Pelkästään sotilasmenojen nostaminen 3,5 prosenttiin bkt:sta riittää mitätöimään EU:n vuotuisen vuoden 2030 päästöleikkaustavoitteen yhdellä iskulla, uusi raportti kertoo.
Transnational Instituten, Tipping Point North Southin ja Stop Arms Traden uusi analyysi osoittaa, että sotilasliiton nopea menojen kasvattaminen heikentää jo nyt maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita ja uhkaa ohjata biljoonia pois puhtaan energian investoinneista.
Vuodesta 2021 lähtien NATO-maat ovat nostaneet yhteenlaskettuja puolustusbudjettejaan 25 prosentilla 1,5 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Tämä nousu on nostanut liiton arvioidun hiilijalanjäljen lähes 40 prosenttia, 196 miljoonasta 273 miljoonaan tonniin CO2e. Pelkästään vuonna 2024 eurooppalaiset NATO-jäsenet ja Kanada kirjasivat jyrkimmän vuotuisen kasvunsa vuosikymmeniin (17,9 %).
3,5 prosenttia BKT:stä sotilasmenoihin tarkoittaisi NATOn menojen nousevan 13,4 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2030 mennessä – 2,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria lisää nykyisiin menosuunnitelmiin verrattuna. Tuo summa riittää kattamaan lähes kolmen vuoden ilmastorahoitustarpeet kehitysmaissa tai päivittämään koko maailmanlaajuisen sähköverkon nettonollayhteensopivaksi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Ilmastokustannukset ovat yhtä suuret: 3,5 prosentin tavoitteen alittamat kumulatiiviset sotilaspäästöt nousisivat 2 330 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin, mikä on suunnilleen Brasilian ja Japanin yhteenlasketut vuotuiset päästöt ja riittävä mitätöimään EU:n vuotuisen vuoden 2030 päästöleikkaustavoitteen yhdellä iskulla. Samaan aikaan Euroopan tärkein vihreän siirtymän rahoitusväline, elpymis- ja palautumisväline, päättyy vuonna 2026, mikä jättää 180 miljardin euron rahoitusvajeen vuoteen 2030 mennessä.
NATO-maat käyttävät jo 52 kertaa enemmän sotilasmenoihin kuin ilmastorahoitukseen, ja kuilu kasvaa: sotilasbudjetit nousivat 14,8 % vuosien 2023 ja 2024 välillä, kun taas apu laski 7,3 %. Jos 3,5 prosentin viitearvo leviää, maailmanlaajuisen asevarustelukilvan riski kasvaa yhdessä päästöjen ja menetettyjen sosiaalisten ja ilmastoinvestointien kanssa.
Raportin julkistustilaisuudessa varoitettiin, että NATOn syvenevässä militarisoinnissa on vaarana lukkiutua kierteeseen, jossa turvallisuutta seurataan ilmaston vakauden, kehitysrahoituksen ja pitkän aikavälin globaalin selviytymiskyvyn kustannuksella.
– NATO ajaa uudelleenaseistautumisohjelmaa, joka tekee vain yhden asian: lisää maailmanlaajuista turvattomuutta kaikilla tasoilla tällä ihmiskunnan historian kriittisellä hetkellä, sanoi Deborah Burton, Tipping Point North Southin perustajajäsen.
– Se kiihdyttää entisestään asevarustelukilpaa, lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja häpeällisesti lisää biljoonia sotakoneistoon, samalla kun samat rikkaat NATOn jäsenmaat ryöstävät globaalilta etelältä korjaavan ilmastorahoituksen. Meidän on kiireellisesti lievennettävä jännitteitä ja löydettävä rauhanomaisia ratkaisuja konflikteihin, jos aiomme puolustaa planeettaamme.
– NATO kutsuu itseään turvallisuusliittoumaksi, mutta se pikemminkin ruokkii kuin estää ilmastokriisiä, joka on ihmiskunnan suurin turvallisuusuhka, totesi Nick Buxton, ilmastoturvallisuustutkija Transnational Institutessa.
Koko tiedote, ”NATOn 3,5 prosentin menotavoite: Kestämätön joka suhteessa”, on saatavilla täältä.
Työväen antimilitaristit 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.