S. P. Kähmi Uutiset

Ensimmäinen DCA-sopimuksen täytäntöönpanoasiakirja allekirjoitettu – Yhdysvaltain joukot laajentavat läsnäoloaan Suomessa

Yhdysvallat on vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan Suomessa heinäkuun puolivälistä lähtien. Elokuussa allekirjoitettiin ensimmäinen DCA-sopimuksen täytäntöönpanoasiakirja.

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat 13. elokuuta 2025 puolustusyhteistyösopimuksen mukaisen infrastruktuurin rakentamista koskevan täytäntöönpanoasiakirjan. Asiakirja käsittelee DCA-sopimuksen mukaisia rakentamisen suunnitellun, sopimusten, toimeenpanon sekä rahoituksen mekanismeja.

– Olemme tehneet paljon töitä Yhdysvaltojen edustajien kanssa puolustusyhteistyömme syventämiseksi. Nyt allekirjoitetulla asiakirjalla syvennämme konkreettisesti Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä infrastruktuurin ja rakentamisen osalta, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo.

Ensimmäinen täytäntöönpanoasiakirja allekirjoitettiin Stuttgartissa, Saksassa Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen johtoportaan (United States European Command, USEUCOM) kanssa. Suomen puolelta täytäntöönpanoasiakirjan allekirjoitti puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikönpäällikkö, prikaatikenraali Markku Viitasaari.

Tällä hetkellä työn alla on viisi eri täytäntöönpanoasiakirjaa, jotka koskevat turvallisuutta, verotusta, maahantuloa ja poistumista sekä tulleja ja maahantuontia. Nyt neuvoteltavien DCA-sopimuksen ensimmäisten täytäntöönpanoasiakirjojen on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Näitä seuraavat täytäntöönpanoasiakirjat koskevat ympäristöä sekä ilma-alusten, alusten ja lentokoneiden liikkumista, joiden valmistelu aloitetaan ensimmäisten kuuden täytäntöönpanoasiakirjan valmistuttua.

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun Suomessa. Suomessa sopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi työskentelee yli 80 henkeä eri ministeriöissä ja keskusvirastoissa.

Yhdysvaltain joukot mukana suuressa sotaharjoituksessa

Yhdysvaltalaisia joukkoja on sijoitettu viime aikoina Uudenmaan ja Karjalan prikaateihin sekä Rannikkoprikaatiin. Suomalaisille on koulutettu yhdysvaltalaisen kaluston käyttöä ja huoltoa.

Yhdysvallat osallistuu vuoden jälkipuoliskolla laajasti sotilaalliseen läsnäoloon ja koulutustoimintaan Suomessa ja Itämeren alueella.

Puolustusvoimien mukaan tulevina kuukausina eri puolilla maata järjestetään lisää yhteisiä toimia, joihin osallistuu Yhdysvaltain joukkoja. Nämä huipentuvat myöhemmin tänä vuonna järjestettävään laajaan harjoitukseen, johon osallistuvat kaikki Suomen puolustushaarat.

Harjoitukset ulottuvat myös perinteisten harjoitusalueiden ulkopuolelle. Yhdysvaltalaista henkilöstöä ja sotilaskalustoa on näkyvissä siviilialueilla komennusten aikana.

S. P. Kähmi Uutiset, Videot

Sotilastukikohtien sulkemista vaadittiin ympäri maailmaa – Suomessa keskusteltiin ulkomaisten tukikohtien haittavaikutuksista

Kansainvälisenä sotilastukikohtien vastaisena päivänä 23. helmikuuta järjestettiin toimintaa ympäri maailmaa. Helsingissä järjestettiin keskustelu ulkomaisista sotilastukikohdista Suomessa ja toimista niitä vastaan.

World Beyond War -järjestön organisoiman #CloseBases-toimintapäivän tapahtumat alkoivat Australiasta, jossa Garden Islandin laivastotukikohdalla Sydneyn Potts Pointissa järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat vastustivat Australian, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen välistä AUKUS-sopimusta, joka tarkoittaisi ydinsukellusveneiden ostamista järkyttävään hintaan. Yhdellä sukellusveneellä rahoittaisi 31 sairaalaa.

Japanin Shinjukussa sodanvastainen mielenosoitusmarssi ja kokoontuminen vaati esimerkiksi Okinawan sotilastukikohdan sulkemista ja vastusti perustuslakimuutosta militaristisempaan suuntaan.

Mieltä osoitettiin myös ympäri Eurooppaa. Berliinissä mielenosoittajat kokoontuivat Brandenburgin portilla. Heidän banderollissaan luki: ”Sota ei ole ainoa vaihtoehto, mutta aina huonoin.”

Norjassa osoitettiin mieltä Haakonsvernin laivastotukikohdalla. Irlannissa mielenosoittajat kiinnittivät huomiota Shannonin siviililentokentän sotilaskäyttöön ja vaativat loppua Yhdysvaltain sotilasvoimien läsnäololle maassa.

