Suomen NATO-liittolainen Turkki on sodassaan kurdeja vastaan syyllistynyt monenlaisiin rikoksiin. Todistusaineistoa käsiteltiin ruohonjuuritason toimijoiden perustamassa tuomioistuimessa Brysselissä. Tavoitteena on asian eteneminen kansainväliselle oikeusasteelle.
Brysselin vapaalla yliopistolla (Vrije Universiteit Brussel) järjestettiin 5. ja 6. helmikuuta kansalaistoimijoiden ja järjestöjen voimin Kansojen tuomioistuin (Peoples’ Tribunal) -kuulemistilaisuus.
Tuomioistuimessa oli mukana Rojavan autonomisen hallinnon (DAANES) edustajia ja useita ruohonjuuritasolla toimivia lakiasiantuntijoita. Se käsitteli Turkin julmia sotarikoksia Rojavan alueella, esimerkiksi Afrinissa.
Tilaisuudessa tuomareina toimi erilaisia lakiasiantuntijoita esimerkiksi Iso-Britanniasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä ja Etelä-Afrikasta. Kansojen tuomioistuimen tuomarit ja syyttäjät kyselivät tarkentavia kysymyksiä syyttäjien ja todistajien versioista ja esittämistä todistusaineistoista.
Prosessia tukee moni poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen järjestö.
Pysyvä kansojen tuomioistuin kokoontui ensimmäistä kertaa Bolognassa vuonna 1979 foorumina, jossa käsitellään valituksia maista, jotka eivät ole allekirjoittaneet ihmisoikeussopimuksia ja siksi eivät kuulu niiden lainkäyttövaltaan.
Vastaavaa konseptia on käytetty esimerkiksi Vietnamin sotaa koskevissa sotarikostapauksissa (Russell Tribunal), jossa Vietnamin sodan rikokset haluttiin tuoda julki suurelle yleisölle. Vietnamin sodan rikoksia käsitellyt silloinen tuomioistuin toimikin inspiraationa Brysselin tilaisuudelle, jonka yhtenä tukijana oli Euroopan vasemmisto (The Party of the European Left).
NATO-maa Turkin rikokset
Todistajien mukaan Suomen NATO-liittolainen Turkki on syyllistynyt muun muassa murhiin, kidutuksiin, raiskauksiin, mielivaltaisiin pidätyksiin, koulujen pommituksiin, luonnon ja maailmanperintökohteiden tuhoamiseen.
Tilaisuudessa kuultiin todistajien lausuntoja.
Turkin mukana tuho-operaatioissa on ollut sittemmin syrjäytettyä Bashar al-Assadia vastaan taistelleita Syyrian kansallisen armeijan (SNA) joukkoja. SNA on nyttemmin kiinnittynyt Syyrian uuteen hallintoon. Tilaisuudessa todistajat ja puolustus esittivät kuva- ja videomateriaalia, joilla näytettiin sotarikosten tuhoa ja kuultiin hengissä selviytyneiden karuja kertomuksia.
Näillä toimenpiteillä Turkin tarkoituksena on ollut hyökätä systemaattisesti kurdeja ja heidän identiteettiään vastaan. Paikkojen nimiä on turkkilaistettu ja arabialaistettu. Kurdienemmistöisiä alueita on pyritty puhdistamaan kurdeista asuttamalla alueille esimerkiksi Syyrian arabeja. Turkki on kiistänyt käyvänsä mitään muuta kuin ”terrorismin vastaista operaatiota”, Israelin tyyliin.
Tavoitteena kansainvälinen oikeus
Tarkoituksena on saada asia käsittelyyn kansainvälisellä oikeusasteella. Isot vallat imperialistisine intresseineen ja kytköksineen pyrkivät luonnollisesti estämään rikostensa paljastumisen laajemmalle yleisölle.
Vuonna 2018 järjestettiin saman tapainen kuuleminen, joka eteni Euroopan parlamenttiin. Ihmisoikeusjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International) ovat aiemmin tuoneet esille joitakin Turkin rikkomuksia. Puheenvuoroissa tuotiin myös esille Gazan tuhoamissota, joka on etenemässä uudenlaiselle kansanmurhan asteelle, kun palestiinalaisia ollaan siirtämässä alueelta pois USA:n avoimella tuella.
Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen yhteisö tulee nostamaan asian esille. Euroopan unionissa on viime aikoina pyritty ymmärtämään lähinnä Turkin turvallisuushuolia.
Turkki vaikuttaa myös Suomessa ja Ruotsissa
Näistä turvallisuushuolien ymmärtämisistä on myös tuoreimmilla NATO-mailla, Suomella ja Ruotsilla kokemusta, kun ne pyrkivät miellyttämään liittolaistaan Nato-prosessin aikana vuonna 2022.
Turkki vaati tuolloin erityisesti Ruotsia karkoittamaan maassa asuvia kurdeja, joita se syytti ”terrorismista”, toisin sanoen toimimisesta Kurdistanin työväenpuolueessa, PKK:ssa. Usein syytöksiin riittää Turkin taholta pelkkä epäily. Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristiseksi.
Ruotsin sosiaalidemokraattisen Magdalena Anderssonin hallitus oli jo hyvissä ajoin valmiina karkoittamaan terrorismista epäiltyjä kurdeja kuunnellen Turkin tiedustelupalveluun linkittynyttä Ruotsin turvallisuuspoliisia tarkalla korvalla. Tämä kiitoksena siitä, että entinen Vänsterpartietin jäsen, ruotsinkurdi Amineh Kakabaveh oli pelastanut hänen hallituksensa kaatumiselta.
Myös Suomessa oltiin poliisin taholla huolissaan PKK-lipuista ja Erdoğanin kunniasta, kun hänen näköistään nukkea raahattiin mielenosoituksilla.
Turkin vaikutusvalta ulottuu Eurooppaan laajemminkin. Vuonna 2013 Ranskassa tapettiin kurdiaktivisteja. Kurdeilla on vahva syy epäillä Turkin turvallisuuspalvelun olleen asialla. Vuonna 2024 Brysselissä turkkilaisnationalistit (monet heistä äärioikeistolaisen Harmaat sudet -järjestön kannattajia) hyökkäsivät kurdeja vastaan. Samana vuonna Lontoossa poliisi teki ratsian sikäläiseen kurdien yhteisökeskukseen syyttäen toiminnassa olleita kurdeja linkittymisestä PKK-järjestöön.
Musiikkikaan ei ole ulkopuolisen vaikutuksen ulkopuolella. Nike päätyi sensuroimaan eräässä kampanjassaan mukana olleen ruotsinkurdilaisen rap-artistin musiikkivideon, jolla tuotiin Kurdistania esille.
Sota kurdeja vastaan jatkuu
Turkki on käynyt sotaa PKK:ta vastaan vuodesta 1984 asti. PKK:n perustaja, kurdijohtaja Abdullah Öcalan on istunut eristyksissä İmralın vankilasaarella vuodesta 1999 asti.
Turkin ja Israelin tiedustelupalvelut kaappasivat ja vangitsivat Öcalanin hänen ollessaan Nairobissa. Rangaistukseksi määrättiin alunperin kuolemantuomio, joka muutettiin lopulta elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi.
Öcalan on viime aikoina ilmaissut olevansa halukas käymään rauhanneuvotteluita Turkin kanssa.
Huolimatta tulitauon julistuksesta 19. tammikuuta 2025 Israelin miehitysjoukot jatkavat palestiinalaisten tappamista Gazassa ja Länsirannalla. Israel ei ole olennaisesti muuttanut käyttäytymistään tai politiikkaansa, jolla tähdätään palestiinalaisten elinolosuhteiden tuhoamiseen.
