja Syyriassa ja Irakissa.
Turkin pommitusten jälkiä.
Lisäksi vaikka Israel ei ole NATOn jäsen, NATOn johtavat voimat kantavat myös valtavan vastuun Lähi-idässä tällä hetkellä tapahtuvasta verenvuodatuksesta tukemalla Israelin hallituksen suorittamaa kansanmurhaa Gazassa, joka on johtanut vähintään kymmenien tuhansien, pahimmillaan jopa satojen tuhansien palestiinalaisen kuolemaan lokakuusta 2023 lähtien ja uhkaa eskaloitua laajemmaksi sodaksi Lähi-idässä.
Israel ja NATO ovat järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia vuosikymmeniä ja ovat viime vuosina jatkuvasti tiivistäneet yhteistyötään. Sekä NATO:n jäsenmaat että Israel ovat hyökänneet arabimaihin Syyriasta ja Jemenistä Irakiin ja Libyaan. 12. lokakuuta 2023 NATOn ja Israelin johtajien tavatessa pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi NATOn tuomitsevan palestiinalaisten vastarintaliikkeen jyrkästi ja lisäsi: ”Israel ei ole yksin.”
NATOn laajentumiskohteet: Aasia ja Afrikka
NATOn 75-vuotishuippukokous Washington D.C:ssä esitettiin julkisuudessa laajalti Venäjän kanssa käytävän vastakkainasettelun kontekstissa.
NATO päätti toimittaa jälleen 43 miljardin dollarin edestä (aikaisemman 60 miljardin dollarin lisäksi) aseita Ukrainaan. Houkuttimena Ukrainan uhraukselle toimi lupaus ”peruuttamattomasta polusta” kohti NATO-jäsenyyttä, joka luvattiin jälleen Washingtonissa, aivan kuten se tehtiin vuonna 2008 Bukarestissa ja muissa huippukokouksissa, mutta ei virallistettu, koska NATO yrittää toistaiseksi välttää suoraa sotaa Venäjän kanssa jonka 5. artikla edellyttäisi.
Huippukokous ei kuitenkaan keskittynyt vain Ukrainaan tai edes Eurooppaan. Se julisti virallisesti NATOn ”turvallisuusedut” maailmanlaajuisiksi, huolimatta sen nimestä ja perustamismandaatista transatlanttisena turvallisuusliittona.
Washingtonin 75. vuosipäivän huippukokous esitti välttämättömäksi ”360 asteen lähestymistavan”. Sotilasliiton toimintaa on syytä laajentaa, koska NATOon kohdistuvat uhat ovat ”globaaleja ja toisiinsa yhteydessä”.
Nykyinen NATO ilmoittaa, että se toteuttaa strategisen ulottuvuutensa maailmanlaajuisesti missä tahansa, milloin tahansa.
Vaikka Venäjä nähdään ”merkittävimpänä ja suorimpana uhkana”, NATO on julistanut, että suurimmat ”systeemiset haasteet euroatlanttiselle turvallisuudelle” tulevat Kiinasta, joka mainitaan lukuisia kertoja uhkana ja NATOn laajentumisen pääasiallisena syynä Intian ja Tyynenmeren alueelle.
Aasia on keskeinen turvallisuusalue Yhdysvaltojen verkottuneiden sopimusten kanssa Intian ja Tyynenmeren liittolaisten Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Korean ja Japanin kanssa, jotka kaikki olivat läsnä Washingtonin huippukokouksessa NATOn vieraina.
Kiinan uhka, joka tuli mukaan NATOn asiakirjoihin entisen presidentin Barack Obaman ”käännöksen Aasiaan” (2009) jälkeen, on keskeinen, kun Yhdysvaltojen johdolla NATOn huomio siirtyy Aasiaan.
NATOn suunnitelmana on luoda risteäviä sotilaallisten sopimusten verkostoja, kuten Australian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen AUKUS-sopimus, joka tarjoaa Australialle ydinsukellusveneitä; lisää Yhdysvaltojen tukikohtia ja sotilaallisia järjestelyjä Filippiineillä, jotka tuovat alueelle japanilaisia ja australialaisia joukkoja Filippiinien ja Kiinan välisten suhteiden huonontuessa; ja Etelä-Korea–Japani–USA-kolmio, joka asettaa Etelä-Korean Yhdysvaltojen johtamaan laajennetun pelotteen piiriin, jota kutsutaan ”Korean kolmiakseliseksi järjestelmäksi”. Intian ja Tyynenmeren alue on vaarallisella militarisoitumispolulla.
NATOn esittämä syy Länsi-Aasiaan ja Afrikkaan laajentumiselle on, että alueiden konfliktit ja epävakaus, erityisesti Iranin ”epävakautta aiheuttavat toimet” uhkaavat transatlanttista turvallisuutta. Tällaisten haittojen hoitamiseksi NATOlla on vastedes uusi aluekeskus Kuwaitissa, yhteystoimisto Jordaniassa ja jatkuva operaatio Irakissa.
Viidellätoista NATOn maalla on sotilastukikohtia Afrikassa, ja koska myös Venäjän, Kiinan ja Turkin armeijat toimivat täällä, Länsi-Aasia ja Afrikka tulevat edelleen todistamaan sijaiskonflikteja.
NATO korostaa edelleen myös terrorismin uhkaa. Kansalliset vapautustaistelut, jotka tarjoavat todellisen mahdollisuuden lopettaa puolisiirtomaamaiden työvoiman ja resurssien riisto Yhdysvalloille, on usein leimattu terrorismiksi.