Helsingissä järjestettiin keskustelutilaisuus

Helsingissä toimintapäivänä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kuultiin alustuksia ja käytiin keskustelua suomalaisen rauhanliikkeen tilasta.



Mikael Böök esitteli World Beyond Warin kampanjaa ja verkkosivua, joka on dokumentoinut karttapalveluunsa maailman kaikki ulkomaiset sotilastukikohdat.

Professori Outi Korhonen käsitteli alustuksessaan vieraiden valtojen sotilastukikohtien kansainvälisoikeudellisia ongelmia.

Kokouksen osanottajat vaativat maailmaa ilman ulkomaisia sotilastukikohtia.

S. P. Kähmi Blogit

NATO vaatii sotilasmenojen rajua kasvattamista entisestään – Mitä tekee vasemmisto?

Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth esitti keskiviikkona sotilasliitto NATOlle ukaasin, että Euroopassa puolustusmenoja on nostettava viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Aiemmin NATOn vaatimus on ollut kaksi prosenttia.

Viittä prosenttia pidettiin jo valtamediassakin ylimitoitettuna tavoitteena. Selvää kuitenkin on, että Yhdysvaltain komennossa oleva NATO on ottanut vaatimuksen vakavasti, ja ajaa nyt voimakkaasti sotilasbudjettien kasvatusta.

Tänään sotilasliiton pääsihteeri Mark Rutte huusi lehdistötilaisuudessa ilmoille oman vaatimuksensa jäsenmaille: ”Käyttäkää enemmän [rahaa]! Käyttäkää enemmän [rahaa]!”

”Ne jotka ovat kahdessa prosentissa [puolustusmenojen suhteessa bruttokansantuotteeseen], varautukaa paljon paljon enempään! [Taso] tulee olemaan yli kolme prosenttia!”

* * *

Suomen osalta tämä Rutten äkkiseltään hatusta heittämä luku tarkoittaisi siis vähintään 1,4 miljardia lisää sotilasmenoja. Yhdysvaltain vaatima viisi prosenttia taas tarkoittaisi puolustusbudjetin kaksinkertaistamista jo nyt korkeasta nykytasosta.

Mikä tarkaksi tasoksi tulee muodostumaan, on epäselvää. Tiedossa kuitenkin on jo nyt, että äärioikeistolaisen hallituksen ja porvarillisen presidentin yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on muodostanut kannan siitä, että Suomi tukee puolustusmenotason nostamista NATOssa.

Tämä tietysti kontekstissa, jossa kaikista sosiaalituista, yleishyödyllisistä julkisista palveluista, kulttuurista, jne. jne. leikataan, vedoten ”yhteisiin säästötalkoisiin” ja ”velkalaivan kääntämiseen”.

(Muistaako joku vielä miten NATO-jäsenyyden yhteydessä vakuuteltiin, että NATO ei tule edellyttämään puolustusbudjetin kasvatusta? Niinpä niin, sekin oli valhetta.)

* * *

Perinteisesti poliittinen vasemmisto Suomessa on vastustanut militarismia ja sotilasmenojen kasvattamista – ainakin ennen Marinin hallitusta. Toistaiseksi tällaisia ääniä ei ole korviini kantautunut NATOn tavoitteiden suhteen – sen sijaan lukuisat vasemmistopuolueiden mepit ja kansanedustajat ovat peräänkuuluttaneet ”vahvaa ja yhtenäistä” Eurooppaa, joka voi seistä irrallaan Yhdysvalloista.

On ironista, että samat poliitikot jotka vain hetki sitten liittivät Suomen tiukkaan riippuvaissuhteeseen Yhdysvalloista NATO-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen kautta vaativat nyt Suomea ”eroon USA-riippuvuudesta”, koska Yhdysvallat ei yhtäkkiä olekaan ”luotettava kumppani” (ja vieläpä rikkoo kansainvälistä oikeutta, ajatella!) Jotkut ovat myös yhtäkkiä huomanneet Yhdysvaltain ulkopolitiikan olevan ”avoimen imperialistista” – mitä se on ollut vuosikymmenten, ellei vuosisatojen ajan.

Irti pyrkiminen Yhdysvalloista on tietenkin hyvä tavoite, tavoite joka olisi pitänyt pitää mielessä jo silloin kun nappia painettiin eduskunnassa siitä, liittoudutaanko kyseisen valtion kanssa sotilaallisesti ja ulkopoliittisesti.

Pahoin pelkään, että tämä äkillinen täyskäännös USA-mielisyydessä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi Vasemmistoliitto lähtisi vastustamaan tekemiään päätöksiä asian suhteen – päinvastoin, ”läntiseen” hegemoniaan sitoutuneen ”vihervasemmiston” slogani vahvasta Euroopasta tarkoittaa nimenomaan sitoutumista Euroopan puolustusbudjettien kasvattamiseen, puolustusteollisuuden investointeihin, alati uusiin asehankintoihin, kuten Li Andersson eurovaalien alla linjasi.

