Eurooppalainen asekaupan vastainen verkosto ENAAT kertoo tuoressa raportissaan havainneensa avoimuuden puutetta eettisten ohjeiden soveltamisessa Euroopan puolustusrahaston hankkeiden arvioinnissa ja varojen myöntämisessä.
Euroopan puolustusrahasto (EDF) on vuonna 2021 käynnistynyt monivuotinen Euroopan unionin budjetista rahoitettava ohjelma. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan sotilasteollisuuden ja tutkimusyhteisön kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovaatiokapasiteettia. Rahoitettavilla yhteistyöhankkeilla pyritään samalla lisäämään ja vahvistamaan jäsenmaiden asevoimien puolustusmateriaaliyhteistyötä.
Puolustusrahasto koostuu tutkimus- ja kehittämishankkeista, ja sen kautta tuetaan jäsenvaltioiden rajat ylittäviä, sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen tähtääviä yhteishankintoja.
– Päätöksentekoprosessi EDF-hankkeiden arvioinnin ja varojen jakamisen aikana on erittäin läpinäkymätöntä, ja siihen vaikuttavat voimakkaasti aseteollisuuden lobbaajat. Kansalaisyhteiskunnalle ei anneta riittävästi tietoa, eikä ole näyttöä siitä, että näitä eettisiä valvontatoimia toteutettaisiin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, ENAAT-verkoston raportissa todetaan.
Itse asiassa useat Euroopan parlamentin jäsenet ja Euroopan oikeusasiamies itse ovat jo ilmaisseet säännöllisesti huolensa puolustusrahaston ja sitä edeltäneiden PADR- ja EDIDP-ohjelmien eettisten tarkastusten avoimuuden puutteesta.
– EDF:n hankepyyntöjen hakijoiden liiallinen riippuvuus itsearvioinneista aiheuttaa todellista huolta. EU:n oikeudelliset ja eettiset riskinarviointimenettelyt perustuvat pääasiassa EU-rahoituksen hakijoiden (lähinnä yritysten) tekemiin itsearviointeihin. Ja nämä arvioinnit ovat pohjimmiltaan rasti ruutuun -tyyppisiä.
Tekoälyä ja asevientiä tulisi valvoa tiukemmin
ENAATin mukaan EU:n komission ei pitäisi sallia tätä läpinäkyvyyden puutetta teknisissä EDF-järjestelmissä, jotka lisäävät väkivaltaa, tuhoa sekä ilmasto- ja ympäristökriisiä.
– Avoimuuteen liittyy ilmeinen ja ylivoimainen yleinen intressi, koska Euroopan puolustusrahaston tarkoituksena on kehittää tai parantaa aseita ja tekniikkaa, joka voi radikaalisti muuttaa tavan käydä sotaa.
– Merkittävä osa hankkeista mainitsee nimenomaisesti tekoälyn käytön, kun taas useimmat muut todennäköisesti käyttävät näitä tekniikoita tietyissä alajärjestelmissä. Jokaisessa hankkeessa olisi oleellista tietää, pystyvätkö suunnitellut järjestelmät reagoimaan itsenäisesti odottamattomiin tilanteisiin, missä tapauksissa he voivat tehdä niin ja millainen tämä reaktio on. Tekoälyteknologiaa käyttävien miehittämättömien järjestelmien käyttöönotto aiheuttaa ilmeisiä riskejä.
– EU:n eettisten ohjeiden noudattaminen ”luotettavan tekoälyn” suhteen ei valitettavasti ole riittävä eettinen näkökulma, koska nämä järjestelmät eivät ole täysin luotettavia, toistettavissa eivätkä selitettävissä, mikä myös johtaa vastuuongelmiin siviiliuhrien tapauksessa. Kaikkien EDF-hankkeiden tekoälyjärjestelmien olisi siksi oltava tunnustettujen riippumattomien ei-sotilaallisten asiantuntijoiden ja siviilieettisten komiteoiden tiukassa valvonnassa.
Lisäksi yksi EDF:n päätavoitteista on aseiden viennin lisääminen EU:n ulkopuolisiin maihin. Viennin lisääntyminen voi kuitenkin helposti edistää sotaa, väkivaltaa, sortoa, ihmisoikeusloukkauksia, ilmastonmuutosta ja köyhyyttä kaikkialla maailmassa. Useimmat
pääasiallisista rahoituksen saajista ovat suuria aseiden toimittajia sodassa käyville maille, sortohallituksille ja ihmisoikeuksien loukkaajille.
8 miljardia sotilaalliseen kehitykseen
Puolustusrahaston kokonaisbudjetti on noin 8 miljardia euroa nykyiselle monivuotiselle rahoituskehyskaudelle 2021–2027. Budjetista noin yksi kolmasosa on allokoitu tutkimukseen ja noin kaksi kolmasosaa kehittämistoimiin.
Ensimmäinen EDF:n työohjelma käynnistettiin vuonna 2021. Haku julkaistiin saman vuoden viimeisen neljänneksen aikana, ja 25.1.2023 julkaistiin luettelo hyväksytyistä hankkeista. Esitetyistä 142 hankkeesta 60 valittiin. Niille osoitettu budjetti on 1 166 miljoonaa euroa, josta 322 miljoonaa sotilaallisiin tutkimushankkeisiin ja 845 miljoonaa sotilaallisiin kehityshankkeisiin.
– EDF:n varat ohjaavat osan EU:n budjetista pois muista prioriteeteista, jotka olisivat paljon tärkeämpiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta, kuten ilmasto- ja ympäristökriisi, terveydenhuolto, koulutus, ihmisten turvallisuus ja muut sosiaaliset kysymykset.
Vuoden 2021 haun viisi tärkeintä edunsaajaa (Leonardo, Thales, Airbus, Saab ja Indra) saavat yli 30 % rahoituksesta. Eniten EDF:n perustamista lobanneet yritykset hyötyvät selvästi heidän omaan neuvoa-antavaan raporttiinsa perustuvasta rahastosta.
– EDF 2021 -haun hankkeiden väliarviointi on osoittanut, että alkuperäisissä PADR- ja EDIDP-hakupyynnöissä jo havaitut ongelmalliset näkökohdat eivät ole parantuneet, vaan ovat pysyneet yhtä kyseenalaisina ja kiistanalaisina kuin ne olivat ja jopa pahentuneet.
Pois Yhdysvaltojen ja NATOn hegemoniasta
Raportissa ehdotetaan, että EDF:n hankkeita analysoivat riippumattomat ja avoimet eettiset komiteat, jotka koostuvat asiantuntijoista, jotka eivät ole sotilaallisia eivätkä yrityksiä ja organisaatioita, joilla on etuja sotilasteollisuudessa, kaupassa ja liiketoiminnassa.
Lisäksi siinä ehdotetaan uusia puitteita rinnakkaiselolle, joka perustuu rauhanomaiseen ja siten ei-militarisoituun turvallisuuteen.
– Tämä voitaisiin saavuttaa siirtymällä pois nykyisistä hegemonisista ryhmittymistä, jotka rajoittavat Eurooppaa, erityisesti USA:sta ja sotilasliitto NATOsta, ja ehdottamalla uutta globaaliin yhteistyöhön perustuvaa inhimillistä geopolitiikkaa, joka vastaa ihmiskunnan kohtaamiin todellisiin suuriin rajat ylittäviin haasteisiin.
– Euroopan pitäisi edistää, rakentaa ja tarjota maailmalle uusia ehdotuksia, jotka perustuvat planetaariseen yhteistyöhön ja globaaliin demokratiaan.
Työväen antimilitaristit 