NATO-kokouksen toinen päivä: Sotilasmenojen paisuttamista ja Trumpin nuoleskelua

Imperialistisen sotilasliitto NATOn johtajien kokoontuminen Ankaraan, Turkkiin, kaksipäiväiseen huippukokoukseen, on päättynyt. Kokoomuslaisen Suomen edustuston hehkuttaessa ”eurooppalaista NATOa” pääsihteeri Mark Rutte keskittyi Trumpin nuoleskeluun.

Suomea kokouksessa edustivat presidentti Alexander Stubb (kok), ulkoministeri (kok) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).

Saapuessaan Turkkiin Stubb meni ensitöikseen kättelemään Turkin autokraattista presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania, joka on kahdentoista vuoden ajan sortanut omaa kansaansa ja tappanut kurdeja maan rajojen ulkopuolella.

– Turkki on Suomelle tärkeä liittolainen turvallisuuden ja talouden aloilla. Yhdessä rakennamme turvallisempaa Eurooppaa, Stubb viestitti Twitterissä.

Huippukokouksen toisena päivänä Stubbin antaneittein lausuntojen mukaan Euroopan on rakennettava vahvempi ”eurooppalainen NATO” lisäämällä sotilasmenoja ja sotilaallisia voimavaroja.

– Meidän tulisi keskittyä olennaiseen, nimittäin NATO 3.0:n rakentamiseen, taakan siirtämiseen Yhdysvalloilta Euroopalle sekä puolustusmenojen ja puolustusvoimavarojen lisäämiseen, hän sanoi.

NATO julkaisi myös päivitetyt sotilasmenoarviot, joiden mukaan eurooppalaisten liittolaisten ja Kanadan odotetaan käyttävän tänä vuonna keskimäärin 2,53 prosenttia bruttokansantuotteestaan ​​puolustukseen, kun viime vuonna vastaava luku oli 2,33 prosenttia.

Suomen sotilasmenojen ennustetaan nousevan 2,65 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä sijoittaa sen liittouman eniten puolustusmenoja käyttävien jäsenten joukkoon.

Trumpilta pitkä lista uhkauksia – Ruttelta imartelua

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti tulitauon Iranin kanssa päättyneeksi saapuessaan NATOn huippukokoukseen Ankarassa ja toisti vaatimuksensa Grönlannin siirtämisestä Yhdysvaltain hallintaan.

NATOn pääsihteerin Mark Rutten rinnalla istuva Yhdysvaltain presidentti kutsui Iranin johtoa roskaväeksi ja ”sairaiksi ihmisiksi” ja uhkasi katkaista kaiken kaupan Espanjan kanssa kiistan vuoksi sotilasmenoista.

Yön aikana Yhdysvallat oli tehnyt iskuja yli 80 iranilaiseen kohteeseen Hormuzinsalmen ympäristössä ja peruuttanut Teheranille myönnetyn väliaikaisen öljynvientipakotteiden poikkeusluvan Iranin hyökättyä kolmeen kauppa-alukseen tiistaina.

Trumpin 15 minuutin alustus Rutten vieressä muuttui valitusten litaniaksi.

– Grönlanti on meille suuri ongelma, Trump sanoi uudistaessaan vaatimuksensa itsehallintoalueesta, joka on ”erittäin tärkeä Yhdysvalloille, mutta ei tärkeä Tanskalle”.

Aiemmin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi saapuessaan, että Tanska puolustaa ”jokaista tuumaa” omaa aluettaan ja korosti, että Grönlanti ”ei tietenkään ole myytävänä”.

Myös Madrid sai Trumpilta uutta vihaa osakseen päätöksestään hylätä 3,5 prosentin tavoite.

– Espanja ei suostu mihinkään, eikä teidän pitäisi kantaa heitä, Trump sanoi Ruttelle.

– En halua tehdä mitään kauppaa heidän kanssaan, okei? presidentti sanoi kääntyen Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessentin puoleen, joka vastasi: ”Kyllä, herra.”

Mark Rutte imarteli Trumpia sanomalla, että hän oli suostutellut liittolaiset nostamaan puolustusmenoja Yhdysvaltojen tasolle vuoteen 2035 mennessä, ja lisäsi, että tämä oli jäänyt useiden Yhdysvaltain presidenttien tekemättä.

– Teitte mitä [presidentti Dwight] Eisenhower yritti tehdä”, hän sanoi.