Olen tietysti mieluusti asiassa väärässä, ja ehkä jo pian saamme kuulla puheenvuoroja tällaisen politiikan järjettömyydestä.

Asiassa ei ole silti syytä tyytyä poliitikkojen odotteluun. Tarvitaan vahvaa joukkoliikettä joka uskaltaa kyseenalaistaa puolustusbudjettien hallitsemattoman kasvun samaan aikaan, kun työväenluokan ja köyhälistön toimeentulosta ja hyvinvoinnista leikataan, liikkeen joka kykenee painostamaan poliitikkoja oikeaan suuntaan.

Jos sellaista liikettä ei ole valmiina, sellainen on luotava.

S. P. Kähmi Uutiset

Globaali toimintapäivä vastustaa sotilastukikohtia – Myös Suomessa tapahtuu

Sunnuntaina 23. helmikuuta järjestetään maailmanlaajuinen toimintapäivä sotilastukikohtia vastaan. Suomessa perusteilla on ulkomaisten sotilastukikohtien vastainen verkosto.

– Tuhannet sotilastukikohdat ympäri maailmaa ovat kriittinen osa sotakoneistoa, joka on purettava, tiedottaa Globaali toimintapäivä tukikohtien sulkemiseksi -kampanja.

– Tukikohtien sulkeminen on välttämätön askel globaalin turvallisuusparadigman siirtämiseksi kohti demilitarisoitua lähestymistapaa, joka keskittyy yhteiseen turvallisuuteen – kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa.

– Kehotamme yksityishenkilöitä ja organisaatioita ympäri maailmaa liittymään maailmanlaajuiseen #CloseBases-toimintapäivään 23. helmikuuta järjestämällä mielenosoituksia lähellänne olevilla sotilastukikohdilla.

#CloseBases-tapahtumia järjestetään ympäri maailmaa.

Kampanjan keskeisiä järjestäjiä ovat International Peace Bureau, No to War – No to NATO -verkosto, Pace e Bene, RootsAction, Veterans For Peace, War Industry Resisters Network, War Resisters’ International ja World BEYOND War.

Viisi syytä vastustaa sotilastukikohtia

Kampanja on julkaissut viisi tärkeintä syytä vastustaa sotilastukikohtia.

Tukikohdat jatkavat usein kolonialismia ja ajavat alkuperäiskansoja mailtaan. Panamasta Guamiin, Puerto Ricoon, Okinawaan ja kymmeniin muihin paikkoihin ympäri maailmaa, armeijat ovat ottaneet arvokasta maata paikallisväestöltä ja työntäneet samalla alkuperäiskansoja usein pois ilman heidän suostumustaan ​​ja ilman korvauksia. Esimerkiksi Iso-Britannia poisti väkisin Chagossaarten koko väestön Diego Garcian saarelta, jotta se voitaisiin vuokrata Yhdysvaltoihin lentotukikohtaa varten.

Tukikohdat maksavat kohtuuttoman paljon rahaa. Pelkästään Yhdysvaltojen ulkomaisten sotilastukikohtien kustannukset ovat arviolta 80 miljardia dollaria vuodessa, rahaa, joka voitaisiin käyttää paremmin terveydenhuoltoon, koulutukseen, uusiutuvaan energiaan ja paljon muuhun.

Tukikohdat pahentavat ympäristötuhoja ja ilmastokriisiä. Sotilaalliset päästöt on vapautettu ilmastosopimuksista, kuten Kioton pöytäkirjasta. Tukikohtien rakentaminen on aiheuttanut korvaamattomia ekologisia vahinkoja, kuten koralliriuttojen ja uhanalaisten lajien ympäristön tuhoutumisen Okinawassa Henokossa. Lisäksi sadoissa paikoissa ympäri maailmaa on hyvin dokumentoitu, että sotilastukikohdat huuhtovat myrkyllisiä niin kutsuttuja ”ikuisia kemikaaleja” (PFAS/PFOS) paikallisiin vesivaroihin, millä on ollut tuhoisia terveysvaikutuksia lähiyhteisöille.

Tukikohdilla voi olla väkivaltaisia ​​ja haitallisia vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Sotavoimilla on pahamaineinen perintö seksuaalisesta väkivallasta, mukaan lukien sieppaukset, raiskaukset ja naisten ja tyttöjen murhat lähiyhteisöissä. Silti ulkomaisiin tukikohtiin sijoitetut joukot jäävät usein rankaisematta rikoksistaan ​​niin sanotun ”isäntämaan” kanssa tehtyjen joukkojen asemasopimusten (SOFA) vuoksi. Tukikohdat voivat myös nostaa kiinteistöveroa ja inflaatiota niitä ympäröivillä alueilla, minkä on tiedetty työntävän paikallisia pois.

