3.11.-4.11. välisenä yönä poliisi pidätti kolme kurdiaktivistia syytettynä ”terrorismin rahoittamisesta.” Pidätystä seuranneena päivänä poliisi teki ratsian kurdien yhteisötiloihin Itä-Helsingissä.
Perjantaina 7.11. sisäministeriöllä Helsingissä osoitettiin mieltä kolmen KRP:n kaappaaman kurditoverin puolesta.
– Tätä tulisi pitää suorana hyökkäyksenä Suomen kurdiyhteisön ihmisoikeuksia vastaan, mielenosoituksen koollekutsujat tiedottavat.
Poliisin iskut liittyvät ilmiselvästi Turkin ulkoministerin vierailuun.
– Väitteet ”terrorismista” seuraavat Turkin valtion linjaa, jonka mukaan kaikki poliittinen toiminta kurdien vapauden puolesta missä tahansa miehitetyn Kurdistanin osassa on terroriteko. Hyökkäys ja pidätykset tapahtuivat täsmälleen samana päivänä, kun Turkin ulkoministeri Hakan Fidan vieraili Suomessa. Tämä ei voi olla sattumaa.
– Poliittisten ja ihmisoikeuksien myyminen ei voi olla mahdollista riippumatta nykyisistä ulkopoliittisista tavoitteista. Juuri tämäntyyppinen sorto on syy siihen, miksi monet joutuvat lähtemään kotimaastaan ja tulemaan Suomeen.
– Olemme syvästi huolissamme pidätettyjen turvallisuudesta. Suomesta ei voi tulla valtiota, jossa ihmisoikeuksista voidaan neuvotella ja demokraattinen poliittinen aktivismi on terroriteko.
Työväen antimilitaristien puheenjohtaja Sippo Kähmi käytti tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron, jossa muistutettiin tapauksen NATO-ulottuvuudesta.
– Turkin ja Suomen turvallisuuspalvelujen yhteistyö solmittiin osana NATO-jäsenyysprosessia, ja tätä se tarkoittaa käytännössä: Suomeen turvaan tulleiden ihmisten vainoa. Työväen antimilitaristien vaatimus on yksinkertainen: Lakkautetaan NATO!
Kurdistanin työväenpuolue (PKK) ilmoitti maanantaina hajottavansa itsensä ja riisuutuvansa aseista. Kestävän rauhan syntyminen riippuu nyt pitkälti Turkista, tutkija sanoo.
PKK on taistellut 40 vuotta kurdien itsehallinnon puolesta Turkin valtiota vastaan. Järjestö perustettiin vuonna 1978 ja se järjestäytyi kurdien vapaustaistelua varten puolueeksi, armeijaksi ja kansanrintamaksi.
Ilmoitus seurasi PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin helmikuista kehotusta järjestää kongressi ja virallisesti hajottaa järjestö. Öcalan on ollut vangittuna Istanbulin lähellä sijaitsevalla saarella vuodesta 1999.
Maaliskuussa PKK julisti yksipuolisen tulitauon Turkin kanssa Turkin hallitsevan liittouman signaloitua, että PKK:n johtaja voitaisiin päästää ehdonalaiseen, jos ryhmä hajoaisi.
Keskeinen PKK-vaikuttaja sanoi uutistoimisto Reutersille, että sotatoimet lopetetaan välittömästi, mutta aseiden luovutus riippuu siitä, miten Turkin hallinto suhtautuu kurdien oikeuksiin.
Turkin kurdimielinen demokraattinen puolue on kutsunut päätöstä ”uuden ajan avaukseksi”.
Todellisen rauhan syntyminen kyseenalaista
– Päätös osoittaa, että kurdit ovat jatkuvasti sitoutuneet rauhaan ja haluavat asettaa rauhanomaisen ratkaisun kansalleen kaikkien muiden etujen edelle, toteaa tohtori Hawzhin Azeez Irakin amerikkalaisesta yliopistosta.
– Turkin historiallinen taipumus rikkoa rauhansopimuksia ja tulitaukoa osoittaa, että todellisen rauhansopimuksen onnistuminen tyydyttävästi on silti erittäin kyseenalainen.
Monissa aiheesta kirjoitetuissa artikkeleissa todetaan, että sodan seurauksena on kuollut 40 000 ihmistä.
