Sudanin yhdeksi rintamaksi liittynyt ay-liike on julkaissut peruskirjansa ja valtakunnallisen julistuksen, joissa vaaditaan sodan lopettamista, asevoimien edustajia pois politiikasta ja todellista kansanvaltaa. Sudanissa sota kahden armeijan välillä on jatkunut huhtikuusta 2023.
Julkaisusta kerrottiin tiedotustilaisuudessa, joka pidettiin sunnuntaina 30. kesäkuuta, uutisoi Peoples Dispatch -julkaisu.
Sudanin uusi ammattiyhdistysrintama kertoo, että se perustettiin puuttuakseen kansalaisyhteiskunnan pirstoutumiseen, sen resurssien ja viestinnän puutteeseen yhdistämällä ammattiliittojen äänet ja linjaamalla selkeästi prioriteetit infrastruktuurin rakentamiseksi ja tavoittamiseksi kaikkiin maan kaupunkeihin ja alueisiin. Rintama uskoo, että kansalaisyhteiskunnan yhdistäminen alkaa sitä edustavien ammattiliittojen yhdistämisestä.
Rintama asetti konferenssin aikana selkeitä tavoitteita, joihin kuuluu työskentely nykyisen sodan lopettamiseksi, oikeudenmukaisen, kattavan ja kestävän rauhan luominen Sudanissa, humanitaarisen avun pääsyn helpottaminen kaikille sodasta kärsineille, tuki rikosten ja loukkausten lopettamiselle siviilejä vastaan ja prosessien käynnistäminen siirtymäkauden oikeuden puolesta.
Ay-rintaman mukaan Sudanin entisen presidentin Omar Al-Bashirin syrjäyttäneen ”joulukuun vallankumouksen” vieminen loppuun on myös yksi päätavoitteista. Rintama korostaa entisen hallinnon vaikutusvallan poistamisen merkitystä kaikilta valtion sektoreilta ja yhtenäisen ammattimaisen kansallisarmeijan luomisesta sen jälkeen, kun se on puhdistettu poliittisesti sitoutuneista henkilöistä, erityisesti islamilaisiin puolueisiin liittyvistä henkilöistä.
Rintama korostaa myös tarvetta rakentaa ”demokraattinen kansalaisvaltio”, joka vakiinnuttaisi lopullisesti kansandemokratian maahan. Rintama väittää, että tämän tarkoituksena on ”rakentaa instituutioita ja oikeudellista kehystä, joista Sudanin kansalaiset sopivat, vaatia lainsäädäntö-, valvonta- ja valvontaneuvostojen muodostamista siirtymäkauden aikana ensisijaisena tavoitteena sekä oikeuslaitosten ja julkishallinnon uudelleenjärjestelyä ja uudistamista.”
Rintama vaatii myös kaikkien sotilaallisten joukkojen vetäytymistä poliittisesta ja taloudellisesta toiminnasta, sotilaallisten johtajien sulkemista pois kaikista tulevista poliittisista tehtävistä ja syytteeseen asettamiseen kaikista rikoksista, joita lailliset joukot ovat tehneet entisen hallinnon kaatumisen jälkeen, sekä kaikista tehdyistä rikoksista. Sen lisäksi entisen hallinnon turvallisuusapparaatit on hajotettava.
Ay-liikkeellä suuri rooli kansan toiminnassa
Sudan on käynyt läpi monia tärkeitä poliittisia kausia, joiden aikana ammattiliitoilla on ollut merkittävä rooli kansan toiminnan johtamisessa.
Pitkään jatkunutta brittiläistä siirtomaavaltaa seurasivat epädemokraattiset sotilashallinnon aikakaudet, joita leimasivat sotilasvallankaappaukset ja aseelliset selkkaukset ainoana keinona poliittiseen muutokseen.
Ay-liikkeellä oli roolinsa lokakuun 1964 vallankumouksessa, joka päätti Ibrahim Abboudin diktatuurin, ja Sudanin kansannousussa maaliskuussa 1985.
Al-Bashirin hallinto hajotti ammattiliitot ja muut ammatilliset yhdistykset, koska heillä oli vaikutusvaltaa joukkojen mobilisoimisessa, vuosi sen jälkeen, kun se oli ottanut valtaan sotilasvallankaappauksessa kesäkuussa 1989. Al-Bashirin hallinto perusti uusia ammattiliittoja, jotka koostuivat hallintoa kannattavista jäsenistä korvatakseen vanhat liitot.
Kun Al-Bashirin hallinto kaadettiin vuonna 2019, asetettiin siirtymäkauden hallitus, joka jakoi vallan armeijan kanssa ja hajotti entiseen hallintoon liittyvät ammattiliitot osana Sudanin lakiuudistuksia.