Tämän ”terrorismin vastaisen pilarin” puitteissa NATO avustaa jäsenmaitaan kapinoiden vastaisissa toimissa, kuten kybersodan ja joukkovalvonta-aloitteiden avulla, jotka kohdistuvat vapautensa puolesta taisteleviin ihmisiin.
NATOn ”rauhankumppanuusohjelman” harjoitus, jossa simuloidaan mielenosoituksen hajoittamista.
Laajentuminen Intian ja Tyynenmeren alueelle ja globaaliin etelään on olennainen osa NATOn päätöstä yrittää ylläpitää sotilaallisesti lännen ylivaltaa muuttuvassa geopoliittisessa kansainvälisessä järjestelmässä.
NATOn kiihtyvät sotilasmenot ja ilmastopäästöt
Toinen NATOn viesti Washingtonin huippukokouksesta oli ”hyökkäyksellinen pelote” (offensive deterrence) ja ”eteenpäin suuntautuvat puolustusasennot” (forward defence postures) puolustusmenojen merkittävällä lisäyksellä.
Useiden NATOn jäsenmaiden, kuten Kanadan, puolustusmenojen 18 prosentin lisäystä vuonna 2024 ylistettiin sotilasliiton yhteisessä julistuksessa, kun taas eurooppalaisia jäseniä patistettiin käyttämään vähintään 2 % bruttokansantuotteestaan sotilasbudjettiin, joka on sotilasliiton vaatimus kaikille jäsenmailleen.
NATOn sotilasmenot vuonna 2023 olivat 1,34 biljoonaa dollaria. Tämä tuotti arviolta 233 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, joka on yhtä paljon kuin Kolumbian ja Qatarin valtioiden yhdistetyt päästöt. Washingtonin huippukokouksessa sotilasliitto ehdotti 126 miljardin dollarin lisäystä budjettiinsa. Tämä johtaa arviolta 31 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalentin lisäpäästöihin, mikä vastaa noin 6,7 miljoonan yhdysvaltalaisen auton liikennepäästöjä.
Jos jokainen jäsenmaa yltäisi NATOn tavoittelemaan 2 % bkt-tavoitteeseen, vuoteen 2028 mennessä sotilasliiton ilmastopäästöt kasvaisivat pelkästään tästä syystä 467 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla.
Jotta Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC:n suositukset toteutuisivat, se vaatisi vähintään viiden prosentin vähennyksen sotilaallisista päästöistä. NATO kasvatti päästöjään 15 prosentilla pelkästään vuonna 2023, ja aikoo jatkaa samalla tavalla. Myös puhtaasti ilmaston kannalta NATO on siis suora uhka ihmiskunnan jatkuvuudelle.
NATOn jäsenet hyväksyvät Yhdysvaltojen ehdotukset ”taakanjaosta”, kun ne lisäävät puolustusbudjettiaan sosiaali- ja hyvinvointimenojen kustannuksella. Eurooppalaiset valtiot tulevat siis jatkossakin jakamaan Yhdysvaltojen sotien taakan kaikkialla maailmassa ja maksavat Yhdysvaltojen ja NATOn tukikohdista.
Suomi ”läntisen” imperialismin pohjoisena eturintamana
Suomen integroituminen NATO-järjestelmään alkoi jo vuonna 1994, kun Suomi liittyi NATOn ”rauhankumppanuusyhteistyöhön”. Sen jälkeen Suomi on osallistunut kahteen NATO-johtoiseen operaatioon: Kosovo ForceKosovossa ja Resolute SupportAfganistanissa.
Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa ”yhteisymmärryspöytäkirjan” sotilasliitto NATOn kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg 4. syyskuuta 2014. Tämä tuli tunnetuksi nimellä ”isäntämaasopimus”.
12. toukokuuta 2022 presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkistivat yhteisen lausunnon, jossa kannattivat Suomen NATO-jäsenyyttä. 15. toukokuuta Marinin hallituksen valtioneuvosto hyväksyi selonteon, jossa se esittää, että tasavallan presidentti päättää Suomen hakevan jäsenyyttä eduskuntaa kuultuaan. Suomi liittyi sotilasliitto NATOon 4. huhtikuuta 2023 viimeisen jäsenmaan Turkin hyväksyttyä jäsenyyden.
NATO-jäsenyyden lisäksi Yhdysvallat on sopinut suoraan Suomen valtion kanssa kahdenkeskeisen DCA-sopimuksen, joka sijoittaa yhdysvaltalaisia joukkoja 15 eri sotilaskohteeseen ympäri maata. Lehdistötietojen mukaan Mikkeliin ja Lappiin ollaan sijoittamassa NATOn esikuntia. Yhdessä nämä tekevät Suomesta ”läntisen” imperialismin pohjoisen eturintaman.
Lisäksi Yhdysvallat tuo lisää ydinaseita Eurooppaan ja sijoittaa keskipitkän kantaman ohjuksia Saksaan kohti Venäjää, jotka olivat aiemmin kiellettyjä INF-sopimuksella, josta Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2019. Suomen on ilmoitettu osallistuvan ilmavoimillaan NATOn ydinsotaharjoituksiin lokakuussa.
NATOn agenda todetaan selvästi sen 75-vuotisjuhlahuippukokouksessa. Sotilasliitto tekee kaikkensa varmistaakseen lännen globaalin dominanssin, ja se on tunnistanut ”vihollismaat”, jotka estävät tämän tavoitteen. NATOn suunnitelmiin kuuluvat jäsenyyden laajentaminen Euroopassa ja sotilaalliset liitot Intian ja Tyynenmeren alueella ja globaalissa etelässä.
