Globaalin kampanjan sotilasmenoihin liittyen (GCOMS) ja Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) yhteistyössä järjestämä Globaalit toimintapäivät sotilasmenoja vastaan (GDAMS) -tapahtuma on järjestetty vuosittain maailmanlaajuisesti vuodesta 2011 lähtien. Toimintapäivät alkoivat 10. huhtikuuta ja jatkuvat 9. toukokuuta saakka.
Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRIn vuosittaisen maailmanlaajuisia sotilasmenoja koskevan raportin julkaisun yhteydessä järjestettävässä tapahtumassa kehotetaan maailmanlaajuisesti harkitsemaan uudelleen sotilasbudjetteja. Tapahtuman tavoitteena on herättää globaalia keskustelua sotilasmenojen uudelleen kohdentamisen tarpeesta elintärkeisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, ympäristönsuojeluun ja rauhanaloitteisiin.
– Maailmanlaajuisen militarisaation eskaloituminen tarkoittaa, että näemme eniten konflikteja sitten toisen maailmansodan päättymisen, vuoden 1945. Tällä hetkellä kaksi miljardia ihmistä asuu väkivaltaisten konfliktien alueilla – mikä vastaa neljännestä ihmiskunnan väestöstä.
– Ukrainan sota, Gazan sota[sic] ja Yhdysvaltojen ja Israelin sota Iranissa jatkavat vaarallista eskaloitumistaan, sillä niitä ruokkivat länsimaiden asevienti ja sotilasapu. Valtamedian kätevästi sivuuttamat globaalin etelän konfliktialueet, kuten Jemen, Sudan, Syyria, Kongon demokraattinen tasavalta, Somalia ja Myanmar, ovat myös väkivallan piirissä – monissa tapauksissa vuosikymmeniä.

Vuonna 2025 maailman sotilasbudjetti saavutti ennennäkemättömät 2,6 biljoonaa dollaria. NATO-maiden puolustusmenot olivat noin 1,4 biljoonaa dollaria – yli puolet kaikista maailman sotilasmenoista. SIPRIn mukaan maailman sotilasmenot ovat kasvaneet 19 % vuosien 2013 ja 2022 välillä.
– Siviiliväestö on aina häviäjä, joko sodan uhreina tai veronmaksajina maissa, joilla on suuri sotilaallinen taakka. Humanitaariset katastrofit ovat suora seuraus militaristisesta lähestymistavasta konfliktien ratkaisemiseen. Sotilasmenot eivät ainoastaan ruokki sotia, vaan ne myös vievät pois resursseja, jotka voitaisiin käyttää ilmastokriisin torjuntaan, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin investoimiseen sekä rauhan, diplomatian, väkivallattomien ratkaisujen ja aseistariisunnan edistämiseen.
– Asevoimat ovat myös maailman suurimpien polttoaineen kuluttajien joukossa, ja niiden osuus maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä on 5,5 %. Pelkästään Yhdysvaltain armeijan aiheuttama saaste on niin suurta, että jos se olisi kansakunta, se olisi 47. suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.
Maailmanlaajuinen asekauppa – kuoleman liiketoimintaa
Merkittävä aseriisunnan este on erittäin kannattava kansainvälinen asekauppa. Aseiden tuotannon, investointien huipputeknologiseen aseiden valmistukseen sekä näiden laitteiden myynnin ja siirron maailmanlaajuinen arvo on hämmästyttävät 138 miljardia dollaria. 12 miljardin luodin vuosituotanto riittää tappamaan kaikki maailman ihmiset!
– Sota on asekauppiaiden ja -valmistajien parhaaksi. Enemmän konflikteja on yhtä kuin enemmän rahaa. Sotilasteollinen kompleksi ajaa aktiivisesti sotilasmenojen kasvua, kun poliitikkojen, puolustusalan urakoitsijoiden ja armeijan välinen molemminpuolisesti hyödyllinen suhde kietoutuu yhteen yhä enemmän.
– Vuonna 2020 Lockheed Martin sai Pentagonilta 75 miljardin dollarin arvosta sopimuksia – yli puolitoista kertaa kansainvälisen kehityksen vuosibudjetin verran. Nämä yritykset hyödyntävät sota-ajan olosuhteita lobbaamalla, ylihinnoittelemalla ja petollisella toiminnalla.
– Kehittyneet maat hallitsevat asekauppaa ja toimivat aseiden tärkeimpinä valmistajina ja viejinä. Näillä mailla on siksi merkittävä vaikutus kansainvälisiin suhteisiin, turvallisuuteen ja vakauteen. Niillä on myös merkittävä vastuu asekaupan sääntelystä, eettisten standardien ylläpitämisestä ja vastuuseen aseiden tulvasta konfliktialueille ja hauraisiin valtioihin.

Kiistanalainen aseiden myynti Israelille tekee viejämaista osallisia Palestiinan kansanmurhakampanjaan. Maailmanlaajuinen aseiden myynti Israelille on kasvanut merkittävästi 7. lokakuuta 2023 lähtien. Lokakuun 2023 ja syyskuun 2025 välisenä aikana sotilasapu ja aseiden siirrot Israeliin olivat pelkästään Yhdysvalloista noin 21,7 miljardia dollaria.
– Asekaupan hämärä maailma tarkoittaa, että kansainvälisistä sopimuksista, kuten asekauppasopimuksesta, huolimatta maat voivat rikkoa omia asevientiä koskevia lakejaan. Nykyinen asekaupan valvonta on niin löyhää, että rynnäkkökiväärien kauppaaminen on helpompaa kuin banaanien kauppa.

Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.