– Silti ylivoimainen enemmistö tästä luvusta, joka on todellisuudessa epäilemättä suurempi, johtuu Turkin valtion kurdisiviileihin kohdistuneesta väkivallasta. Tästä syystä kurdiliike on olemassa.
Kurdien ja turkkilaisten kuolemat PKK:n olemassaolon aikana, pitäen sisällään kurdien kansanmurhan.
Azeezin mukaan velvollisuus on nyt Turkilla kontrolloida liipasinherkkää ja poltetun maan politiikkaansa rauhanprosessin viimeistelemiseksi.
– Kun tiedetään, että Turkin talous on vahvasti riippuvainen biljoonan dollarin sota- ja asetaloudesta, ja että viha vähemmistöjä kohtaan on syvälle juurtunutta, on todennäköistä, että tämän viimeisimmän yrityksen rauhanomainen päätökseen saattaminen epäonnistuu.
Suomen NATO-liittolainen Turkki on sodassaan kurdeja vastaan syyllistynyt monenlaisiin rikoksiin. Todistusaineistoa käsiteltiin ruohonjuuritason toimijoiden perustamassa tuomioistuimessa Brysselissä. Tavoitteena on asian eteneminen kansainväliselle oikeusasteelle.
Brysselin vapaalla yliopistolla (Vrije Universiteit Brussel) järjestettiin 5. ja 6. helmikuuta kansalaistoimijoiden ja järjestöjen voimin Kansojen tuomioistuin (Peoples’ Tribunal) -kuulemistilaisuus.
Tuomioistuimessa oli mukana Rojavan autonomisen hallinnon (DAANES) edustajia ja useita ruohonjuuritasolla toimivia lakiasiantuntijoita. Se käsitteli Turkin julmia sotarikoksia Rojavan alueella, esimerkiksi Afrinissa.
Tilaisuudessa tuomareina toimi erilaisia lakiasiantuntijoita esimerkiksi Iso-Britanniasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä ja Etelä-Afrikasta. Kansojen tuomioistuimen tuomarit ja syyttäjät kyselivät tarkentavia kysymyksiä syyttäjien ja todistajien versioista ja esittämistä todistusaineistoista.
Prosessia tukee moni poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen järjestö.
Pysyvä kansojen tuomioistuin kokoontui ensimmäistä kertaa Bolognassa vuonna 1979 foorumina, jossa käsitellään valituksia maista, jotka eivät ole allekirjoittaneet ihmisoikeussopimuksia ja siksi eivät kuulu niiden lainkäyttövaltaan.
Vastaavaa konseptia on käytetty esimerkiksi Vietnamin sotaa koskevissa sotarikostapauksissa (Russell Tribunal), jossa Vietnamin sodan rikokset haluttiin tuoda julki suurelle yleisölle. Vietnamin sodan rikoksia käsitellyt silloinen tuomioistuin toimikin inspiraationa Brysselin tilaisuudelle, jonka yhtenä tukijana oli Euroopan vasemmisto (The Party of the European Left).
NATO-maa Turkin rikokset
Todistajien mukaan Suomen NATO-liittolainen Turkki on syyllistynyt muun muassa murhiin, kidutuksiin, raiskauksiin, mielivaltaisiin pidätyksiin, koulujen pommituksiin, luonnon ja maailmanperintökohteiden tuhoamiseen.
Tilaisuudessa kuultiin todistajien lausuntoja.
Turkin mukana tuho-operaatioissa on ollut sittemmin syrjäytettyä Bashar al-Assadia vastaan taistelleita Syyrian kansallisen armeijan (SNA) joukkoja. SNA on nyttemmin kiinnittynyt Syyrian uuteen hallintoon. Tilaisuudessa todistajat ja puolustus esittivät kuva- ja videomateriaalia, joilla näytettiin sotarikosten tuhoa ja kuultiin hengissä selviytyneiden karuja kertomuksia.
Näillä toimenpiteillä Turkin tarkoituksena on ollut hyökätä systemaattisesti kurdeja ja heidän identiteettiään vastaan. Paikkojen nimiä on turkkilaistettu ja arabialaistettu. Kurdienemmistöisiä alueita on pyritty puhdistamaan kurdeista asuttamalla alueille esimerkiksi Syyrian arabeja. Turkki on kiistänyt käyvänsä mitään muuta kuin ”terrorismin vastaista operaatiota”, Israelin tyyliin.