Ihmisoikeusjärjestö Euro-Med Monitor on dokumentoinut ainakin 110 palestiinalaisen tappamisen tulitauon jälkeen, keskimäärin kuusi kuolemaa päivässä. Näihin uhreihin kuuluu sekä uusia kuolonuhreja, jotka Israelin armeija tappoi suoraan, että henkilöitä, jotka menehtyivät aikaisempiin vammoihinsa sen jälkeen, kun Israel eväsi oikeuden matkustaa ulkomaille hoitoon. Lisäksi 901 palestiinalaista on loukkaantunut tulitauon jälkeen, keskimäärin 47 loukkaantumista päivässä.
– Israel ei ole tyytyväinen Gazaan viimeisten 15 kuukauden aikana aiheuttamiinsa joukkomurhiin ja tuhoihin. Nyt se toteuttaa toimenpiteitä väestön tehokkaaksi tappamiseksi laittomalla, täydellisellä piirityksellä, joka estää perustarvikkeiden ja humanitaarisen avun virtauksen, estää välttämättömän infrastruktuurin korjaamisen ja estää selviytymisen kannalta välttämättömiä palveluja.
Tuhansia on edelleen kateissa raunioiden alla, mutta etsintöjä haittaa edelleen Israelin tahallinen viivästys tarvittavien laitteiden päästämisessä alueelle. Toimenpiteitä tehdään parhaillaan manuaalisilla työkaluilla tai peruslaitteilla, jotka eivät sovellu tuhansien tonnien painoisten raunioiden käsittelyyn. Tällä hetkellä Gazan kaistaleelta on löydetty 571 ruumista, 30 päivässä.
Tulitauon jälkeen vain kourallinen loukkaantuneita ja sairaita palestiinalaisia Gazasta on saanut matkustaa ulkomaille hoitoon, mikä on jättänyt tuhansia ihmisiä kuolemaan, koska Israel on jatkuvasti kieltänyt heidän oikeutensa saada hoitoa.
Infrastruktuurin korjaus on estetty
Sen lisäksi, että Israel on saanut aikaan vakavan pulan erikoistuneesta lääkintähenkilöstöstä, generaattoreista, polttoaine- ja happiasemista, se on estänyt tuhoutuneiden sairaaloiden kunnostamisen ja estänyt lääkintätarvikkeiden, lääkkeiden ja laitteiden pääsyn Gazaan.
Kunnostukseen tarvittavien laitteiden toimitusten estämisen lisäksi Israelin jatkuvat ja laittomat rajoitukset estävät väliaikaisten suojien, telttojen ja perustarvikkeiden pääsyn sadoille tuhansille palestiinalaisille, joiden kodit Israel on tuhonnut. Tämä on pahentanut heidän kärsimyksiään ankarissa sääolosuhteissa, koska saatavilla ei ole riittäviä suojia, Israelin tuhottua suurimman osan kodeista ja suojista Gazan kaistaleella.
– Israel estää tietoisesti olennaisen infrastruktuurin, mukaan lukien vesi- ja viemäriverkostot, kunnostamisen, vaarantaa siviilien henkiä ja pahentaa ympäristö- ja terveyskriisejä, Euro-Med Monitor kirjoittaa.
Gaza riippuvainen humanitaarisesta avusta
Israel asettaa myös tiukkoja rajoituksia välttämättömille elintarvikkeille, mikä tarkoittaa laajamittaista nälänhädän uhkaa Gazassa. Ruokavarastot ovat ehtymässä, eivätkä asukkaat pysty viljelemään, kalastamaan tai hankkimaan ruokaa perheilleen.
– Näillä toimenpiteillä Israel pyrkii saamaan palestiinalaisväestön täysin riippuvaiseksi päätöksistään humanitaarisen avun suhteen, josta on tullut Gazan kansan jäljellä oleva ensisijainen ravinnonlähde.
– Israelin asettamat olosuhteet luovat tarkoituksella elinolot, joiden tarkoituksena on tuhota palestiinalaisväestö Gazassa, erityisesti kun otetaan huomioon laajalle levinnyt köyhyys, tuho, nälänhätä, aliravitsemus sekä terveys- ja ympäristökatastrofit, jotka ovat seurausta Israelin sotilaallisista toimista lokakuusta 2023 lähtien.
Kansainvälistä painostusta tarvitaan
Nämä toimet rikkovat Israelin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia velvoitteita, mukaan lukien sen velvollisuudet miehitysvaltana huolehtia väestön perustarpeista. Ne rikkovat myös Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksiä, jotka vaativat Israelia ryhtymään ripeisiin ja päättäväisiin toimiin humanitaarisen avun ja kiireellisten peruspalvelujen toimittamisen mahdollistamiseksi Gazan kaistan palestiinalaisten vaikeiden olosuhteiden helpottamiseksi.
– Israel on jatkanut olosuhteiden luomista, jotka todennäköisesti johtavat lopulta Palestiinan kansan fyysiseen tuhoon, kun otetaan huomioon sen toimien vaikutukset heidän elämiensä kaikkiin puoliin ja kuinka kauan he ovat kestäneet näitä olosuhteita.
– Israel on täysin tietoinen laittomien toimiensa katastrofaalisista vaikutuksista palestiinalaisiin Gazan alueella, mukaan lukien vakavia ja pysyviä seurauksia syrjäytyneille yhteisöille ja ihmisille, joilla on kriittisiä sairauksia. Silti, koska merkityksellistä kansainvälistä painostusta ei ole olemassa jatkuvien rikosten lopettamiseksi, nämä loukkaukset jatkuvat lakkaamatta.
Väkivalta jatkuu myös Länsirannalla
Israelin väkivalta jatkuu myös miehitetyllä Länsirannalla. Israelin joukot ovat tappaneet alueella vuoden alusta lähtien 70 ihmistä, joista 10 lasta, Palestiinan terveysministeriö sanoo.
Ministeriön maanantaina julkistetun laskelman mukaan Israelin laajat hyökkäykset ovat tappaneet 38 ihmistä Jeninissä, 15 Tubasissa, kuusi Nablusissa, viisi Tulkaremissa, kolme Hebronissa, kaksi Betlehemissä ja yksi miehitetyssä Itä-Jerusalemissa.
Israelin armeija aloitti alueella viime kuussa suuren hyökkäyksen nimeltä ”Rautamuuri”, pian Gazan tulitauon jälkeen. Operaatio keskittyy erityisesti Jeninin alueelle.
Ministeriön mukaan Israelin armeija tappoi 10 kuolleen lapsen lisäksi yhden naisen ja kaksi vanhempaa palestiinalaista.
Israelin joukot tuhosivat viime viikon sunnuntaina 23 rakennusta Jeninin pakolaisleirillä käynnissä olevassa operaatiossa, joka on väkisin siirtänyt noin 15 000 palestiinalaista pois leiristä.
Samaan aikaan Israelin hyökkäykset Tulkaremin pakolaisleirillä ovat syrjäyttäneet 75 prosenttia palestiinalaisista alueelta, Faisal Salama, leirin palvelukomitean johtaja, kertoi Anadolu-uutistoimistolle.
Lääkärit ilman rajoja eli MSF tuomitsi maanantaina Israelin hyökkäykset.
– Sen jälkeen kun tulitauko pantiin täytäntöön Gazassa, äärimmäinen väkivalta on lisääntynyt Länsirannalla, erityisesti Jeninissä, Tulkaremissa ja Tubasissa. Tämä on mahdotonta hyväksyä, järjestö sanoi.
Se varoitti, että meneillään olevan operaation aiheuttama Israelin Jeninin saarto johtaa tärkeiden tarvikkeiden pulaan.
– Olemme tukeneet Jeninin sairaalaa 10 000 litralla polttoainetta ja 800 000 litralla vettä. Toimitimme myös hygieniatarvikkeita, ruuan jakelua ja patjoja Jeninin ja Tulkaremin leireille, MSF kertoi.
