Työväen antimilitaristit

3 huhtikuun, 20253 joulukuun, 2025 S. P. Kähmi Kirjasto

St. Louisin julistus sotaa vastaan

Vuonna 1917 Amerikan sosialistinen puolue hyväksyi sodanvastaisen manifestin, jossa vaadittiin vallankumouksellista toimintaa kapitalistisen järjestyksen kaatamiseksi. Se tunnetaan nykyään St. Louisin julistuksena.

Pian sen jälkeen kun Yhdysvallat oli liittynyt mukaan maailmansotaan Euroopassa, huhtikuussa 1917 St. Louisin kaupunki Missourin osavaltiossa isännöi sosialistisen puolueen merkittävää valtakunnallista hätäkokousta. Se kokoontui Planters-hotelliin lauantaiaamuna, 7. huhtikuuta, ja läsnä oli 172 valittua delegaattia, jotka edustivat 43 eri osavaltiota.

Konventin puheenjohtaja oli Morris Hillquit, joka esitti avauspuheessaan ankaran antimilitaristisen vetoomuksen, julistaen: ”Sota tarkoittaa taantumusta kotona. Sota luo väkijoukkoihin järjettömyyden hengen. Sota luo olosuhteet, joissa kaikki taantumusvoimat, kaikki maan saalistusvoimat voivat tyydyttää toiveitaan, hyökätä kansan vapautta, kansan oikeuksia vastaan ilman seuraamuksia… Tämä kokous, toverit, tulee tekemään tai hajottamaan sosialistisen liikkeen Yhdysvalloissa.”

Yhdysvaltain sosialistipuolue vahvistaa nykyisessä vakavassa kriisissä juhlallisesti uskollisuutensa kansainvälisyyden ja työväenluokan solidaarisuuden periaatteelle kaikkialla maailmassa ja julistaa peruuttamattomasti vastustavansa Yhdysvaltojen hallituksen juuri julistamaa sotaa.

Nykyaikaiset sodat ovat pääsääntöisesti aiheutuneet eri maiden kapitalististen etujen kaupallisesta ja taloudellisesta kilpailusta ja juonitteluista. Riippumatta siitä, onko niitä käyty rehellisesti hyökkäyssotina tai tekopyhästi esitelty ”puolustussotina”, ne ovat aina olleet [hallitsevien] luokkien tekemiä ja massat ovat niissä taistelleet. Sodat tuovat vaurautta ja valtaa hallitseville luokille ja kärsimystä, kuolemaa ja demoralisaatiota työläisille.

Ne synnyttävät pahaenteistä henkeä, joka on sekoitus intohimoa, järjettömyyttä, rotuvihaa ja väärää isänmaallisuutta. Ne hämärtävät työläisten taistelut elämästä, vapaudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Niillä on taipumus katkaista elintärkeät solidaarisuussiteet heidän ja muiden maiden veljiensä välillä, tuhota heidän järjestönsä ja kaventaa heidän kansalaisoikeuksiaan, poliittisia oikeuksiaan ja vapauksiaan.

Yhdysvaltain sosialistipuolue vastustaa järkähtämättömästi riisto- ja luokkavaltajärjestelmää, jota ylläpitävät ja vahvistavat sotilaallinen voima ja näennäinen kansallinen patrioottisuus. Siksi kehotamme kaikkien maiden työläisiä kieltäytymään tukemasta hallituksiaan sodissaan. Kilpailevien kansallisten kapitalistiryhmien sodat eivät ole työläisten huolenaihe. Ainoa taistelu, joka oikeuttaisi työläisten tarttumaan aseisiin, on maailman työväenluokan suuri taistelu vapautuakseen taloudellisesta riistosta ja poliittisesta sorrosta, ja varoitamme työläisiä erityisesti niin sanotun puolustussodan ansasta ja harhasta. Kansallisen isänmaallisuuden väärää oppia vastaan kannatamme kansainvälisen työväenluokan solidaarisuuden ihannetta. Kapitalismin tukemiseksi emme anna vapaaehtoisesti ainuttakaan henkeä tai dollaria; työläisten vapaustaistelun tukemiseksi lupaamme kaikkemme.

Surullinen kuoleman ja tuhon orgia, joka nyt kouristelee epäonnista Eurooppaa, johtui kapitalististen etujen konfliktista Euroopan maissa.

Kaikissa näissä maissa työläisiä sorrettiin ja riistettiin. He tuottivat valtavaa omaisuutta, mutta teollisuuden omistajat pidättivät heiltä suurimman osan siitä. Työläisiltä riistettiin siten keinot ostaa takaisin omaisuus, jonka he itse olivat luoneet.

Jokaisen maan kapitalistiluokka joutui etsimään ulkomaisia markkinoita päästäkseen eroon kertyneestä ”ylijäämäisestä” omaisuudesta. Kapitalistien valtavia voittoja ei voitu enää kannattavasti sijoittaa takaisin omiin maihin, joten heidät pakotettiin etsimään ulkomaisia investointikenttiä. Jokaisen modernin kapitalistisen maan maantieteelliset rajat tulivat siten liian kapeiksi sen kapitalistiluokan teolliselle ja kaupalliselle toiminnalle.

Kaikkien johtavien kansojen kapitalistien ponnistelut keskittyivät siksi maailmanmarkkinoiden herruuteen. Siirtomaaomaisuuden hankkimisesta ja kaupallisten ja poliittisten vaikutuspiirien laajentamisesta tuli diplomaattisten juonittelujen kohde ja kansakuntien jatkuvien yhteenottojen syy.

Akuutti kilpailu maan kapitalististen valtojen välillä, heidän kateutensa ja epäluottamuksensa toisiaan kohtaan sekä pelko työväenluokan nousevasta vallasta pakotti jokaisen heistä aseistautumaan hampaisiin asti. Tämä johti aseistuksen hulluun kilpailuun, joka vuosia ennen nykyisen sodan puhkeamista oli muuttanut Euroopan johtavat maat aseellisiksi leireiksi, joissa oli miljoonien seisovia armeijoita, jotka oli harjoitettu ja varustettu sotaa varten ”rauhan” aikoina. Kapitalistinen imperialismi ja militarismi olivat siten luoneet perustan väistämättömälle yleiselle konfliktille Euroopassa. Euroopan kauhistuttava sota ei johtunut sattumasta eikä minkään yksittäisen valtion politiikasta tai instituutioista. Se oli kilpailuun perustuvan kapitalistisen järjestelmän looginen tulos.

Ne 6 000 000 miestä kaikista maista ja roduista, jotka on armottomasti tapettu tämän sodan ensimmäisten 30 kuukauden aikana, miljoonat muut, jotka ovat raajarikkoja ja vammautuneita, tuhotut rikkaudet, Euroopan lukematon kurjuus ja kärsimykset eivät ole olleet uhrauksia, jotka on vaadittu taistelussa periaatteiden tai ideaalien vuoksi, vaan ne on uhrattu yksityisen voiton alttarilla.

Kapitalismin voimat, jotka ovat johtaneet sotaan Euroopassa, ovat vieläkin hirvittävämmän läpinäkyviä tämän maan hallitsevan luokan äskettäin aiheuttamassa sodassa.

Kun Belgiaan hyökättiin, hallitus määräsi tämän maan kansalle velvollisuuden pysyä puolueettomina, mikä osoitti selvästi, että ”ihmisyyden määräykset” ja pienten kansojen ja demokraattisten instituutioiden kohtalo olivat asioita, jotka eivät koskeneet sitä. Mutta kun valtava sotakauppamme oli vakavasti uhattuna, hallituksemme kehottaa meitä kokoontumaan ”demokratian ja sivilisaation puolustamiseen”.