Tavoitteena kansainvälinen oikeus
Tarkoituksena on saada asia käsittelyyn kansainvälisellä oikeusasteella. Isot vallat imperialistisine intresseineen ja kytköksineen pyrkivät luonnollisesti estämään rikostensa paljastumisen laajemmalle yleisölle.
Vuonna 2018 järjestettiin saman tapainen kuuleminen, joka eteni Euroopan parlamenttiin. Ihmisoikeusjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International) ovat aiemmin tuoneet esille joitakin Turkin rikkomuksia. Puheenvuoroissa tuotiin myös esille Gazan tuhoamissota, joka on etenemässä uudenlaiselle kansanmurhan asteelle, kun palestiinalaisia ollaan siirtämässä alueelta pois USA:n avoimella tuella.
Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen yhteisö tulee nostamaan asian esille. Euroopan unionissa on viime aikoina pyritty ymmärtämään lähinnä Turkin turvallisuushuolia.
Turkki vaikuttaa myös Suomessa ja Ruotsissa
Näistä turvallisuushuolien ymmärtämisistä on myös tuoreimmilla NATO-mailla, Suomella ja Ruotsilla kokemusta, kun ne pyrkivät miellyttämään liittolaistaan Nato-prosessin aikana vuonna 2022.
Turkki vaati tuolloin erityisesti Ruotsia karkoittamaan maassa asuvia kurdeja, joita se syytti ”terrorismista”, toisin sanoen toimimisesta Kurdistanin työväenpuolueessa, PKK:ssa. Usein syytöksiin riittää Turkin taholta pelkkä epäily. Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristiseksi.
Ruotsin sosiaalidemokraattisen Magdalena Anderssonin hallitus oli jo hyvissä ajoin valmiina karkoittamaan terrorismista epäiltyjä kurdeja kuunnellen Turkin tiedustelupalveluun linkittynyttä Ruotsin turvallisuuspoliisia tarkalla korvalla. Tämä kiitoksena siitä, että entinen Vänsterpartietin jäsen, ruotsinkurdi Amineh Kakabaveh oli pelastanut hänen hallituksensa kaatumiselta.
Myös Suomessa oltiin poliisin taholla huolissaan PKK-lipuista ja Erdoğanin kunniasta, kun hänen näköistään nukkea raahattiin mielenosoituksilla.
Turkin vaikutusvalta ulottuu Eurooppaan laajemminkin. Vuonna 2013 Ranskassa tapettiin kurdiaktivisteja. Kurdeilla on vahva syy epäillä Turkin turvallisuuspalvelun olleen asialla. Vuonna 2024 Brysselissä turkkilaisnationalistit (monet heistä äärioikeistolaisen Harmaat sudet -järjestön kannattajia) hyökkäsivät kurdeja vastaan. Samana vuonna Lontoossa poliisi teki ratsian sikäläiseen kurdien yhteisökeskukseen syyttäen toiminnassa olleita kurdeja linkittymisestä PKK-järjestöön.
Musiikkikaan ei ole ulkopuolisen vaikutuksen ulkopuolella. Nike päätyi sensuroimaan eräässä kampanjassaan mukana olleen ruotsinkurdilaisen rap-artistin musiikkivideon, jolla tuotiin Kurdistania esille.
Sota kurdeja vastaan jatkuu
Turkki on käynyt sotaa PKK:ta vastaan vuodesta 1984 asti. PKK:n perustaja, kurdijohtaja Abdullah Öcalan on istunut eristyksissä İmralın vankilasaarella vuodesta 1999 asti.
Turkin ja Israelin tiedustelupalvelut kaappasivat ja vangitsivat Öcalanin hänen ollessaan Nairobissa. Rangaistukseksi määrättiin alunperin kuolemantuomio, joka muutettiin lopulta elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi.
Öcalan on viime aikoina ilmaissut olevansa halukas käymään rauhanneuvotteluita Turkin kanssa.
Helsingin Narinkkatorilla vastustettiin keskiviikkona Turkin tukemien jihadistien hyökkäyksiä Syyriassa ja Kurdistanissa, jotka palvelevat taantumusta ja asettavat vähemmistöt vaaraan.
Viimeisimpien hyökkäyksien takana ovat Hay’at Tahrir al-Shamin (HTS) – Al-Qaidan haara – ja niin kutsuttu Syyrian kansallinen armeija (SNA), joita tukevat Turkin tykistö ja ilmapommitukset. Hyökkäykset ovat tuhonneet yhteisöjä ja uhkaavat lukemattomien siviilien elämää.
