S. P. Kähmi Uutiset

Joukkomielenosoituksia rauhan puolesta Itävallassa

Lauantaina lokakuun 18. päivänä Itävallan Wienissä ja Bregenzissä järjestettiin samanaikaisesti mielenosoituksia rauhan ja Itävallan puolueettomuuden puolesta sodan kysymyksissä.

Mielenosoittajat vastustivat EU:n 800 miljardin dollarin asevarusteluohjelmaa, jota myös Itävalta tukee, sekä ”Sky Shield”-ohjelmaa ja Itävallan läpi kulkevia ulkomaisia ​​sotilaskuljetuksia.

– Itävalta on käännekohdassa: EU:n nykyinen sotahysteria ajaa miljardeja sotilaallisen voiman lisäämiseen – rauhan, sosiaaliturvan ja vaurauden kustannuksella. Samaan aikaan perusoikeuksia ja -vapauksia rajoitetaan yhä enemmän. Itävallan odotetaan tukevan tätä politiikkaa ”solidaarisesti”.

Protesteihin osallistui myös runsaasti mielenosoittajia Palestiinan asian puolesta.

– Vastustamme NATOn ja EU:n sodanlietsojia. Perustavanlaatuisia demokraattisia oikeuksia ja yhteiskunnallisia saavutuksia vastaan ​​​​kohdistuvia lakkaamattomia hyökkäyksiä on vastustettava päättäväisesti, tiedotti Itävallan Palestiina-solidaarisyysryhmä.

– Vaadimme toisen tasavallan perustavanlaatuista antifasistista konsensusta, joka syntyi voitosta yli kansallissosialismin: Ei enää kansanmurhia eikä imperialistisia sotia! ”Ei enää koskaan” -lauseen on koskettava kaikkia. Hallitsevat eliitit täällä ja EU:ssa tekevät täysin päinvastoin. He tukevat skandaalimaisesti Israelin kansanmurhaa, vaativat sotaa Venäjää vastaan ​​​​ja uhkaavat ajaa meidät kolmanteen maailmansotaan.

– Itävallan hallitus ajaa sotilasliittoa NATOn kanssa. Näin toimiessaan hallitus toimii vastoin Itävallan kansan perustuslaillista puolueettomuutta ja rauhanhalua, mielenosoituksen järjestäjät tiedottivat.

– Vetoamme myös hallitusta ryhtymään tehokkaisiin toimiin palestiinalaisten kansanmurhan lopettamiseksi. Nykyinen politiikka ei palvele kansan etuja. On kiireellisesti välttämätöntä, että päättäväisesti ja yhdessä pysäytämme tämän kehityksen.

S. P. Kähmi Uutiset

Itävallan pääkaupungissa marssittiin kansainvälisenä rauhanpäivänä NATO-yhteistyötä vastaan

YK:n kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi tuhannet ihmiset marssivat Itävallan pääkaupungin Wienin kaduilla vaatien välitöntä ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan, Libanoniin ja Palestiinaan. Mielenosoitus painotti Itävallan roolia puolueettomana maana ja vastusti NATO-yhteistyötä.

Suuri yhteenliittymä rauhanjärjestöjä, mukaanlukien Palestiinan solidaarisuusliike Itävallassa, liittyi lauantaina 21. syyskuuta protestiin, jonka oli kutsunut koolle ”Äänet puolueettomuuden puolesta” -ryhmä tunnuksella ”Yhdessä rauhan, demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta”. Mielenosoitus tapahtui viikkoa ennen Itävallan parlamenttivaaleja.

– Ukrainan sota ja Lähi-idän vastakkainasettelu on nähtävä uusien blokkien muodostumisen kontekstissa, dynaamisena uuden lännen ja idän välisen konfliktin ja asevarustelun jyrkän lisääntymisen taustalla. Molemmissa konflikteissa on potentiaalia ydinsodaksi eskaloitumiseen, sanoi järjestäjä David Stockinger Junge Welt -lehdelle.

Tapahtuman järjestänyt allianssi vaatii militarisoinnin ja NATO-yhteistyön lopettamista. Itävalta ei ole transatlanttisen sotilasliiton jäsen, mutta hallitus tukee sotatoimia Ukrainassa ja Palestiinassa.

– Hallituksen toiminta on vaarallista diletantismia, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Sen sijaan, että käyttäisimme Itävallan roolia Euroopassa älykkäästi esimerkiksi asettumalla välittäjäksi, maana Euroopan sydämessä, jossa vastakkaiset osapuolet voivat tavata rauhanneuvotteluissa neutraalilta pohjalta, valtionpäämiesten lausunnot osoittavat sokeaa tottelevaisuutta EU:lle, NATOlle ja Yhdysvalloille, sanoi Isabella Lichtenegger, yksi mielenosoituksen järjestäjistä.