Myös Suomen valtio on NATO-jäsenyyden myötä sitoutunut NATOn ”kumppanuussuhteiden vahvistamiseen” Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa.
NATO on lakkautettava
Kaiken tämän pohjalta on todettava, ettei NATOn kannattaminen voi olla vaihtoehto kenellekään, joka vastustaa ihmisten sortoa, militarismia ja imperialismia.
NATO on edelleen tänään Yhdysvaltojen geopoliittisten tavoitteiden väline, jossa eurooppalainen hallitseva luokka on mukana.
Sotilasliitto ei ole ”rauhaa ja demokratiaa” tuottava voima, vaan maailman rikkaimpien valtioiden, euroatlanttisen monopolikapitalismin aseellinen siipi, joka ajaa militarismia ja taantumusta. NATOn voidaan todeta olevan rikollisin imperialistinen liittoutuma toisen maailmansodan jälkeen.
On tärkeä ymmärtää, ettei NATOn aggressiivinen toiminta johdu vain huonoista johtajista tai väärästä politiikasta, vaan on olennainen osa sen olemusta imperialistista maailmanjärjestystä turvaavana sotavoimana.
Tämä ei sulje pois esimerkiksi Venäjän taantumuksellista roolia kilpailussa euroatlanttisen blokin kanssa. Kapitalistinen Venäjä on myös kansojen etujen vihollinen. Sen vastavoimana ei voi kuitenkaan millään kestävällä perusteella tukea 2000-luvun verisintä imperialistista liittoumaa.
Luokkakantaisina antimilitaristeina meille taistelussa NATOa ja euroatlanttista imperialismia vastaan ei voi olla yleistettyä ja epämääräistä anti-imperialistista kontekstia, joka keskittyy pelkästään ulkopolitiikkaan ja tuon tai tämän porvarivaltion kannatukseen toista leiriä vastaan, vaan imperialisminvastaisuuteemme sisältyy kansainvälinen kapitalismin vastustus ja työväenvallan kannatus. Imperialismia ei voi irrottaa sen taloudellisesta perustasta, globaalin työväenluokan hyväksikäytöstä ja imperiumin ulkopuolisten resurssien riistosta.
Näistä syistä katsomme, että rauhaa ja ihmisten tasa-arvoa kannattavien sekä globaalikapitalistista järjestystä vastustavien ihmisten vaatimuksena on oltava yksiselitteisesti NATOn hävittäminen maailmasta minkäänlaisen yhteistyön tai sotilasliiton tavoitteille antautumisen sijaan.
Vain koko maailman työväen ja köyhälistön, ihmiskunnan suuren enemmistön, järjestäytynyt taistelu kapitalistisen barbarismin kukistamiseksi voi johtaa imperialismin tappioon. Sen osaksi me haluamme täällä Suomessa omalta osaltamme liittyä, kun toimimme NATOa vastaan.
Maailman ammattijärjestöjen liitto (WFTU – FSM), joka edustaa 105 miljoonaa työläistä 133 maassa, järjestää jälleen kansainvälisen ammattiliittojen rauhantoimintapäivän 1. syyskuuta toisen maailmansodan alkamisen synkän vuosipäivän muistoksi, kun Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan.
Toimintapäivä on omistettu natsien ja fasististen julmuuksien miljoonille uhreille ja kaikille imperialistisista konflikteista ja suurpääoman loputtomasta voittojen janosta kärsiville.
Vuoden 2024 rauhanpäivänä kansainvälinen luokkakantainen ammattiyhdistysliike tuomitsee sotilasliitto NATOn sotavalmistelut, jotka vaarallisesti eskaloituvat sotilasbudjetin kasvattamisella tälle vuodelle 12 prosentilla 2,03 miljardiin euroon ja 18,2 prosentin lisäyksellä siviilibudjettiin.
– Nämä luvut korostavat vuosia jatkunutta suuntausta kohti ”sotataloutta” NATOn jäsenmaissa. Sotilasmenot ovat kasvaneet 18 % Euroopassa ja Kanadassa vuonna 2024. Lisäksi 23 sotilasliiton jäsenvaltiota kohdistaa tänä vuonna vähintään 2 % bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.
– Samanlainen suuntaus sotilasbudjettien räjähdysmäiseen nousuun on havaittu myös muissa valtioissa ja koalitioissa, mikä pahentaa vastakkainasettelua ja lisää riskiä laajalle levinneestä imperialistisesta konfliktista, jolla on vakavia seurauksia.
MAL katsoo jatkuvan sotilasmenojen kasvun olevan provokaatio kansoille ja työläisille, jotka jatkuvasti kokevat nousevien hintojen, inflaation ja pitkän aikavälin säästöpolitiikan vaikutukset samalla kun maiden asettamat kauppasaarrot ja sanktiot USA:ssa, sekä NATO:n ja EU:n useissa maissa vaikuttavat edelleen pienituloisten perheiden, työntekijöiden, köyhien pienviljelijöiden ja yleensä kansanosien elintasoon.
– Resursseja tulisi käyttää kansojen ja työväenluokan nykyisten tarpeiden tyydyttämiseen sen sijaan, että ne kohdistettaisiin sotiin ja verenvuodatukseen. Työläisillä, kansoilla kaikkialla maailmassa ei ole mitään odotettavaa eikä mitään hyötyä kapitalistien välisestä kilpailusta geopoliittisesta, taloudellisesta kontrollista ja monopolien kannattavuudesta, joka johtaa kuolemaan, köyhyyteen ja kurjuuteen.