– Nämä ryhmät eivät ole kapinallisia tai vallankumouksellisia, kuten jotkut lännen mediat sanovat, vaan jihadistien koalitio, jolla on pitkä takanaan lista sotarikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia, Helsingin kurdien demokraattinen yhteisökeskus NCDK toteaa.
– Emme voi pysyä hiljaa, kun nämä brutaalit hyökkäykset jatkuvat. Tämä on kutsu oikeudenmukaisuuteen, rauhaan ja demokraattisen yhteiskunnan suojelemiseen. Tämän yhteiskunnan Rojavan ja Syyrian kansa on rakentanut, usein uhraten elämänsä.
– Yhdessä nostamme äänemme Turkin tukemien jihadistien väkivaltaa vastaan ja ilmaisemme vankkumattoman solidaarisuutemme Rojavan ja Syyrian kansoille.
Saksan Kielin telakkapuistoon perustettiin viime tiistaina antimilitaristinen mielenosoitusleiri, joka järjesti keskusteluja ja toimintaa koko viikon ajan.
– Aktivistit tekevät protestillaan selväksi, että sodat ympäri maailmaa alkavat aseiden tuotannosta täällä omassa maassamme. Kiel valittiin tarkoituksella mielenosoituspaikaksi, koska se on yksi Saksan suurimmista aseistamisen sijainneista, tiedottaa leirin perustanut Riisutaan aseista Rheinmetall -liittouma.
– Yritykset, kuten TKMS, Rheinmetall ja Hensoldt, valmistavat sotilasvarusteita ja sotilasteknologiaa paikallisesti. Näiden yritysten aseistusta viedään esimerkiksi Israeliin, ja Turkki käyttää niitä kurdien vapausliikettä vastaan.
– Tällä hetkellä edessämme on jättimäinen uudelleenaseistusohjelma, jossa 100 miljardin euron erityisrahastot olivat vasta alkua ja nyt puolustusbudjetin on määrä kasvaa tasaisesti.
– Tähän liittyy yhä konkreettisempi asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotto ja aikomus lisätä Bundeswehrin joukkoja lähes 50 prosentilla, sekä lisätä reserviläisten määrää rajusti. Saksa osallistuu myös intensiivisesti erilaisiin sotilasliitto NATOn hankkeisiin ja liikkeisiin.
– Tämä loputon militarisoinnin ja uudelleenaseistamisen kierre merkitsee yhä konkreettisempaa sodan uhkaa myös meille.
– Yksi tämän kehityksen ja maailmanlaajuisen sapelinkalaistelun suurimmista hyötyjistä on Kielissä sijaitseva Saksan aseteollisuus. Saksan kotimaisen asevarustelun myötä myös asevienti nousi pilviin vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 30 prosentin kasvulla edelliseen vuoteen verrattuna. Rheinmetall-konserni ei ole vain ottanut omaan pussiinsa erityisrahastosta noin 40 miljardia, vaan myös laajentaa aseiden ja ammusten tuotantoaan Ukrainaan edustaen siten saksalaista imperialismia, liitto linjaa.
Kurdien vapaustaistelun puolesta
Viime perjantain aamuna järjestettiin antimilitaristinen mielenosoitus sotilasteknologiayritys Hensoldtia vastaan. Tämä saksalainen aseyhtiö on varustanut turkkilaisia Bayraktar-lennokkeja anturi- ja kameratekniikalla, jota Turkin valtio käyttää taistelussaan kurdien vapausliikettä vastaan.
Siksi Riisutaan aseista Rheinmetall -liittoumalle oli tärkeää tehdä Hensoldtin sijainti näkyväksi ja osoittaa solidaarisuuttaan Rojavan vallankumoukselle, tiedottaja Fiona Brinkmann sanoi ANF-uutissivustolle.
Aseyhtiön vastaiseen toimintaan osallistui noin 120 henkilöä ja puheenvuoroja piti eri aktivisteilta ja ryhmiltä.
Kolme aktivistia otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni, koska heitä epäiltiin pitäneen esillä kurdien kansan- ja naispuolustusyksiköiden YPJ ja YPG lippuja.
– Aktio on suunnattu saksalaista imperialismia, jatkuvaa uudelleenaseistamista ja yhteiskunnan militarisointia vastaan, jollaista emme ole nähneet pitkään aikaan, korostaa liittouma.