Mielenosoitus vastusti Itävallan suunnittelemia laajoja aseinvestointeja, kuten ”Sky Shield” -hanketta ja uusien tankkien ostoja. Pelkät lisämenot vuoteen 2027 asti on 16 miljardia euroa, joka vastaa noin kahta kolmasosaa Itävallan vuotuisista koulutusmenoista.

Puolueettomuus on edellisten maailmansotien perua

– Vaikka Itävalta on puolueeton maa kansainvälisen lain ja oman perustuslakinsa perusteella, eikä se siksi voi olla suoraan mukana asetoimituksissa, maamme on vahvasti mukana poliittisesti ja taloudellisesti EU:n kautta. Tämä koskee Itävallan alueen kautta kulkevia asetoimituksia tai NATOn joukkokuljetuksia, jotka – ei vain Ukrainan sodan kärjistymisen jälkeen – toteutetaan Itävallan sotilaallisen infrastruktuurin avulla, David Stockinger jatkaa.

– Poliittisella tasolla itävaltalaiset EU-parlamentin jäsenet kannattavat aseistuksen ja sodankäynnin lisäämistä koskevia päätöslauselmia sen sijaan, että he puhuisivat de-eskaloinnin ja diplomatian puolesta.

– Liittoumamme vastustaa Itävallan lähentymistä edelleen NATOon sekä maamme osallistumista EU:n militarisointiin, joka nyt kiihtyy. Viimeisten 30 vuoden aikana Itävalta on asteittain integroitunut NATOon ja EU:n militarisointiin. NATOn rauhankumppanuuden kautta, osallistumalla EU:n ”strategiseen kompassiin” ja Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön Pescoon sekä osallistumalla EU:n nopean toiminnan joukkoihin, päätyen Itävallan turvallisuusstrategiaan, jota ei ole vielä hyväksytty ja jossa esitetään ”yhteistyömahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä NATO-kumppanimme kanssa.”

Puolueettomuuspolitiikka Itävallassa on kahden tuhoisan maailmansodan ja natsistisen fasismin seurausta, Stockinger muistuttaa.

– Se on toisen tasavaltamme pilari. Vakavasti harjoitettu puolueettomuus yhdessä aktiivisen rauhanpolitiikan kanssa on paras panos, jonka pieni valtio voi antaa yhteistyökykyiseen tasapainon ja rinnakkaiselon maailmanjärjestykseen. Mutta se tarkoittaa, että puolueettomuutta on elettävä reaalipolitiikassa ja täytyy välttää osallistumista poliittis-sotilaalliseen blokkiajatteluun, jotta se otetaan vakavasti.

– 70–80 prosenttia väestöstä on puolueettomuuden takana, ja suuri enemmistö kannattaa tulitaukoa ja rauhaa.

Rauhanliike elää Itävallassa

Wienin mielenosoituksessa käytettiin paljon puheenvuoroja. Puhujien joukossa oli aktivisteja ja vaaleilla valittuja edustajia esimerkiksi Itävallan kommunistisesta puolueesta. Puhujina oli myös useita vaaliehdokkaita vastaperustetulta Gaza-listalta, joka vaatii välitöntä tulitaukoa Gazaan.

Puhujat arvostelivat Euroopan unionin imperialistista luonnetta. Kaksi päivää sitten Euroopan parlamentti teki päätöksen, jossa vaaditaan Yhdysvaltoja ja Saksaa toimittamaan laajan valikoiman ohjuksia Ukrainaan Venäjälle suuntautuvia suoria hyökkäyksiä vastaan.

Suurin osa vasemmiston GUE/NGL-ryhmän jäsenistä äänesti tätä sotaa kiihdyttävää militaristista päätöslauselmaa vastaan ja pienempi osa äänesti tyhjää. Muutamat GUE/NGL:n edustajat asettuivat kuitenkin sodan puolelle. Heidän joukossaan olivat kaikki Suomen Vasemmistoliiton kolme MEPiä; Andersson, Kyllönen ja Saramo.

Mielenosoituksen keskiössä oli myös Israelin hyökkäys Gazaa ja Libanonia vastaan.

– Olemme täällä tukemassa Palestiinan kansan vuoksi ja protestoimassa heitä vastaan ​​käytyä sotaa. Selvästi miehitysvalta yrittää laajentaa sotaa ja hukuttaa koko alueen isompaan konfliktiin. Siksi olemme todella täällä sanoaksemme, että nyt riittää, sanoi Amir Horr paikallisesta Palestiina-komiteasta.

Järjestäjien mukaan mielenosoitus oli selvä merkki siitä, että sodanvastainen liike elää Itävallaassa. Seuraava mielenosoitus aiotaan pitää 26. lokakuuta, kun Itävallassa vietetään kansallispäivää.