Resist US-led War -järjestön Rhonda Ramiron puhe Työväen antimilitaristien kokouksessa 13.12.2025. Alustus käsittelee Yhdysvaltojen poliittista tilannetta, maan sisällä esiintyvää sortoa, ulkomailla tapahtuvaa militarismia sekä presidentti Donald Trumpin hallintoa ja sotaa vastaan suuntautuvia vastarinnan muotoja.
”Militarismi on aina ollut fasismin väline” – Italiassa juhlistettiin fasismista vapautumisen 80-vuotispäivää
Fasismista vapautumisen 80-vuotispäivänä Italian vasemmistolaiset voimat lähtivät kaduille kansanmurhaa, aseistautumista ja Melonin hallitusta vastaan.
Tulevina viikkoina monet Euroopan maat juhlivat natsimista ja fasismista vapautumisen 80-vuotisjuhlavuotta. Italia oli ensimmäisten joukossa, ja siellä järjestettiin kymmeniä tapahtumia 25. huhtikuuta – vapautuspäivänä – huolimatta Melonin hallituksen ja oikeistolaisten jatkuvista yrityksistä kirjoittaa uudelleen tai pyyhkiä pois vastarinnan muisto.
Useimmille ruohonjuuritason ryhmille tämän vuoden tapahtumien tavoitteena oli sijoittaa 1940-luvun partisaanitaistelijoita inspiroineet arvot nykypäivän kontekstiin, jota leimaavat aggressiivinen uudelleenaseistautumisohjelma, Israelin kansanmurhan tukeminen Gazassa ja kansalaisoikeuksien sorto kotimaassa, raportoi Peoples Dispatch -julkaisu.
– Kahdeksankymmentä vuotta sitten isovanhempamme vapauttivat meidät fasismin otteesta. Mutta menneisyyden muistaminen ei riitä, etenkään demokraattisen puolueen ja keskustavasemmiston tekemällä tunkkaisella, institutionaalisella tavalla, Potere al Popolo -puolueen Giuliano Granato sanoi mielenosoituksessa Napolin kaupungissa. Samoin radikaali ammattiliitto Unione Sindacale di Base (USB) totesi, että huhtikuun 25. päivää ei pitäisi supistaa pelkäksi rituaaliksi tai muistoksi.
– Sen tulisi toteuttaa partisaanien vastarintaliikkeen arvoja ja ihanteita, jotka vapauttivat, ehkä ei lopullisesti, tämän maan sodan ja natsifasismin barbaarisuudesta ja tarjosivat väistämättömän sysäyksen kohti parempia demokraattisia työ- ja elinolosuhteita tämän maan kansalle, ammattiliitto julisti toimintakehotuksessaan.
Israelin kansanmurhaa vastaan
USB:n, Potere al Popolon ja muiden vasemmistolaisten ryhmien mukaan näiden arvojen on välttämättä sisällettävä kansanmurhan vastustaminen. Monissa kaupungeissa mielenosoittajat totesivat, että Italian jatkuvat siteet Israelin miehitykseen ovat mahdottomia hyväksyä. Nämä siteet ovat heidän mukaansa todiste siitä, että poliittinen eliitti ei ole ymmärtänyt vastarinnan todellista merkitystä ja tärkeyttä.
Ennen vapautuspäivää Potere al Popolon Genovan-osasto järjesti presidentti Sergio Mattarellalle osoitetun tempauksen, jossa häntä kritisoitiin vastarinnan virallisesta kunnioittamisesta, mutta samalla vaikenemisesta palestiinalaisiin kohdistuvasta kansanmurhasta ja nykyisen hallituksen demokraattisten oikeuksien murtamisesta.