Feminismiä sotaa vastaan
Perjantaina iltapäivällä alkoi liittouman autonomisen feministisen organisaation esitys, joka toteutettiin eri paikoissa Kielissä. Se kuvasi hajoavaa sotilasmuodostelmaa. Esitys on feministinen antivala kurinalaisuutta, sotilaallisuutta ja militarisaatiota vastaan.
– Feministinen anti-lupaus vaatii sodan pettämistä. Esitys tekee selväksi, että emme kuole patriarkaalisen kansallisvaltion puolesta. Sen sijaan vaadimme rintamakarkuruutta ja sotien sabotointia, ja sanomme kaikella päättäväisyydellä: sota sotaa vastaan, selitti feministisen järjestön tiedottaja.
Iltapäivällä järjestettiin myös keskustelutilaisuus ja aktio maskuliinisuuden ja militarisoinnin yhteydestä. Kaikki osallistujat vaihtoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan jokapäiväisessä elämässä: Miten patriarkaalinen maskuliinisuuden ihanne ruokkii militarisaatiota ja miten militarisaatio puolestaan vahvistaa patriarkaalista maskuliinisuuden ihannetta.
Jotta Saksan liittotasavalta voisi saavuttaa taisteluvalmiuden vuoteen 2029 mennessä, kuten puolustusministeri Boris Pistorius on ehdottanut, Bundeswehristä on tultava voimakas hyökkäysarmeija. Sen rivien täyttämiseksi erityisesti sosiaaliseen mediaan, kuten TikTokiin ja Snapchatiin, luodaan kohdennettu identiteettikampanja erityisesti nuorille miehille.
Keskustelussa korostettiin, että pelkkä ”dominoivan maskuliinisuuden tappaminen” ei riitä. Jotta ei synny vielä isompaa identiteettiaukkoa, on tärkeää sitoutua myös positiivisiin visioihin ja roolimalleihin vaihtoehtoisesta, vapaasta maskuliinisuudesta. Se on maskuliinisuus, joka ei kuole oletetun isänmaan puolesta, vaan puolustaa yhteiskuntaa ja ihmisyyden arvoja.
Tuhat ihmistä marssi militarismia vastaan
Vajaan viikon kestäneen protestileirin päätteeksi antimilitaristinen liittouma järjesti vielä yhden selkeän protestin aseteollisuutta vastaan. Yli tuhat ihmistä osallistui lauantaina valtakunnalliseen mielenosoitukseen mottona ”Yhdessä sodan hyväksikäyttäjiä ja militarisointia vastaan”. Protestimarssi alkoi Kielin satamasta ja johti päärautatieaseman kautta itärannalle, jossa Gaardenin Vinetaplatzilla järjestettiin mielenosoitus.
Mielenosoitus päättyi Thyssenkrupp Marine Systemsin (TKMS) sukellusvenetelakan porttien eteen. Telakka rakentaa uusimmalla tekniikalla sukellusveneitä, joita toimitetaan muun muassa Israeliin. Tilauksia on jo kuudelle sukellusveneelle.
– Eli aivan keskellä Kieliä rakennetaan aseita, jotka ruokkivat aktiivisesti Israelin hallituksen sotaa, kirjoitti Riisutaan aseista Rheinmetall mielenosoituksen jälkeisessä lehdistötiedotteessa.
– Mielenosoituksella oli monipuolinen, äänekäs ja taisteleva muoto, mutta poliisin käynnistämät väkivallanteot estivät sitä toistuvasti jatkumasta.
Poliisiväkivaltaa mielenosoittajia vastaan
– Mielenosoituksissa esiintyi toistuvia tapauksia mielivaltaisesta poliisin väkivallasta ja mielivaltaisista pidätyksistä. Poliisi löi tiensä ihmisten läpi valheellisilla ja haurailla perusteilla, jolloin osa loukkaantui vakavasti. Myös viaton ohikulkija joutui tämän väkivallan uhriksi ja päätyi sitten ensihoitajamme hoitoon, lisäsi tiedottaja Fiona Brinkmann.
Osallistujat olivat osoittaneet selkeästi etukäteen ja toistuvasti mielenosoituksen aikana, että poliisin tulisi ”antaa tapahtuman kulkea rauhassa”.
– Aggressiota kuitenkin toistuvasti koettiin satojen poliisien taholta Schleswig-Holsteinista ja Hampurista.