MAL toteaa jatkavansa taisteluaan rauhan puolesta ja tuomitsee jyrkästi imperialistiset aseelliset konfliktit kaikkialla maapallolla. Liitto vaatii välitöntä tulitaukoa ja sodan lopettamista Ukrainassa, Jemenissä, Sudanissa ja kaikilla sota-alueilla, laajemmin Lähi-idässä ja muualla.
– Tuomitsemme kansanmurhan, etnisen puhdistuksen ja Israelin päivittäiset rikokset Palestiinassa, jotka tapahtuvat Yhdysvaltojen, EU:n ja niiden liittolaisten tuen avulla.
– Vaadimme Israelin murhaavan valtion kaikkien sotilaallisten kampanjoiden ja hyökkäysten välitöntä ja ehdotonta lopettamista, sen kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden täytäntöönpanoa miehitetyllä Palestiinan alueella ja välittömiä toimia palestiinalaisten hengenvaarallisten olosuhteiden parantamiseksi.
Demokraattien puoluekokous Chicagon kaupungissa sai vastaansa jatkuvia sodanvastaisia protesteja neljän päivän ajan, erityisesti Palestiinan asian puolesta.
Yhdysvalloissa demokraattipuolueen puoluekokous eli kansallinen konventti DNC 2024 päättyi torstaina.
Kokous päättyi demokraattien presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin puheeseen, jossa hän otti kantaa joihinkin sisä- ja ulkopoliittisiin aiheisiin.
Militarismilla oli roolinsa puheessa. Harris mm. vannoi pitävänsä Yhdysvaltain asevoimat aina maailman vahvimpana ja ”tappavimpana”, ylistäen merentakaisten sotajoukkojen urheutta. Myös USA:n ulkorajan militarisoinnille luvattiin jatkoa.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston Costs of War -tutkimuksen mukaan syyskuun 11. 2001 jälkeisissä Yhdysvaltain asevoimien käynnistämissä sodissa on toistaiseksi tapettu suoran väkivallan seurauksena 940 000 ihmistä ja noin 3,7 miljoonaa ihmistä on kuollut epäsuorasti.
Ulkopoliittisesti Harris vakuutti vankkumatonta tukeaan sotilasliitto NATO:lle, Israelille ja Ukrainalle. Harris väitti myös tehneensä ”valtavasti töitä” Gazan tilanteen ratkaisemiseksi yhdessä presidentti Joe Bidenin kanssa.
Tosiasiassa Bidenin-Harrisin hallinto on tukenut Israelia miljardeilla dollareilla ja massiivisilla aselähetyksillä Palestiinan kansanmurhan ollessa käynnissä. Harrisin kampanjatiimi on myös erikseen ilmoittanut, ettei Harris kannata asevientikieltoa.
”Tekopyhä” feminismi sai vastaansa aktivismia
Harris puhui puheessaan myös aborttioikeuden puolesta. Demokraateilla olisi ollut mahdollisuus valtakaudellaan ajaa aborttioikeutta liittovaltion tasolla, mutta tarvittaviin toimiin ei ryhdytty.
Aiemmin puoluekokouksen yhteydessä rauhanjärjestö CODEPINK yhdessä muiden Palestiinan asiaa kannattavien aktivistien kanssa häiritsi kuvernööri DNC:n naisten vaalikokouksen aikana tunnuksella ”Gaza on feministinen kysymys.”
Häiriön aikana aktivistit korostivat feminististen arvojen ja sodanvastaisen liikkeen välistä yhteyttä ja kiinnittivät huomion Gazassa meneillään olevaan kansanmurhaan. Aktivistit tuomitsivat molempien valtapuolueiden tuen Israelin toimille, jotka heidän mukaansa ovat pohjimmiltaan feminististen periaatteiden vastaisia.
– Palestiina on feministinen ongelma. Kaikkien feministien tulisi tukea Gazan asevientikieltoa, sanoi CODEPINKin perustaja Medea Benjamin.
– Veljemme ja sisaremme Palestiinassa eivät ole ’lisävahinkoja’ – he ovat sotakoneiston uhreja, joka on luonnostaan antifeministinen ja tuhoisa. Kenenkään ei pitäisi sallia väittää ajavansa feminismiä samalla kun hän tukee kansanmurhaa, hän jatkoi.
CODEPINK korosti vakavaa humanitaarista kriisiä Gazan alueella, jossa yli 183 naista synnyttää päivittäin ilman kipulääkkeitä ja suurin osa Israelin tappamasta 40 000 palestiinalaisesta on naisia ja lapsia.
– Israel näännyttää lapsia nälkään Gazassa, julisti CODEPINKin toinen perustaja Jodie Evans.
CODEPINK ja sen liittolaiset haluavat toiminnallaan paljastaa sellaisen länsimaisen feminismin tekopyhyyden, joka sulkee silmänsä palestiinalaisten naisten ja lasten kärsimyksiltä.
”Sitoutumattomien” pro-Palestiina-liike ei saanut puheenvuoroa
Demokraattipuolueen sisällä on presidentinvaalien yhteydessä vaikuttanut ”Sitoutumattomien” (Uncommitted) liike, joka ei ole asettunut asetettujen presidenttiehdokkaiden taakse. Heidän tavoitteenaan on ollut painostaa puolueen presidenttiehdokasta (ensin Bideniä, nyt Harrista) ottamaan kantaa Palestiinan puolesta tukensa pidättämisen kautta.