Osallistumisemme Euroopan sotaan oli Yhdysvaltojen saalistajakapitalistien yllyttämä, jotka kerskuvat 7 miljardin dollarin valtavasta voitosta ammusten ja sotatarvikkeiden valmistuksesta ja myynnistä sekä amerikkalaisten elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien tavaroiden viennistä. He ovat myös syvästi kiinnostuneita sodan jatkumisesta ja liittoutuneiden aseiden menestyksestä liittoutuneiden valtojen hallituksille myöntämien valtavien lainojensa ja muiden kaupallisten siteiden kautta. Samat intressit pyrkivät imperialistiseen herruuteen läntisellä pallonpuoliskolla.

Yhdysvaltojen sotaa Saksaa vastaan ei voida perustella edes sillä vetoomuksella, että se on sota amerikkalaisten oikeuksien tai amerikkalaisen ”kunnian” puolustamiseksi. Niin häikäilemätön kuin Saksan hallituksen rajoittamaton sukellusvenesotapolitiikka olikin ja on, se ei ole loukkaus amerikkalaisten oikeuksia vastaan sinänsä, vaan vain puuttuminen tiettyjen amerikkalaisten kapitalistiryhmien mahdollisuuteen koota kylmiä voittoja lähimmäistemme verestä ja kärsimyksistä Euroopan sotivissa maissa.

Kyseessä ei ole sota keskusvaltojen militaristista hallintoa vastaan. Militarismia ei voi koskaan poistaa militarismilla.

Kyseessä ei ole sota demokratian edistämiseksi Euroopassa. Vieras valta ei voi koskaan pakottaa demokratiaa asevoimalla mihinkään maahan.

On järjetöntä ja tekopyhää sanoa, että sota ei ole suunnattu Saksan kansaa vastaan, vaan Saksan keisarillista hallitusta vastaan. Jos lähetämme asevoimamme Euroopan taistelukentäille, niiden tykit kaatavat Saksan kansan joukkoja eikä Saksan keisarillista hallitusta.

Meidän liittymisemme eurooppalaiseen konfliktiin tällä hetkellä vain lisää sodan kauhuja, lisää kuolonuhreja ja tuhoa ja pidentää pirullista teurastusta. Se tuo kuolemaa, kärsimystä ja kurjuutta Yhdysvaltojen kansalle ja erityisesti työväenluokalle. Se antaa tämän maan taantumusvoimille tekosyyn yritykselle tukahduttaa oikeuksiamme ja murskata demokraattiset instituutiomme ja pystyttää tähän maahan pysyvä militarismi.

Yhdysvaltain työväenluokalla ei ole mitään riitaa Saksan tai minkään muun maan työväenluokan kanssa. Yhdysvaltojen kansalla ei ole riitaa Saksan tai minkään muun maan kansan kanssa. Amerikkalaiset eivät halunneet eivätkä halua tätä sotaa. Heidän kanssaan ei ole neuvoteltu sodasta, eikä heillä ole ollut osuutta sodan julistamisessa. Heidät on syösty tähän sotaan maan hallitsevan luokan huijauksella ja kavaluudella, sen edustajien kansallisessa hallinnossa ja kansallisessa kongressissa, sen kansankiihottajien, tukeman lehdistön ja muiden orjamaisten julkisen ilmaisun välineiden kautta. Me leimaamme hallituksemme sodanjulistuksen rikokseksi Yhdysvaltain kansaa ja maailman kansoja vastaan.

Koko nykyhistorian aikana ei ole ollut sotaa, joka olisi niin perusteeton kuin se sota, johon olemme ryhtymässä.

Kansalle ei ole koskaan kohdistettu suurempaa häpeää kuin se, jonka kapitalistiluokka pakottaa tälle kansakunnalle vastoin tahtoaan.

Sopusoinnussa näiden periaatteiden kanssa sosialistipuolue hylkää jyrkästi ehdotuksen, jonka mukaan työläisten tulisi sodan aikana keskeyttää taistelunsa parempien olosuhteiden puolesta. Päinvastoin, sodan aiheuttama akuutti tilanne vaatii luokkataistelun entistä voimakkaampaa täytäntöönpanoa, ja suosittelemme työläisille ja sitoudumme seuraavaan toimintatapaan:

Jatkuva, aktiivinen ja julkinen sodan vastustaminen mielenosoitusten, joukkovetoomusten ja muiden voimavarojemme piirissä olevien keinojen avulla.
Periksiantamaton vastustus kaikkea asevelvollisuutta tai työväen värväystä koskevia lainsäädäntöehdotuksia kohtaan. Jos tällainen asevelvollisuus pakotetaan kansalle, sitoudumme jatkuviin ponnisteluihin tällaisten lakien kumoamiseksi ja tukemaan kaikkia asevelvollisuutta vastustavia joukkoliikkeitä. Lupaamme vastustaa kaikin voimin kaikkia yrityksiä kerätä rahaa sotakulujen maksamiseen verottamalla elämän välttämättömyyksiä tai laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja, jotka asettavat taakan tuleville sukupolville. Vaadimme, että kapitalistiluokka, joka on vastuussa sodasta, maksaa sen kustannukset. Antakoot ne, jotka sytyttivät tulen, polttoainetta.
Voimakas vastustus kaikkia taantumuksellisia toimenpiteitä, kuten lehdistön ja postin sensuuria, sanan-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden rajoittamista tai pakollista välimiesmenettelyä ja lakko-oikeuden rajoittamista kohtaan.
Johdonmukainen propaganda sotilaskoulutusta ja militaristista opetusta vastaan julkisessa koulussa.
Työläisten koulutuskampanjan laajentaminen heidän järjestämisekseen vahvoiksi, luokkatietoisiksi ja tiiviisti yhtenäisiksi poliittisiksi ja teollisiksi järjestöiksi, jotta he voisivat yhteisillä ja sopusointuisilla joukkotoimilla lyhentää tätä sotaa ja saada aikaan kestävän rauhan.
Laajalevikkinen koulutuspropaganda joukkojen valistamiseksi kapitalismin ja sodan todellisesta suhteesta ja heidän herättämisekseen ja organisoimisekseen toimintaan, ei ainoastaan nykyistä sodan pahuutta vastaan, vaan myös tulevien sotien ehkäisemiseksi ja sodan syiden tuhoamiseksi.
Suojellaksemme amerikkalaisia kansanjoukkoja nälkiintymisen pakottavalta vaaralta, jonka Euroopan sota on heille aiheuttanut ja jota Yhdysvaltojen liittyminen sotaan on jo korostanut, vaadimme —

a) Elintarvikkeiden viennin rajoittamista niin kauan kuin nykyinen pula jatkuu, enimmäishintojen vahvistamista ja kaikkia mahdollisesti tarpeellisia toimenpiteitä, jotta estetään elintarvikekeinottelijoita pitämästä itsellään käsissään olevia toimituksia;

b) Elintarvikkeiden ja muiden elintarvikkeiden tuotantoon, kuljetukseen, varastointiin ja markkinointiin liittyvien suurten teollisuudenalojen sosialisointia ja demokraattista hallintaa;

c) Kaiken maan ja muiden luonnonvarojen sosialisointia ja demokraattista hallintaa, joka nyt ei ole käytössä monopolistisen tai keinotteluvoiton vuoksi.

Nämä toimenpiteet esitetään keinona suojella työläisiä nykyisen sodan pahoilta seurauksilta. Sodan toistumisen vaara on olemassa niin kauan kuin kapitalistinen teollisuusjärjestelmä on olemassa. Sotien loppu tulee sosiaalistetun teollisuuden ja teollisen demokratian vakiinnuttua kaikkialla maailmassa. Sosialistipuolue kehottaa kaikkia työläisiä liittymään taisteluunsa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja siten tuomaan maailmaan uuden yhteiskunnan, jossa rauha, veljeys ja ihmisyyden veljeskunta ovat hallitsevia ihanteita.