Israelin hyökkäys Länsirannalla ei osoita merkkejä hidastumisesta. Maanantaina israelilaissotilaat käyttivät raskaita panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja hyökkäyksiin miehitetylle alueelle, mikä osoitti, että hyökkäyksiä on tehostettu.
Viimeisimmillään raskaana oleva nainen ammuttiin
Uusimman tiedon mukaan Israelin joukot avasivat tänään sunnuntaiaamuna tulen kohti autossa istunutta pariskuntaa Nur Shamsin pakolaisleirillä. Kahdeksannella kuulla raskaana ollut 23-vuotias nainen Sundus Jamal Muhammad Shalabi sai surmansa ja hänen puolisonsa haavoittui vakavasti. He yrittivät paeta autolla leiriltä Israelin sotilaita.
Pariskunnan syntymätöntä lasta ei pystytty pelastamaan.
Nur Shamsin leirin lisäksi israelilaissotilaat ovat päivän aikana ratsanneet muun muassa Tulkarmin ja Jeninin alueita. Nur Shamsissa asuu noin 13 000 ihmistä.
Saarron Israelia vastaan aloittaneen Ruotsin satamatyöntekijöiden liiton varapuheenjohtaja Erik Helgeson aiotaan erottaa satamayhtiön toimesta ”kansalliseen turvallisuuteen” vedoten. #BackaErik-liike kerää tukea liittojohtajalle.
– Jos satamatyöntekijät löytävät todisteita asetoimituksista, estämme ne. Tuntuu hyvältä, että välivaihe on nyt saatu päätökseen ja että voimme nyt panna täytäntöön jäsentemme päätöksen osoittaa solidaarisuutta Gazan siviiliväestöä kohtaan, Svenska Hamnarbetarförbundet -liiton puheenjohtaja Martin Berg kertoo.
Vaikka taloudelliset seuraukset saarrosta ovat vähäiset, reaktio on ollut kova.
Maanantaiaamuna Göteborg Roro Terminals (GRT) -yhtiö ilmoitti irtisanovansa Erik Helgesonin, joka on satamatyöntekijöiden ammattiliiton varapuheenjohtaja.
Syynä mainittiin ”turvallisuuslain rikkominen” ja ”epälojaalisuus”. Ammattiliiton jäsenestä tehtiin ilmoitus myös poliisille.
GRT:n sähköpostissa, joka liiton mukaan välitettiin myös Ruotsin radiolle, todettiin myös, että yritys oli ”ilmoittanut työntekijän irtisanomisesta kansallisen turvallisuuden vuoksi”.
Ammattiliitto olettaa toimen olevan yhteydessä saartoon, mutta tarkkoja syitä ei tiedetä, Berg sanoo.
Ruotsin satamilla on pitkä historia työläisvastaisista toimista. Heillä on pitkään ollut tavoitteena tukahduttaa Hamnarbetarförbundet, joka on yksi harvoista itsenäisistä ja taistelevista ammattiliitoista maassa.
Kun satamatyöläisten ammattiliitto ryhtyi lakkoon vuonna 2019 työehtosopimusten allekirjoitusoikeudesta, Ruotsin Yrittäjäliitto vei asian niin pitkälle, että he saivat ruotsalaiset poliitikot heikentämään koko työväenluokan lakko-oikeutta.
Samoin viimeisin hyökkäys satamatyöläisten ammattiliittoa vastaan on hyökkäys koko ruotsalaisen työväenluokan poliittisia oikeuksia vastaan.
Washington D.C:n kaduilla nähtiin useita mielenosoituksia Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun tavatessa presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa. Sotarikoksista syytettyä israelilaisjohtajaa vaadittiin pidätettäväksi ja suunnitelmat ”alueen uudelleenpiirtämisestä” saivat täystuomion.
Tiistaina nähtiin useita mielenosoituksia Yhdysvaltain pääkaupungissa, mukaanlukien Valkoisella talolla, jonne kerääntyi tuhansia ihmisiä vastustamaan Netanjahun ja Israelin normalisointia.
Erillinen mielenosoitus, jota johtivat Americans for Justice in Palestine Action (AJP Action), American Muslims for Palestine (AMP), CODEPINK, Council on American-Islamic Relations (CAIR) ja Yhdysvaltain muslimijärjestöjen neuvosto (USCMO), pidettiin Lafayette Parkissa H- ja 16th Streetin varrella.
Lehdistötiedotteessa liittouma tuomitsi Netanjahun DC-vierailun ja syytti Yhdysvaltoja sotarikoksista kansainvälisen pidätysmääräyksen saaneen johtajan legitimoimisesta.
Tämä oli Netanjahun ensimmäinen matka Israelin ulkopuolelle sen jälkeen, kun Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi hänelle marraskuussa pidätysmääräyksen, jossa häntä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana. Yhdysvallat ei tunnusta ICC:n valtaa kansalaisiinsa tai alueeseensa.
Trump haluaa Gazan Yhdysvaltain omistukseen
Trump ja Netanjahu keskustelivat ennakkotietojen mukaan ”alueen rajojen uudelleenpiirtämisestä” jossa ”Israel toimii kynänä”.
Lopulta tiistaina pitämässään lehdistötilaisuudessa Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat ”ottaa haltuunsa” ja ”omistaa” Gazan uudelleensijoitettuaan palestiinalaisia muualle poikkeuksellisen uudelleenkehityssuunnitelman mukaisesti. Trump ehdotti, että Yhdysvallat ottaisi ”pitkän aikavälin omistusaseman” alueeseen.
Trump sanoi puheessaan toivovansa, että Gazassa siirtymään joutuneet palestiinalaiset ”menisivät muihin kiinnostaviin maihin joilla on humanitaarinen sydän”. Hän totesi myös, ettei yhdysvaltalaisjoukkojen lähettäminen alueelle ole poissuljettu mahdollisuus.
– Jos on tarpeen, valtaamme alueen, Trump sanoi.
Mielenosoittajat hylkäsivät kaikki tällaiset suunnitelmat yksiselitteisesti.
– Yhdysvaltain imperialismi ja sionismi eivät Trumpin ja Netanjahun kautta kirjoita sopimuksia, vaan palestiinalaiset ovat niitä, jotka kirjoittavat historiamme. Kansa torjuu kaikki yritykset rehabilitoida sionismia ja imperialismia.
– Gaza ei ole myytävänä! Gazan ihmiset pysyvät, ja siksi omantunnon ihmiset jatkavat täydellisen vapautuksen vaatimuksen esittämistä Washingtonissa ja kaikkialla maailmassa!
Münchenissä Saksassa joukko kuljettajia on kieltäytynyt ajamasta armeijan väreihin maalattua raitiovaunua linjaten, että työläisten tulee kieltäytyä ampumasta toisia työläisiä.
– Me Münchenin raitiovaununkuljettajat, jotka olemme järjestäytyneet ver.di-ammattiliittoon, emme hyväksy sitä, että ajaisimme raitiovaunua (tyyppi T1, vaunu 2804) Münchenin läpi mainostaen väitettyä ”uraa Bundeswehrissä”.
Kyseinen raitiovaunu on kokonaan peitetty armeijan maastokuvioinnilla ja sloganilla ”tee sitä, mikä todella merkitsee”.
– Mainoslause on jo meitä halventava. Eli se, mitä teemme, raitiovaunulla ajaminen, ei ole merkittävää, tai pikemminkin ei todellakaan merkittävää?
– Tämä ei koske vain meitä, vaan kaikkia työläisiä. Meidän ei voi odottaa ajavan pitkin katuja loukaten työväkeä.
Lisäksi monet raitiovaununkuljettajat eivät voi sovittaa yhteen omantuntonsa kanssa tappamiskoulutuksen edistämistä.
– 19-vuotiaana kieltäydyin asepalveluksesta omantunnon syistä, eräs kuljettajista kertoo.