Puoluekokouksessa Sitoutumattomien liike ei saanut tavoitteitaan läpi. Georgian osavaltion demokraattiedustaja Ruwa Romman, joka on itse palestiinalainen, ei saanut puheenvuoroa kokouksen aikana. Hän olisi puheessaan asettunut Harrisin taakse, mutta puhe sisälsi liikaa viittauksia Gazan asiaan, joten sitä ei sallittu pidettäväksi.
Tämän johdosta Uncommitted-liike marssi ulos koko kokouksesta, pitäen tunteja kestäneen istumamielenilmauksen tapahtumapaikan ulkopuolella asvaltilla. Palestiinalaisen puheenvuoron sijaan puoluekokouksessa pidettiin puheenvuoro israelilaisten panttivankien sukulaisten toimesta.
Palestiinalaisen edustajan boikotin seurauksena ”Musliminaiset Harris-Walzin puolesta” -kampanjaryhmä päätti vetää pois tukensa Harrisille ja hajottaa itsensä.
Tapaus osoittaa osaltaan miten hedelmätöntä demokraattipuolueen sisältä vaikuttaminen merkittäviin kysymyksiin on.
Protesteja kokouksen sisällä ja ulkopuolella
Varsinaisessa kokoussalissa nähtiin välikohtaus, kun aktivistit levittivät näkyville bandrollin, jossa vaadittiin Israelin aseistamisen lopettamista.
DNC delegates using "WE ♥️ JOE" signs to hit a Muslim woman in the head and block an anti-gen*cide banner perfectly symbolizes how Democrats weaponize hero worship to cover up atrocities, silence minorities, and crush dissent. pic.twitter.com/EiitiU3ED0
— Holding Dems Accountable (From the Left!) (@PushBidenLeft) August 20, 2024
Banderolli revittiin pois aktivistien käsistä puoluekokousedustajien toimesta. Raporttien mukaan mielenosoittajaa, muslimitaustaista naista, myös lyötiin päähän lipulla, jossa luki ”We ❤️ Joe” (”Me rakastamme Joe [Bideniä]”.
Keskiviikkoiltana delegaattien lähtiessä pois kokouspaikalta aktivistit jatkoivat toimintaansa, lukien ääneen Gazassa kuolleiden ihmisten nimet ja iät. Tilanteesta kuvatulla videolla näkyy, kuinka useat delegaatit laittavat kädet korvilleen ja kieltäytyvät kuulemasta mitään.
🚨 Jarvell Morris Green is a @DNC delegate and Chicago resident
Twitter-videolla näkyy myös erityisen törkeä reaktio, kun puoluekokouksen chicagolainen delegaatti Jarvell Morris Green nauraa mielenosoittajille, matkien heidän lukemaansa kahdeksantoistavuotiaan nuoren kuolinilmoitusta pilkkaavaan ääneensävyyn.
Tuhannet ihmiset marssivat puoluekokousta vastaan
Myös kokouspaikan ulkopuolella nähtiin jatkuvia mielenosoituksia neljän päivän ajan. DNC 2024 -kokouksen pääasiallisiin vastamielenosoituksiin osallistui tuhansia ihmisiä maanantaina kokouksen aluksi ja torstaina kokouksen päätteeksi, huolimatta arkisesta ajankohdasta ja mellakkapoliisien jatkuvista väliintuloista.
Maanantain mielenosoituksen fokus oli erityisesti Yhdysvaltain antamassa tuessa Israelin kansanmurhalle ja sen vastustamisessa. Union Park -puistossa muutamien korttelien päässä kokoontunut mielenosoitus kasvoi sen marssiessa kohti kokouskeskusta.
Tiistaina mieltä osoitettiin Chicagossa Israelin konsulaatilla. Kymmeniä ihmisiä, mukaanlukien journalisteja, pidätettiin poliisin toimesta.
Myös keskiviikkona yritettiin marssia, mutta Chicagon mellakkapoliisi pysäytti marssin jo ennen sen alkua, käyden käsiksi erityisesti ihmisiin joilla oli banderolleja.
“Chicago riot police stopped the march before it got started. They were specifically going after ppl with either flags or holding specific banners or seemingly, potentially organizers”
Torstain mielenosoituksen puheenvuorot lähetettiin suorana YouTubeen.
– Tunnustamme demokraattipuolueen miljardöörien ja yritysten työkaluksi. Heidän toimintansa, kuten kansanmurhan rahoittaminen Palestiinassa ja sodan useissa maissa; mustien ja ruskeiden ihmisten joukkovangitsemisen jatkaminen; miljoonien maahanmuuttajien karkottaminen; ja kampanjalupausten laiminlyöminen, lupausten jotka on annettu sorretuille yhteisöille, jotka edustavat heidän äänestäjäpohjaansa, osoittavat, että demokraattinen puolue palvelee vain rikkaiden ja voimakkaiden agendaa.
Torstain mielenosoituksessa myös järjestäytyneellä työväenliikkeellä oli oma vahva edustuksensa. The Real News Networkin haastattelussa ammattiyhdistysaktiivit kertovat, miksi osallistuivat protestiin ja miksi Palestiinan asia on työväen asia.
Sotilasliitto NATOn huippukokous Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.:ssä on päättynyt. Kokouksen aikana mielenosoitukset NATOa vastaan jatkuivat. Resist NATO -koalitio piti tapahtuman lopuksi oman vastalehdistötilaisuutensa.