31 maaliskuun, 202531 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Uutiset

MAL:n Euroopan toimisto tuomitsee EU:n 800 miljardin aseistamishankkeen

Maailman ammattijärjestöjen liiton Euroopan toimisto (WFTU-Eurof) tuomitsee EU:n komission huippukokouksen päätöksen rahoittaa sotilasvarustelua 800 miljardilla eurolla ReArm EUROPE -hankkeen puitteissa ja kehottaa kaikkia MAL:n jäsenjärjestöjä tukemaan asevarustelun ja militarisoinnin vastaista taistelua.

– EU:n komission päätös osoittaa 800 miljardia euroa EU:n uudelleenaseistamiseen on vakava asia ja mahdoton hyväksyä, ja se valmistelee sodan tulevaisuutta Euroopan kansoille. Historiallisen Atlantin blokin epämuodollinen hajoaminen USA:n kanssa kiihdyttää Euroopan imperialistisen navan rakentamista, jonka on kilpaillakseen muiden kanssa aseistauduttava, rakennettava hätäisesti oma armeija, varustauduttava 2000-luvun sotaan sopivilla aseilla ja keskitettävä ulkopolitiikkaa ja puolustusta koskevat päätökset.

Euroopan toimiston mukaan ei ole epäilystäkään siitä, ketä vaaditaan maksamaan asevarustelun kustannukset: työläisiä, tavallisia ihmisiä uusien verojen, hyvinvoinnin, palkkojen ja sosiaalimenojen leikkaamisen kautta.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että kansalliset hallitukset yrittävät myös edelleen vähentää sosiaalisia ja kansalaisoikeuksia estääkseen ihmisiä osoittamasta mieltään, taistelemasta ja järjestäytymästä sotaa ja sotilasmenoja vastaan.

Eurof, joka on aina taistellut talouskuria ja vakaussopimusta vastaan, koska niitä on käytetty sosiaalimenojen leikkaamiseen ja ne ovat estäneet Euroopan maita osoittamasta varoja palkkoihin, eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, tuomitsee Euroopan komission päätöksen sallia budjettirajoitusten poistaminen ja vakaussopimuksen rikkominen pelkästään sotilasmenojen rahoituksen lisäämiseksi.

– Teollisuuden kriisi syö tehtaita ja tuhoaa satoja tuhansia työpaikkoja, mutta tuotannon luonnetta muutetaan muuntamalla se erityisesti autosektorilla asetuotantoon, mikä rikastuttaa entisestään suurpääomaa, joka vaihtuu nopeasti investoimaan sotilassektorille.

29 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Uutiset

Baskilainen ammattiliitto protestoi Palestiinan kansanmurhaa ja Euroopan uudelleenaseistamista

Baskilainen ammattiliitto LAB järjesti mielenosoituksen Baskimaan yrityskehitysviraston päämajan edessä Bilbaossa solidaarisuuden osoituksena Palestiinaa kohtaan ja tuomitakseen taloudellisen yhteistyön kansanmurhaa suorittavan Israelin kanssa. Liitto ilmaisi myös huolensa viraston väitteestä, jonka mukaan asevarusteluun investoiminen on loistava markkinamahdollisuus.

– Kun Euroopan unioni ja taloudellinen ja poliittinen eliitti puhuvat Euroopan uudelleen aseistamisesta, meidän on tehtävä selväksi, etteivät he edistä vaurauden uudelleenjakoa koskevaa veropolitiikkaa, vaan pyrkivät jatkamaan rajojen militarisointia ja lisäämään resursseja aseteollisuuden muodostaville yrityksille, toteuttamaan sosiaalipolitiikan leikkauksia, heikentämään julkisia palveluita ja tekemään globaalin työväenluokan elin- ja työoloista vieläkin epävakaammat.

LAB:n mukaan uudelleenaseistuspolitiikan asettaminen etusijalle rauhan ja vuoropuhelun kulttuurin sijaan niin sanotun puolustuksen ja turvallisuuden nimissä johtaa sotien ja konfliktien lisääntymiseen, kuten Palestiinassa tällä hetkellä tapahtuu.

– Kolonialistinen ryöstö-, kansanmurha- ja tuhopolitiikka on johtanut yli 50 000 ihmisen murhaan Gazassa, 1,9 miljoonan ihmisen pakkosiirtoon ja Gazan alueen täydelliseen tuhoutumiseen.

LAB tuomitsee Baskimaan ja Euroopan osallisuuden Gazan kansanmurhaan ja suunnitelmiin palestiinalaisväestön karkottamiseksi heidän laillisilta alueiltaan.

– Israel on pakotettava julistamaan tulitauko ja tätä varten on katkaistava kaikki olemassa olevat sopimukset ja yhteydet kansanmurhaan. Samalla kansainvälistä yhteisöä on kehotettava ottamaan käyttöön tarvittavat mekanismit kattavan päätöslauselman aikaansaamiseksi, joka takaa palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden sekä vankien ja pakolaisten kotiinpaluun.

– Tarvitaan pikaisesti kattava paradigman muutos, myös Baskimaan teollisuuspolitiikassa, jotta Euroopassa vallitseva sodanlietsonta voidaan voittaa. On välttämätöntä hylätä ReArm Europe -ohjelma ja edistää Baskimaassa rauhan ja vuoropuhelun kulttuureja poliittisten konfliktien ratkaisumekanismina.

28 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Kirjasto

Päätöslauselmaesitys Bernin kansainväliselle sosialistiselle naisten konferenssille

Bernin kansainvälinen sosialistinen naisten konferenssi pidettiin 26.-28. maaliskuuta 1915 Sveitsissä. Konferenssilla oli suuri merkitys ensimmäisenä aidosti kansainvälisenä kokoontumisena maailmansodan syttymisen jälkeen.

Konferenssi kutsuttiin koolle naisjärjestöjen edustajien aloitteesta. Sitä tuki Clara Zetkin, Kansainvälisen sosialististen naisten toimiston sihteeri, joka vetosi kaikkien maiden naisiin ”taistelussa rauhan puolesta”. Esityslistalla oli kysymys ”sosialististen naisten kansainvälisestä toiminnasta rauhan puolesta”.

Bolševikkien keskuskomitea esitteli konferenssille seuraavan päätöslauselman. Konferenssi omaksui lopulta tätä lausumaa pasifistisemman kannan.

Teksti on julkaistu alunperin Sotsial-Demokrat-lehden numerossa 42, 1. kesäkuuta 1915.

Nykyinen maailmansota – joka on aiheuttanut niin monia onnettomuuksia kaikkialla, missä sitä on käyty, on tuhonnut ja hävittänyt Belgian ja Galician sekä tuhonnut tuhansia ja tuhansia työläisiä – on imperialistinen sota, jonka aiheuttaa useiden maiden hallitsevien luokkien välinen kilpailu siirtokuntien jaosta ja etulyöntiasemasta maailmanmarkkinoilla sekä dynastisten intressien vuoksi. Se on kapitalistiluokan ja kaikkien maiden hallitusten politiikan luonnollista jatkoa, ja siksi kysymys siitä, kuka iski ensimmäisenä, ei kiinnosta sosialistin näkökulmasta yhtään.

Tämä sota ei ainoastaan palvele millään tavalla työläisten etuja, vaan se toimii aseena hallitsevien luokkien käsissä työläisten kansainvälisen solidaarisuuden tuhoamiseksi ja heidän liikkeensä ja luokkataistelun heikentämiseksi kunkin maan sisällä. Samalla tavalla iskulause ”isänmaan puolustaminen”, jonka porvaristo on julistanut ja jota opportunistit ovat kannattaneet, ei ole muuta kuin houkutus, jota porvaristo käyttää taivutellakseen proletariaatin uhraamaan henkensä ja verensä porvariston edun vuoksi.