– Minusta on sietämätöntä, että tämän mainoksen pääkohderyhmä, nimittäin lasteni ikäiset nuoret, saatetaan uskomaan, että sotilastyö on täysin normaalia työtä, kuten mikä tahansa muukin, ja että muiden tappaminen on täysin normaalia toimintaa. En halua mainostaa armeijaa ajamalla tuollaista mainosta, koska se on omantuntoni kanssa ristiriidassa!
Lasten ja nuorten värvääminen on ristiriidassa myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa. Silti sitä tapahtuu Saksassa.
– Saksan liittotasavalta on yksi harvoista maista, joissa nuoria värvätään armeijaan. Yhdistyneet kansakunnat, liittopäivien lastenkomissio, rauhan- ja lastenoikeusjärjestöt, GEW ja ver.di ovat protestoineet tätä vastaan vuosia. Kasvava julkinen rekrytointi on vaikuttanut siihen, että joka 11. rekrytoidusta on nyt alaikäinen.
– Emme enää halua olla rikoskumppanina tässä. Vaadimme, että Münchenin kuljetusyhtiö (MVG) ei tee enää itsestään Bundeswehrin rekrytointityökalua!
Lisäksi kuljettajat esittävät tunnuksenaan:
Työläiset eivät ammu toisia työläisiä!
Metallityöläiset eivät rakenna tankkeja!
Kuljetustyöläiset eivät kuljeta sotilasvarusteita!
Raitiovaununkuljettajat eivät aja Bundeswehrin raitiovaunuja!
Kuljettajien vetoomus on toistaiseksi kerännyt noin 2000 kaupunkilaisen allekirjoituksen tuekseen.
Vasemmiston sorto Ukrainassa jatkuu, turvallisuuspalvelu SBU:n kertoessa sodanvastaisen vasemmistojärjestön jäsenten pidätyksistä. Järjestön väitetään valmistelleen ”kapinaa” Ukrainassa, rohkaisemalla nuoria miehiä välttämään sotilaallista mobilisaatiota ja olemaan tottelematta komentajien käskyjä.
Lainvalvontaviranomaiset ovat esitelleet todisteina ”rikollisilta takavarikoituja kirjoja”, mukaan lukien Leninin ja Marxin teoksia.
SBU:n julkaisemien ”todisteiden” joukossa on kirja Left Europe vuodelta 2017, jonka tarkoituksena oli selittää Ukrainan suurelle yleisölle Euroopan radikaalivasemmistoa, sen monimuotoisuutta ja sitä, että useimmat heistä eivät ole ”Venäjä-mielisiä”. Julkaisun rahoitti Rosa Luxemburg -säätiö.
– Jos tämä kirja on todiste ”Ukrainan vastaisesta” toiminnasta, se on toinen osoitus siitä, mitä suurin osa Ukrainan vasemmistosta on epäillyt Euromaidanin jälkeen, kommentoi Volodymyr Istšenko.
– Tämä ei ole ollut hyökkäys vain kommunistista tai ”Venäjä-mielistä” vasemmistoa vastaan, vaan vasemmistoa vastaan yleensä.
– Mielenkiintoista on, että useat uusnatsien Telegram-kanavat Ukrainassa jakavat vapaasti Mein Kampfia, The Turner Diariesia jne. sekä natsisymboleilla varustettuja paitoja ja merkkejä, kommentoi Twitterissä puolestaan Marta Havryško.
– Silti SBU ei näytä olevan kiinnostunut näistä toimista.
SBU boasts about uncovering a leftist organization allegedly preparing an "uprising" in Ukraine, encouraging young men to evade military mobilization and disobey commanders' orders. The comical aspect is that as 'evidence,' law enforcement shows books seized from the "criminals,"… pic.twitter.com/z5Z9gGLqKO
Tiistaiaamuna 28. tammikuuta ydintieteilijöiden järjestö The Bulletin of Atomic Scientists asetti Tuomiopäivän kellonsa 89 sekuntiin keskiyöstä, ylittäen sen aikaisemman lukeman 90 sekuntia keskiyöhön.
Tuomiopäivän kello on symbolinen esitys ihmiskunnan läheisyydestä tuhoon (keskiyö). Uusi aika osoittaa, että olemme nyt historian vaarallisimmassa hetkessä sen jälkeen, kun Tuomiopäivän kello alkoi vuonna 1947 – kaksi vuotta Hiroshiman ja Nagasakin tuhoisten atomipommi-iskujen jälkeen.
Tämän päivän uusi globaali Tuomiopäivän kello korostaa tarvetta ryhtyä kiireellisiin toimiin ydinaseiden tahattoman tai tarkoituksellisen käytön kasvavan uhan vähentämiseksi.
– Kun presidentti Trump astuu virkaan Yhdysvalloissa, hän saa lopullisen auktoriteetin Amerikan ydinarsenaaliin ja saa takaisin hallintaansa ydin”jalkapallon”, laukaisukoodit ja luvat – toisin sanoen hän saa vallan tehdä joukkomurhia ja tuhota planeettamme, tieteilijöiden järjestö sanoo.
Suomessa ydinaseyhteistyö kasvussa
Samaan aikaan kun tieteilijät varoittavat koko ihmiskunnan potentiaalisesta ydintuhosta, Suomessa ydinaseyhteistyö on jatkuvassa kasvussa NATO-jäsenyyden myötä.
Viime vuonna Suomen ilmavoimat osallistui ensimmäistä kertaa ydinsotaharjoitukseen Hornet-koneilla, jotka suojasivat harjoituksessa ydinpommikonetta. Ydinasekykenevät yhdysvaltalaiset B-52-pommikoneet ovat lentäneet Suomen ilmatilassa myös useampaan otteeseen.
Suomen ydinenergialaki kieltää toistaiseksi ydinaseet Suomen maaperällä, mutta ulkopoliittinen johto on avannut keskustelua lain muuttamisesta.
Viimeisimpänä Yle uutisoi, että suomalaiset eläkeyhtiöt ovat muuttaneet linjauksiaan niin, että ne voivat jatkossa sijoittaa myös ydinaseteollisuuteen.
Suomalaisyhtiöt voivat sijoittaa ydinaseisiin
Suomalaisen suursijoittajan, työeläkeyhtiö Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Karoliina Lindroos sanoo, että puolustusteollisuus alana ei ollut aikaisemminkaan Ilmarisen ehdottomalla kieltolistalla.
Esimerkiksi suomalainen suursijoittaja, työeläkeyhtiö Ilmarinen voi nyt uusittujen ”vastuullisen sijoittamisen” linjaustensa mukaan sijoittaa myös yhtiöihin, joiden toiminta liittyy ydinaseisiin.
Myös S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskisen mukaan ”aseteollisuuden kuuluu olla vaihtoehtona vastuullisenkin sijoittajan valikoimassa”, vaikka ydinaseita valmistavia yhtiöitä ei toistaiseksi ole otettu pankin sijoitussalkkuun.
– NATOn ydinasepelote on myös meitä turvaamassa, väittää Leskinen.
– Kyllä näitä asioita täytyy pohtia ja uskon, että yhteiskunnan muutoksen mukana nämä periaatteetkin muuttuvat.
Sotilasliitto NATOn 76. huippukokous pidetään vuoden 2025 kesäkuussa Haagissa, Alankomaissa. Kansainvälisen Resist NATO 2025 -kampanjan järjestöt järjestävät tänä vuonna koulutus- ja mobilisointikampanjan synnyttääkseen joukkovastarintaa eri puolilta Eurooppaa ja ympäri maailmaa huippukokousta ja koko sotilasliittoa vastaan.
– Kun alueellisia sotia provosoidaan ja ruokitaan ympäri maailmaa, sotilasmenot nousevat pilviin ja ihmisten toimeentulo heikkenee, tarve vastustaa NATOa ja taistella rauhan puolesta ei ole koskaan ollut suurempi, kampanjasta tiedotetaan.