Tukikohdat lisäävät jännitteitä ja provosoivat sodantekoa. Satojen tuhansien joukkojen, massiivisten arsenaalien ja tuhansien lentokoneiden, tankkien ja laivojen läsnäolo joka puolella maapalloa helpottaa sodankäyntiä ja edistää kilpavarustelua. Lisäksi tukikohdat tekevät paikoista hyökkäyskohteita. Ja ulkomaiset tukikohdat vetävät isäntämaat mukaan ulkomaisten armeijoiden rikoksiin.

Myös Suomessa tapahtuu

Suomi ja Yhdysvallat ovat solmineet kahdenvälisen DCA-puolustusyhteistyösopimuksen, jonka mukaan 15 suomalaisesta sotilasalueesta luovutetaan osa Yhdysvaltojen käyttöön.

Norja, Ruotsi ja Tanska ovat solmineet samankaltaiset kahdenväliset tukikohtasopimukset Yhdysvaltain kanssa. Pohjolaan perustetaan näillä näkymin yhteensä 47 uutta Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa. Näin Suomesta ja koko Pohjolasta on tullut kiinteä osa ulkomaisten sotilastukikohtien maailmaa.

Vaikka Suomessa ei toimintapäivänä vielä nähdä mielenosoitusta, on sunnuntaina järjestäytymässä verkosto, joka ryhtyy ajamaan ulkomaisten sotilastukikohtien sulkemista. Verkosto kokoontuu ensimmäistä kertaa 23.2.2025 Rauhanasemalla Helsingissä klo 14. Tilaisuuden tarkat tiedot löytyvät Facebookista.

– Kyseenalaistamme väitteen, jonka mukaan Yhdysvaltojen tukikohdat lisäävät suomalaisten turvallisuutta. Tukikohdat lisäävät Yhdysvaltojen ja Venäjän välistä sotilaallista jännitettä ja asevarustelua molemmin puolin rajaa. Tukikohdat eivät luo turvallisuutta vaan korkeintaan valheellista turvallisuuden tunnetta.

Nyt solmitun tukikohtasopimuksen täytäntöönpano on vielä kesken. Perusteilla olevan verkoston mukaan on tärkeää tuoda esiin tukikohtien haittoja.

– Ulkomaiset sotilastukikohdat lisäävät jännitteitä ja edistävät sotien syntymistä. Ne mahdollistavat muiden valtioiden alistamisen ja niiden itsemääräämisoikeuden kaventamisen. Tukikohdat tuottavat ympäristö-, melu- ja muita ongelmia isäntämaissaan ja sijoituspaikkakunnillaan. Niissä harjoitellaan sotaa, valmistaudutaan sotaan ja varastoidaan aseita ja sotatarvikkeita, ja niiden toiminta ja ylläpito vievät valtavasti resursseja. Usein ne toimivat kaukana muualla käytävien sotien logistiikka- ja kuljetuskeskuksina. Osalla niistä, kuten Yhdysvaltain ydinasetukikohdissa Euroopassa ja Turkissa ja Venäjän ydinasetukikohdissa Valko-Venäjällä, harjoitellaan myös ydinsotaa ja valmistaudutaan siihen.

– Maailma ilman ulkomaisia sotilastukikohtia on mahdollinen.

S. P. Kähmi Uutiset

Kartta paljastaa ulkomaisten sotilastukikohtien sijainnit maailmalla – Suomi osa USA:n verkostoa

Sodanvastainen järjestö World Beyond War on julkaissut verkossa karttapalvelun, johon on listattu eri valtioiden ylläpitämät ulkomaisten sotilastukikohtien verkostot.

Globaalina imperialistisena suurvaltana Yhdysvallat operoi ylivoimaisesti eniten sotilastukikohtia, jopa yli 900 sijainnissa ympäri maailmaa.

Syyskuussa voimaan tulleen DCA-sopimuksen perusteella myös Suomi listataan osana Yhdysvaltain sotilastukikohtien verkostoa, sillä suomalaisissa tukikohdissa operoi vastaisuudessa yhdysvaltalaisia sotilasjoukkoja.

Muita maita jotka operoivat ulkomaista sotilastukikohtien verkostoa ovat Turkki (128 tukikohtaa), Iso-Britannia (117), Venäjä (58), Intia (22) ja Ranska (15). Sivustolla listataan myös joukko alle kymmenen tukikohtaa ulkomailla operoivia maita. Yhteensä WBW:n kartastossa listataan 17 eri valtiota.

WBW katsoo jokaisen tukikohdan lisäävän sodan riskiä.

– Jotkut näistä fyysisistä laitoksista ovat maalla sotasaaliina. Suurinta osa niistä ylläpidetään yhteistyöllä hallitusten kanssa, joista monet ovat julmia ja sortavia. Monissa tapauksissa ihmisiä siirrettiin tehdäkseen tilaa näille sotilaallisille laitoksille, mikä usein riisti ihmisiltä viljelysmaan, lisäsi valtavia määriä saasteita paikallisiin vesistöihin ja ilmaan ja esiintyi ei-toivottuna läsnäolona, järjestö tiedottaa.