Kun tämä kaikki otetaan huomioon ylimääräinen kansainvälinen sosialististen naisten konferenssi, viitaten Stuttgartin päätöslauselmaan, jossa suositellaan sodan aiheuttaman taloudellisen ja poliittisen kriisin hyödyntämistä kansan kiihottamiseksi jotta kapitalistisen järjestyksen kaatuminen nopeutuisi, Kööpenhaminan päätöslauselmaan, jossa todetaan, että sosialististen kansanedustajien velvollisuus on äänestää sotamäärärahoja vastaan ja Baselin päätöslauselmaan, joka julistaa työläisten pitävän rikoksena toistensa ampumista, julistaa täten, että sotaa käyvien maiden sosialististen puolueiden enemmistön edustajat ovat toimineet täysin piittaamatta noista päätöksistä ja ovat antaneet periksi olosuhteiden painostukselle, mikä on todellinen petos sosialismille, jonka tilalle he ovat asettaneet nationalismin. Konferenssi julistaa, että kaikkien maiden proletaareilla ei ole muuta vihollista kuin heidän luokkavihollisensa, joka on kapitalistiluokka.

Tämän sodan aiheuttamat hirvittävät kärsimykset ovat herättäneet kaikissa naisissa ja erityisesti proletaarinaisissa jatkuvasti kasvavaa rauhanhalua. Konferenssi julistaa sodan jokaiselle imperialistiselle sodalle ja toistaa samalla uskonsa, että tämän rauhanhalun muuttamiseksi tietoiseksi poliittiseksi voimaksi on välttämätöntä, että naistyöläiset ymmärtävät selvästi, että omistavat luokat eivät pyri mihinkään muuhun kuin aluevaltauksiin, valloitukseen ja herruuteen, että imperialismin aikakaudella sodat ovat väistämättömiä, ja että imperialismi uhkaa koko maailmaa kokonaisella sotien sarjalla, ellei proletariaatti löydä itsestään tarpeeksi voimaa kapitalistisen järjestyksen lopettamiseksi kapitalismin täydellisellä kaatamisella. Jos työssäkäyvä nainen haluaa lyhentää imperialististen sotien aikakauteen liittyvää kärsimysaikaa, on välttämätöntä, että hänen rauhanhalunsa muuttuu kapinaksi ja taisteluksi sosialismin puolesta. Vain joukkojen vallankumouksellisen liikkeen kautta, sosialistisen taistelun vahvistumisen ja kiihtymisen kautta, työläinen saavuttaa päämääränsä tässä taistelussa. Hänen ensimmäinen velvollisuutensa on siis tukea ammattiliittoja ja sosialistisia järjestöjä ja rikkoa kansalaisrauhaa taistelemalla sotamäärärahoja vastaan, porvarillisiin kabinetteihin osallistumista vastaan, tukemalla ja rohkaisemalla sotilaiden välistä veljeilyä jouksuhaudoissa ja taistelukentällä, perustamalla laittomia järjestöjä kaikkialle, missä hallitus on kumonnut perustuslailliset vapaudet, ja lopulta osallistumalla mielenosoituksiin ja vallankumouksellisiin liikkeisiin.

Kansainvälinen sosialististen naisten konferenssi vetoaa kaikkien maiden työläisiin aloittamaan välittömästi tämän taistelun, järjestämään sen kansainvälisessä mittakaavassa ja yhdistämään toimintansa tiiviisti niiden sosialistien toimintaan, jotka Liebknechtin tavoin taistelevat kaikissa maissa nationalismia vastaan ja jatkavat vallankumouksellista sosialistista taistelua.

Samalla konferenssi muistuttaa työläisiä, että Euroopan edistyneimmissä maissa objektiiviset olosuhteet sosialistiselle tuotannolle ovat jo kypsyneet, että koko liike on siirtymässä uuteen vaiheeseen, että nykyinen maailmansota asettaa heille uusia ja vakavia velvoitteita, että heidän liikkeensä voi olla edelläkävijä joukkojen yleiselle toiminnalle, joka antaa uuden sysäyksen koko sosialistiselle liikkeelle lähemmäksi täydellistä vapautuksen hetkeä. Ottamalla aloitteen mielenosoitusten ja vallankumouksellisten protestien järjestämisessä, työläisnaiset, jotka marssivat koko proletariaatin rinnalla, voivat aloittaa proletariaatin uuden aikakauden, jonka aikana proletariaatti saavuttaa edistyneemmissä maissa sosialismin ja takapajuisemmissa demokraattisen tasavallan.

Bern, 26.-28. maaliskuuta 1915

23 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Kirjasto

Kansainvälisen sosialistitoimiston viimeinen julkilausuma

Kansainvälisen sosialistisen toimiston viimeinen istunto pidettiin Brysselissä 29. heinäkuuta 1914 ensimmäisen maailmansodan jo käynnistyttyä.

Kokouksessa hyväksyttiin seuraava päätöslauselma:

Kansainvälinen sosialistinen toimisto tänään 29. heinäkuuta pidetyssä kokouksessaan, kuunneltuaan kaikkien maailmansotaan mahdollisesti osallistuvien maiden edustajien raportteja näiden maiden poliittisesta tilanteesta, on päättänyt yksimielisesti, että kaikkien asianomaisten kansojen työläisten velvollisuutena ei ole vain jatkaa, vaan edelleen tehostaa mielenosoituksiaan rauhan, välimiesvallan ja kansainvälisen sovittelun puolesta sotaa vastaan. Saksalaisten ja ranskalaisten työläisten tulee kohdistaa voimakkainta painostusta maittensa hallituksia kohtaan, jotta Saksa hillitsisi Itävallan sodan kiihkoa ja että Ranska saisi Venäjältä puuttumattomuuden konfliktiin. Brittiläisten ja italialaisten työläisten puolestaan tulee tukea näitä pyrkimyksiä kaikin voimin. Ylimääräinen kongressi, joka on kutsuttu kokoontumaan Pariisiin, tulee olemaan voimakas ilmaus kansainvälisen proletariaatin rauhan tahdosta.

Pariisin kokousta ei koskaan järjestetty sodan pyyhkiessä yli Euroopan mantereen. Maailmansota merkitsi toisen internationaalin hajoamista.

21 maaliskuun, 202528 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Uutiset

Tuhannet vastustivat EU:n sotilasmenojen kasvattamista Roomassa

Rooman mielenosoittajat antoivat Italian ja EU:n johtajille yksiselitteisen viestin: sotaan ja aseistukseen ei pidä käyttää euroakaan.

Tuhannet ihmiset lähtivät Rooman kaduille viime lauantaina 15. maaliskuuta protestoimaan EU:n aseistusohjelmaa ja nousevia sotilasmenoja vastaan, jotka ohjaavat resursseja pois sosiaalipalveluista ja hyvinvoinnista. ”Ei euroakaan heidän sotaansa” oli mielenosoittajien iskulause, jotka oli kutsunut koolle radikaalivasemmistolainen Potere al Popolo (”Valta kansalle”) -puolue. Mielenosoituksiin osallistui ruohonjuuritason ammattiyhdistysaktivisteja, opiskelijajärjestöjä ja poliittisia järjestöjä.

Mielenosoitus järjestettiin samanaikaisesti Repubblica-lehden toimittajan Michele Serran EU-myönteisen mielenosoituksen kanssa, joka kehotti yleisöä puolustamaan epäselvää ”eurooppalaisten arvojen” käsitettä. Useat edistykselliset järjestöt ja tiedotusvälineet kritisoivat tapahtumaa implisiittisesti EU:n militarisointiponnistelujen tukemisesta.

Yksi Serran tapahtuman tärkeimmistä kritiikistä, selittää Maurizio Coppola Potere al Popolosta, oli se, että se kokosi monia hyvää tarkoittavia ihmisiä, mutta ei edustanut heidän todellisia huolenaiheitaan. Sen sijaan se käytti heidän läsnäoloaan EU-hankkeen tukena.