– [Puhua vastarinnasta] sen jälkeen, kun on ensin veljeilty rikollisen Israelin valtion presidentin kanssa ja käytännössä tuettu palestiinalaisten jatkuvaa kansanmurhaa, on loukkaus niitä kohtaan, jotka partisaanitaistelun ajoista lähtien ovat taistelleet kaikkea kansanmurhaa vastaan, Potere al Popolo Genoa totesi.
– Vastarinnan kunnioittaminen samalla kun neuvostokommunistit, jotka vapauttivat suuren osan Euroopasta natsismista, rinnastetaan Kolmanteen valtakuntaan, on loukkaus historiaa ja muistia kohtaan.
Aseistautumista vastaan
Yhtä merkittävä kuin vaatimus kansanmurhan lopettamisesta ja Israelin-siteiden katkaisemisesta on vaatimus hylätä Euroopan uusi aseistautumisohjelma, joka tulee toteutumaan julkisten palvelujen, koulutuksen, terveydenhuollon ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Sekä Giorgia Melonin hallinto että valtavirran oppositiopuolueet ovat tukeneet tätä ohjelmaa eri tavoin, kannattaen niin sanotun puolustuksen menojen lisäämistä ja harkitsemalla ehdotuksia yhteisestä eurooppalaisesta armeijasta. Nämä prioriteetit ovat jyrkässä ristiriidassa Italian työväenluokan etujen ja antifasistisen vastarinnan mukanaan tuoman oikeudenmukaisemman yhteiskunnan vision kanssa.
– EU:n käynnistämä uudelleenaseistautumissuunnitelma edustaa mannermaisen poliittisen luokan viimeisintä hulluutta, joka ei ole kiinnostunut rakentamaan rauhan ja vaurauden nykyisyyttä ja tulevaisuutta Euroopan kansoille, varoitti USB-ammattiliitto.
Samoin Potere al Popolo kehotti ihmisiä kokoontumaan vaihtoehtoisten prioriteettien ympärille:
– Emme tarvitse lisää rahaa rikastuttaaksemme aseteollisuutta. Tarvitsemme rahaa palkkoihin, terveydenhuoltoon ja palveluihin, ekologisen vallankumouksen visioimiseen ja aikamme todellisen haasteen, ilmastokriisin, ratkaisemiseen.

Fasismin uusia ilmentymiä vastaan
Samaan aikaan Giorgia Meloni ja hänen ministerinsä käyvät omaa taisteluaan, jonka tavoitteena on minimoida kommunistien johtaman antifasismin rooli modernin Italian muovaamisessa. Vaikka valtavirran oppositio keskittyy usein tähän oikeiston toimintaan, Granato varoittaa, että näin toimimalla voi jäädä huomaamatta tärkeitä osia palapelissä.
– Meidän mielestämme Giorgia Meloni yksinkertaisesti seuraa polkua, jolla hän on aina ollut, ja joka on selvästi sidoksissa uusfasismin nousuun. Natsismin kukistumisen jälkeen Italian sosiaalisen liikkeen [uusfasistisen puolueen] iskulause oli ’ei irtisanoutumista eikä palauttamista’ – ja juuri sitä Meloni tekee tänään. Hän ei suoraan kiellä fasistisia juuriaan, mutta hän ei myöskään kulje avoimesti ylistämässä Benito Mussolinia, Granato kertoi Peoples Dispatchille.
Oikeiston viimeisin yritys horjuttaa vastarinnan perintöä tapahtui paavi Franciscuksen kuoleman jälkeen, kun hallitus julisti ennätykselliset viisi päivää suruaikaa ja kehotti ”maltillisuuteen” kaikissa julkisissa tapahtumissa. Monet ymmärsivät tämän yritykseksi minimoida tapahtumia 25. huhtikuuta. Liberaalit ja oikeistolaiset paikallishallinnot tarttuivat tilaisuuteen vähentää ja perua mielenosoituksia, ja äärioikeistolainen media julkaisi otsikoita, kuten ”25. huhtikuuta: Surupäivä”.
– Toki he voivat väittää viitanneensa paavin kuolemaan, mutta totuus on, että he ovat odottaneet 80 vuotta tekosyytä julkaista jotain sellaista, koska heille 25. huhtikuuta on aina ollut tappio, Granato sanoo.
Edistykselliset voimat kuitenkin kieltäytyivät rajoittamasta päivän toimintaa muistotilaisuuksiin, mikä heijasteli partisaanien vallankumouksellista visiota radikaalisti erilaisesta yhteiskunnasta.
– Emme jätä toimintaa virallisiin seremonioihin, ei vain siksi, että ne ovat kylmiä ja kaavamaisia, vaan koska uskomme, että taistelu vapautuksen ja vastarinnan puolesta ei ole ohi, Granato sanoi.
– Aivan kuten monet puolueet ymmärsivät tuolloin, ettei fasismin kaataminen riittänyt, me uskomme, ettei Melonin hallituksen kukistaminenkaan riittäisi.
Sen sijaan Granato kehottaa ihmisiä työskentelemään yhdessä vapauttaakseen itsensä nykyaikaisista vaaroista ja sorrosta: ennen kaikkea kansanmurhasta ja militarisoinnista.
– Työskentelimme tehdäksemme tästä päivästä vapautumisen päivän militarismista ja kansanmurhasta ja yhdistääksemme sen rakentamaamme mobilisaatioon, mukaan lukien valtakunnallinen kokoontuminen Roomassa 24. toukokuuta ja joukkomielenosoitus 21. kesäkuuta, vain päiviä ennen NATOn huippukokousta Haagissa, hän lisää.
– Uskomme, että militarismi on aina ollut fasismin väline. Euroopan militarisointi kulkee nykyään käsi kädessä kasvavan autoritarismin kanssa kotimaassa ja pahentaa työväenluokan olosuhteita koko mantereella.

Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.