– Poliisi suojelee vallitsevaa sotapolitiikkaa ja aseyhtiöitä, Brinkmann päätti.
Mottonaan ”Sota alkaa täältä! Riisutaan aseista Rheinmetall – estetään asevienti”, saksalainen Rheinmetall Entwaffnen -koalitio aikoo perustaa antimilitaristisen leirin Kielin telakkapuistoon 3.-8. syyskuuta.
Antimilitalistinen leiri ”Riisutaan aseista Rheinmetall” tulee pystyttämään telttansa Kielin telakkapuistoon 3.-8. syyskuuta. Kokoontuminen on ilmoitettu viranomaisille mottonaan ”Sota alkaa tästä! Riisutaan aseista Rheinmetall – estetään asevienti”. Järjestäjä, antimilitaristinen allianssi Riisutaan aseista Rheinmetall (Rheinmetall Entwaffnen), odottaa 800 osallistujaa.
– Kutsumme asukkaita ja sodanvastaisia aktivisteja kaikkialta maailmasta monipuoliseen ohjelmaan, sanoi liittouman tiedottaja Fiona Brinkmann.
Aktivismia militarismia ja sotateollisuutta vastaan
Leirin ohjelma alkaa tiistaina 3. syyskuuta. Tämä sisältää kulttuuria, kuten Berliinin Teatteri X:n näytelmän ”Hups, me kuolemme! Rheinmetall: Saksalainen tarina”.
Kiinnostuneita vieraita odottaa myös laaja valikoima työpajoja ajankohtaisista sodista, Kielin sotateollisuudesta sekä feminismistä ja antimilitarismista. Yhteisten keskustelujen lisäksi ohjelmassa on myös käytännön toimintaa, kuten feministinen esitys militarismia vastaan keskustassa, johon leiriläiset voivat osallistua.
Kielissä sijaitsevia Saksan asevoimia Bundeswehria ja sotateollisuutta vastaan on suunnitteilla muitakin monipuolisia ja luovia toimia.
Sotia ympäri maailmaa
Ukrainassa on käyty sotaa yli kaksi vuotta, eikä loppua näy. Israelin ja Palestiinan tilanne on eskaloitunut lähes vuoden ajan. Muut globaalit kuumat pisteet Jemenissä, Kurdistanissa, Syyriassa ja Sudanissa ovat olleet kiehumassa pitkään.
– Saksa on myös mukana näissä sodissa. Haluamme kiinnittää tähän huomiota leireillämme ja toimillamme. Sodat alkavat Saksasta. Myös täällä Kielissä on yrityksiä, jotka tienaavat näissä sodissa miljardeja, Fiona Brinkmann kuvailee.
Kielissä Thyssen Krupp Marine Systems valmistaa sukellusveneitä, jotka toimitetaan Israeliin. Hensoldt-yhtiön antureita löytyy Turkin sodassa Kurdistania vastaan käyttämistä lennokeista.
Militarisoinnin uusi aalto Saksassa
Jotkut saattavat muistaa Pohjois-Saksan satamakaupungin vuoden 1918 marraskuun vallankumouksen lähtökohtana. Vähemmän tunnettua on, että Kiel on nykyään aseteollisuuden hotspot. Hyvän yleiskatsauksen tästä antaa tutkimus ”Sotavoimat ja aseet Kielissä”, joka julkaistiin vuonna 2003 Rosa Luxemburg Foundation Schleswig-Holsteinin ja muiden vasemmistoryhmien tuella.
Vaikka paperi on kirjoitettu yli 20 vuotta sitten, se antaa hyvän käsityksen Kielin militarisointia ajavien yritysten ja instituutioiden verkostosta. Tämä on vain voimistunut Saksan uuden militaristisen käänteen jälkeen.
Sen jälkeen kun liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti militaristisesta käänteestä kaksi vuotta sitten, on Saksassa koettu laadullisesti uusi militarisoinnin vaihe.
Äskettäin päätetty NATOn pitkän kantaman ohjusten sijoittaminen Saksaan, asevelvollisuuden palauttaminen sekä puolustusbudjetin varojen uudelleenjako osoittavat erittäin selvästi, että hallitsevat poliitikot ovat sitoutuneet sotilaalliseen eskaloitumiseen. Sota poliittisten etujen ajamisen välineenä on jälleen esityslistan keskiössä.
– Tämä on huolestuttavaa, Jonah Fischer kuvailee nykyistä tilannetta.