Coppola totesi Peoples Dispatch -julkaisussa, että EU:ta kannattava mielenosoitus ei käsitellyt keskeisiä systeemisiä kysymyksiä: siinä jätettiin huomiotta Euroopan meneillään olevat kolonialistiset käytännöt, eikä siinä ollut mitään haastetta viipyvälle ajatukselle valkoisesta, miesten hallitsemasta Euroopasta. ”Mitä eurooppalaisten arvojen vahvistaminen [tästä näkökulmasta] tarkoittaa?” Coppola kysyi. ”Valkoista ylivaltaa? Kolonialismia?”

Toinen suuri kiistakohta oli valtavirran poliittisten toimijoiden hyväksyntä Ursula von der Leyenin lippulaiva-aseprojektille, ReArm Europelle. Ohjelman odotetaan heikentävän julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa entisestään. Vaikka vasemmistovoimat ovat vastustaneet voimakkaasti ReArm Europea, aloite on saanut tukea käytännössä kaikilta muilta poliittisilla ryhmittymiltä.

Huolimatta kasvavasta institutionaalisesta painostuksesta asesuunnitelman puolesta, Potere al Popolo ja muut vasemmistoryhmät ovat vannoneet jatkavansa vastarintaa. Heidän viestinsä Melonin hallitukselle ja EU:n toimielimille on yksinkertainen: selkeä, jyrkkä ei militarisoinnille.

– Kyllä, rahaa julkisiin menoihin tarvitaan, sanoi Potere al Popolon tiedottaja Giuliano Granato mielenosoituksen aikana.

– Mutta se on tarpeen palkkojen nostamiseksi ja terveydenhuollon parantamiseksi. Koska kun joku vierailee huomenna sairaalassa, hänelle sanotaan, että vastaanottoaika on puolitoista vuotta. Se ei tietenkään ole panssarivaunu, joka heidät tältä pelastaa.

18 maaliskuun, 202524 helmikuun, 2026 S. P. Kähmi Tiedotteet

Aloite: Suomen kylät ja kaupungit sodanvastaiseen rintamaan

Vaikka sodan ja rauhan kysymykset mielletään usein valtioiden väliseksi politiikaksi, proletaarinen antimilitarismi luottaa ennen kaikkea ruohonjuuritason toimintaan. Se voi näkyä myös paikallispoliittisina aloitteina.

Tämän kevään vaaleissa Työväen antimilitaristien piirissä toimivat kunta- ja aluevaaliehdokkaat esittävät yhteisen aloitteen, johon toivomme muiden edistysmielisten ehdokkaiden liittyvän mukaan.

1. Kuntien tarjottava resursseja rauhantyöhön

Orpo–Purran äärioikeistohallitus leikkasi kokonaan rauhantyön valtionavustukset kautensa aluksi. Samalla kiihtyvän militarismin aikakaudella rauhantyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Kaupungit voivat järjestää itse esimerkiksi rauhankasvatusta ja tarjota sotaa vastustavalle kansalaisyhteiskunnalle tiloja ja resursseja, jotka hallitus on leikkauspolitiikallaan vienyt.

Allekirjoittaneet esittävät kunnassaan/kaupungissaan projektia, joka tarjoaa resursseja asukkaiden omaehtoiselle rauhantyölle.

2. Lisää ydinasevapaita alueita Suomeen

Suomen valtio ei ole allekirjoittanut vuonna 2021 voimaan astunutta YK:n ydinasekieltosopimusta, joka kieltää ydinaseiden valmistuksen, hallussapidon ja käyttämisen. Päinvastoin NATO-jäsenyyden myötä Suomen ilmavoimat ovat osallistuneet ydinsodan harjoitteluun, ja keskustelu ydinaseet kieltävän lain muuttamisesta halutaan avata.

Tähänkin asiaan on mahdollista vaikuttaa myös paikallistasolta. Maailmalla ydinaseiden täyttä lakkauttamista vaativa ICAN-kampanja kerää kaupungeilta vetoomuksia, joissa ne sitoutuvat valtioittensa ohi ydinasekieltoon.

Ydinaseiden vastainen aloite ja sen valvonta on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Suomen ilmatilassa ja vesistöissä liikkuu vieraan vallan ydinasekykeneviä lentokoneita ja laivoja. Ydinsodassa maaleiksi haetaan sotilaskohteiden ohella suuria asutuskeskuksia.

Allekirjoittaneet lupaavat esittää omasta kunnastaan/kaupungistaan ydinasevapaata vyöhykettä, toimia alueellaan ydinaseita vastaan sekä parhaansa mukaan estää ydinsotaa valmistelevat harjoitukset.

3. Ei yhteistyölle imperialistien kanssa

Yhdysvallat on imperialistinen suurvalta ja NATO sen ohjaama sotilasliitto, joiden kanssa Suomen valtio on päättänyt liittoutua sotilaallisesti. Nämä tahot ovat vastuussa miljoonista kuolemista ja vammautumisista, sekä miljoonien ihmisten pakolaisuudesta pelkästään 2000-luvulla.

Vaikka yhteistoiminnasta edellämainittujen tahojen kanssa päättää Suomen hallitus, se järjestetään usein yhteistyössä paikallisviranomaisten, myös kunnallisten tahojen kanssa. Paikallinen yhteistoiminta voi tarkoittaa esimerkiksi sotaharjoituksia tai tilojen antamista näiden tahojen käyttöön.

Allekirjoittaneet kieltäytyvät yhteistyöstä sotarikoksiin ja laittomiin hyökkäyssotiin syyllistyneiden tahojen kanssa kuntatasolla.

4. Yhteydet Israelin kanssa boikottiin

Israelin valtio on kuluneen 17 kuukauden aikana syyllistynyt lukemattomiin sotarikoksiin, laittomaan miehitykseen ja kansanmurhan suorittamiseen Palestiinassa.

Tiedossa on, että Suomesta myydään sotilasmateriaalia ja tarvikkeita Israeliin. Näillä yrityksillä on nimet ja osoitteet paikallisesti, joka tekee asiasta myös paikallispoliittisen kysymyksen.

Allekirjoittaneet ilmoittavat tekevänsä kaikkensa, ettei heidän kuntansa/kaupunkinsa alueelta toimita kaupallisessa tai poliittisessa yhteistyössä kansanmurhaan syyllisen valtion kanssa.

Allekirjoittaneet

Työväen antimilitaristit on puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka ajaa työväen yhteisrintamaa militarismia vastaan. Rintamaa rakentaessamme yhdistys pyrkii yhteistyöhön kaikkien työväenjärjestöjen, myös puolueiden kanssa.

Esitämme tämän aloitteen kaikille työväenluokkaisille kunta- ja aluevaalien ehdokkaille, jotka vastustavat taantumuksellista sotaa ja imperialismia.

**Heikki Ekman**, Vantaa (Suomen kommunistinen puolue)

17 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Blogit

Sotarikollisen Obaman ei tulisi olla tervetullut Tampereen areenalle – oikea osoite on tuomioistuin

Visual Media -yhtiön tiedotteen mukaan Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama on tulossa Tampereelle 13. päivä toukokuuta esiintyäkseen yleisötilaisuudessa Nokia Arenalla. Tapahtuman otsikkona on englanniksi ”Keskustelu Barack Obaman kanssa”.

Yhdysvaltalainen Harvard Political Review -julkaisu kertoo Obaman hyväksyneen presidenttikautensa aikana 563 drone-iskua, jotka tappoivat noin 3 797 ihmistä. Itse asiassa Obama valtuutti 54 drone-iskua yksin Pakistanissa ensimmäisen vuotensa aikana. Yksi ensimmäisistä CIA:n drone-iskuista presidentti Obaman alaisuudessa kohdistui hautajaisiin, jolloin peräti 41 pakistanilaista siviiliä murhattiin. Seuraavana vuonna Obama johti 128 CIA:n drone-iskua Pakistanissa, joissa kuoli ainakin 89 siviiliä.