Kartalla esiintyvien tukikohtien yhteydessä on listattu myös uutisia niiden vaikutuksista.

Karttoihin voi itse käydä tutustumassa täällä. Projekti on osa World Beyond Warin sotilastukikohtien vastaista No Bases -projektia.

S. P. Kähmi Uutiset, Videot

Poliitikot hyväksyivät DCA-sopimuksen yksimielisesti – Kansalta ei kysytty

Eduskunta hyväksyi maanantaina Suomen ja Yhdysvaltain välisen sotilaallisen DCA-sopimuksen. Eduskunnan ulkopuolella mielenosoittajat vastustivat USA:n joukkojen tuloa Suomeen.

Sopimus liittää Suomen osaksi imperialistisen suurvallan maailmanlaajuista sotilaallista verkostoa ja antaa USA:lle omavaltaisen käyttöoikeuden 15 suomalaiseen sotilaskohteeseen.

Kyseessä on uusi vaarallinen askel Suomen sitomisessa entistä tiukemmin ns. läntisen imperialismin sotilaalliseksi eturintamaksi pohjoisessa. Suomeen voidaan tuoda Yhdysvaltojen sotilaskalustoa, tarvikkeita, materiaalia ja sotilaita. Sotilasalueille tulee myös tiloja, joihin on pääsy vain Yhdysvalloilla.

Maanantain päätös oli DCA-sopimuksen toinen käsittely eduskunnassa. Vain kansanedustaja Anna Kontula (vas.) ehdotti sopimuksen hylkäämistä, mutta ei saanut ehdotukselleen kannatusta yhdeltäkään toiselta kansanedustajalta.

Eduskunta ei siis äänestänyt sopimuksen hyväksymisestä, vaan hyväksyi sen yksimielisesti – vasemmisto-oppositio mukaan lukien.

Suomi asettui ihmiskunnan enemmistöä vastaan

Eduskunnan ulkopuolella järjestetyssä mielenosoituksessa esitettiin kritiikkiä DCA-sopimuksen sisällöstä, jossa Suomelle asetetaan velvoitteita ja Yhdysvalloille oikeuksia. Sopimuksen katsottiin vaarantavan Suomen itsemääräämisoikeuden antamalla vieraalle vallalle toimivaltaa ja tuomiovaltaa maan alueella.

– Näillä sopimuksilla USA kaappaa Pohjoismaat, suurimman osan Itämerestä ja läntisestä arktisesta alueesta omaksi sotilaalliseksi pelikentäkseen, jossa se voi liikutella joukkojaan, sanoi Veronica Pimenoff.

– Suomi tämän päätöksen jälkeen on kaikilla tavoilla ns. läntisen imperialismin eturintama ja vasallivaltio. Suomi on ikävä kyllä asettunut ihmiskunnan valtaosaa vastaan, totesi Työväen antimilitaristien Sippo Kähmi.

Mielenosoituksessa muistutettiin Yhdysvaltojen syyllistyneen mittaviin ihmisoikeusloukkauksiin, hyökkäyssotiin ja ympäristötuhoon. Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston Costs of War -tutkimuksen mukaan syyskuun 11. 2001 jälkeisissä Yhdysvaltain asevoimien käynnistämissä sodissa on toistaiseksi tapettu suoran väkivallan seurauksena 940 000 ihmistä ja noin 3,7 miljoonaa ihmistä on kuollut epäsuorasti. Yhteensä 38 miljoonaa ihmistä on ajettu pakolaiseksi joko oman maansa sisällä tai ulkomaille.

Yhdysvallat on myös käynnissä olevan palestiinalaisten kansanmurhan pääasiallinen sotilaallinen, taloudellinen ja poliittinen tukija.

– Tämän jälkeen on aivan turha yhdenkään ihmisen sanoa, että Suomi harrastaa jonkin näköistä ”ihmisoikeuspohjaista ulkopolitiikkaa”.

Mielenosoittajat kritisoivat myös median hiljaisuutta ja julkisen keskustelun puutetta DCA-sopimuksesta. Eduskunta ei kokenut, että sen olisi sen tarvinnut kuulla DCA:n hyväksynnän suhteen kansalaisyhteiskuntaa, tai edes saamelaisia heidän alueensa käytön osalta.

S. P. Kähmi Uutiset

DCA-sopimusta vastustettiin viikonloppuna – ”Suomi alentaa itsensä vasallivaltioksi”

Viime lauantaina Helsingissä ja Joensuussa nähtiin mielenosoitukset Suomen ja Yhdysvaltain välistä DCA-sopimusta vastaan. Sopimuksen todettiin toteutuessaan tekevän Suomesta pienen, kiihtyvästi militarisoituvan osan USA:n laajaa sotilaallista imperiumia.

Helsingissä mielenosoituskulkue järjestäytyi lauantaina Senaatintorilla ja marssi Eduskuntatalolle. Talon portailla puhunut kirjailija, antropologi ja psykiatrian erikoislääkäri Veronica Pimenoff muistutti DCA-sopimuksen syntyvän Yhdysvaltain aloitteesta ja intressistä.