– Se on teidän voittonne.

Trump keskeytti ja vastasi: ”Siksi pidän hänestä”.

Aiemmin Washington Postissa julkaisemassaan tekstissä Rutte oli ylistänyt sotilasliittoa Yhdysvaltain sotilaallisen voiman alustana, josta esimerkiksi kelpasi kansainvälisen oikeuden vastainen Iranin hyökkäyssota.

– NATO on perusta Yhdysvaltojen ja niin monien liittolaisten kahdenväliselle yhteistyölle, jonka avulla Amerikka voi projisoida voimaansa eurooppalaisista tukikohdista, mukaan lukien tuki lähes 5 000 Yhdysvaltojen helmikuusta huhtikuuhun Iranissa operaatio Epic Furyn aikana suorittamalle ilmalennolle.

Pohjoismaisten rauhanjärjestöjen julkilausuma Ankaran huippukokouksesta

Joukko rauhanjärjestöjä ja yksityishenkilöitä Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa on julkaissut yhteisen kannanoton sotilasliitto NATOn huippukokoukseen liittyen, jossa tuomitaan kiihtyvä varustautuminen uuteen suursotaan.

NATO pitää huippukokouksen Turkissa 7. ja 8. heinäkuuta. Esityslistalla on laaja uudelleenaseistuminen, joka edellyttää NATO-mailta vähintään 5 % bruttokansantuotteestaan ​​asevoimiin – keskimäärin noin 17 % kunkin maan kansallisesta budjetista.

– Miksi tämä uudelleenaseistautuminen tapahtuu?

– NATO ja hallituksemme kertovat meille päivittäin, että sota Venäjän ja Euroopan maiden/EU:n/NATOn välillä on todennäköinen ja voi toteutua vuoteen 2030 mennessä. Siksi meidän on kyettävä ”puolustamaan itseämme”.

– Väitämme, että NATO ja EU itse suunnittelevat ja aseistavat maita sotaan Venäjää vastaan ​​samassa määrin. Kyse ei ole kyvystä puolustautua mahdollista hyökkäystä vastaan, vaan hyökkäysstrategiasta suurvaltojen välisessä taloudellisessa kilpailussa.

– Suursota Euroopassa on pysäytettävä hinnalla millä hyvänsä!

– Uhkia ja alueellisia sotia on runsaasti, mikä lisää riskiä sytyttää maailma tuleen ja johtaa täysimittaiseen sotaan. Suurvallat leikkivät tulella. Sen sijaan meidän tulisi kunnioittaa sitä, että kaikilla mailla on oikeus turvallisuuteen ja kansalliseen itsemääräämisoikeuteen.

– Väkivaltainen aseistuminen, jota näemme tänä päivänä Euroopassa – ja erityisen voimakkaasti Pohjoismaissa ja arktisella alueella – ei ole rauhanrakentamista. Yhdysvaltojen kanssa on tehty sopimuksia 47 sotilastukikohdasta Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa, samalla tavalla kuin Yhdysvalloilla ja NATOlla on tukikohtia Islannissa ja Grönlannissa. Useat Pohjoismaat ovat tehneet Ranskan kanssa sopimuksia ydinaseista. Ruotsin valtiopäivät on päättänyt, että kaikkien NATO- ja EU-maiden tulisi hallituksen arvion jälkeen voida käydä sotaa Ruotsin alueelta, vaikka Ruotsiin ei olisi hyökätty.

– Asetehtaita rakennetaan laajamittaisesti. Asevelvollisuutta laajennetaan, ja sotaharjoitukset seuraavat toisiaan kuin helmet narussa.

– Kaikki nämä uudelleenaseistumistoimenpiteet lisäävät sodan vaaraa Pohjoismaissa. Ne lisäävät konfliktien ja tulevaan sotaan osallistumisen riskiä.

– Yhä useammat ihmiset hylkäävät ajatuksen, että sotaa varten aseistautuminen estää sodan. On voimia, jotka haluavat sotaa, mutta heidän pyrkimyksensä sotaan ei saa koskaan toteutua!

– Kehotamme kaikkia rauhanhaluisia hylkäämään asepoliitikkojen ja -valmistajien vaatimukset yhteiskuntamme militarisoinnin lisäämisestä. Pohjoismaiden kansat eivät halua sotaa – emmekä me aio maksaa NATOn sotatarvikkeista.