– Mutta huomaamme myös, että monet haluavat ryhtyä toimiin sitä vastaan. Leiristä tulee tähän kontaktipiste, joko epävirallisissa kahvijutusteluissa, infopisteellä tai työpajoissa ja yhteisissä keskusteluissa.
”Riisutaan aseista Rheinmetall” -liittouma on koostunut lukuisista feminististen, antimilitarististen, internationalististen ja rauhanliikkeiden ryhmistä ja aloitteista vuodesta 2018 lähtien. Liitto on järjestänyt leirejä Unterlüßissä (2018, 2019), Kasselissa (2022) ja tänä vuonna Kielissä vastustaakseen sotateollisuutta, joka Saksassa tekee miljardeja voittoja maailmanlaajuisista sodista.
Allianssin nimi viittaa Saksan suurimpaan sotayhtiöön Rheinmetalliin, josta on tulossa myös kansainvälisesti yhä tärkeämpi toimija.
Kaikilla aikaisemmilla leiripaikoilla poliisi ja poliitikot ovat yrittäneet estää antimilitaristista leiriä. Kielissä allianssi haluaa pystyttää telttoja telakan välittömään läheisyyteen, jossa valmistetaan aseita. Hakemus jätettiin äskettäin, mutta viranomaisilta ei ole toistaiseksi saatu vastausta.
Leirin ohjelma julkaistaan liittouman kotisivuilla. Liittouman tiedotusta voi seurata Twitteristä.
Lauantaina Helsingissä osoitettiin mieltä NATO-maa Turkin käymää sotaa vastaan. Turkin pommittaessa siviilejä Suomen valtio on purkanut asekaupparajoitukset uuden NATO-liittolaisensa kanssa.
Mielenosoittajat vaativat sotamateriaalin myynnin lopettamista Turkkiin ja kieltäytymistä yhteistyöstä Turkin sortohallinnon kanssa. Vuonna 2019 asetettu aseiden vientikielto Turkille on palautettava, Turkin hyökkäyssota Kurdistaniin ja presidentti Erdoganin hallinnon harjoittama poliittinen repressio on tuomittava. Sananvapautta ei saa rajoittaa Turkin mielivaltaisista vaatimuksista huolimatta.
Ase- ja puolustustarvikkeiden vienti Suomesta Turkkiin jäädytettiin vuonna 2019 Turkin aloitettua raaka hyökkäyssotansa Pohjois-Syyriassa. Turkin hyökkäys ja sotatoimet ympäri Kurdistania jatkuvat edelleen, mutta NATO-prosessin myötä Suomi myönsi jälleen puolustustarvikkeiden vientiluvan Turkkiin.
Työväen antimilitaristit toivat tapahtumaan oman tunnuksensa kurdien puolesta – sotilasliitto NATO:a vastaan.
Turkki aloitti vuonna 2019 täyden hyökkäyssodan Rojavaan. Hyökkäystä edelsi presidentti Erdoganin vuosia kestänyt puhe ”turvavyöhykkeestä”, joka tulisi perustaa Syyrian puolelle estämään kurdien vapautusliikkeen keskinäinen tuki yli valtioiden rajojen. Turkin ja sen tukemien islamistien sotatoimet Pohjois-Syyriassa jatkuvat edelleen.
Suomi kääntyi NATO-prosessin aikana entistä enemmän Ankaran suuntaan, ulkoministeri Haaviston allekirjoittaessa Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen Yhteisymmärrysasiakirjan. Paperissa Suomi sitoutuu kieltämään PKK:n, sekä siihen liittyvien tai sen innoittamien ryhmien toiminnan. Kun koko kurdien vapautusliike on Turkin silmissä jatke PKK:lle, antaa asiakirja perusteet niin kurdien poliittisten ryhmien kuin kaikkien heille solidaaristen toimijoidenkin kieltämiseen.
Mielenosoituksen järjestivät Riseup 4 Rojava -verkosto ja Kurdistanin demokraattinen yhteisökeskus NCDK.
Merkkinä kiihtyvästä militarismista Suomessa mielenosoituksen oli määrä alkaa Rautatientorilta, mutta se pakotettiin poliisin toimesta siirtymään sotilaallista kalustoa esittelevän ”Turvallisuuspäivän” tieltä. Samana päivänä joukko Turkin liittolaisten sota-aluksia saapui satamaan pääkaupungissa.
Työväen antimilitaristit 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.