Kampanja alkoi Washingtonista
Viime vuonna rauhaa kannattavien, sodanvastaisten, anti-imperialististen, ihmisoikeus-, työläis-, siirtolais- ja monien muiden ihmisten järjestöjen laaja liittouma kokoontui vastustamaan NATOn 75. huippukokousta Washingtonissa Yhdysvalloissa.
Sotilasliittoa vastustettiin myös Valkoisella talolla.
Nämä järjestöt perustivat Resist NATO -kampanjan (”Vastustetaan NATOa”), yhdistyneenä jaetun tahdon pohjalta vastustaa NATOa yhtenä tärkeimmistä toimijoista konfliktien provosoinnissa ja pitkittämisessä ympäri maailmaa sekä taistelussa rauhan, kansojen oikeuksien, suvereniteetin ja oikeuden puolesta imperialistista hyökkäystä vastaan.
Nyt kampanja kutsuu mukaansa erityisesti eurooppalaisia järjestöjä ja yhteisöjä vastustamaan Haagin huippukokousta.
– Aika on kypsä joukko-oppositiolle kaikkialla Euroopassa ja ympäri maailmaa.
NATO: Yhdysvaltain johtama imperialistinen liittouma
Kampanjan mukaan Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö NATO toimii Yhdysvaltain johtamana sotilaallisena liittoutumana, joka on keskeinen toimija imperialistisissa sodissa ja miehityksissä, jotka ovat aiheuttaneet miljoonien kuoleman ja pakolaisuuden maailmanlaajuisesti.
– NATOn ekspansionistinen strategia voimistaa konflikteja ja imperialistien välistä kilpailua samalla kun se edistää Yhdysvaltojen geopoliittisia etuja maailmanlaajuisen rauhan kustannuksella.
Resist NATO 2025:n mielestä NATOn yhteistyö kolmansien maiden kanssa Välimeren vuoropuhelun, ”rauhankumppanuuden” ja Istanbulin yhteistyöaloitteen kaltaisten ohjelmien kautta laajentaa sen militaristista agendaa.
– Nämä kumppanuudet, mukaan lukien Palestiinaa miehittävän Israelin sionistisen hallituksen kanssa, mahdollistavat edelleen järjestelmällisen väkivallan, kuten Israelin ihmisoikeusloukkaukset ja jatkuvan palestiinalaisten kansanmurhan.
Järjestöt katsovat, että priorisoimalla militarisoinnin ja lisäämällä sotilasmenoja NATO heikentää globaalia vakautta, pahentaa eriarvoisuutta ja ohjaa resursseja pois tärkeistä julkisista palveluista.
– Tällä on vakava vaikutus Euroopassa asuviin, jotka kohtaavat valtavia julkisten palvelujen säästöleikkauksia, nopeasti nousevaa inflaatiota ja massatyöttömyyttä.
– Hämmästyttävä määrä rahaa, joka voitaisiin käyttää toimeentulonsa heikkenemisen kanssa kamppailevien ihmisten suuren enemmistön palvelukseen, sen sijaan siirretään sotilasmenojen lisäämiseen. Rahat, jotka voitaisiin käyttää asumiseen, hyvinvointiin, julkisiin palveluihin, menevät sen sijaan yhdysvaltalaisten aseyritysten osakkeenomistajien taskuihin.
– Tämä riittää jo. Meidän on vastustettava kollektiivisesti NATOa ja osoitettava, että maailman massat päättävät omasta tulevaisuudestaan omien tarpeidensa mukaan; ei Washingtonin mielitekojen mukaan.
Uudet yhteistyökumppanit tervetulleita
Kampanja kutsuu uusia järjestöjä liittymään rintamaan väkeä, joka on valmis vastustamaan suoraan Yhdysvaltain imperialismia ja jatkamaan vastarintaa oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi.
Kampanjan suunnitteluprosessiin voi liittyä mukaan tässä osoitteessa. Kampanjaa voi seurata Facebookissa täällä ja Instagramissa täällä.
Globaalin kapitalismin aikakaudella imperialismi jakaa edelleen maailmaa uudelleen kilpailussa resursseista ja markkinoista. Pahimmillaan sen seurauksena ovat avoimet sodat ja valloitukset, mutta imperialismi on paljon muutakin.
Työväen antimilitaristit ry:n järjestämässä kaikille avoimessa opintotilaisuudessa Juho Tamminen alustaa nykyimperialismin mekanismeista ja keinoista tunnistaa ne. Keskustelussa pohdimme yhdessä tämän päivän imperialismin luonnetta ja kuinka parhaiten toimia sitä vastaan.
Alustuksen ja keskustelun jälkeen alkaa yhdistyksen hallituksen kokous, johon kaikki jäsenet ovat tervetulleita.
Aika: 15. helmikuuta 2025 klo 15 Paikka: Kulmavuorenkatu 5, Helsinki
Ukrainan sodan kolmannen vuoden lähestyessä loppuaan tarina eksistentiaalisen sodan käymisestä ei enää näytä liikuttavan suurinta osaa ukrainalaisista. Moni on pannut merkille, että sodan taakka jakaantuu epätasaisesti köyhän kansan ja eliitin välillä.
Ukrainalaisten keskuudessa kasvaa haluttomuus taistella sodassa, kirjoittavat Peter Korotaev ja Volodymyr IštšenkoAl Jazeeran artikkelissa. Tämä siitä huolimatta, että heidän johtajansa esittävät sodan eksistentiaalisena selviytymistaisteluna.
Viime kuukausina Ukraina on ollut yhä enemmän länsiliittolaistensa painostuksen kohteena aloittamaan nuorten, alle 25-vuotiaiden miesten värväämisen sotaan. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun huhtikuussa hyväksytty mobilisaatiolaki ei tuonut odotettua rekrytointien määrää. Edes lääketieteellisten vaatimusten alentaminen – HIV- ja tuberkuloositartunnan saaneiden miesten palvelukseen hyväksyminen – ei auttanut paljoa.
Jotkut länsimieliset Ukrainan virkamiehet, kuten Ukrainan parlamentin turvallisuusvaliokunnan sihteeri Roman Kostenko, ovat myös painostaneet alentamaan värväysikää. Kostenko sanoi, että Yhdysvaltain kongressin jäsenet kysyvät häneltä jatkuvasti, miksi Ukrainan hallitus pyytää aseita, mutta ei ole halukas mobilisoimaan nuoriaan.
Mutta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pelkää myös kansan suuttumusta – jo ennen sotaa olemassaolleen sosiaalisen kuilun lopullista repeämistä.
Murtuma valtion perustassa
Monet ukrainalaiset ovat todellakin väsyneitä lähes kolmen vuoden täysimittaisen sodan jälkeen, mutta heidän sotaväsymyksensä ei ole vain uupumusta. Se johtuu jo olemassa olevista murtumista kansan sosiopoliittisessa perustassa, jota sota on vain syventänyt.
Ennen vuotta 2022 tilanne oli vielä monille ukrainalaisille jossain määrin siedettävä. Rajat olivat auki, joten miljoonat pääsivät muuttamaan. Vuonna 2021 Ukraina sijoittui kahdeksanneksi maiden joukossa, joista on lähtenyt eniten kansainvälisiä siirtolaisia – pelkästään tuona vuonna heitä oli lähtenyt yli 600 000. Maahanmuuttajien rahalähetykset auttoivat jäljelle jääneitä ylläpitämään hyväksyttävää elintasoa.