Torstai-iltana välittömästi NATOn pääsihteeri Jens Stoltenbergin pidettyä kokouksen päättävän lehdistötilaisuuden, aloitti Resist NATO -koalitio oman vastalehdistötilaisuutensa.
Järjestöt kuten International League for Peoples Struggle, Palestinian Youth Movement ja BAYAN-USA tuomitsivat yhteen ääneen NATOn laajentumisen, sen roolin sotilaallisessa aggressiossa ja luonnonvarojen riistossa kaikkialla maailmassa.
– Tämä NATOn 75. vuosipäivä merkitsee 75 vuotta imperialismin palvelusta.
Puhujat korostivat, kuinka Washingtonissa nähdyt tapaamiset heijastelevat NATOn prioriteetteja laajentaa sotaa maailmanlaajuiseksi, joka asettaa maailman ihmisten elämän ja edut vaaraan.
– Me olemme täällä sanomassa, että NATOn olemassaolo uhkaa kaikkien meidän olemassaoloamme. NATO väittää olevansa ”puolustusliitto”, mutta NATOn suunnitelmiin kuuluu sotajoukkojen lähettäminen jokaiseen maailmankolkkaan. Kuulostaako se puolustuskokoukselta vai sotakokoukselta?
🚨 While NATO representatives feast, children in Gaza are being starved to death! Shame on them! No to NATO yes to Peace! pic.twitter.com/yWCLoLvojk
Aiemmin torstaina NATOn ulkoministerien herkutellessa Antony Blinkenin johdolla päivällisellä kongressin kirjastorakennuksella, rauhanliike Washingtonissa muistutti, että Gazassa lapset kuolevat ravinnon puutteeseen NATO-maiden poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella tuella. Yhdysvallat on aloittanut hiljattain uusien pommien toimituksen Israeliin. Suomen valtiota tapahtumassa edusti ulkoministeri Elina Valtonen (kok).
– Häpeä kaikille tässä rakennuksessa, mielenosoittajat huusivat rakennuksen edustalla.
YK:n erityisraportoija Michael Fakhri ja joukko muita järjestön ihmisoikeusasiantuntijoita totesivat tiistaina Israelin aiheuttavan tahallaan nälänhätää Gazassa osana palestiinalaisiin kohdistuvaa kansamurhaa.
– Julistamme, että Israelin tarkoituksellinen ja kohdennettu nälkäkampanja palestiinalaisia vastaan on kansanmurhaväkivallan muoto, ja se on johtanut nälänhätään koko Gazassa, kymmenen YK:n riippumatonta asiantuntijaa sanoi lausunnossaan.
Brittiläisen lääketieteellisen lehden Lancetin hiljattain julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että Gazassa kuolleiden palestiinalaisten todellinen luku voi olla yli 186 000, mikä johtuu tuhansista raunioiden alle hautautuneista ihmisistä ja lisääntyvistä ”epäsuorista” kuolemista seurauksena siitä, että Israel on tuhonnut Gazan ruoanjakelu-, terveydenhuolto- ja sanitaatiojärjestelmät.
Suomen media uutisoi NATOn juhlaruokailuista sen tärkeän tiedon verran, että presidentti Alexander Stubbin puolisolla Suzanne Innes-Stubbilla oli juhlaillallisella ”yllään musta mekko, jota koristi punaiset kukkakuosit. Tummaa pukua piristi myös tyylikkäät olkaimet.” Aiemmin media uutisoi Innes-Stubbin ”tyylikkäästä jakkupuvusta”.
Suomen media ei voi pidätellä innostustaan: "Stubb pääsi ykköspaikalle" – ei vain yhden vaan kahden murhamiehen väliin! Yhdellä puolella palestiinalaisten kansanmurhaaja Biden, toisella kurdien teurastaja Erdogan. Kertoo kaiken olennaisen siitä, missä seurassa Suomi on NATOssa. pic.twitter.com/ggC7CNEpjz
Myös Stubbin tapaamisesta parhaillaan kansanmurhaa toteuttavan Joe Bidenin kanssa uutisoitiin Stubbin sitaatin verran: ”Meillä oli mukava, lämminhenkinen keskustelu, hauskakin, naurettiin, vähän vitsailtiin.”
Pohjois-Amerikkalaisten ja eurooppalaisten valtioiden rauhanliikkeitä edustava lähetystö kävi torstaina toteamassa vastustuksensa NATOlle myös paikan päällä Yhdysvaltain kongressitalolla.
– Meistä se on organisaatio, joka ei toimi niinkään rauhan puolesta, vaan militarisoinnin puolesta Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja nyt Tyynenmeren alueella. Tällä hetkellä käynnissä ovat RIMPAC-harjoitukset, joissa kahdeksan NATO-maata, pohjoisen Atlantin maata, harjoittelevat sotaa Tyynellämerellä.
Eri kansalaisjärjestöistä koostuva Resist NATO -koalitio järjesti jo NATOn huippukokousta edeltävänä viikonloppuna mielenosoituksen Valkoisella talolla Washingtonissa.
– NATO ei ole vain Pohjois-Atlanttia varten, NATO on maailmanlaajuinen. NATO edustaa Yhdysvaltoja kriisissä, NATO edustaa Yhdysvaltojen taistelua hegemoniastaan maailmassa. NATO lupaa laajentuvansa Länsi-Aasiaan, NATO lupaa laajentuvansa indopasifiselle alueelle. Tämä ei ole vain Euroopan asia, tämä on koko maailman kansojen asia.