Lokakuussa 2021 sotilasvallankaappaus hajotti maan vallanjakohallituksen, mikä murskasi toiveet rauhanomaisesta vallanvaihdosta Al-Bashirin kukistamisen jälkeen. Vallankaappausta johtanut sotilaskomentaja Abdel Fattah Al-Burhan antoi vallan ottamisen jälkeen määräyksen hajottaa ammattiliitot, seuraten Al-Bashirin toimia.
Sota kahden armeijan välillä
Sota asevoimien välillä alkoi huhtikuussa 2023 Sudanin armeijan (SAF) komentajien ja Nopeiden tukijoukkojen (RSF) komentajan välisten kiistojen jälkeen joukkojen yhdistämisestä armeijaan.
Konfliktin ytimessä on taistelu Sudanin turvallisuussektorin ja sitä kautta valtion itsensä hallinnasta. Sotilashallitukset ovat hallinneet maata suurimman osan itsenäisyyden jälkeisestä ajasta hyödyntäen syrjäisten alueiden väestöä. Aina kun jotkut noiden syrjäytyneiden ryhmien jäsenet kapinoivat, Sudanin hallitukset delegoivat etnisiä miliisejä ja puolisotilaallisia joukkoja osallistumaan taisteluihin.
Entinen presidentti Omar al-Bashir käytti näitä voimia luodakseen kilpailua turvallisuussektorilla ja siten pitääkseen armeijan kurissa ja estääkseen sitä haastamasta hänen hallintoaan.
RSF-joukot muodostettiin alunperin eliminoimaan kapinallisryhmiä Darfurissa ja toimimaan rajavartijoina tietyillä alueilla. Valtio tunnusti ne vuonna 2013, ja organisaatiosta kasvoi merkittävin Sudanin puolisotilaallisista voimista.
Vuonna 2019 RSF osallistui yhdessä SAF:n kanssa presidentti Omar al-Bashirin hallinnon kaatamiseen.
Nyt RSF:n johtaja Mohamed Hamdan Dagalo, joka tunnetaan nimellä Hemedti, tähtää Sudanin ehdottomaan hallintaan ja oman valtakuntansa perustamiseen.
Tilannetta on sanottu sisällissodaksi ja toisaalta sodaksi kahden armeijan kenraalin, Hemedtin ja al-Burhanin välillä. Saksalaisen tutkijan Gerrit Kurtzin mukaan tulisi pikemminkin puhua ”sodasta suurten armeijoiden ja heidän liittolaistensa välillä siviiliväestön kustannuksella” tai maan ”militarisointisodasta”.
Ulkovallat sekaantuneet sotaan
Myös monet ulkovallat ovat sekaantuneet sotaan, joka on herättänyt ajatuksia sijaissodasta. SAF:lle lähetetään aseita Egyptistä ja Iranista. RSF-järjestöä rahoitetaan ja tuetaan poliittisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitsijoiden toimesta.
RSF:llä on myös useita maa-alueita uraanin ja kullan louhintaan Pohjois-Sudanin alueilla, joita järjestö käyttää mineraalien salakuljetukseen Sudanin ulkopuolelle. He omistavat myös monia yrityksiä Sudanissa ja maan ulkopuolella.
RSF:n komentajalla on yhteisiä etuja Venäjän kanssa, joka antaa sotilaallista apua vastineena kullan salakuljetuksesta Venäjälle.
Ukrainan erikoisjoukot ovat puolestaan sotineet Khartoumissa SAF:n puolesta ja venäläisiä palkkasotureita vastaan.
Sota Sudanissa on aiheuttanut massiivista tuhoa ja hävitystä huhtikuusta 2023 lähtien. Yli 14 000 ihmistä on kuollut, 33 000 muuta haavoittunut ja 11 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan. Sudanista on tullut maailman suurin pakolaiskriisi.
Konfliktin osapuolet, SAF ja RSF ovat sodan aikana käyttäneet nälänhätää aseena siviilejä vastaan. Humanitaarinen apu on estetty ja sadonkorjuukausi on häiriintynyt, mikä voi johtaa laajaan nälänhätään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) julkaiseman raportin mukaan.
RSF on raporttien mukaan tappanut ja raiskannut tuhansia ihmisiä, ryöstellyt, polttanut ja tuhonnut monia kyliä ja kaupunkeja. He ovat pidättäneet viattomia kansalaisia, polttaneet valtion laitoksia, kauppoja ja varastaneet kansalaisten autoja ja pommittaneet sairaaloita ja terveyskeskuksia ja suorittaneet paljon muita rikoksia.
Monimutkaisen konfliktin ratkaisu näyttää vaikealta. Siitä huolimatta Sudanin ammattiyhdistysrintama on innokas taistelemaan todellisen demokratian puolesta ja asevoimien politiikkaan osallistumista vastaan iskulauseella ”kansan valta”, keinona päästä eroon meneillään olevasta sodasta asevoimien kahden osan välillä.
Työväen antimilitaristit 