Drone-operaatiot ulottuivat Somaliaan ja Jemeniin vuosina 2010 ja 2011, mikä johti tuhoisempiin tuloksiin. Presidentti Obaman ensimmäinen isku Jemeniin tappoi 55 ihmistä, joista 21 oli lapsia, joista 10 oli alle viisivuotiaita. Lisäksi tässä iskussa murhattujen joukossa oli myös 12 naista, joista viisi raskaana.

Vielä enemmän siviiliuhreja tuli Afganistanista Barack Obaman virkakauden aikana. Samalla kun Obama ryhtyi poistamaan joukkoja maasta 2014, hän kiihdytti ilmasodankäyntiä rajusti. Hallinto pudotti 1 337 pommia Afganistaniin vuonna 2016. Yhteensä Obaman hallinto pudotti sinä vuonna 26 171 pommia (dronen avulla tai muulla tavoin) seitsemään maahan: Syyriaan, Irakiin, Afganistaniin, Pakistaniin, Somaliaan ja Libyaan. Yhdysvallat tappoi yhteistyössä liittolaistensa, mukaan lukien Afganistanin hallituksen, kanssa keskimäärin 582 siviiliä vuosittain vuosina 2007–2016.

Itse sotia lukuun ottamatta väite, että entinen presidentti Barack Obama on sotarikollinen, liittyy myös ”kaksoisnapautus” (”double tap”) -aloitteeseen. Kaksoisnapautus-drone-iskut ovat jatkoiskuja ensiapuhenkilöstöä vastaan, heidän saapuessaan pommitusalueelle yrittääkseen auttaa selviytyjiä. Vuonna 2012 Shawalin laaksoon tehdyn hyökkäyksen kerrottiin tappaneen jopa 14 ihmistä kaksoisnapautus-drone-iskussa.

Kaikki nämä iskut joissa siviilit ovat saaneet surmansa antavat vahvan syyn Obaman luokittelulle kansainväliseksi sotarikolliseksi. YK:n ratifioimat vuoden 1949 Geneven yleissopimukset tarjoavat nimenomaisesti suojaa haavoittuneiden lisäksi myös lääkintähenkilöille ja kuljetuksille. Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 8. artiklassa todetaan, että ”Hyökkäyksiä tahallisesti kohdentaminen humanitaariseen apuun tai rauhanturvaoperaatioon osallistuvaan henkilöstöön, laitteistoihin, materiaaliin, yksiköihin tai ajoneuvoihin YK:n peruskirjan mukaisesti” luokitellaan sotarikokseksi.

Laissa todetaan myös, että ”tahallinen hyökkäyksen käynnistäminen tietäen, että tällainen hyökkäys aiheuttaa satunnaisia ihmishenkien menetyksiä tai vammoja siviileille” on myös sotarikos syyllisen osapuolen kannalta. Drone-iskuohjelman ja kaksoisnapautushyökkäysten ansiosta on selvää, että entinen presidentti Obama ja hänen hallintonsa ovat rikkoneet kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Näistä syistä Barack Obaman ei tulisi olla tervetullut Tampereelle toukokuussa. Jos Tampereen kaupungin viranomaiset ja Sisä-Suomen poliisilaitos toimisivat kansainvälisen oikeuden mukaisesti, he puuttuisivat tällaisen tilaisuuden järjestämiseen ja pidättäisivät entisen presidentin epäiltynä lukemattomista siviilien murhista.

Käytännössä näin ei tietenkään tule tapahtumaan, sillä porvarillinen oikeus ei seiso maailman sorretun enemmistön puolella. Suomen valtio on nykyään Yhdysvaltain läheinen liittolainen, ja Yhdysvallat katsoo oikeudekseen kansainvälisen lain rikkomisen. Tämä groteski tapaus alleviivaa sitä kaksinaamaisuutta, jolla Suomessa ja ”lännessä” peräänkuulutetaan ”sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen” sitoutumista. Tosiasiassa säännöistä tingitään johdonmukaisesti, kun niitä loukkaa ”oma” imperialistinen leiri.

”Meidän” sotarikollisemme eivät ole ainoastaan hyväksyttyjä – heitä ihaillaan ja heitä voi mennä katsomaan aitiopaikalta VIP-lipulla.

17 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Kirjasto

Baselin manifesti

Sosialistinen internationaali kutsui Baselissa lyhyellä varoitusajalla koolle 24.-25.11.1912 ylimääräisen yhdeksännen kongressin, jonka aikana keskustelu keskittyi kokonaan ensimmäisen Balkanin sodan laukaisemaan maailmansodan vaaraan.

Tämä oli kansainvälisen työväenliikkeen viimeinen lopullinen yhteinen kokoontuminen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Manifesti painottaa työläisten pitävän rikoksena toistensa ampumista kapitalistien voittojen hyväksi.

Teksti on julkaistu ensimmäistä kertaa Vorwärts-lehden toimesta Berliinissä 1912.

Stuttgartin ja Kööpenhaminan kongresseissaan Internationaali muotoili kaikkien maiden proletariaatille nämä sodanvastaisen taistelun periaatteet:

Jos sota uhkaa syttyä, on työväenluokkien ja niiden parlamentaaristen edustajien velvollisuus osallistuvissa maissa Kansainvälisen sosialistitoimiston koordinointitoiminnan tukemana tehdä kaikkensa estääkseen sodan puhkeamisen tehokkaimmalla katsomallaan tavalla, jotka luonnollisesti vaihtelevat luokkataistelun kärjistymisen ja yleisen poliittisen tilanteen mukaan.

Jos sota joka tapauksessa syttyy, heidän velvollisuutensa on toimia sen nopean lopettamisen puolesta ja kaikin voimin hyödyntää sodan synnyttämää taloudellista ja poliittista kriisiä kansan kiihottamiseksi ja siten kapitalistisen luokkavallan kaatumisen nopeuttamiseksi.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat enemmän kuin koskaan asettaneet proletariaatin velvollisuudeksi omistaa äärimmäistä voimaa ja energiaa suunniteltuun ja yhteiseen toimintaan. Toisaalta yleinen asehulluus on pahentanut korkeita elinkustannuksia ja siten voimistanut luokkavastakohtia ja luonut työväenluokkaan leppymättömän kapinan hengen; työläiset haluavat lopettaa tämän paniikki- ja tuhlausjärjestelmän. Toisaalta lakkaamatta toistuvalla sodan uhkalla on yhä enemmän kiihottavaa vaikutusta. Euroopan suuret kansat ovat jatkuvasti ajettavana toisiaan vastaan, vaikka nämä yritykset ovatkin ihmisyyttä vastaan, eikä syytä tähän voida perustella pienimmälläkään kansojen edun mukaisuudella.

Jos Balkanin kriisi, joka on jo aiheuttanut tällaisia kauheita katastrofeja, leviäisi edelleen, siitä tulisi kauhistuttavin vaara sivilisaatiolle ja proletariaatille. Samalla se olisi historian suurin raivo, koska katastrofin valtavuuden ja asiaan liittyvien etujen merkityksettömyyden välillä vallitsee huutava ristiriita.

Kongressi toteaa tyytyväisenä sosialistipuolueiden ja kaikkien maiden ammattiliittojen täydellisen yksimielisyyden sodassa sotaa vastaan.