– Tavoitteemme Resist NATO -koalitiona on tuoda yhteen ihmisiä sorretuista kansalaisuuksista ja yhteisöistä tänne Washingtoniin, jotka eivät saa julkisia palveluja joita he tarvitsevat. Hallituksemme edustajat käyttävät miljardeja dollareja sotiin ulkomailla. Me olemme täällä mustien organisaatioiden, alkuperäiskansojen organisaatioiden, Puerto Ricolaisten ja palestiinalaisten organisaatioiden kanssa, ihmisten jotka ovat sodan uhreja. Työväenluokkaisina mustina ja ruskeina ihmisinä sanomme, ”ei USA:n sotakoneelle, ei Yhdysvaltain imperialismille, ja ei NATOlle.”
Iso-Britanniassa rauhanliike Stop the War -koalition johdolla on ilmoittanut pitävänsä tulevan viikon tiistaina kokouksen NATOn huippukokouksen johdosta. Eri järjestöjen paneelissa teemana on ”Kuinka estämme sodan leviämisen?”
Sotilasliitto NATOn viettäessä 75-vuotisjuhliaan huippukokouksessa Washington DC:ssä, maailman suurimman sotilasliiton ilmastovaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kansainvälisen Transnational Instituten (TNI) tutkimus osoittaa, että NATOn sotilasmenot lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä kokonaisten valtioiden verran, ohjaavat tarvittavaa rahoitusta pois ilmastotoimista ja vahvistavat asekauppaa, joka ruokkii epävakautta ilmastokriisin aikana.
NATOn sotilasmenot vuonna 2023, 1,34 biljoonaa dollaria, tuottavat arviolta 233 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2e). Tämä on enemmän kuin Kolumbian tai Qatarin vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt.
NATOn sotilasmenojen lisäys 126 miljardilla dollarilla vuonna 2023 johtaa arviolta 31 miljoonan metrisen hiilidioksidiekvivalentin (tCO2e) lisäpäästöihin. Tämä vastaa noin 6,7 miljoonan keskimääräisen yhdysvaltalaisen auton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kaikilla sektoreilla on vähennettävä päästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 1,5 celsiusasteessa. Tämä vaatisi sotilaallisten päästöjen vähentämistä vähintään 5 % vuodessa, mutta NATO lisäsi sotilaallisia päästöjään noin 15 % vuonna 2023 ja näyttää jatkavan päästöjen lisäämistä tällä vuosikymmenellä.
NATOn sotilasmenojen lisäys vuonna 2023 kattaisi kehittyvien maiden YK:n ilmastoneuvotteluissa tämän vuoden vaatiman minimaalisen ilmastorahoituksen. NATOn sotilasmenot vuonna 2023 maksaisivat tämän 13-kertaisesti ja alkaisivat toimittaa ilmastorahoitukseen tarvittavat biljoonat.
NATO väittää, että ennätykselliset kaksi kolmasosaa sen jäsenistä saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan BKT:sta käytetään vähintään 2 prosenttia asevoimiin (vuonna 2021 tavoitteen täytti vain kuusi maata). Jos kaikki jäsenet täyttävät sitoumuksen, tämä johtaisi vuoteen 2028 mennessä yhteisen sotilaallisen arviolta 2 miljardin tCO2e:n hiilijalanjälkeen, joka on suurempi kuin Venäjän vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt. NATO käyttäisi myös arviolta 2,57 biljoonaa dollaria lisää, mikä riittää kattamaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) arvion ilmaston sopeutumiskustannuksista alhaisen ja keskitulotason maille seitsemäksi vuodeksi.
NATOn 2 prosentin BKT:n sotilasmenojen sitoumus
NATO käytti sotavoimiin 1,34 biljoonaa dollaria vuonna 2023, mikä on 126 miljardin dollarin lisäys yhdessä vuodessa. Se kiihdyttää ilmastokriisiä vuosikymmenenä, jota YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut ”ilmastorutistuksen ajaksi”, jossa tarvitaan kiireellisiä toimia ”joka rintamalla”.
NATO vastaa tällä hetkellä 55 prosentista maailman sotilasmenoista. Lokakuussa 2023 TNI, Tipping Point North South ja Stop Wapenhandel julkaisivat raportin Ilmastoristituli – Kuinka NATOn 2 % sotilasmenojen tavoitteet edistävät ilmaston hajoamista. Tässä raportissa tarkasteltiin NATOn 2 prosentin BKT:n sotilasmenojen ilmastovaikutuksia ja siihen liittyvää tavoitetta, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia kuluista on käytettävä kalustoon. Se kertoi tavoitteen hyväksymisestä ja konsolidoinnista, arvioi siihen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä, tutki NATOn jäsenmaiden tähän liittyvää asekauppaa ilmastohaavoittuville maille ja tarkasteli vaikutuksia ilmastomenoihin.
Sen jälkeen yhä useammat NATOn jäsenmaat ovat hyväksyneet 2 prosentin tavoitteen, ja useat maat ovat ylittäneet sen, mukaan lukien Yhdysvallat, Puola, Kreikka, Viro, Liettua, Suomi, Latvia ja Iso-Britannia. Ison-Britannian vaalikampanjassa vuonna 2024 kaksi suurinta puoluetta olivat sitoutuneet käyttämään 2,5 prosentin vähimmäismäärää BKT:stä ja vähentävät samalla ilmastomenoja.
Suomessa media on kirjoittanut 2 prosentin tavoitteen ylittämisestä ihailevaan sävyyn. Suomen on todettu olevan ”NATOn kärkikastia”. Dramaattisista ilmastovaikutuksista ei ole puhuttu.