Mutta pitkällä aikavälillä tämä tie ei vaikuttanut kestävältä. Vuonna 2020 pääministeri Denys Shmyhal myönsi, että valtiolla on vaikeuksia maksaa valtion eläkkeitä puolentoista vuosikymmenen kuluttua. Vuosia kestäneen valtion kapasiteetin ja kehityksen heikkenemisen jälkeen ukrainalaiset eivät olleet yllättyneitä. Uutinen vastaanotettiin jälleen merkkinä siitä, että pitäisi säästää Yhdysvaltain dollareita ja yrittää muuttaa pois.
Sota asetti jo ennestään heikon yhteiskuntasopimuksen koetukselle. Yhtäkkiä valtio, joka ei juuri ollut läsnä ukrainalaisten elämässä, vaati heidän uhraamaan itsensä selviytyäkseen.
Toiset hyötyvät toisten kärsiessä
Venäjän alkuperäisen hyökkäyssuunnitelman epäonnistuminen vauhditti vapaaehtoisuuden aaltoa. Sodan syttyessä kuitenkin ilmeni jyrkkä oivallus: valtio jakaa sodan taakkaa ja hyötyjä epätasaisesti. Vaikka jotkut yhteiskunnan osat hyötyvät aineellisesti tai poliittisesti, toiset joutuvat suhteettomiin uhrauksiin, mikä ruokkii kasvavaa syrjäytymisen tunnetta suuressa osassa Ukrainan väestöä.
Valtio ei ole tehnyt juurikaan vahvistaakseen suhteitaan kansalaisiin sotainnostuksen hiipuessa. Sen sijaan hallituksen virkamiehet ovat pommittaneet väestöä viesteillä omavaraisuudesta.
Syyskuussa 2023 sosiaaliministeri Oksana Žolnovytš kehotti kansalaisia olemaan riippumattomia etuuksista, koska tämä tekee heistä ”lapsia”. Hän ehdotti ”uutta yhteiskuntasopimusta”, jossa kansalaiset hyväksyvät sosiaalimenojen leikkaukset ja elävät itsenäisesti ”vapaina uimareina”.
Syyskuussa 2024 hallitus ilmoitti, ettei se aio nostaa vähimmäispalkkaa ja sosiaaliturvamaksuja vuonna 2025, vaikka inflaatio on 12 prosenttia.
Motivaatiokriisi
Yhden artikkelissa haastatellun ukrainalaisen sanat ovat varsin valaisevia. Tämä henkilö kerää varoja armeijan ei-tappaviin sotilasvarusteisiin – mutta ei lennokkeihin tai muihin aseisiin, koska hän uskoo, että ”valtio epäonnistui täysin kriittisimmässä roolissaan sodan estämisessä”.
– En ymmärrä, miksi tästä sodasta tulisi täysin minun sotani sanan varsinaisessa merkityksessä.
Hän sanoo, että hänen oli vaikea kertoa näkemyksistään avoimesti.
– Kun haluat elää niin kuin haluat, puhut avoimesti vain lähipiirissä. Joko sinun täytyy päästää irti kaikista kunnianhimoista, osasta identiteettiäsi, tai harkita maastamuuttoa, koska tästä maasta tulee lopulta sinulle täysin vieras.
Asenne, että tämä ei ole ”meidän sotamme”, näkyy kuluneen vuoden aikana tehdyissä mielipidemittauksissa, joissa hiljainen enemmistö ei näytä olevan valmis mobilisoitumaan taistelemaan.
Huhtikuussa 2024 tehdyssä kyselyssä vain 10 prosenttia vastaajista sanoi, että suurin osa heidän sukulaisistaan olisi valmiita mobilisoitavaksi. Kesäkuussa tehty tutkimus osoitti, että vain 32 prosenttia ”kannatti kokonaan tai osittain” uutta mobilisaatiolakia; 52 prosenttia vastusti sitä, ja loput kieltäytyivät vastaamasta.
Heinäkuussa tehdyssä kyselyssä vain 32 prosenttia oli eri mieltä väitteestä ”mobilisaatiolla ei ole muuta vaikutusta kuin lisääntyneiden kuolemien määrä”. Vain 27 prosenttia uskoi, että pakkomobilisaatio oli tarpeen etulinjan ongelmien ratkaisemiseksi.
Toisen heinäkuun mielipidemittauksen mukaan vain 29 prosenttia piti häpeällisenä vältellä kutsuntoja.
Näissä tutkimuksissa näkyy johdonmukainen kuvio: asevelvollisuuden jatkamista tai vahvistamista kannattavia on vain noin kolmannes väestöstä; huomattava vähemmistö välttää vastaamasta tällaisiin kysymyksiin, mikä näkyy ”vaikea sanoa” tai ”en tiedä” -vastausten suurena määränä; ja loput vastustavat avoimesti mobilisaatiota.
Nämä asevelvollisuutta koskevat asenteet saattavat tuntua olevan ristiriidassa ”voittokyselyjen” tulosten kanssa. Suurin osa tällaisista tutkimuksista osoittaa edelleen, että ihmisten mielestä Ukrainan ”voiton” pitäisi tarkoittaa kaikkien alueiden takaisin valtaamista vuoden 1991 rajojen mukaisesti ja kaikkien myönnytysten hylkäämistä Venäjälle.
– Mutta tässä ei todellakaan ole ristiriitaa, kirjoittavat artikkelin laatijat.
– On selvää, että vaikka useimmat ukrainalaiset haluaisivat nähdä ”täyden voiton”, he eivät ole halukkaita uhraamaan henkensä tämän tavoitteen eteen. Siksi enemmistö kannattaa myös neuvoteltua rauhaa mahdollisimman pian.
Asevelvollisuuden välttely kasvussa
Taistelumotivaation puute näkyy myös asevelvollisuuden välttelyssä. Huhtikuun mobilisaatiolain mukaan kaikkien mobilisaatiokelpoisten miesten oli toimitettava tietonsa luonnostoimistoille heinäkuun 17. päivään mennessä. Määräaikaan mennessä vain 4 miljoonaa miestä oli tehnyt niin, kun taas 6 miljoonaa ei.
– Ja tietonsa antaneista useat viranomaiset ovat sanoneet, että 50–80 prosentilla oli lääketieteellisiä tai muita syitä, joiden vuoksi he pystyivät laillisesti välttämään mobilisoinnin.
Samaan aikaan Telegramissa on lisääntyvässä määrin ryhmiä ja kanavia joiden tarkoitus on varoittaa ihmisiä värväysupseerien läsnäolosta tietyillä alueilla; ne ovat jatkaneet toimintaansa huolimatta joidenkin jäsenten pidätyksistä.
Värväysviranomaiset ovat tähän mennessä käynnistäneet tutkinnan 500 000 miestä vastaan.
Luokkaerot syventyvät
Kutsuntojen välttely ei ole paljastanut vain motivaatiokriisin laajuutta, vaan myös sen, missä määrin sota on massiivisesti syventänyt luokkaeroja.
Kuluneen vuoden aikana on uutisoitu säännöllisesti virkamiehistä, jotka ovat ottaneet vastaan massiivisia lahjuksia vastineeksi miesten vapauttamisesta asepalveluksesta.
Yhdessä lokakuun alussa julkistetussa tapauksessa korkea lääketieteellinen virkamies, joka toimi myös paikallisessa valtuustossa, joka edusti hallitsevaa Kansan palvelija -puoluetta, keräsi omaisuuksia ottamalla lahjuksia helpottaakseen kutsuntojen välttelyä vammaistodistusten avulla. Paikallinen poliisi kertoi löytäneensä 6 miljoonaa dollaria käteistä ja julkaisi kuvan perheenjäsenestä, joka oli kuvannut itsensä sängyllä dollarikasoilla.
Alle kaksi viikkoa myöhemmin ukrainalaiset tiedotusvälineet kertoivat, että lähes kaikki syyttäjät alueella, jossa lääkäri toimi, oli rekisteröity ”vammaisiksi”. Skandaalin jälkimainingeissa Zelenskyi irtisanoi joitakin virkamiehiä ja lakkautti työkyvyttömyystodistusten jakamisesta vastaavan laitoksen. Epämiellyttävät kysymykset siitä, miksi huippuvirkamiehet eivät huomanneet näitä korruptoituneita toimia, hylättiin.