Sopimus vaaditaan jotta Yhdysvallat voisi tuoda, pitää ja komentaa joukkojaan Suomessa ja jotta niille turvattaisiin kaikkinainen logistiikka ja omien ase- ja huoltojärjestelmien käyttö.

– USA:n tukikohtien tarkkaa lukumäärää maailmalla ei tunneta. Niitä on yli 850 yli 80 maassa joka puolella maapalloa. Kokonainen imperiumi siis, johon Suomi ollaan liittämässä pieneksi täydentäväksi osaksi strategiselle paikalle, Pimenoff sanoi.

Hän kertoi USA:n hankkivan nyt sotilaalliseksi toiminta-alueekseen kaikki Pohjoismaat, Itämeren ja läntisen arktisen alueen.

– Pietari ja Kaliningrad pannaan ahtaalle. Suomen itärajasta tulee kahden ydinasevallan toiminnan raja. Tämä lisää jännitettä ja provokaatioiden ja sodan uhkaa.

Yhdysvallat toimii omien strategisten geopoliittisten suunnitelmiensa mukaan. Virallisen doktriininsa mukaan se pyrkii päihittämään Kiinan ja olemaan vahvin valta jokaisessa maailmankolkassa. Sillä on vuosikymmenien kokemus kahdenvälisten sopimusten solmimisesta, joten se varmasti tietää, mitä haluaa ja aikoo myös saada sen.

Suomella sen sijaan on Afganistanin sotaan osallistumisestaan virallisesti dokumentoitu halu olla Yhdysvalloille mieliksi.

– Jos Suomella ei ole muita intressejä, se alentaa itsensä vasallivaltioksi, Pimenoff totesi.

– Joutuu ihmettelemään, miten Suomi voi hakea turvallisuutta sallimalla sellaisen maan joukkojen toimivan alueellaan, joka toisen maailmansodan jälkeen on jatkuvasti käynyt pitkiä hyökkäyssotia – niitä tosin yleensä voittamatta.

Militarismi vie tilan yhteiskunnassa

Leena Eräsaari Rauhanryhmä2022-kollektiivista totesi militarismin ja asepohjaisen turvallisuuden muodostuneen tämän päivän hegemoniseksi projektiksi.

Myrskyn lailla suomalaisessa yhteiskunnassa etenevä militarismi vie hapen säälliseltä toimeentulolta, demokratialta ja kulttuurilta.

Samaan aikaan kun rahaa löytyy aseisiin, poliisiin ja hävittäjiin, hallituksen toimet ovat tuomassa uusia köyhiä ja syventämässä ennestään köyhien ahdinkoa. Leikkausten seurauksena ensi vuonna köyhyysrajan alapuolella on lähemmäs 140 000 lasta – noin 17 000 lasta enemmän kuin tänä vuonna.

Eräsaari näkee käynnissä olevan hyvinvointivaltion muuttuminen sodankäyntivaltioksi.

– Olemme parhaillaan todistamassa kehitystä, missä ne hyvät, mitä sosiaalipolitiikalla ja hyvinvointivaltiolla on saatu aikaiseksi, ollaan uhraamassa sodankäyntivaltion hyväksi.

Eräsaaren mukaan laajasta turvallisuuskäsityksestä on siirrytty turvallistamiseen, jossa jatkuva uhka vaatii hätäkeinoja ja oikeuttaa toimimaan ohi normaalien poliittisten menetelmien. Esimerkkinä hän mainitsi Venäjän ”hybridivaikuttamisen” itärajalla.

– Pakolaisia tai turvaa hakevia ihmisiä nimitetään hybridivaikuttamiseksi, mikä vaatii poikkeustoimia.

Militarismi kulkee näin käsi kädessä muukalaisvihan kanssa.

Joensuu: ”US Army Go Home”

Myös Joensuussa reiluhkoon pakkassäähän oli lauantaina kertynyt kymmeniä ihmisiä osoittamaan mieltään DCA-sopimusta ja vieraan vallan tukikohtia vastaan.

Puheissa kuultiin suoraan sopimusta vastaan oleva avauspuheenvuoro Kirsti Eran toimesta sekä FT Alia Dannenbergin puhe, jossa hän otti kantaa tukikohtia ja DCA-sopimusta vastaan vaihtoehtoisen historian kulun kautta – eli mitä, jos oltaisiin 50 vuotta sitten liitytty Varsovan liittoon ja miltä se kuulostaisi tänä päivänä.

Alia Dannenberg käytti puheenvuoron Joensuussa.

Lopuksi Dannenberg nosti esille USA:n sotilaiden tekemiä rikoksia maailmalta. Ne harvoin päätyvät mihinkään tuomioon ja tuomiovalta on USA:lla, ei maalla, jossa rikos on tapahtunut – ellei USA myönnä poikkeuslupaa tuomion tekemiseen.