NATO:n suurimmat saastuttajat
Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin sotilasmenojen kuluttaja, ja sen osuus NATOn kokonaismenoista on yli kaksi kolmasosaa. Sitä seuraavat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Puola, Kanada ja Espanja. Suurin sotilasmenojen lisäys vuonna 2023 tapahtui Yhdysvalloissa, Puolassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Menot kasvoivat 55 miljardia dollaria, 16 miljardia dollaria, 10,9 miljardia dollaria ja 10,7 miljardia dollaria.
Myös merkittäviin sotilasvarusteisiin käytettyjen sotilasmenojen keskimääräinen osuus nousi 25,5 prosentista 27,3 prosenttiin, ja monet tekivät huomattavia lisäyksiä, erityisesti Suomi ja Puola, jotka molemmat käyttivät yli 50 prosenttia sotilasmenoistaan varusteisiin vuonna 2023.
Tämän seurauksena kahdeksan NATOn jäsenmaata lisäsi sotilaallista hiilijalanjälkeään yli miljoonalla tCO2e:llä (vastaa noin neljännesmiljoonan yhdysvaltalaisen auton vuosipäästöjä), eli Yhdysvallat, Puola, Saksa, Iso-Britannia, Espanja, Suomi, Alankomaat ja Ranska. Yhdysvaltain sotavoimat on jo nyt maailman suurin institutionaalinen kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja.
Sotavoimien päästöjen vähennys vaikeaa
NATO on aloittanut toimintansa viherpesun myöntämällä, että ilmastonmuutos on ”yksi aikamme määrittelevistä haasteista” ja väittämällä liittouman sitoutuvan hillitsemään ilmastonmuutosta. Tästä huolimatta se on jatkanut päästöjen lisäämistä niiden vähentämisen sijaan. Tämä johtuu siitä, että lisääntyneet sotilasmenot käytetään suurelta osin sotilaskalustoon, joka on edelleen erittäin riippuvaista fossiilisista polttoaineista.
Merkittävät siirtymät uusiutuvaan energiaan, kuten lentokoneiden vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ovat joko liian kalliita, niitä ei ole olemassa tai niillä on muita laajamittaisia kielteisiä vaikutuksia, kun ne tehdään tarvittavassa mittakaavassa (esim. maankäytön muutos ”kestävän lentopolttoaineen” osalta).
NATOn F-35-hävittäjälentokone on hyvä esimerkki. Lentokone on yksi NATOn jäsenmaiden suosituimmista uusista hankinnoista. Myös Suomessa Sanna Marinin hallitus päätti hankkia 64 tällaista hävittäjää, josta tuli Suomen historian suurin yksittäinen aseinvestointi. Yhdysvaltalainen asevalmistaja Lockheed Martin ennustaa, että NATOn alueella tulee olemaan yli 600 F-35:tä vuoteen 2030 mennessä. Polttoaineen kulutuksen vähentämisen sijaan tämä suihkukone kuluttaa noin 5 600 litraa öljyä tunnissa verrattuna korvattavan F-16:n 3 500 litraan. Koska sotilasjärjestelmien käyttöikä on 30–40 vuotta, tämä tarkoittaa erittäin saastuttavien järjestelmien lukitsemista käyttöön moniksi vuosiksi eteenpäin.
Vain asekauppiaat voittavat
NATO pyrkii aktiivisesti tukemaan aseteollisuutta useilla eri aloitteilla, mukaan lukien puolustustuotantoa koskeva toimintasuunnitelma, NATOn innovaatiorahasto ja Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic (DIANA) -hanke. Yhdessä suurten menojen lisäysten kanssa nämä suunnitelmat lupaavat aseyrityksille ennätysvoittoja tulevina vuosina. Samaan aikaan ympäristömääräyksiä kierretään yhä enemmän, kun niiden katsotaan estävän aseiden tuotannon lisäämistä.
Airbusin toimitusjohtaja Guillaume Faury on yksi monista ase- ja turvallisuusalan yritysten johtajista, joka juhlii: ”Puolustusbudjetit, jotka olivat laskeneet 40 vuotta, ovat elpymässä, vaikka budjettiyhtälö onkin vaikeampi ratkaista terveyskriisin seurauksena. Puolustus on saamassa takaisin sille kuuluvan aseman suvereniteetin, itsenäisyyden ja vaurauden takaajana…”
Koska hankintapäätökset, tuotanto aseiden hankintaa varten sekä tuotantokapasiteetin lisääminen ovat pitkä prosessi, sotilasbudjetin kasvu ei aina heti heijastu tuloihin ja voittoihin. Kasvavat tilauskannat osoittavat kuitenkin NATOn asekulujen vaikutukset tulevina vuosina.
Tämän lisääntyneen asekaupan perintö on yhä militarisoituvampi maailma ilmaston romahtamisen aikana. Nämä sotilasmenot ruokkivat sotia ja konflikteja, jotka pahentavat vaikutuksia ilmastonmuutoksen haavoittuviin.
Suomessa kaikki eduskunnan puolueet oikealta vasemmalle ovat julkisesti asettuneet aseteollisuuden lisätuotannon taakse, tuhoisista ilmastovaikutuksista huolimatta.
Transnational Instituten raportin voi lukea kokonaisuudessaan täällä. Militarismin ilmastovaikutuksista on lisätietoa osoitteessa climatemilitarism.org.
Työväen antimilitaristit 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.