Kaikkien maiden proletaarit ovat nousseet samanaikaisesti taistelussa imperialismia vastaan; jokainen internationaalin osa on vastustanut proletariaatin vastarintaa oman maansa hallitusta kohtaan ja mobilisoinut kansakuntansa yleisen mielipiteen kaikkia sotaisia haluja vastaan. Tästä seurasi kaikkien maiden työläisten suurenmoinen yhteistyö, joka on jo auttanut suuresti pelastamaan uhattua maailmanrauhaa. Hallitsevan luokan pelko proletaarisesta vallankumouksesta maailmansodan seurauksena on osoittautunut olennaiseksi rauhan takuuksi.

Kongressi kehottaa siksi sosialidemokraattisia puolueita jatkamaan toimintaansa kaikin niille sopivin keinoin. Tässä yhteistoiminnassa se antaa kullekin sosialistipuolueelle sen erityisen tehtävän.

Balkanin niemimaan sosialidemokraattisilla puolueilla on vaikea tehtävä. Euroopan suurvallat ovat kaikkien uudistusten systemaattisella estämisellä myötävaikuttaneet sietämättömien taloudellisten, kansallisten ja poliittisten olosuhteiden luomiseen Turkissa, joiden on väistämättä täytynyt johtaa kapinaan ja sotaan. Balkanin sosialidemokraattiset puolueet ovat sankarillisella rohkeudella nostaneet demokraattisen liittovaltion vaatimuksen vastaan näiden olosuhteiden hyväksikäyttöä dynastioiden ja porvarillisten luokkien eduksi. Kongressi kehottaa heitä jatkamaan ihailtavaa asennettaan; se odottaa, että Balkanin sosialidemokratia tekee kaikkensa sodan jälkeen estääkseen Balkanin sodan tällaisten kauhistuttavien uhrausten hinnalla saavutettujen tulosten käyttämistä väärin omiin tarkoituksiinsa dynastioiden, militarismin ja Balkanin valtioiden laajentumisahneen porvariston toimesta. Kongressi kuitenkin kehottaa erityisesti Balkanin sosialisteja vastustamaan paitsi serbien, bulgaarien, romanialaisten ja kreikkalaisten välisten vanhojen vihamielisyyksien uudistamista, myös kaikkia vastakkaiseen leiriin kuuluvia Balkanin kansoja, turkkilaisia ja albaaneja, vastaan kohdistuvia loukkauksia. Balkanin sosialistien velvollisuus on siksi taistella kaikkia näiden ihmisten oikeuksien loukkauksia vastaan ja julistaa kaikkien Balkanin kansojen, mukaan lukien albaanit, turkkilaiset ja romanialaiset, veljeys valloilleen kansallissovinismia vastaan.

Itävallan, Unkarin, Kroatian ja Slavonian sekä Bosnian ja Hertsegovinan sosialidemokraattisten puolueiden velvollisuus on jatkaa kaikin voimin tehokasta toimintaansa Tonavan monarkian hyökkäystä Serbiaa vastaan. Heidän tehtävänsä on jatkaa entiseen tapaan vastustaen suunnitelmaa riistää Serbialta sodan tulokset asevoimin, muuttaa se Itävallan siirtomaaksi ja saada varsinaisen Itävalta-Unkarin kansat ja yhdessä heidän kanssaan kaikki Euroopan kansat suurimpaan vaaraan dynastian etujen vuoksi. Tulevaisuudessa Itävalta-Unkarin sosialidemokraattiset puolueet taistelevat myös sen puolesta, että Habsburgien suvun hallitsemat eteläslaavilaisten osat saisivat oikeuden hallita itseään demokraattisesti varsinaisen Itävalta-Unkarin monarkian rajoissa.

Itävalta-Unkarin sosialidemokraattisten puolueiden sekä Italian sosialistien on kiinnitettävä erityistä huomiota Albanian kysymykseen. Kongressi tunnustaa Albanian kansan oikeuden autonomiaan, mutta se protestoi sitä vastaan, että Albania autonomian tekosyyllä joutuu Itävaltalais-Unkarin ja Italian herruuden uhriksi. Kongressi näkee tässä paitsi Albanialle itselleen vaaran, myös lyhyessä ajassa uhan Itävalta-Unkarin ja Italian väliselle rauhalle. Albania voi elää todella itsenäistä elämää vain demokraattisen Balkanin federaation autonomisena jäsenenä. Sen vuoksi kongressi kehottaa Itävalta-Unkarin ja Italian sosialidemokraatteja taistelemaan hallitustensa jokaista yritystä vastaan sulkea Albania vaikutuspiiriinsä ja jatkamaan ponnistelujaan Itävalta-Unkarin ja Italian välisten rauhanomaisten suhteiden vahvistamiseksi.

Kongressi tervehtii suurella ilolla venäläisten työläisten protestilakkoja takuuna siitä, että Venäjän ja Puolan proletariaatti alkaa toipua tsaarin vastavallankumouksen sille antamista iskuista. Kongressi näkee tässä vahvimman takuun tsaarin rikollisia juonitteluja vastaan, joka oman maansa kansat vereen hukutettuaan, petettyään itse Balkanin kansat lukemattomia kertoja ja luovutettuaan ne vihollisilleen, heilahtelee nyt sodan seurausten pelon ja sen itsensä synnyttämän nationalistisen liikkeen painostuksen pelon välillä. Kuitenkin, kun tsaarismi yrittää nyt esiintyä Balkanin kansojen vapauttajana, se on vain valloittamassa takaisin hegemoniansa Balkanilla verisessä sodassa tällä tekopyhällä verukkeella. Kongressi odottaa, että Venäjän, Suomen ja Puolan kaupunki- ja maaseutuproletariaatti, joka voimistuu, tuhoaa tämän valheiden verkon, vastustaa kaikkia sotilaallisia tsaarismin pyrkimyksiä, taistelee kaikkia tsaarismin suunnitelmia vastaan, oli se sitten Armeniaa tai Konstantinopolia vastaan, ja keskittää koko voimansa vallankumouksellisen taistelun uudistamiseen tsaarismista vapautumiseksi. Sillä tsaarismi on kaikkien Euroopan taantumuksellisten voimien toivo, sen hallitsemien kansojen demokratian kauhein vihollinen; ja sen tuhoamisen saavuttaminen on nähtävä yhtenä koko Internationaalin tärkeimmistä tehtävistä.

Kuitenkin tärkein tehtävä Internationaalin toiminnassa kuuluu Saksan, Ranskan ja Englannin työväenluokalle. Tällä hetkellä näiden maiden työläisten tehtävänä on vaatia hallituksiltaan, että ne kieltäytyisivät antamasta tukea Itävalta-Unkarille tai Venäjälle, pidättyisivät kaikesta puuttumisesta Balkanin ongelmiin ja säilyttäisivät ehdottoman puolueettomuuden. Sota kolmen suuren johtavan sivistyneen kansan välillä serbo-Itävallan kiistan vuoksi sataman takia olisi rikollista hulluutta. Saksan ja Ranskan työläiset eivät voi myöntää, että on olemassa minkäänlaista velvollisuutta puuttua Balkanin konfliktiin salaisten sopimusten vuoksi.

Kuitenkin jatkokehityksessä, jos Turkin sotilaallinen romahdus johtaisi ottomaanien vallan kaatumiseen Vähä-Aasiassa, Englannin, Ranskan ja Saksan sosialistien tehtävänä olisi kaikella voimalla vastustaa Vähä-Aasian valloituspolitiikkaa, joka väistämättä johtaisi suoraan sotaan. Suurimpana vaarana Euroopan rauhalle kongressi pitää Ison-Britannian ja Saksan valtakunnan välistä keinotekoisesti viljeltyä vihamielisyyttä. Siksi kongressi tervehtii molempien maiden työväenluokan ponnisteluja tämän vihamielisyyden kuromiseksi. Se pitää parhaana keinona tähän tarkoitukseen Saksan ja Englannin välisen sopimuksen tekemistä laivaston aseistuksen rajoittamisesta ja laivastosaalisoikeuden lakkauttamisesta. Kongressi kehottaa Englannin ja Saksan sosialisteja jatkamaan agitointiaan tällaisen sopimuksen puolesta.