Tällainen poikkeuslupa on annettu vain kerran, kun USA:n sotilas oli raiskannut 12-vuotiaan lapsen.

Toni Kallioinen osallistui tämän raportin tuottamiseen.

S. P. Kähmi Uutiset

DCA-sopimus tulossa eduskuntaan – Mielenosoituksia Helsingissä ja Joensuussa

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen sotilaallinen DCA-sopimus tulee eduskunnan käsittelyyn marraskuun lopulla. Toimi- ja tuomiovaltaa pois Suomesta luovuttavaa sopimusta vastustetaan tulevana lauantaina mielenosoituksilla.

DCA-sopimus (Defence Cooperation Agreement) on NATO-jäsenyyden ohella yksi merkittävä askel lisää Suomen integroinnissa Yhdysvaltain sotilaalliseen etupiiriin. Toteutuessaan DCA olisi juridisesti NATO-jäsenyyttäkin sitovampi valtiosopimus, joka sitoo Suomen osaksi imperialistisen supervallan maailmanlaajuista sotilaallisen voiman verkostoa.

DCA takaisi Yhdysvaltain joukoille esteettömän pääsyn sopimuksessa nimetyille lentokentille, satamiin ja alueille. Yhdysvallat voisi myös sijoittaa sotilasmateriaalejaan Suomen maaperälle.

Ylen esittämien tietojen mukaan Suomi aikoo sallia Yhdysvaltojen joukkojen käyttää useita Suomen varuskuntia tai sotilastukikohtia. Helsingin Sanomien mukaan yhdysvaltalaisten käyttöön tulevat sotilasalueet määriteltäisiin joustavammin kuin esimerkiksi Norjassa.

Marinin hallitus aloitti sopimusneuvottelut elokuussa 2022. Sopimuksen virkamiestyönä tehty luonnos valmistui lokakuun lopulla ja sen loppuun vieminen on kirjattu Orpon hallituksen ohjelmaan.

Tuomiovalta pois Suomesta

Tilojen ja alueiden luovutusten lisäksi Yhdysvallat olisi henkilöstöään koskevissa rikosasioissa oikeutettu käymään oikeutta omien lakiensa mukaan.

Sopimuksesta seuraisi siis sekä toimi- ja tuomiovallan osittainen luovutus vieraan vallan joukoille, jotka voisivat omilla alueillaan suorittaa sotilaallisia tehtäviä Suomen niistä tietämättä ja voimatta niihin puuttua.

Yhdysvaltain sotilaat ovat syyllistyneet monenlaisiin rikoksiin asemamaissaan. Esimerkiksi Japanissa Yhdysvaltain tukikohtia vastaan on toiminut vuosikymmenestä toiseen voimakas protestiliike muun muassa sotilaiden tekemien raiskausten johdosta.

Suomessa DCA-sopimuksen vastainen liike on vasta käynnistymässä.

Mielenosoituksia lauantaina

Tulevana lauantaina sopimusta vastaan järjestetään mielenosoituksia ainakin Helsingissä ja Joensuussa.

Mielenosoitus vieraan vallan sotilastukikohtia vastaan alkaa Helsingissä 25. marraskuuta klo 13:00. Mielenosoitus kokoontuu Senaatintorilla ja järjestäytyy Eduskuntatalolle marssivaksi kulkueeksi. Tilaisuudessa puhujina ICAHD Finlandin puheenjohtaja ja SUMUD – Suomen Palestiina-verkoston varapuheenjohtaja Syksy Räsänen, professori Leena Eräsaari ja kirjailija Veronica Pimenoff. Mielenosoituksen järjestää Helsingin rauhantoimintaryhmä.

Joensuussa järjestetään Stop DCA: ei vieraan vallan tukikohtia Suomeen -mielenosoitus 25. marraskuuta klo 13:00. Mielenosoitus kokoontuu Joensuun kävelykadulla. Tilaisuudessa puhuu FT Alia Dannenberg. Mielenosoituksen järjestää Joensuun rauhanryhmä.

DCA-sopimusta vastaan on myös laitettu alulle vetoomus, jonka voi allekirjoittaa täällä. Kansanedustajille suunnatun vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 1200 ihmistä.

S. P. Kähmi Uutiset

DCA-neuvottelut etenevät: Suomesta Yhdysvaltain sotilaallinen etupiiri

Ylen julkaisemien tietojen mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen välinen sotilaallinen DCA-sopimus (”Defence Cooperation Agreement”) voidaan saada neuvoteltua tällä viikolla ja viedä valtiojohdon päätettäväksi jo ensi viikolla.

DCA-sopimuksen kautta yhdysvaltalaisten sotavoimien läsnäolo Suomessa tulee olemaan huomattavasti aiempaa vahvempaa, jolla on sekä merkittäviä sotilaallisia että poliittisia vaikutuksia.

Yhdysvaltain sotilaallinen verkosto on globaali ja ylivoimaisesti suurin sotavoima maailmassa. Se on pelkästään tällä vuosituhannella ollut vastuussa lukemattomien ihmisten elämien tuhonneista hyökkäyssodista.