Länsirajoilla jatkuvia pakoyrityksiä
Ne, joilla ei ole tuhansia dollareita maksaakseen lääketieteellisestä poikkeuksesta tai lahjoakseen rajapoliisia, yrittävät vaarallisia matkoja Ukrainan länsirajojen yli. Tämän seurauksena merkittävä osa Ukrainan rajavartiosta on sijoitettu ”rauhallisille” länsirajoille.
Vuodesta 2022 lähtien 45 ukrainalaista on hukkunut Tysa-jokeen Romanian ja Unkarin rajalla yrittäessään paeta epätoivoisesti. On ollut useita tapauksia, joissa ukrainalaiset miehet ovat yrittäneet paeta maasta vain tullakseen oman maansa rajavartiolaitoksen ampumiksi ja tappamiksi. Maaliskuussa levisi video, jossa rajavartija ampui mielettömästi Tysaan demonstroidakseen, mitä hän tekee sodasta kieltäytyjille, sanoen: ”1000 dollaria tämän joen ylittämiseksi ei ole sen arvoista”.
Ukrainan rajavartiostoa.
On ollut tapauksia, joissa kymmeniä miehiä on yrittänyt ylittää rajan kerrallaan. Valokuvia kiinnijääneistä ”häpeällisistä värväyksen välttelijöistä” on jaettu sosiaalisessa mediassa, ja kuvateksteissä usein sanotaan, että heidät lähetetään eturintamaan.
Näin ollen eturintamaan joutuvat ovat yleensä liian köyhiä tai liian huono-onnisia, jääden värväysupseerien haaviin. Kuten kansanedustaja Mariana Bezuhla ilmaisi syyskuun puolivälissä käytyään eturintamalla lähellä Pokrovskia, siellä oli pääasiassa niitä, jotka eivät voineet ”päättää asioita” lahjuksella. Marraskuun TV-haastattelussa sotilaskomentaja sanoi, että 90 prosenttia rintamalla olevista on ”pakkomobilisoituja kyläläisiä”.
Armeijan upseerit valittavat usein näiden ”bussitettujen” joukkojen huonosta laadusta. Termillä viitataan minibusseihin, joihin värväysikäisiä miehiä raahataan pois kaduilta.
– Ei ihme, että näitä ajoneuvoja vastaan on tehty satoja tuhopolttohyökkäyksiä.
Alhainen rintamamoraali
Tällaisen väkivaltaisen pakottamisen vaikutus, joka kohdistuu enimmäkseen köyhiin ukrainalaisiin miehiin, on äärimmäisen alhainen moraali eturintamalla. Marraskuussa 2024 jokaista vapaaehtoista kohden oli neljä pakkomobilisoitua sotilasta.
Mobilisoitujen sotilaiden joukkokarkuruudet ovat johtaneet jatkuviin perääntymisiin. Viime viikkoina on noussut esiin raportteja, että sadat 155. prikaatin ”hukatut” miehet karkasivat ennen kuin heidät otettiin käyttöön pysäyttämään venäläisten eteneminen Pokrovskin lähellä.
Heinäkuun Facebook-viestissä mobilisoitu ukrainalainen toimittaja valitti isänmaallisuuden puutetta varusmiestovereidensa keskuudessa. Hän kirjoitti, että suurin osa ihmisistä, joiden kanssa hän palveli, oli kotoisin köyhiltä maaseutualueilta ja että he olivat kiinnostuneempia keskustelemaan hallituksen korruptiosta kuin mistään muusta. Hänen yrityksensä muistuttaa heitä heidän isänmaallisista velvollisuuksistaan eivät vakuuttaneet heitä:
– Merkittävä osa ihmisistä sanoo avoimesti: ”Minun 30-40-50 vuoteni aikana valtio ei ole antanut muuta kuin Kalašnikovin. Miksi minun pitäisi olla isänmaallinen?”
Nämä sotilaat eivät todellakaan ole perehtymättömiä sodan todellisuuteen. He eivät ole kaukaisia siviilejä, jotka ovat kyllästyneet television uutisiin eturintamalta. Mutta heillä on hyviä syitä epäillä isänmaallisia vaatimuksia.
Moraaliongelmia pahentavat värvättyjen kaltoinkohtelu mobilisoinnin ja käyttöönoton aikana. Joka kuukausi nähdään uusi tapaus, jossa joku hakattiin kuoliaaksi mobilisaatioasemilla. Joulukuussa tiedotusvälineiden paljastukset viittasivat järjestelmälliseen kidutukseen ja kiristykseen Ukrainan armeijan riveissä.
Raporttien mukaan 19. joulukuuta 2024 Kiovan lähellä alueellinen värväysviranomainen ja poliisi ”savustivat” kuljettajan autosta kyynelkaasulla ja sytyttivät hänet tuleen. 22. joulukuuta 2024 Ukrainan kansanedustajan Artem Dmytrukin mukaan hänen pelastamansa pakkomobilisoidun nuoren miehen isä tapettiin Odessan värväysviranomaisen toimesta. Vuoden vaihteessa sairaalaan joutunut mies kuoli traumaattiseen aivovammaan, jonka hän sai 29. joulukuuta 2024 Sumyn värväystoimistossa.
Viranomaiset pysäyttävät autoja Kiovassa värvätäkseen ihmisiä armeijaan.
3. tammikuuta 2025 Poltavassa alueellisen värväystoimiston työntekijät mursivat miehen jalan pakkomobilisoinnin aikana. Seuraavana päivänä Zaporižžjassa väkisin mobilisoidut barrikadoituivat värväystoimiston kellariin, koska he eivät halunneet lähteä sotilaskoulutukseen, ja sotilaskomissarit alkoivat kaasuttaa heitä.
Syyskuussa 2024 paikallisen median haastattelussa ukrainalainen upseeri Yusuf Walid väitti, että 90 prosenttia upseereista kohtelee mobilisoituja ”kuin eläimiä”. Walid sanoi myös, että 1980- ja 90-luvuilla syntyneiden sukupolvi on ”toivoton” isänmaallisten sitoumusten suhteen – he välittävät vain taloudellisesta selviytymisestä.
– Tämä tuskin on yllättävää, kun otetaan huomioon, että Neuvostoliiton jälkeinen Ukrainan yhteiskuntasopimus sai yksilöt keskittymään omaan selviytymiseensä sen sijaan, että pyytäisivät ”almuja” valtiolta.
”Soturieliitti”
Samalla kun maaseudun köyhät pakotetaan taistelemaan eturintamalla, on olemassa varakas kaupunkivähemmistö, joka elää suhteellisen suojattua ja mukavaa elämää Kiovassa ja Lvivissä. Tämä ”soturieliitti” – joka koostuu aktivisteista, älymystöstä, toimittajista ja kansalaisjärjestöjen työntekijöistä – ylläpitää isänmaallista kertomusta, jonka mukaan Ukrainan on taisteltava voittoon asti.
Silti näyttää siltä, että monet tämän eliitin jäsenet näyttävät olevan haluttomia liittymään taisteluun eturintamalla. Monet korkean profiilin isänmaalliset toimittajat ja aktivistit ovat vaatineet joukkomobilisaatiota, samalla kun he ovat itse hakeneet poikkeuksia lääketieteellisistä tai muista syistä.
Heidän joukossaan ovat Juri Butusov, erittäin tunnettu sotilastoimittaja, joka kuulemma pyysi vapautusta sillä perusteella, että hän oli kolmen lapsen isä, ja Serhi Sternenko, tunnettu nationalistinen ”aktivisti”, joka esitti olevansa vammainen ”huonon näön vuoksi”.