Saksan ja toisaalta Ranskan ja Englannin välisen vastakkainasettelun voittaminen poistaisi suurimman vaaran maailman rauhalle, horjuttaisi tsaarin valtaa, joka käyttää tätä vastakohtaisuutta hyväkseen, tekisi Itävalta-Unkarin hyökkäyksen Serbiaa vastaan mahdottomaksi ja turvaisi rauhan maailmalle. Siksi kaikki Internationalin ponnistelut on suunnattava tähän päämäärään.

Kongressi toteaa, että koko sosialistinen internationaali on yksimielinen näistä ulkopolitiikan periaatteista. Se kehottaa kaikkien maiden työläisiä asettamaan proletariaatin kansainvälisen solidaarisuuden voiman kapitalistista imperialismia vastaan. Se varoittaa kaikkien valtioiden hallitsevia luokkia olemaan lisäämättä sotatoimilla kapitalistisen tuotantotavan aiheuttamaa massojen kurjuutta. Se vaatii painokkaasti rauhaa. Muistakoon hallitukset, että Euroopan nykyisessä tilanteessa ja työväenluokan tunnelmassa ne eivät voi käynnistää sotaa ilman vaaraa itselleen. Muistakoon he, että Ranskan ja Saksan sotaa seurasi kommuunin vallankumouksellinen puhkeaminen, että Venäjän ja Japanin sota sai liikkeelle Venäjän valtakunnan kansojen vallankumoukselliset energiat, että kilpailu sotilas- ja laivaston aseistuksessa antoi Englannin ja mantereen luokkakonfliktille ennenkuulumattoman terävyyden ja laukaisi valtavan lakkojen aallon. Olisi hulluutta, jos hallitukset eivät ymmärtäisi, että jo ajatus maailmansodan hirveydestä herättäisi väistämättä työväenluokan suuttumuksen ja kapinan. Proletaarit pitävät rikoksena ampua toisiaan kapitalistien voittojen, dynastioiden kunnianhimojen tai salaisten diplomaattisten sopimusten suuremman kunnian vuoksi.

Jos hallitukset katkaisevat kaikki mahdollisuudet normaalille edistykselle ja ajavat siten proletariaatin epätoivoisiin askeliin, niiden on itse kannettava koko vastuu aiheuttamansa kriisin seurauksista.

Internationaali aikoo kaksinkertaistaa ponnistelunsa estääkseen tämän kriisin; se nostaa protestinsa entistä painokkaammin ja tekee propagandastaan entistä energisempää ja kattavampaa. Sen vuoksi kongressi valtuutti Kansainvälisen sosialistisen toimiston seuraamaan tapahtumia paljon tarkemmin ja, tapahtuipa mitä tahansa, ylläpitämään ja vahvistamaan proletaaripuolueita yhdistäviä siteitä.

Proletariaatti on tietoinen olevansa tällä hetkellä koko ihmiskunnan tulevaisuuden kantaja. Proletariaatti tulee käyttämään kaiken energiansa estääkseen kaikkien kansojen kukan tuhoutumisen, jota uhkaavat kaikki joukkomurhien, nälänhädän ja ruton kauhut.

Sen vuoksi kongressi vetoaa teihin, kaikkien maiden proletaarit ja sosialistit, saamaan äänenne kuuluviin tällä ratkaisevalla hetkellä! Julistakaa tahtonne kaikissa muodoissa ja kaikissa paikoissa; nostakaa protestinne parlamenteissa kaikin voimin; yhdistykää suuriin joukkomielenosoituksiin; käyttäkää kaikkia keinoja, jotka proletariaatin organisaatio ja vahvuus antavat käyttöönne! Huolehtikaa siitä, että hallitukset ovat jatkuvasti tietoisia proletariaatin valppaudesta ja intohimoisesta rauhantahdosta! Kapitalistista riistoa ja joukkomurhia vastaan asettakaa tällä tavalla proletaarinen rauhan ja kansojen veljeyden maailma!

16 maaliskuun, 2025 S. P. Kähmi Uutiset

Yhdysvaltojen läsnäoloa vastustettiin Norjan Ryggen lentotukikohdalla

150 mielenosoittajaa eri puolilta Itä-Norjaa ilmaisi tyytymättömyytensä Yhdysvaltojen läsnäoloon Ryggen lentotukikohdalla lauantaina.

Lauantaina iltapäivällä Ryggen lentoaseman ulkopuolella järjestettävään mielenosoitukseen saapui paljon ihmisiä, sekä aikuisia että alaikäisiä.

– Olen täällä, koska vastustan Yhdysvaltain tukikohtia Norjassa, oikeastaan kaikkia kahtatoista, sanoi NRK-yleisradioyhtiölle Kristine Mollø-Christensen, yksi mielenosoittajista.

Useat yhdistykset olivat kokoontuneet Ryggen lentotukikohdan ulkopuolelle, mukaan lukien sodanvastainen aloite Antikrigs-Initiativet ja Kansainvälinen naistenliitto rauhan ja vapauden puolesta.

He osoittivat mieltään suljetun siviililentokentän ulkopuolella, vain muutaman sadan metrin päässä puolustusalueista.

Tukikohdat ovat turvallisuusriski

– Uskomme, että nämä tukikohdat ovat turvallisuusriski väestölle paikallisesti, mutta myös koko Etelä-Norjassa, sanoi Mollø-Christensen, joka itse matkusti paikalle Oslosta.

Ryggen lentoasema Østfoldissa on yksi kahdestatoista niin sanotusta ”yhteiskäyttöalueesta”, joita Yhdysvallat voi käyttää sotilaallisesti. Tämä tarkoittaa, että amerikkalaisjoukoilla on esteetön pääsy ja oikeus käyttää aluetta.

Mielenosoittajat useista rauhanjärjestöistä vaativat Yhdysvaltojen sotilastukikohtien välitöntä poistamista.

– Se ei lisää turvallisuutta. Päinvastoin, se altistaa meidät sodalle, koska meillä on amerikkalainen tukikohta Ryggessä, totesi mielenosoitusta johtavan Lloyd Forbes, joka on myös Fredrikstadin rauhanmarssissa aktiivinen.

Hän haluaa kiinnittää enemmän huomiota Yhdysvaltojen läsnäoloon.

– Se voi tehdä meistä pommituksen kohteen. Emmekä tiedä, sijoitetaanko sinne ydinaseita. Kyseessä on sopimus, joka antaa amerikkalaisille kaikki oikeudet, joten siellä sovelletaan Yhdysvaltain lainkäyttövaltaa. Silloin emme tiedä mitä tapahtuu, ja haluamme ilmaista vastustuksemme sitä vastaan, Forbes sanoi.

Useat poliittiset puolueet olivat myös saapuneet ilmaisemaan mielipiteensä Yhdysvaltain tukikohdasta.

Yhdysvaltalaisjoukkojen oikeudet Norjan maaperällä on määritelty vuonna 2022 voimaan tulleessa Yhdysvaltojen kanssa tehdyssä täydentävässä puolustusyhteistyösopimuksessa (SDCA).

Mielenosoittajat haluavat keskustelua militarisoinnista

Lloyd Forbes uskoo, että Norjan turvallisuustarpeet eivät ole samat kuin Yhdysvaltojen.

– Haluamme, että Yhdysvaltain sotilastukikohdat puretaan välittömästi. Meidän on palattava siihen, mikä on ollut tukikohtapolitiikkamme vuodesta 1949.

– Ja sitten haluamme Norjan allekirjoittavan YK:n ydinasekiellon, mitä valtio ei ole vielä tehnyt. Ja sitten haluamme yleisen keskustelun Norjan militarisoinnista, Forbes linjasi.