Nyt Suomen valtio integroituu Yhdysvaltain sotilaalliseksi etupiiriksi ja entistä vahvemmaksi tueksi tuon suurvallan maailmanlaajuiselle imperialistiselle mahdille.

Useita sotilaskohteita USA:n käyttöön

Sopimus tulee menemään huomattavasti pidemmälle kuin mitä olemassaolevissa NATO-sopimuksissa on jo linjattu. Suomi tulee sallimaan Yhdysvaltain joukkojen käyttää suoraan useita Suomen varuskuntia ja sotilastukikohtia, satamia sekä lentokenttiä.

Lisäksi sovitaan kohteista, jotka ovat vain Yhdysvaltojen käytössä. Näihin Yhdysvallat voisi esimerkiksi varastoida materiaalia Suomessa operoivien joukkojensa tarpeisiin.

Neuvoteltava sopimus on toistaiseksi salainen, eikä tiedossa ole, mitkä lentokentät, satamat tai varuskunnat Suomi avaisi myös yhdysvaltalaissotilaille.

Käytännössä Yhdysvaltain joukkojen läsnäolosta tulee pysyvää, vaikka niitä kierrätetään niinsanotulla rotaatioperiaatteella. Suomessa on jo nyt reilun vuoden ajan ollut yhtäjaksoisesti yhdysvaltalaisia joukkoja sotaharjoitusten varjolla.

DCA-sopimus ei aseta minkäänlaisia rajoja sille, minkä verran joukkoja tai harjoituksia Suomessa tulee olemaan. Siinä missä Norjassa sotilaiden maassa olo-oikeus on voimassa aina vuoden kerrallaan, Suomen sopimukseen tällaista kirjausta ei tule.

Tuomiovalta pois Suomesta

Sopimusneuvottelujen myötä auki on kysymys myös siitä, kumman maan lainsäädäntöä noudatetaan, jos maassa oleskelevat yhdysvaltaissotilaat rikkovat Suomen lakeja.

Yhdysvallat on tehnyt vastaavat sopimukset useiden NATO-maiden ja joidenkin muiden valtioiden kanssa. Norjan sopimus valmistui viime vuonna, Ruotsin sopimus on Ylen tietojen mukaan myös liki valmis.

Näissä maissa Yhdysvaltain linja on ollut selvä: tuomiovallan siirto isäntämaasta Yhdysvaltoihin on vaadittu kaikkiin muihin DCA-sopimusta vastaaviin sopimuksiin.

Todennäköistä siis on, että vastaava järjestely vaaditaan myös Suomen sopimukseen. Jatkossa yhdysvaltalaiset sotilaat siis vertautuisivat juridisesti maassa oleskeleviin diplomaatteihin.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan yhdysvaltalaiset sotilaat voivat sopimuksen myötä saapua ja oleskella Suomessa varsin vapaasti. He eivät tarvitse esimerkiksi passia eivätkä viisumia.

Ydinasekysymys avoinna

Yhdysvallat on ydinasevalta, ja toistaiseksi ainoa maa joka on käyttänyt ydinaseita sodassa aiheuttaen massiivista tuhoa siviilikohteille. Tänään näitä USA:n aseita säilytetään poikkeuksellisesti myös toisissa maissa: Turkissa, Italiassa, Belgiassa, Saksassa ja Alankomaissa. Yksikin ydinkärki voisi tappaa satoja tuhansia ihmisiä, pysyvin ja tuhoisin humanitaarisin ja ympäristöllisin seurauksin.

Suomessa ydinenergialaki on toistaiseksi estänyt ydinaseisiin liittyvän toiminnan, kuten maahantuonnin ja käytön harjoittelun. NATO-jäsenyyden hyväksymisen myötä valtion poliittisessa johdossa alettiin kuitenkin pitää tärkeänä poistaa nämä esteet, sillä NATO:n jäseneksi liityttiin ”ilman ennakkorajoitteita”. Ydinaseet ovat keskeinen osa NATO:n sotilaallista voimaa.

Edellisen halltuksen puolustusministerin Mikko Savolan toiveissa Suomen ydinenergialaki muutettaisiin sopimaan Yhdysvaltain ja sotilasliitto NATO:n tarpeisiin – ”mahdollisimman avoimin mielin” ja edelleen ”ilman ennakkorajoitteita”. Nyt tuosta Marinin hallituksen aloittamasta ydinasemilitarismin prosessista päättää Orpon–Purran äärioikeistohallitus.

Jos ydinenergialaki avataan DCA- ja NATO-prosessien myötä, tulevaisuudessa Suomen ilmatilassa voisi esimerkiksi lennättää Yhdysvaltain ydinaseita.

Päivitys 21:00: Ulkoministeriö tiedotti tiistai-iltana, että virkamiestason sopimusluonnos on syntynyt ja neuvottelut etenevät poliittiseen prosessiin.