Kesäkuussa 133 ulkomaista rahoitusta saavan kansalaisjärjestön ja yrityksen työntekijää sai virallisen vapautuksen mobilisaatiosta. Monet näistä organisaatioista eivät ole mukana minkään kriittisen infrastruktuurin ylläpidossa.
Uusliberalismia korruptiovastaisuuden nimissä
Vaikka Ukrainan isänmaallinen älymystö tukee innokkaasti sotaa edistävää kertomusta taistelusta ”täydelliseen voittoon”, se syyttää kaikesta korruptiosta ja valtion kasvavista epäonnistumisista neuvostoliittolaista menneisyyttä.
Heidän mielestään ratkaisu on yksinkertaisesti jatkaa valtion roolin pienentämistä. Mutta säästötoimet eivät ole vain lisänneet inhoa Ukrainan hallitusta kohtaan, varsinkin sodan aikana, mutta ovat myös suurelta osin epäonnistuneet asetettujen tavoitteidensa suhteen.
On vain katsottava erilaisia korruptioskandaaleja yrityksissä, joita johtavat korkeapalkkaiset ”uudistusvirkailijat”, joita länsimaiset liittolaiset tukevat. Nämä ”uudistetut” yritykset pääosin kamppailevat korruptiota vastaan pitämällä loput pienillä palkoilla, kuten valtion rautatieyhtiö Ukrzalyznytsia, tai irtisanomalla työntekijöitään.
Korruption vastainen retoriikka on sokea luokkajakaumalle, jonka se auttaa juurtumaan. Tavalliset ukrainalaiset vitsailevat usein ”korruptionvastaisten tarkkailijoiden” ja valtion huippuyhtiöiden hallitusten nuorten ”uudistus”jäsenten korkeista palkoista.
Korruption vastaisuus toimii useimmiten oikeutuksena uusliberaalille politiikalle, joka suosii kansainvälisen pääoman etuja. Ironista kyllä, tällä perusteella suoritettu valtionyritysten purkaminen heikensi vakavasti Ukrainan massiivista neuvostoaikaista sotilasteollista kompleksia vuoden 2014 jälkeen, mikä vaikutti maan kykyyn käydä sotaa.
Mutta sen sijaan, että nationalistit syyttäisivät itseään nykyisestä asiaintilasta, he yleensä syyttävät Ukrainan kansaa. Dmytro Kukharchuk, tunnettu nationalistinen upseeri, antoi heinäkuussa pitkän haastattelun Ukrainan heikoista sotilaallisista näkymistä. Hänen mukaansa ”on nykyään paljon enemmän khokholeja kuin ”oikeita” ukrainalaisia. Hän määritteli ”khokholit” henkilöiksi, jotka eivät halua taistella Ukrainan alueellisen koskemattomuuden puolesta.
Kukharchuk kuuluu äärioikeistolaisen Kansallinen korpus -puolueen johtoon ja komentaa Asova-liikkeeseen liittyvän prikaatin pataljoonaa.
– Hänen ilmaisemansa tunteet saattavat tuntua äärimmäisiltä, mutta hänen retoriikkansa ei ole kaukana ainutlaatuisesta. Se toistaa kertomusta, joka on hallinnut ukrainalaista ja laajemmin post-neuvostoliittolaista kansallisliberaalia kansalaisyhteiskuntaa ja älymystöä 1990-luvulta lähtien.
– Tämä loputtomasti toistettu kertomus pilkkaa suurinta osaa väestöstä vähättelevästi bydloksi tai ”karjaksi”.
Kilpailevat pelot
Korotaevin ja Ištšenkon mukaan tarina venäläistä sortoa vastaan yhdistyneestä vapaustaistelua käyvästä Ukrainan kansasta on perusteellisesti virheellinen.
– Kuten monissa muissa alueen maissa, itsenäistymisen jälkeinen valtio joutui saalistavien ja komprador-tyyppisten eliittien vangiksi, jotka asettivat omat etunsa etusijalle, yleisen edun edelle.
Tämä epäonnistuminen merkittävien mahdollisuuksien ja suojan tarjoamisessa suurimmalle osalle ukrainalaisista on johtanut siihen, että valtio ei ole pystynyt vaatimaan heiltä paljon vastineeksi. Tämän seurauksena Ukraina ei nykyään pysty täysin mobilisoimaan kansalaisiaan, jotka ovat jakautuneet syvän sosiopoliittisen erimielisyyden vuoksi.
– Vastoin yleistä kansallista yhtenäisyyttä koskevaa narratiivia, ei ole olemassa yhtenäistä kansallisen kehityksen hanketta, joka kaventaisi kuilua sodan taakkaa kantavien ja sekä kotimaassa että ulkomailla Ukrainaa edustavan poliittisen ja älyllisen eliitin välillä. Tämä heikentää ajatusta yhteisestä tarkoituksesta, joka vie kansakuntaa eteenpäin.
– Yhä enemmän näyttää siltä, että pelko on ainoa tunne, joka todella yhdistää pirstoutunutta Ukrainan kansakuntaa. Ei ole kansakunnan rakentamisen yleviä ihanteita, vaan sisäistä pelkoa henkilökohtaisesta ja yhteisöllisestä tuhosta. Tämä pelko johtuu kodin menettämisen pelosta, jos eturintama lähestyy, epävarmoiksi pakolaisiksi tulemisen tuskista tai kauhusta, joka kestää kuukausia kellareissa, piiloutuen hellittämättömiltä pommituksista ja katutaisteluilta. Jopa niillä, joiden kodit pysyvät koskemattomina, on jatkuva pelko – laittomuudesta, ryöstelystä, murhista ja seksuaalisesta väkivallasta – synkkä todellisuus, joka usein liittyy sotilasmiehityksiin.
Jos ukrainalaisia yhdistää vain pohjimmiltaan negatiivinen liittouma – yhteiset pelot pikemminkin kuin yhteiset pyrkimykset – niin mitä tapahtuu, kun nämä pelot alkavat muuttua ja kilpailla?
– Jotkut ihmiset alkavat punnita niitä toisiaan vastaan. Pelkoa kotinsa menettämisestä hyökkäykselle verrataan siihen pelkoon, että joudutaan kestämään pakollista asevelvollisuutta ja joutumaan tykinruuaksi sodassa, joka näyttää yhä vaikeammalta voittaa.
Miehityksen aikana pelätään sortoa, mutta sen rinnalla kulkee pelko joutua pidätetyksi valtiossa, jossa kansalaisyhteiskunta ja hallitus poikkeavat yhä enemmän omista näkemyksistä vapaudesta ja ihmisoikeuksista. On olemassa pelko siitä, että tulee nöyryytetyksi khokholina tai venäjänkielisenä mankurtina (halventava termi henkilölle, joka on menettänyt kosketuksen juuriinsa) omien nationalistien toimesta.
– Nämä muuttuvat pelot ajavat Ukrainan väestöä, mutta ne eivät yhdistä sitä.
Artikkelissa siteerattu 50-vuotias ukrainalainen mies summaa näitä tuntemuksia. Hän ei lähtenyt kaupungistaan Harkovan alueella, vaikka rintama oli vain muutaman kilometrin päässä siitä ja venäläiset pommittivat säännöllisesti, summaa näitä tuntemuksia. Hän olisi voinut lähteä turvallisempaan osaan Ukrainaa, mutta hän ei lähtenyt, vaan jäi auttamaan jakaen humanitaarista apua naapureilleen.
Hän ei ole mikään pelkuri, mutta totaa silti ykskantaan:
– En ole valmis kuolemaan nykyisen tilamme puolesta. En sen Ukrainan puolesta, jota meille nyt pakotetaan… Tämä on minun maani, mutta tämä ei ole minun valtioni.
Työväen antimilitaristit 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.